Teema: Korkeakoulujen rahoitus ja sen painopisteet LTAE:n ja JTS:n valossa
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (myöhemmin Arene) kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:
Ammattikorkeakoulujen rahoitus ja julkisen talouden suunnitelma 2018 – 2021
Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 – 2021 jatkaa ammattikorkeakoulusektorin rahoituksen laskevaa kehitystä. Viimeisen seitsemän vuoden aikana ammattikorkeakouluihin on kohdistunut merkittävät rahoitusleikkaukset (Kuvio 1). Kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulujen rahoitus vähenee tämän ja edellisen hallituskauden aikana merkittävästi. Kuviossa 1 on esitetty ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen reaaliarvoinen kumulatiivinen kehitys vuodesta 2012 vuoteen 2019. Rahoitusleikkaus on keskimäärin noin 22 % – joissakin ammattikorkeakouluissa jopa lähes 30 %.
23 ammattikorkeakoulun perusrahoituksen taso on nyt alle 800 milj. euroa OKM:n hallinnonalalla. Ammattikorkeakoulujen talous on erittäin tiukka. Ammattikorkeakoulujen perustehtävien edellytyksistä ei enää voida leikata tai säästää.
Osaaminen, kasvu ja työllisyys/ Hallituksen puoliväliriihi unohti ammattikorkeakoulut
Ammattikorkeakouluille puoliväliriihen päätökset olivat vahva pettymys. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalla kaikki muut koulutusasteet mainittiin puoliväliriihen kohdennetuissa päätöksissä paitsi ammattikorkeakoulut. Erityisesti ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan rooli ja rahoituksen suuntaaminen ammattikorkeakouluille jäi puuttumaan sekä Suomen Akatemian Lippulaiva- ohjelmarahoituksessa että TEKES:n Kasvumoottorirahoituksessa.
Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeisiin on (digitaaliset oppimisympäristöt, ympärivuotinen opiskelu yms.) varattu korkeakouluille 42.7 mrd. euroa vuonna 2018. Ammattikorkeakoulujen pää-omittamiseen on varattu 24 milj. euroa vuonna 2018. Pääomittamisen kriteerit ovat vielä avoinna. Kärkihankkeiden toimenpiteet ovat myönteisiä, mutta ne eivät toiminnallisesti korjaa ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen tasoa ja TKI- rahoituksen jälkeenjääneisyyttä.
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 lisätalousarvioksi
Lisätalousarvion panokset datalähtöiseen tutkimukseen sekä Lounais-Suomen tekniikan alan koulutuksen vahvistamiseen ovat myönteisiä ja oikeansuuntaisia päätöksiä. Ammattikorkeakoulutuksen vahvistamiseen kohdistuu 4 miljoonan euron lisärahoitus, joka mahdollistaa ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutuksen sekä ylempien ammattikorkeakoulututkintojen vahvistamisen. Myös tekniikan TKI- infrarahoituksen kohdentamisessa on huomioitava ammattikorkeakoulun TKI- infran vahvistaminen yhteistyössä yliopiston kanssa. Positiivisen rakennemuutoksen alueilla myös lisä-panokset työttömien korkeakoulutettujen muuntokoulutukseen ovat erittäin kannatettavia.
Arene esittää seuraavat huomiot julkisen talouden suunnitelman 2018 – 2021 toimeenpanoon liittyen:
- Hallituksen syksyn 2017 lisätalousarviossa osoitetaan selkeitä lisäpanoksia ammattikorkeakoulujen lakisääteiseen TKI- tehtävään sekä ammattikorkeakoulujen pää-omittamiseen. Voimavaroilla voidaan vahvistaa kasvua, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä, yrittäjyyttä ja työllisyyttä.
- Ammattikorkeakoulujen SOTE- koulutuskorvaukset on kompensoitava ammattikorkeakouluille SOTE- lakipaketissa vuodesta 2017 alkaen. Ammattikorkeakoulut maksoivat perusrahoituksestaan sairaanhoitopiireille yhteensä 7,5 milj. euroa vuonna 2016. Tämä on merkittävä kustannuserä, joka on korjattava uudistuksessa ammattikorkeakouluille.
- Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaan on suunnattava puoliväliriihen päätösten resursseja. TEKES:n Kasvumoottorit ohjelmasta kohdennetaan 25 milj. euroa. ammattikorkeakoulujen innovaatiorahoitukseen. Suomen Akatemian Lippulaiva- hankkeissa varataan rahoitusta yrityslähtöiseen soveltavaan tutkimukseen, niin että lippulaivakeskittymissä rahoitus on mahdollista myös ammattikorkeakouluille laatu ja vaikuttavuus huomioiden.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Tapio Varmola
puheenjohtaja
Riitta Rissanen
toiminnanjohtaja
