Ammattikorkeakoulut näkevät hyvänä, että nuorten koulutususkon vahvistamiseen etsitään uusia keinoja. Hallituksen lanseeraamalla opintosetelikokeilulla pyritään nopeuttamaan siirtymistä toiselta asteelta korkeakouluun. Suurin koulutuspoliittinen haasteemme on nuorten alhainen koulutustaso. Sen nostaminen edellyttää ennen kaikkea ammatillisesta koulutuksesta tulevien osuuden voimakasta lisäämistä. Tähän tarvitaan opintosetelin rinnalle myös muita toimia. Kolme vuotta valmistumisen jälkeen lukiolaisista lähes 80 prosenttia opiskelee korkeakoulussa. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista neljännes siirtyy seitsemän vuoden kuluessa korkeakoulutukseen. Kansallisen koulutustasotavoitteen näkökulmasta siirtymää tulisi sekä aikaistaa että määrä moninkertaistaa.
Ammattikorkeakoulut pitävät tärkeänä, että hallitus tekee kunnianhimoisia toimia nopeuttaaksemme nuorten siirtymää toiselta asteelta korkeakoulutukseen. Osaamistasoa heikentämättä koulutustason nosto edellyttää, että erityisesti ammatillisesta koulutuksesta siirtyville rakennetaan selkeä, saavutettava ja vahvaa ohjausta sisältävä polku korkeakoulutukseen.
Avoimeen korkeakoulutukseen perustuva opintosetelimalli edellyttää hakijalta oma-aloitteisuutta ja tavoitteellisuutta, sillä setelin edellytyksenä on yhteishakuun osallistuminen. Hyvää on malliin valmisteluvaiheessa sisällytetty ohjauksellinen elementti. Ammatillisesta koulutuksen pohjalta siirtymisessä esteenä ovat usein heikko usko omiin mahdollisuuksin selviytymiseen korkeakouluopinnoissa tai puutteelliset valmiudet selviytyä korkeakouluopinnoista.
Koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) mukaan ammatillisesta koulutuksesta valmistuneilla opiskelijoilla on puutteita kirjoitus- ja lukutaidossa, kielitaidossa, matemaattisessa osaamisessa sekä opiskelutaidoissa, joita (ammatti)korkeakouluopinnoissa tarvittaisiin. Tätä reittiä tulevia on jo puolet ammattikorkeakouluopinnoissa aloittavista. Näin ammattikorkeakoulut saavat myös hyviä ja motivoituneita opiskelijoita sekä työelämä erinomaisen yhdistelmän teoreettisesta ja käytännöllistä osaamista.
Opintosetelikokeiluun käytetään kolmen vuoden aikana noin 56 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi tällä samalla summalla saataisiin 30 opintopisteen valmentava opintojakso 93 000 nuorelle. Kolmen vuoden aikana tämän avulla voitaisiin moninkertaistaa ammatillisesta siirtyvien osuus. Niukkoja resursseja tulisikin käyttää juuri nyt kestävien ja pysyvien rakenteiden luomiseen.
Ammattikorkeakouluilta leikataan tälläkin hallituskaudella perusrahoitusta noin 140 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 uusia opiskelijoita oli kolmannes enemmän kuin vuonna 2019. Opiskelijajoukko myös heterogeenistyy taidoiltaan ja opiskelijakyvyiltään jatkuvasti.
– Ammattikorkeakoulut tulevat käyttämään opintosetelirahoitusta parhaansa mukaan auttaakseen korkeakoulutukseen mahdollisimman monta uutta nuorta. Setelin rinnalle ammattikorkeakoulut kaipaavat vielä toimia ja rahoitusta, jotka kohdistuisivat erityisesti koulutustason noston kannalta kriittisimmälle ryhmälle eli ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun siirtyville, sanoo Arenen esitystä valmistelevassa työryhmässä edustava Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja Kati Komulainen.
Mitä hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan?
Hallituksen esitysluonnoksessa esitetään yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaista muuttamista siten, että lainsäädäntöön lisätään säännökset avoimen korkeakoulutuksen opintosetelikokeilusta. Opintoseteliin olisivat oikeutettuja henkilöt, jotka ovat suorittaneet ensimmäisen toisen asteen tutkintonsa Suomessa alle 29-vuotiaana ajanjaksolla 1.12.2025–30.6.2028, osallistuneet korkeakoulujen yhteishakuun, mutta eivät ole saaneet tai ottaneet vastaan tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Seteliä voisi käyttää enintään 30 opintopisteen laajuisiin avoimen korkeakoulun opintoihin kahden vuoden kuluessa oikeuden syntymisestä. Esitysluonnoksen mukaan seteli oikeuttaa myös ohjaukseen, joka tukee opintoihin hakeutumista ja suorittamista sekä tutkintokoulutukseen hakeutumista. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2026 ja olemaan voimassa 31.7.2030 asti.
Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Ida Mielityinen, Arene ry, puh. 050 594 0731