Ammattikorkeakoulujen vahvaa kädenjälkeä tarvitaan nyt Suomen uudistamiseen – Arene sai uuden puheenjohtajan

Ammattikorkeakoulut ovat nousemassa Suomen uudistamisen kärkitoimijoiksi. Keskeistä on niiden reagointikyky toimintaympäristön muutoksiin ja tarpeisiin. Muutoskyvykkyyttä tarvitaan sekä osaajien kouluttamisessa että nopeasti hyödynnettävässä soveltavassa tutkimuksessa ja kehittämistyössä.  

On täysin selvää, että nyt on viimeinen hetki Suomelle hypätä nopeasti eurooppalaiseen kehitykseen mukaan, ja ottaa ammatillisen korkeakoulutuksen ja omanlaatuisen soveltavan tutkimuksen ja kehittämistyön koko potentiaali käyttöön. Kärkijoukoissahan emme suinkaan enää valitettavasti kulje, sanoo ammattikorkeakoulujen äänitorven Arenen vastavalittu puheenjohtaja Metropolian toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola.

Ammattikorkeakoulut suuntautuvat omassa kehittämistyössään nyt vahvasti eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön. Suomen rajojen ulkopuolella ovat ammattikorkeakoulujen tärkeät viiteryhmät ja vertailuryhmät ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittämiseen ja kumppanuksien rakentamiseen. Kansainväliseltä kentältä löytyy myös hyviä mahdollisuuksia kasvattaa ammattikorkeakoulujen tutkimusrahoitusta. Tavoite on ennen kaikkea kehittää omaa profiilia kansainväliseen huippuun, ”pikku-yliopistoiksi” ammattikorkeakoulut eivät halua. Niitä Suomi ja sen hyvinvointi ei tarvitse.   

Eurooppalaisten yliopisto-allianssien kautta pääsemme kehittämään toimintaamme – kuten työelämäläheistä tohtorikoulutusta – kun kotimainen kehitys ei tarjoa tähän mahdollisuuksia, sanoo uusi puheenjohtaja Konkola. Hänen johtamansa korkeakoulu koordinoi ensimmäisenä ja ainoana suomalaisena korkeakouluna eurooppalaista yliopisto-allianssia.

Ammattikorkeakoulujen tärkein tavoite tulevalle uudelle kansalliselle tutkimusrahoitukselle on sen kohdentaminen nykyistä vaikuttavammin. Tämä tarkoittaa rahoituksen kohdentamista työelämän – niin yritysten kuin julkisen sektorinkin – ja korkeakoulujen/tutkimuslaitosten yhteisten ekosysteemien systemaattiseen ja kunnianhimoiseen kehittämiseen. Juuri tässä rajapinnassa on ammattikorkeakoulujen ehdottomat vahvuudet ja kyvykkyydet lisätä laajasti myös eri alojen osaamista. Ilman tätä radikaalia rahoituksen uudelleenkohdentamista emme pääse kansalliseen tavoitteeseen TKI-rahoituksen lisäämisestä. Vielä ongelmallisempaa on, jos tavoitteet vaikuttavuudesta eivät toteudu.

Jyväskylässä pidetyssä syyskokouksessa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenelle valittiin uuden puheenjohtajan lisäksi kolme uutta hallituksen jäsentä: rehtori-toimitusjohtajat kolmesta ammattikorkeakoulusta: Riitta Rissanen (Lapin ammattikorkeakoulu), Jaakko Hallila (Seinäjoen ammattikorkeakoulu) sekä Tapio Kujala (Tampereen ammattikorkeakoulu). Hallituksessa jatkavat rehtorit Pertti Puusaari (Hämeen ammattikorkeakoulu) sekä Mona Forsskåhl (Yrkeshögskolan Arcada).

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Ammattikorkeakoulut jatkavat rahoituksen nollalinjalla – isot odotukset TKI-rahoituksen kohdentumisesta

Ammattikorkeakoulut ovat helpottuneita, ettei niiden rahoitukseen kohdistettu uusia leikkauksia...

Koulutuksen rahoituksesta huolehdittava myös taloudellisesti vaikeina aikoina

Pääministeri Petteri Orpon hallitus kokoontuu valtion taloutta suuntaavaan kehysriiheensä...

Ammattikorkeakouluilla kunnianhimoiset tavoitteet eurooppalaiselle yhteistyölle – Tavoitteet EU-vaaleihin julkaistu

Suomalaisille ammattikorkeakouluille eurooppalainen verkostoituminen on kehittymisen ydinedellytys. Verkostojen kautta...

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 13.3. ja päättyy...

Ammattikorkeakoulut edellyttävät kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta....

Ammattikorkeakoulujen vahvaa kädenjälkeä tarvitaan nyt Suomen uudistamiseen – Arene sai uuden puheenjohtajan