Ammattikorkeakoulut ovat osa eurooppalaista korkeakoulualuetta

Suomen korkeakoulujärjestelmä perustuu duaalimalliin, joka koostuu ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Mallia tähän haettiin Keski-Euroopasta, erityisesti Saksasta, Hollannista ja Englannista. Ensimmäiset ammattikorkeakoulut aloittivat Suomessa 1990-luvulla. Ammattikorkeakouluja on Suomessa 24 ja niissä on noin 150 000 tutkinto-opiskelijaa. Kehityskulku on vahvasti kansainvälinen, erityisesti osana eurooppalaista korkeakoulualuetta.

Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisiä toimijoita. Niistä jo kolmannes on mukana eurooppalaisissa yliopistoalliansseissa. Tämä kertoo erinomaisesti siitä, että suomalaisilla ammattikorkeakouluilla on sellaista osaamista ja vaikuttavuutta, jota arvostetaan kansainvälisesti. Samalla se kertoo historiamme jatkumosta, yhteydestä eurooppalaiseen korkeakoulualueeseen, mikä alkoi ammattikorkeakoulujen perustamisesta.

Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävä, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotehtävä sekä taiteellinen toiminta ovat hyvin laajoja ja monin tavoin yhteiskuntaamme vaikuttavia. Ammattikorkeakoululain mukaan niiden opetuksen tulee perustua työelämään ja sen kehittämiseen sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin. Opetuksen tulee johtaa ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijoiden ammatillista kasvua. Soveltavan tutkimuksen-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä taiteellisen toiminnan perustana ovat työelämä, aluekehitys ja alueen elinkeinorakenteen uudistaminen. TKI-toiminta palvelee opetusta täysimääräisesti ja vahvistaa jokaisen valmistuvan valmiuksia. Ammattikorkeakoulujen tulee tarjota myös mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.

Korkeakoulujen eurooppalainen strategia (European Strategy for Universities) mukaan korkeakouluilla on keskeinen rooli Euroopan pandemian jälkeisessä elpymisessä ja kestävän kehityksen edistämisessä. Ne ovat myös perusta avoimuudelle, demokratialle, oikeudenmukaisuudelle, kestävälle kasvulle, yrittäjyydelle ja työllisyydelle. Keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ovat mm. yhteiset tutkinto-ohjelmat, opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuus ja monialainen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta.

Suomalaisten ammattikorkeakoulujen lakisääteiset tehtävät ja autonominen asema tukevat hyvin korkeakoulujen eurooppalaisen strategian toteutumista. Parannettavaakin silti löytyy. Ammattikorkeakoulujen pitäisi voida tarjota koulutusta kaikilla tutkintotasoilla (BA, MA, PhD) tunnistettavasti ja vertailtavasti. Tämä haaste on sekä kotimainen että kansainvälinen. Erityisen haastavaa on, että emme voi käyttää ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osalta kotimaisia maisteri- tai magister-tutkintonimikettä, vaikka kyseessä on korkeakouluihin kuuluva maisteritason koulutus. Voimme ainoastaan käyttää englanninkielisistä master-tutkintonimikettä englanninkielisistä ohjelmista valmistuneille, muille nimike on joko ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) tai högre yrkeshögskoleexamen (högre YH). Tavoitteena on, että myös suomalaiset ammattikorkeakoulut voisivat tarjota tohtoritutkintoon johtavaa koulutusta, joko itse tai yhdessä yliopistojen kanssa. Kehityskulku monissa eurooppalaisissa ammattikorkeakouluissa mahdollistaa jo tämän. Valmiudet tähän olisi jo myös monessa suomalaisessa ammattikorkeakoulussa.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan tavoitteena on olla vahvasti kansainvälisesti ja kansallisesti tunnustettua ja rahoitettua. Tähän meitä kannustaa myös vuonna 2025 uudistuva rahoitusmallimme. Tärkeää olisi, että saisimme vahvan rahoitusmekanismin vahvistamaan ammattikorkeakoulujen yritysyhteistyössä tehtävää soveltavaa tutkimusta. Vastaavia malleja löytyy jo muualta Euroopasta.  

Myös ammattikorkeakoulujen henkilöstön nimikkeet kaipaavat vertailtavuutta kansainvälisesti. Suomi on ainut alue Euroopassa Belgian Flanderin ja Irlannin lisäksi, jossa ammattikorkeakouluilla ei ole oikeutta professorin ammattinimikkeeseen. Nimikkeen puuttuminen vaikuttaa erityisesti kykyyn rekrytoida tehtäviin ulkomaalaisia osaajia ja hakea EU:n kilpailtuja TKI-rahoituksia. Maisteri-nimike puuttuu vain Suomelta Flanderin lisäksi.  

Arene toimii ammattikorkeakoulujen edunvalvojana. Tätä työtä teemme aktiivisena yhteistyökumppanina eri sidosryhmiemme ja verkostojemme kanssa rakentavasti ja rohkeasti, nostaen esille uudistamista kaipaavia asioita ja samalla niihin ratkaisuja hakien. Toimimme myös yhä vahvemmin osana eurooppalaista korkeakoulualuetta.

Riitta Konkola
Arene ry:n puheenjohtaja
Metropolia Ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja-rehtori





Lähteet:

Ammattikorkeakoululaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ammattikorkeakoulu luettu 7.1.2024.

European Comission 2022. Communication from the commission on a European Strategy for Universities. https://education.ec.europa.eu/sites/default/files/2022-01/communication-european-strategy-for-universities-graphic-version.pdf luettu 7.1.2024.

Lampinen, O (2001): Oliko ammattikorkeakoulujen perustaminen yhteiskunnallinen kokeilu? Aikuiskasvatus 3/2001.

https://pdfs.semanticscholar.org/9580/aa40e00c239f91156afb7f76fcc0d1537621.pdf luettu 7.1.2024

Opetushallitus 2024. Eurooppalaiset yliopistot. https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/eurooppalaiset-yliopistot

Luettu 7.1.2024.

Jaa

TKI.fi

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Erasmus+ -ohjelma on vahva investointi Euroopan tulevaisuuteen

Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen tulee olemaan keskeinen painopiste tulevalla...

Ammattikorkeakoulujen suositukset yhteisen opintotarjonnan laadun varmistamiseksi

Ammattikorkeakouluissa tuotetaan korkeatasoista osaamista työmarkkinoille. Yhteisen opintotarjonnan avulla ammattikorkeakouluopiskelijat...

Eettinen ohjeistus käyttöön korkeakoulujen kansainväliseen opiskelijarekrytointiin

Suomalaiset korkeakoulut ovat yhdessä luoneet kansainvälisen koulutusagenttien eettisen ohjeistuksen,...

Ammattikorkeakoulut ovat osa eurooppalaista korkeakoulualuetta