Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen tasossa on vielä kehittämisen varaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen lähtötaso on yliopisto-opiskelijoita heikompi. Opintonsa aloittavien korkeakouluopiskelijoiden osaamiseen eniten vaikuttavat opiskelijan koulutus- ja perhetausta. Geneeristen taitojen opetusta tulisi lisätä koulutuspolun kaikissa osissa.
Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen Korkeakouluopiskelijoiden oppimistulosten arviointi Suomessa (Kappas!) -hankkeen tulokset julkaistiin 21.1. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa selvitettiin suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen tasoa alemman korkeakoulututkinto-opintojen alku- ja loppuvaiheessa. Geneerisillä taidoilla tarkoitetaan korkeakouluopinnoissa ja työelämässä tarvittavia yleisiä asiantuntijataitoja, joita ovat kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu, tietolähteiden arviointi, perusteleminen, vuorovaikutustaidot, oman toiminnan säätely sekä kirjoittaminen.
Aiempi koulutus määrittelee opiskelijan osaamista
Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden välistä eroa geneerisissä taidoissa selittää pitkälti opiskelijoiden koulutustausta. Yliopisto-opiskelijoista valtaosa on suorittanut ylioppilastutkinnon, kun taas ammattikorkeakouluissa on myös runsaasti vain ammatillisen tutkinnon suorittaneita opiskelijoita. Ylioppilastutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden geneeriset taidot olivat huomattavasti paremmat kuin ilman ylioppilastutkintoa korkeakouluun tulleilla opiskelijoilla. Osin tämän takia aloittavista ammattikorkeakouluopiskelijoista jopa 39 prosentilla oli heikot taidot tutkituissa osaamisissa.
Myös perhetaustalla on tutkimuksen mukaan merkittävä vaikutusta opiskelijoiden geneerisiin taitoihin. Koulutetumpien vanhempien lapset sekä lapset, joiden lapsuudenkodissa on ollut runsaasti kirjoja, menestyivät tutkimuksessa.
Panostuksia geneerisiin taitoihin toisella asteella ja korkeakouluissa
Toisen asteen sekä korkeakoulujen opetuksessa on kiinnitettävä enemmän huomiota geneeristen taitojen opettamiseen. Tutkijat painottavat erityisesti taitojen korostamista ammatillisessa koulutuksessa, josta korkeakouluun tulevien opiskelijoiden osaaminen oli selkeästi lukion käyneitä opiskelijoita heikompia. Ammattikorkeakoulujen kannalta kysymys on merkittävä, sillä koulutustason ja tutkintotavoitteiden korottamisen myötä yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut hakeutuu ammattikorkeakouluun.
Tutkimus antaa viitteitä, että geneeristen taidot eivät kehity ammattikorkeakouluopintojen aikana paljoakaan, vaikka nämä taidot ovat keskeisiä asiantuntijatehtävissä. Ammattikorkeakoulujen monimuotoisen opiskelijajoukon osaamisen kehittäminen edellyttää erilaisia pedagogisia ratkaisuja ja opetustarjontaa. Opintojen alkuvaiheessa on nykyisin tarjolla erilaisia geneerisiä taitoja tarjoavia kursseja, joilla valmistetaan opiskelijaa opintoihin. Tärkeää on huomioida geneeristen taitojen kehittyminen opintojen aikana osana alakohtaisia opintoja.
Suosituksissa esitetään myös korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämistä entisestään huomioimaan paremmin geneeriset taidot ja erityisesti äidinkielen ja matemaattisten taitojen osaaminen. Ammattikorkeakoulujen vuonna 2019 käyttöönottamassa uudessa AMK-valintakokeessa painopiste on vahvasti geneeristen taitojen mittaamisessa.
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen muuttaminen ei kuitenkaan ole tulosten valossa keskeinen kysymys, sillä aloituspaikkojen lisäämisen myötä yhä suurempi osa ikäluokasta pääsee korkeakoulutuksen piiriin. Näin ollen panoksia tulisi ennemmin laittaa tämän joukon osaamisen kehittämiseen, jotta geneeriset valmiudet korkeakouluopintoihin olisivat riittävällä tasolla.
Lue lisää
OKM: Korkeakouluopiskelijoiden geneerisiä taitoja voidaan vahvistaa koko koulutuspolun ajan >>
