Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta. Sen perustana tulisi olla tasavertaiset ammattikorkeakoulut ja yliopistot, niiden omat roolit ja lakisääteiset tehtävät. Vahvasti profiloitunut ja itsenäisiin korkeakouluihin nojaava korkeakoulujärjestelmä on koko Suomen etu ja hallituksen koulutus- ja TKI-tavoitteiden toteutumisen edellytys. Nyt tarvitaan kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista, jotta turvaamme Suomen kilpailukyvyn osana eurooppalaista korkeakoulutusaluetta. Muutoin alueelliset ratkaisut saattavat heikentää ammattikorkeakoulujen toimintaedellytyksiä merkittävästi.
Arene edellyttää, että korkeakoulupolitiikasta ja sen tavoitteista käydään nyt kansallinen keskustelu. Tätä tarvitaan myös siksi, että suuri osa suomalaisista korkeakouluista on jo mukana Eurooppa yliopisto-alliansseissa, ja näin ollen merkittävässä roolissa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen kilpailukyvyn vahvistamisessa. Ammattikorkeakoulut ovat huolissaan siitä, että korkeakoulusektoreiden tasavertainen asema ei toteudu Suomessa.
– Perimmäisenä huolena on, että ammattikorkeakoulujen autonomian puutteet estävät kansallisten koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Niiden asema tulee vahvistaa aidoiksi autonomisiksi korkeakouluiksi, sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen puheenjohtaja, toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola.
Autonomian puuttuminen näkyy nyt monella tavoin. Ammattikorkeakoulut eivät nyt muun muassa pääse aina vaikuttamaan oman tulevaisuutensa kannalta keskeisiin ratkaisuihin. Korkeakouluina niiltä puuttuu myös oikeus maisteri-nimikkeen ja professori-nimikkeen käyttöön sekä oikeus järjestää tohtorikoulutusta. Nämä ovat oleellisia ja kansainvälisesti tunnustettuja korkeakoulujen ominaispiirteitä.
Ammattikorkeakoulujen toimintaa ohjaavat monet eri lait. Problematiikan taustalla on usean eri lain yhtymäkohta: ammattikorkeakoulu-, yliopisto-, osakeyhtiö- ja kuntalaki. Kansallisen korkeakoulupoliittisen ohjauksen puute on johtanut siihen, että näitä lakeja tulkitaan erilaisista intresseistä ja valta-asemista käsin. Pahimmillaan tulkinnat eivät edistä ammattikorkeakoulujen etua, niiden autonomista asemaa ja kehittymistä kansainvälisesti kilpailukykyisiksi korkeakouluiksi. Häviäjinä ovat suomalaiset alueet, yritykset ja yksilöt.
Yhteistyötä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen eri toimijoiden välillä on syytä lisätä kansallisen rahoituksen ja ikäluokkien pienentyessä. Yhteistyön on kuitenkin vahvistettava kaikkien osapuolten toiminnan laatua ja vaikuttavuutta.
– Kestävä ja tuloksekas yhteistyö rakentuu aina kaikkien osapuolten aitoon osallisuuteen. Nyt toisaalta korkeakoulujen toimintaa ohjaavan ja rahoittavan ministeriön ja yhtäältä omistajan tavoitteiden välillä saattaa olla suuria ristiriitoja. Ammattikorkeakoulun toimiva johto on usein puun ja kuoren välissä, korostaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.
Maan hallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön johdon on nyt käytettävä sille kuuluvaa poliittista valtaa kansallisen korkeakoulupolitiikan palauttamiseksi, ja johdettava avointa jäsentynyttä keskustelua suunnasta. Niiden on myös ilmaistava näkemyksensä, toteuttavatko nykyiset ja valmisteilla olevat korkeakoulujen yhteistyöjärjestelyt ammattikorkeakoululain henkeä, hallitusohjelman tavoitteita ja eduskunnan muita korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tahdonilmaisuja.
Arene edellyttää, että:
- Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää keskustelun ja tarvittavat selvitykset suomalaisesta korkeakoulupolitiikasta osana eurooppalaista korkeakoulutusaluetta.
- Korkeakoulukenttä rauhoitetaan rakenteellisilta ratkaisuilta ja uusilta omistusjärjestelyiltä ennen kuin tarvittavat selvitykset ja kansalliset suuntaviivat korkeakoulupolitiikasta on tehty.
