Jo lähes neljännes ylemmistä korkeakoulututkinnoista suoritetaan ammattikorkeakouluissa 

Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja (YAMK) suoritettiin vuonna 2023 yhteensä 5 244, ja opinnot aloitti yli 9 000 uutta opiskelijaa. Vuosittain suoritetuista ylemmistä korkeakoulututkinnoista jo lähes neljännes suoritetaan ammattikorkeakouluissa. Eniten ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja opiskellaan ja suoritetaan sosiaali- ja terveysalan ja liiketalouden alan koulutusohjelmissa.  

YAMK-tutkinnoilla on erittäin merkittävä tutkimus- ja kehittämistoimintaa edistävä rooli erityisesti pk-yritysten, järjestöjen ja julkisen sektorin kehittämisessä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyvät myös huomattavasti useammin koulutuksen suoritusmaakuntaan tutkinnon suorittamisen jälkeen yliopistojen maisterintutkinnon suorittaneiden pakkautuessa kuusikkokaupunkeihin. 

– Tutkintoon liittyvä opinnäytetyö tehdään käytännössä aina kehittämisprojektina, jonka tavoitteena on kehittää yrityksen tai muun työnantajan palveluita, tuotteita tai prosesseja. YAMK-tutkinnot tuottavat usein juurin sen kokoista ja tasoista tietoa, jota pk-sektori kykenee hyödyntämään toimintansa kehittämisessä, toteaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen

Ylemmät ammattikorkeakoulututkintojen kehittäminen on ollut myös merkittävä tasa-arvoteko. YAMK-tutkinnon suorittajat ovat yliopistomaistereita useammin perheistä, joissa kummallakaan vanhemmalla ei ole korkea-asteen tutkintoa. Tutkintoon valmistuneet ovat myös tyytyväisiä tutkintoonsa. Uusimman ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyn mukaan 89 prosenttia valmistuneista ilmoitti olevansa tyytyväisiä tutkintoon. 

Maisterin tutkintonimikkeellä kasvatettaisiin tutkinnon tunnettavuutta 

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tunnetaan työmarkkinoilla vasta kohtalaisesti. Laboren tekemän tutkimuksen mukaan ne tuottavat selkeästi lisäarvoa tutkinnon suorittaneille henkilöille. Tutkinnon nimi aiheuttaa kuitenkin edelleen sekaannusta. Tradenomiliiton tekemä kysely osoittaa, että maisterin nimikkeen käyttöönotto vahvistaisi koulutuksen tunnettuutta ja tutkinnon suorittaneiden rekrytointipotentiaalia.  

Suomi on selkeä poikkeus verrattuna muihin eurooppalaisiin duaalisen korkeakoulujärjestelmän maihin maisterin tutkintonimikkeen käytössä. Yhdessä Belgian Vallonian kanssa Suomi on ainoa alue Euroopassa, jossa ammattikorkeakouluilla ei ole oikeutta maisterin nimikkeen käyttöön kansalliskielillä. Maisterin tutkintonimike kertoisi selvästi, että kyseessä on yliopistojen maisterintutkintoon rinnastettava ylempi korkeakoulututkinto, Mielityinen toteaa. 

Ylempi AMK-koulutus voi nostaa ansioita tuhansilla euroilla (Labore.fi) >>

Työelämästä kannatusta Maisteri AMK-nimikkeelle (Tradenomi.fi) >>

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Ammattikorkeakoulujen suositukset yhteisen opintotarjonnan laadun varmistamiseksi

Ammattikorkeakouluissa tuotetaan korkeatasoista osaamista työmarkkinoille. Yhteisen opintotarjonnan avulla ammattikorkeakouluopiskelijat...

Eettinen ohjeistus käyttöön korkeakoulujen kansainväliseen opiskelijarekrytointiin

Suomalaiset korkeakoulut ovat yhdessä luoneet kansainvälisen koulutusagenttien eettisen ohjeistuksen,...

Ammattikorkeakoulut tarvitaan mukaan kehittämään tohtorikoulutusta ja tutkijoiden urapolkuja

Suomi tarvitsee kansalliseen TKI-tavoitteeseen päästäkseen aivan uudenlaisia toimintatapoja, koska...

Jo lähes neljännes ylemmistä korkeakoulututkinnoista suoritetaan ammattikorkeakouluissa