Julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kohdentaminen ratkaisee yritysten panokset TKI-toimintaan

Ammattikorkeakoulut ovat tyytyväisiä, että tänään esityksensä tehnyt parlamentaarinen TKI-työryhmä esittää T&K-rahoituslakia varmistamaan pitkäjänteisen rahoituksen. Harmillista on, että tarkastelun ulkopuolelle jätettiin suoraan yrityksille kohdennettu innovaatiorahoitus.

Työryhmä esittää verokannustetta ensisijaiseksi keinoksi kannustaa yrityksiä käyttämään rahaa tutkimukseen ja kehittämiseen.

– Suomessa on saatava PK-sektorin yritykset vahvasti mukaan kansalliseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Noin 270 000 yrityksestä 93 % työllistää alle 10 henkeä, ja niiden tehokas ja vaikuttava T&K –toiminta edellyttää toimivia julkisia tutkimus- ja kehittämispalveluja.  Arene esittää, että verokannuste tulisi sitoa korkeakouluilta tai tutkimuslaitoksilta hankittaviin TKI-palveluihin ekosysteemien kehittymisen ja osaamisen kumuloitumisen tukemiseksi, linjaa Arenen hallituksen jäsen, rehtori Vesa Taatila.

Työ- ja elinkeinoministeriön PK-yritykseille suunnatussa kyselyssä 70 % yrityksistä ilmoitti tekevänsä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. Tilastokeskuksen innovaatiokyselyn mukaan yritysten saamia hyötyjä ammattikorkeakoulujen TKI-yhteistyöstä ovat erityisesti uuden teknologian käyttöönotto, uudet tuotteet sekä näkemykset uusista trendeistä.

Kotimainen TKI-rahoitus ei tue nyt korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä

Laki määrittelee ammattikorkeakoulujen tehtäväksi elinkeinorakennetta uudistavan soveltavan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan. Rahat työhönsä AMKit saavat perusrahoituksestaan sekä hakemalla rahoitusta eri lähteistä. Keskeiset kotimaiset TKI-toiminnan rahoittajat Business Finland ja Suomen Akatemia eivät mainittavasti rahoita ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa, vaan niiden rahoitus perustuu pitkälle muihin rahoituslähteisiin. Ulkopuolista, kilpailtua TKI-rahaa AMKit hankkivat vuositasolla noin 128 miljoonaa euroa.

Arene vaatii, että Suomen Akatemian ja Business Finlandin rahoituskriteerejä kohdistetaan paremmin edistämään korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä TKI-toiminnassa.

– Nykyiset rahoituskriteerit eivät tue yhteistyöhön ja alueellisten ekosysteeminen kehittymiseen. Suomi ei työllistä, kasva ja kehity ilman tutkimusperusteista ja käytännönläheistä soveltavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa, toteaa Taatila.

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Ammattikorkeakoulut jatkavat rahoituksen nollalinjalla – isot odotukset TKI-rahoituksen kohdentumisesta

Ammattikorkeakoulut ovat helpottuneita, ettei niiden rahoitukseen kohdistettu uusia leikkauksia...

Koulutuksen rahoituksesta huolehdittava myös taloudellisesti vaikeina aikoina

Pääministeri Petteri Orpon hallitus kokoontuu valtion taloutta suuntaavaan kehysriiheensä...

Ammattikorkeakouluilla kunnianhimoiset tavoitteet eurooppalaiselle yhteistyölle – Tavoitteet EU-vaaleihin julkaistu

Suomalaisille ammattikorkeakouluille eurooppalainen verkostoituminen on kehittymisen ydinedellytys. Verkostojen kautta...

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 13.3. ja päättyy...

Ammattikorkeakoulut edellyttävät kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta....

Julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kohdentaminen ratkaisee yritysten panokset TKI-toimintaan