Ammattikasvatukseen keskittynyt tutkimus mahdollistaa työelämäläheisen osaamisen ja ammattisivistyksen tutkimusperäisen kehittämisen.
Ammatilliselta toisen asteen koulutukselta, ammattikorkeilta ja aikuiskoulutukselta odotetaan voimakasta työelämäkumppanuutta ja sitä, että opiskelijat menestyvät työelämässä. Tietoa on opittava ja sitä on kyettävä soveltamaan. On mukauduttava edessä oleviin haasteisiin ja tiedostettava, minkälaisia uusia tietoja ja taitoja tarvitaan.
Parlamentaarinen tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) työryhmä on vastikään linjannut tutkimus- ja innovaatiomyönteisen toimintaympäristön kehittämisestä. Kun tarkastellaan yritysten TKI-menoja, ovat ne painottuneet kehittämistyöhön riippumatta yrityksen koosta.
Tähän TKI-maailma ammattiosaajia ja asiantuntijoita koulutetaan ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa. Työelämätaivaltaan aloittava nuori tai työikäinen osaaja tarvitsevat vahvaa tarttumapintaa innovaatioprosesseihin ja kykyä toimia verkostoissa.
Oppiminen perustuu autenttiselle tekemiselle, kokeiluille ja tiedon ja osaamisen jakamiselle työelämän ja oppilaitoksen tarjoamissa oppimisympäristöissä. Pedagogiikka nojautuu opetuksen, tutkimuksen, kehittämistyön ja yhteistyön yhdistelmälle työelämän toimijoiden kanssa. Osaaminen rakentuu jatkuvaan oppimiseen ja avoimeen menetelmien, taitojen ja kokemuksen jakamiseen.
Yhteiskuntamme tarvitsee ammattikorkeakouluja monista syistä
Talouden näkymien selkiintymättömyys synnyttää osaltaan epävarmuutta työelämään. Tilanne edellyttää jatkuvaa analyysia tulevaisuusvisioista ja niiden vaikutuksista ammatilliseen osaamiseen ja koulutukseen.
Ammattikorkeakoulujen yhteydessä toimivat ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat tärkeitä instituutioita, jotka valmistavat opetus- ja tutkimushenkilöstö monipuolisiin työtehtäviin ja vastaamaan työelämän osaamistarpeisiin tutkittuun tietoon pohjautuen.
Koko ammatillisen koulutuksen kentän ja työelämän yhä yhteisempi toimintaympäristö muuttavat niiden keskinäisiä suhteita ja lisäävät haasteita yrityksille ja koulutusjärjestelmälle. Muutosvirrat edellyttävät muun muassa vallitsevien koulutuksen toimintamallien ja työelämäläheisen oppimisen käytäntöjen uudelleenarviointia ja uudistumista.
Tutkimustyön taustavaikuttajina toimivat laajat muutoksen kaaret kuten digitaalisuuden lisäämisen mahdollisuudet ja haasteet, työelämäläheisyyden edelleen kehittäminen sekä informaalin ja nonformaalin oppimisen vahvistuminen osana ammatillisessa ja ammattikorkeakoulutuksessa hankittavaa osaamista. Akateeminen tutkimus tarjoaa toki suuntaviivoja opetuksen, ohjauksen ja oppimisen tarkasteluun. Rinnalle tarvitaan ammattikasvatuksen vakaampaa asemaa tieteen alana.
Opettajankouluttajat mukana muutosvirrassa
Muutosvirrat antavat näkymää opettajan osaamisen tarpeille, opettajaidentiteetin rakentamiselle ja ammatillisen opettajankoulutuksen uudistamiselle. ”Ammattikasvatuksen tutkimuksen on tapahduttava ja sen tekijöiden on oltava läsnä siellä missä ammatin oppimista ja ammatillista kasvua tapahtuu.” Viisaita sanoja professori Petri Nokelaiselta Ammattikasvatuksen aikakausikirjan ammattikasvatuksen tutkimusta määrittelevässä artikkelissa.
Ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat entisestään yhdistäneet osaamistaan työelämäläheisen ammatillisen oppimisen ja koulutuksen tutkimusohjelman ja verkoston kautta. Tutkimusyhteistyöllä kuljetaan kohti yhä laadukkaampaa työelämäläheistä pedagogiikkaa ja tuetaan ammatillisen osaamisen, työelämätaitojen ja ammatillisen koulutuksen muutoksia. Seuraavalla hallituskaudella on syytä vahvistaa ammattikasvatuksen ja työelämässä tapahtuvan oppimisen tutkimuksen resursseja.
Onko yhteiskunnassa syväymmärretty miten tärkeä osa Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää ammattikorkeakoulut ovat, ja miten keskeinen rooli innovaatiotoiminnan kehittämisessä niillä on? Kunnianhimoa on nostettava myös tältä osin.
Kirjoittajat
erityisasiantuntija Hannele Louhelainen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
johtaja Hanna Ilola, TAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
