Opinnäytetyö nähdään usein yksittäisenä suorituksena: yksi opiskelija, yksi aihe, yksi lopputulos. Oma kokemukseni oli toisenlainen.
Toteutin YAMK opinnäytetyökokonaisuuden kahdessa vaiheessa, kahdessa eri ammattikorkeakoulussa. Metropoliassa työ käynnistyi tutkimuksena ja Savoniassa se jatkui kehittämisprosessina. Näin syntyi kokonaisuus, joka ei ollut enää yksittäinen opinnäytetyö, vaan vaiheittain rakentunut kehittämistyö.
Yksi työ, kaksi vaihetta
Ensimmäisessä vaiheessa keskityin ymmärtämiseen. Laajan kansalaisille tarkoitetun kyselytutkimuksen kautta hahmottui ilmiö, jota halusin tarkastella syvemmin.
Toisessa vaiheessa siirryin kehittämiseen. Hyödynsin palvelumuotoilua jäsentämään monimutkaista kokonaisuutta ja rakentamaan toimintamallia käytännön tasolle. Kaikkiaan tutkimus- sekä kehittämisvaihe käsitti n. 12 000 vastausta kansalaisilta.
Keskeinen oivallus ei liittynyt pelkästään aiheeseen, vaan itse tekemisen tapaan: tutkimus ja kehittäminen eivät ole erillisiä vaiheita, vaan ne voivat muodostaa jatkumon.
Kaksi osaamisaluetta – yksi kokonaisuus
Prosessin aikana yhdistyivät kaksi eri näkökulmaa: muutosjohtaminen sekä palvelumuotoilu.
Muutosjohtaminen toi ymmärrystä siitä, miten laajoja kokonaisuuksia viedään eteenpäin ja miten muutosta rakennetaan vaiheittain. Palvelumuotoilu puolestaan tarjosi käytännön välineet ilmiön jäsentämiseen ja kehittämiseen.
Yhdessä nämä loivat kehikon, jossa monimutkaista ilmiötä voitiin ensin ymmärtää ja sitten kehittää eteenpäin.
Mitä tästä voi oppia?
Opinnäytetyö ei välttämättä ole vain lopputuotos. Se voi olla osa pidempää kehittämisprosessia, jossa eri vaiheet rakentuvat toistensa päälle.
Kun opinnäytetyö ylittää yksittäisen tutkinnon tai oppilaitoksen rajat, syntyy uusia mahdollisuuksia:
- syvempi ymmärrys ilmiöstä
- pidempi aikajänne kehittämiselle
- mahdollisuus yhdistää eri osaamisalueita
Tämä edellyttää kuitenkin ajattelutavan muutosta. Opinnäytetyötä ei nähdä vain opintosuorituksena, vaan osana laajempaa kehittämistyötä.
Opinnäytetyö kehittämisen välineenä
Oma kokemukseni osoittaa, että opinnäytetyö voi toimia alustana pitkäjänteiselle kehittämiselle. Se voi yhdistää tutkimuksen ja käytännön tavalla, joka ei jää pelkäksi raportiksi. Omalla kohdallani opinnäytetyöt olivat intohimo ja kutsumus tutkia ja kehittää demokratian osallistamista.
Kysymys ei ole siitä, pitäisikö opinnäytetyötä muuttaa kokonaan.
Kysymys on siitä, uskalletaanko sen mahdollisuuksia ajatella laajemmin.
“Tämä malli ei syntynyt suunnittelemalla, vaan tekemällä.”
Janne Laakso
Tradenomi, liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, muutosjohtamisen tutkinto-ohjelma (Metropolia).
Muotoilija, kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Organisaation palvelumuotoilun asiantuntijan tutkinto-ohjelma (Savonia)
Linkit opinnäytetöihini:
Demokratian katveessa – kansan ääni päätöksenteossa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Osallistava kansanvalta Suomessa – Palvelumuotoiluun perustuva kehittämismalli demokraattisen päätöksenteon uudistamiseen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)