Tapio Varmolan puheenjohtajakaudet Arenessa veivät toiminnan rakentamisesta vaikuttavuuden vahvistamiseen

Tapio Varmolan ensimmäisestä puheenjohtajakaudesta ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenessa ehti kulua 13 vuotta, kun hänen halukkuuttaan toiselle kaudelle tiedusteltiin tumman toteamuksen siivittämänä.

Muistan kun kesällä 2015 Diakin silloinen rehtori Jorma. S. Niemelä, joka toimi vaalivaliokunnan puheenjohtajana, kysyi minulta kiinnostusta lähteä puheenjohtajaksi. Ja hän sanoi kysyvänsä sen vuoksi, että ”edessä ovat vaikeat ajat, Varmola kertoo.

Tuttu tehtävä ja vaikeiden aikojen voittaminen veivät mukanaan. Varmolan toinen nelivuotiskausi Arenen puheenjohtajana päättyy vuodenvaihteessa. Kollegan sanat ovat pysyneet tuon ajan hyvin mielessä, ja niitä Varmola kertoo myös näin jälkeenpäin pohtineensa.

Olivathan ajat siinä mielessä vaikeita, että ammattikorkeakoulujen rahoitusta oli jo vuodesta 2012 alkaen  Kataisen hallituksen aikana leikattu aika lailla ja sama näkymä oli jatkumassa myös uuden hallituksen aikana. Ovatko ajat nyt sitten helpommat, eivät välttämättä. Taloudellisessa mielessä on kuitenkin pikkuisen parempaa näkyvissä.

Ammattikorkeakoulujen toiminnan ja vaikuttavuuden kehitys

Varmolan puheenjohtajakausien kautta voidaan tarkastella niin ammattikorkeakoulujen toiminnan kuin vaikuttavuudenkin kehitystä. Vuodet 2000–2004 olivat aktiivista rakentamisen aikaa, ja ammattikorkeakoulujen toimintaan tuli suuria muutoksia. Näistä Varmolalle tärkeimpiä oli läpi saatu idea ylemmistä AMK -tutkinnosta sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan saaminen lainsäädäntöön.

Korkeakoulujen aseman kannalta merkittävä työ valmistui tällä jälkimmäisellä kaudella.

Tähän nelivuotiskauteen olen kohtalaisen tyytyväinen. Ehkä siksi, että Arene oli yksi ensimmäisistä, jotka lähtivät esittämään korkeakouluvision tekemistä. Tämä työ sitten edellisen hallituksen puolivälissä lähtikin liikkeelle. Visio vahvisti ammattikorkeakoulujen asemaa ja on tuonut pitkäjänteisyyttä korkeakoulupolitiikkaan, ja sitähän korkeakoulut tarvitsevat. Nyt Rinteen hallituksenkin ohjelmassa näkyvät selvästi tämän korkeakouluvision ideat, Varmola nostaa esille.

Systemaattinen työ tuottanut tulosta

Ammattikorkeakoulut ovat verrattain nuori instituutio, mutta vaikuttavuuden lisäämiseksi tehty systemaattinen työ on hänen mukaansa tuottanut tulosta. Tästä Varmola kiittää ammattikorkeakoulujen yhteistyön voimaa, Arenen edunvalvontatyöhönkin sitoutunutta rehtorikenttää ja Arenen osaavaa henkilöstöä.

Edunvalvontatyön kehittämisessä Varmola näkee keskeisenä oman tietoaineiston tuottamisen ja aktiivisen viestinnän.

Arenessa oli aloitettu jo edellisen puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan aikana perusteellisempien dokumenttien tekeminen. Jussi Halttunen veti ryhmää, jossa tehtiin tällainen korkeakoulujen tilannekuva. Sen jälkeen on jatkettu raporteilla ylemmistä AMK-tutkinnoista ja TKI-toiminnasta. Tämä on ollut yksi osa Arenen luotettavuuden vahvistamista. Myös viestinnälliset kysymykset ovat tärkeä osa ammattikorkeakoulujen ulkoista kuvaa ja niissä on myös päästy eteenpäin. Maailma on nyt sellainen, että täytyy pystyä ottamaan nopeasti kantaa.

Ammattikorkeakoulujen asema ja vaikuttavuus ovat parantuneet

Ammattikorkeakoulujen asema ja vaikuttavuus ovat parantuneet vuosien saatossa myös luonnollisesti, Varmola muistuttaa.

Nostaa automaattisesti vaikuttavuutta, että Suomessa on 25 vuoden aikana valmistunut kymmeniä tuhansia ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita ihmisiä, ja että he vaikuttavat työelämässä paljon kaikissa ikäkohorteissa. Enää ei kukaan aseta kyseenalaiseksi, etteivätkö amk-tutkinnot olisi hyviä työelämään suuntaavia tutkintoja. Sellaista keskustelua, joka käytiin 10–20 vuotta sitten tutkintojen tasosta, ei enää ole.

Koulutuspoliittisissa kysymyksissä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välinen yhteistyö on Varmolan mukaan syventynyt. Asioiden ajaminen yhdessä ei kuitenkaan ole aina yksiselitteistä, vaikka se lopputuloksen kannalta olisikin kannattavaa.

-Korkeakoulujen rehtoreiden tasolla on menty paljon eteenpäin. On helppo sanoa, että voimat kannattaisi melkein aina yhdistää, mutta käytännössä se ei aina ole helppoa monistakin eri syistä. Ammattikorkeakoulujenkin kesken on asioista erilaisia näkemyksiä, ja sama on varmasti yliopistojen puolella. Mutta voidaan sanoa, että kun Arene ja Unifi ovat yhdessä ajaneet jotain asiaa, sillä on ollut paljon painoarvoa.

Työtä on vielä jäljellä

Seuraavalle puheenjohtajalle ja ammattikorkeakoulujen edunvalvonnalle on toki vielä paljon työtä tehtäväksi. Haasteita Varmola näkee muun muassa kansainvälisten verkostojen vahvistamisessa, ylempien AMK-tukintojen arvostuksen nostamisessa sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksessa.

-Haasteena on edelleen olla TKI-puolella niissä pöydissä, joissa tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta päätetään. Ne ovat opetus- ja kulttuuriministeriön pöytiä, työ- ja elinkeinoministeriön pöytiä ja joitain muitakin.

Positiivisena Varmola pitää, että 15 vuoden jatkuva työ on tuottanut tulosta niin, että pöytiin on kyllä päästy eikä ammattikorkeakouluja rahanjaossa unohdeta.

Viime vuosia Varmola pitää hyvän yhteistyön aikana ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken, mikä on johtanut myös rakenteellisiin yhdistymisiin.

-Nähtäväksi jää, mihin korkeakoulukenttä tulevaisuudessa menee. Tämä aika on korostanut korkeakoulujen merkitystä alueiden kilpailukyvyn kannalta ja tulevat 10 vuotta on siinä todella merkityksellistä aikaa. Tässä keskustelussa ammattikorkeakoulut tulevat olemaan entistä voimakkaammin esillä.

Jaa

TKI.fi

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Koulutus ei saa jäädä T&K-toiminnan rahoituksen jalkoihin

Eduskunta käsittelee parhaillaan Suomen valtion ensi vuoden talousarvioita. Korkeakoulutuksessa...

Akava ja Arene: Ammattikorkeakouluilla paljon annettavaa Suomen ja Euroopan kilpailukyvylle

Eurooppalaista tutkimusrahoitusta pitää suunnata seuraavalla rahoituskaudella vahvistamaan korkeakoulujen ja...

Tapio Varmolan puheenjohtajakaudet Arenessa veivät toiminnan rakentamisesta vaikuttavuuden vahvistamiseen