Kulttuurialan korkeakoulutus turvaa kansallista uudistusvoimaa, esittävät alan kouluttajat

Kulttuurialan korkeakoulutus on turvattava tulevalla tulossopimuskaudella, esittää Arenen kulttuurialan koulutuksen kehittämisryhmä tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle osoittamassaan kannanotossaan. Kulttuurialoille ominainen vuorovaikutus- ja viestintäosaaminen, yhteisöllisyys, innostaminen, innovointi sekä aineeton arvonluonti ovat monilla muillakin aloilla tarvittavia osaamisia. Kulttuurialan osaaminen turvaa kansallista uudistusvoimaa laajasti.

-Kulttuurialan koulutuksen kehittämiseksi on tehty pitkäaikainen työ, joka pitää turvata korkeakoulujen tutkintotavoitteita asetettaessa, esittää rehtori Vesa Taatila. Hän on Arenen kulttuurialan kehittämisryhmän puheenjohtaja. Ryhmässä ovat edustettuna kaikki kulttuurialan koulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut.

Taiteen, kulttuurin ja luovien alojen tuotanto- ja palvelusektorit ovat työvoimavaltaisia ja ne kasvavat edelleen. Kulttuurialoilla on tärkeä kansallinen taloudellinen ja uudistava vaikutus, mikä on tunnistettu myös pääministeri Marinin hallituksen ohjelmassa.

-Leikkausten sijaan kulttuurialan tutkintomääriin tarvitaan harkittuja lisäyksiä, jotka mahdollistavat uusiin muutos- ja osaamistarpeisiin vastaamisen ja korkeakoulujen profiloitumisen tukemisen, vahvistaa Turun ammattikorkeakoulun kulttuurialan koulutusjohtaja Timo Tanskanen. 

Ammattikorkeakoulut valmistautuvat tänä vuonna pidettäviin neuvotteluihin vuosien 2021-24 tulossopimuksista. Keskeinen osa sopimuksia on tutkintotavoitteiden määrittäminen tuleville vuosille.

OKM:n tuoreesta korkeakoulutuksen tilannekuvaraportista käy ilmi, että Suomessa humanististen, yhteiskunnallisten sekä taide- ja kasvatusalojen koulutusmäärät ovat pienemmät kuin OECD:ssä ja EU:ssa keskimäärin.

Tilastokeskuksen Kulttuuri 2018 -aineiston mukaan kulttuuritoimialoilla korostuu yrittäjänä toimiminen, ja aloilla työllistyvät ovat huomattavassa määrin korkeakoulutettuja. Myös luovien alojen ansaintamalleista ja kytkennästä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin on tehty lukuisia selvityksiä.

-Elävä kulttuuri muodostaa sivistysyhteiskunnan perustan sekä vahvistaa demokratiaa ja sananvapautta, Taatila korostaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on hyvä tuntemus alan tilanteesta ja kehitystarpeesta – ja mahdollisuudet tehdä tarvittavat ratkaisut, joilla pystytään tukemaan hallitusohjelman tavoitteisiin pääsemistä. 

Arenen kulttuurialan kehittämisryhmän kannanotto on luettavissa täältä >>

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Jo lähes neljännes ylemmistä korkeakoulututkinnoista suoritetaan ammattikorkeakouluissa 

Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja (YAMK) suoritettiin vuonna 2023 yhteensä 5 244,...

Webinaari: Arenen kestävän ja vastuullisen TKI-toiminnan kriteeristö 29.4.

Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmassa (2020) kaikki ammattikorkeakoulut...

Ammattikorkeakoulut jatkavat rahoituksen nollalinjalla – isot odotukset TKI-rahoituksen kohdentumisesta

Ammattikorkeakoulut ovat helpottuneita, ettei niiden rahoitukseen kohdistettu uusia leikkauksia...

Koulutuksen rahoituksesta huolehdittava myös taloudellisesti vaikeina aikoina

Pääministeri Petteri Orpon hallitus kokoontuu valtion taloutta suuntaavaan kehysriiheensä...

Ammattikorkeakouluilla kunnianhimoiset tavoitteet eurooppalaiselle yhteistyölle – Tavoitteet EU-vaaleihin julkaistu

Suomalaisille ammattikorkeakouluille eurooppalainen verkostoituminen on kehittymisen ydinedellytys. Verkostojen kautta...

Kulttuurialan korkeakoulutus turvaa kansallista uudistusvoimaa, esittävät alan kouluttajat