Tiedätkö mitä yhteistä on fysio- ja toimintaterapeutilla? Molemmat ovat kuntoutusalan asiantuntijoita ja terveydenhuollon laillistettuja ammattihenkilöitä, jotka valmistuvat ammattikorkeakoulusta. Kuntoutusala on laaja kenttä, jossa työskentelee paljon myös muita ammattilaisia, kuten psykologeja, puheterapeutteja, sosiaalityöntekijöitä ja ammatillisen kuntoutuksen asiantuntijoita. Tässä blogikirjoituksessa käsittelemme kuntoutusalan tulevaisuus- ja työllistymisnäkymiä erityisesti fysio- ja toimintaterapeuttien näkökulmasta.
Kuntoutus on keino auttaa ihmistä. Se on myös väline ratkaista monia yhteiskunnallisia ongelmia. Keskeistä kuntoutuksessa on toimintakykyajattelu: kuntoutuksen avulla tuetaan ihmisen toimintakykyä, ei niinkään esimerkiksi keskitytä sairauden hoitoon. Fysio- ja toimintaterapeutit ovat kuntoutusalan asiantuntijoita, joiden osaamista voidaan hyödyntää lukemattomissa eri palveluissa, myös sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolella.
Kuntoutus on tulevaisuuden ala. Oikea-aikainen kuntoutus vähentää kalliin hoidon tarvetta ja parantaa kansalaisten elämänlaatua ja toimintakykyä. Kuntoutuksen avulla voidaan ratkaista kansanterveyden ja kansantalouden suurimpia haasteita. Näitä ovat esimerkiksi lasten ja nuorten syrjäytyminen, mielenterveyden ongelmat, työkyvyttömyys sekä runsas avun ja palveluiden tarve elämän loppupuolella.
Palkitsevinta ihmisten auttaminen
Kuntoutusala tarjoaa monia mahdollisuuksia merkitykselliseen työhön. Kuntoutusta toteutetaan esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, kouluissa ja työelämän palveluissa. Työpaikkoja on sekä julkisella, yksityisellä että kolmannella sektorilla. Monet kuntoutusalan ammattilaiset toimivat myös yrittäjänä, esimerkiksi oman toiminimen kautta.
Fysio- ja toimintaterapeuttien työ kuntoutusalalla on itsenäistä asiantuntijatyötä, mutta samalla se sisältää paljon moniammatillista yhteistyötä yli sektorirajojen. Työ on merkityksellistä, palkitsevaa, monipuolista ja haastavaa. Kuntoutus on tavoitteellista toimintaa, ja kuntoutujan oma rooli kuntoutusprosessissa on aktiivinen – keskiössä on aina kuntoutuja itse. Työ vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja ja osaamista kohdata vaikeissakin elämäntilanteissa olevia henkilöitä. Palkitsevinta kuntoutustyössä on ihmisen auttaminen.
Palkkauksessa kuntoutusalalla on parannettavaa, eikä esimerkiksi fysio- ja toimintaterapeuttien palkkaus vastaa työn vaativuutta. Palkkauskysymyksiin onkin kiinnitetty erityistä huomiota muun muassa työehtosopimusneuvotteluissa. Julkisen talouden rooli määrittelee voimakkaasti myös kuntoutusalan yrittäjien ansiotasoa, sillä valtaosa kuntoutuspalveluista tuotetaan julkisten hankintojen avulla.
Kuntoutusalan osaamiselle on tilausta
Kuntoutusalalla työskentelevien työllistymisnäkymät ovat kokonaisuudessaan hyvät. Monista kuntoutusalan asiantuntijoista on tällä hetkellä pulaa, ja kuntoutuspalvelut ovat osin ruuhkautuneita tai niitä ei ole lainkaan saatavilla. Työllisyystilanne kuntoutusalalla vaihtelee kuitenkin sekä alueellisesti että eri ammattien välillä. Esimerkiksi toimintaterapeuteista on syksyn 2022 ammattibarometrin perusteella pulaa lähitulevaisuudessa suurimmassa osassa Suomea. Fysioterapeuttien osalta pitkään jatkunut runsas työvoimatarjonta on sekin kääntymässä työvoimapulaksi.
Tulevaisuuden trendejä kuntoutusalalla ovat muun muassa digitalisaatio ja hyvinvointiteknologian tarjoamat uudet mahdollisuudet. Esimerkiksi etäkuntoutusta, robotiikkaa ja virtuaalitodellisuutta voidaan hyödyntää kuntoutuksessa toimintakyvyn edistämisessä. Tutkimus-, kehitys ja innovaatiotyön parissa työskentely on avaamassa uusia ovia myös kuntoutusalan ammattilaisille.
Yhteiskunta voisi hyödyntää kuntoutusalan osaamista ja kuntoutuksen potentiaalia kaiken kaikkiaan huomattavasti nykyistä enemmän, esimerkiksi työterveyshuollossa. Kuntoutus auttaa ihmistä pysymään työkykyisenä ja edistää työkyvyn palautumista.
Kuntoutusta tarvitaan aiempaan enemmän myös ennaltaehkäisevissä palveluissa ja koulutuksessa. Palveluilla voitaisiin tukea ja edistää kansalaisten terveyttä, työ- ja opiskelukykyä sekä osallisuutta yhteiskunnan ja yhteisöjen tasolla. Kuntoutusalan asiantuntijoita kannattaa ottaa mukaan myös palveluiden ja asiakasprosessien suunnitteluun.
Juho Korpi
Kehittämisasiantuntija
Suomen Fysioterapeutit ry
www.suomenfysioterapeutit.fi
Eva Paakkanen
Asiantuntija, täydennyskoulutus ja koulutuspolitiikka
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
www.toimintaterapeuttiliitto.fi
