Julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kohdentaminen ratkaisee yritysten panokset TKI-toimintaan

Ammattikorkeakoulut ovat tyytyväisiä, että tänään esityksensä tehnyt parlamentaarinen TKI-työryhmä esittää T&K-rahoituslakia varmistamaan pitkäjänteisen rahoituksen. Harmillista on, että tarkastelun ulkopuolelle jätettiin suoraan yrityksille kohdennettu innovaatiorahoitus.

Työryhmä esittää verokannustetta ensisijaiseksi keinoksi kannustaa yrityksiä käyttämään rahaa tutkimukseen ja kehittämiseen.

– Suomessa on saatava PK-sektorin yritykset vahvasti mukaan kansalliseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Noin 270 000 yrityksestä 93 % työllistää alle 10 henkeä, ja niiden tehokas ja vaikuttava T&K –toiminta edellyttää toimivia julkisia tutkimus- ja kehittämispalveluja.  Arene esittää, että verokannuste tulisi sitoa korkeakouluilta tai tutkimuslaitoksilta hankittaviin TKI-palveluihin ekosysteemien kehittymisen ja osaamisen kumuloitumisen tukemiseksi, linjaa Arenen hallituksen jäsen, rehtori Vesa Taatila.

Työ- ja elinkeinoministeriön PK-yritykseille suunnatussa kyselyssä 70 % yrityksistä ilmoitti tekevänsä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. Tilastokeskuksen innovaatiokyselyn mukaan yritysten saamia hyötyjä ammattikorkeakoulujen TKI-yhteistyöstä ovat erityisesti uuden teknologian käyttöönotto, uudet tuotteet sekä näkemykset uusista trendeistä.

Kotimainen TKI-rahoitus ei tue nyt korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä

Laki määrittelee ammattikorkeakoulujen tehtäväksi elinkeinorakennetta uudistavan soveltavan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan. Rahat työhönsä AMKit saavat perusrahoituksestaan sekä hakemalla rahoitusta eri lähteistä. Keskeiset kotimaiset TKI-toiminnan rahoittajat Business Finland ja Suomen Akatemia eivät mainittavasti rahoita ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa, vaan niiden rahoitus perustuu pitkälle muihin rahoituslähteisiin. Ulkopuolista, kilpailtua TKI-rahaa AMKit hankkivat vuositasolla noin 128 miljoonaa euroa.

Arene vaatii, että Suomen Akatemian ja Business Finlandin rahoituskriteerejä kohdistetaan paremmin edistämään korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä TKI-toiminnassa.

– Nykyiset rahoituskriteerit eivät tue yhteistyöhön ja alueellisten ekosysteeminen kehittymiseen. Suomi ei työllistä, kasva ja kehity ilman tutkimusperusteista ja käytännönläheistä soveltavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa, toteaa Taatila.

Jaa

TKI.fi

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Arenen lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029

Lausunnon pääviestit ovat: Hallitus päätti leikata taas nimenomaan korkeakoulujen perusrahoitusta....

Hallitus tekee kohtalokkaat leikkaukset ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen – T&K-lisäeurot lohduttavat vain vähän

Kehysriihen päätös leikkaa korkeakoulujen koulutustehtävän perusrahoitusta. Leikkaukset on kohdennettava...

Mikä on hyväksytty ikäraja Suomessa opiskella korkeakoulututkinto?

Olen kuullut lyhyen ajan sisällä useamman kerran, että ammattikorkeakoulut...

Lisäleikkaukset ammattikorkeakouluista olisivat täysin kohtalokkaita koulutuksen laadulle

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta leikattiin heti hallituskauden alussa merkittävästi. Ammattikorkeakoulujen tilanne on...

Ammattikorkeakoulututkinto vastaa työelämän vaatimuksiin: Alumnit tyytyväisiä urakehitykseensä

Tuoreet tulokset ammattikorkeakoulutuksesta valmistuneiden kokemuksista tutkinnoistaan ovat erittäin positiivisia:...

Julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kohdentaminen ratkaisee yritysten panokset TKI-toimintaan