Voimakkaat rahoitusleikkaukset, tulosperusteinen rahoitusmalli ja työelämän muutos ajoivat ammattikorkeakouluja muuttamaan koulutusmenetelmiään läpi koko 2010-luvun. Kehittämisen tulokset näkyvät aiempaa parempana työllistymisenä ja valmistuvien opiskelijoiden antamana palautteena. Tilastojen varjoon jäävät yksittäisten opiskelijoiden perustellut kokemukset, jotka herättävät keskustelua eri medioissa.
Rahoituksen leikkaukset 2010-luvulla tarkoittivat ammattikorkeakouluissa 1500 henkilötyövuoden vähentymistä. Siitä 2/3 kohdistui suurimpaan henkilöstöryhmään, opettajiin. Samaan aikaan opiskelijoiden määrä pysyi ennallaan ja tutkintojen määrä kasvoi tasaisesti.
-Opettajaa kohti on 5 opiskelijaa enemmän kuin 10 vuotta sitten, toteaa Arenen varapuheenjohtaja rehtori Jouni Koski. Ammattikorkeakoulut ovat joutuneet priorisoimaan, mihin tehtäviin vähentynyttä opetusresurssia on kohdennettava
Tilanteeseen ei näy helpotusta, sillä opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa ammattikorkeakoulujen lisäävän opiskelijamääriä ilman lisärahoitusta.
Työelämän muutosten myötä opiskelun ytimeen ovat nousseet aidot työelämäprojektit ja mahdollisimman realistiset moniammatilliset simulaatiot. Teoriaopiskelu on enenevässä määrin siirtynyt verkkoon, millä mahdollistetaan aikaan ja paikkaan sitomaton oppiminen.
-Opintoja on voitava suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta, koska suuri osa opiskelee työnsä ohessa, Jouni Koski linjaa.
Puolet opiskelijoista on työssä opintojensa ohessa. Varsinkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella työ- ja asuinpaikat voivat olla kaukana opiskelupaikasta.
Työllistyminen ja opiskelijapalaute parantuneet
Työllistymistä pidetään ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa koulutuksen laadun keskeisenä mittarina. Ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllistyminen on parantunut tasaisesti vuodesta 2015 lähtien. Tammikuussa 2020 julkaistut tilastot kertovat, että vuonna 2018 valmistuneista lähes 90 prosenttia oli töissä vuosi valmistumisensa jälkeen. Työttöminä valmistuneista oli noin 5 prosenttia.
Valmistumassa olevilta opiskelijoilta on kerätty palautetta vuodesta 2015 lähtien. Palaute on parantunut kaikilla koulutusaloilla voimakkaimpien leikkausten kohteena ollutta kulttuurialaa lukuun ottamatta. Kysely tavoittaa valmistumassa olevat hyvin, sillä vuonna 2019 palautetta antoi yli 23 000 perustutkinto-opiskelijaa.
-Julkisuuteen noussut palaute kertoo, että emme ole onnistuneet huomioimaan kaikkien opiskelijoiden oppimisen tarpeita, Jouni Koski arvioi.
-Opiskelijapalaute on aina merkityksellistä. Tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden kanssa löydämme toimivimmat ja joustavimmat oppimisratkaisut myös tulevaisuudessa.
Rahoitusmalli ohjaa ammattikorkeakouluja
Vuosien 2012-2019 aikana ammattikorkeakoulujen rahoituksen reaaliarvo laski yli 20 prosenttia. Samalla ammattikorkeakoulujen tehtävät laajenivat tutkintokoulutuksen ulkopuolella, mikä näkyy myös rahoituksen kohdentumisessa. Vuodesta 2015 lähtien perusrahoituksesta kolmasosa on jaettu muulla kuin tutkintokoulutuksen ja työllistymisen perusteella. Rahoituksen jakamisessa mitataan mm. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, julkaisuja ja kansainvälistymistä. Näihin kohdistuva työpanos on pääsääntöisesti pois opetuksesta.
Vuoden 2021 alusta tutkintokoulutuksen ja valmistuneiden työllistymisen merkitys laskee ammattikorkeakoulujen rahoituksessa.
Laatu kehittyy ammattikorkeakouluissa >>
Ammattikorkeakoulututkintoon valmistuneiden työllisyysasteen kasvu jatkui vuonna 2018 >>
