Ammattikorkeakoulut ovat tyytyväisiä, että tänään esityksensä tehnyt parlamentaarinen TKI-työryhmä esittää T&K-rahoituslakia varmistamaan pitkäjänteisen rahoituksen. Harmillista on, että tarkastelun ulkopuolelle jätettiin suoraan yrityksille kohdennettu innovaatiorahoitus.

Työryhmä esittää verokannustetta ensisijaiseksi keinoksi kannustaa yrityksiä käyttämään rahaa tutkimukseen ja kehittämiseen.

– Suomessa on saatava PK-sektorin yritykset vahvasti mukaan kansalliseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Noin 270 000 yrityksestä 93 % työllistää alle 10 henkeä, ja niiden tehokas ja vaikuttava T&K –toiminta edellyttää toimivia julkisia tutkimus- ja kehittämispalveluja.  Arene esittää, että verokannuste tulisi sitoa korkeakouluilta tai tutkimuslaitoksilta hankittaviin TKI-palveluihin ekosysteemien kehittymisen ja osaamisen kumuloitumisen tukemiseksi, linjaa Arenen hallituksen jäsen, rehtori Vesa Taatila.

Työ- ja elinkeinoministeriön PK-yritykseille suunnatussa kyselyssä 70 % yrityksistä ilmoitti tekevänsä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. Tilastokeskuksen innovaatiokyselyn mukaan yritysten saamia hyötyjä ammattikorkeakoulujen TKI-yhteistyöstä ovat erityisesti uuden teknologian käyttöönotto, uudet tuotteet sekä näkemykset uusista trendeistä.

Kotimainen TKI-rahoitus ei tue nyt korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä

Laki määrittelee ammattikorkeakoulujen tehtäväksi elinkeinorakennetta uudistavan soveltavan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan. Rahat työhönsä AMKit saavat perusrahoituksestaan sekä hakemalla rahoitusta eri lähteistä. Keskeiset kotimaiset TKI-toiminnan rahoittajat Business Finland ja Suomen Akatemia eivät mainittavasti rahoita ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa, vaan niiden rahoitus perustuu pitkälle muihin rahoituslähteisiin. Ulkopuolista, kilpailtua TKI-rahaa AMKit hankkivat vuositasolla noin 128 miljoonaa euroa.

Arene vaatii, että Suomen Akatemian ja Business Finlandin rahoituskriteerejä kohdistetaan paremmin edistämään korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä TKI-toiminnassa.

– Nykyiset rahoituskriteerit eivät tue yhteistyöhön ja alueellisten ekosysteeminen kehittymiseen. Suomi ei työllistä, kasva ja kehity ilman tutkimusperusteista ja käytännönläheistä soveltavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa, toteaa Taatila.