Suomen ammattikorkeakoulut täyttävät tänä vuonna 30 vuotta. Kolmen vuosikymmenen aikana niistä on kasvanut suomalaisen osaamisen ja alueellisen elinvoiman vahvoja tekijöitä.
Ammattikorkeakoululaki tuli voimaan 6.3.1995, ja ammattikorkeakoulut vakinaistettiin 30 vuotta sitten kokeiluvaiheen jälkeen, jolloin toimintaa oli kehitetty väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa. Vakinaiset ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa syksyllä 1996. Samana vuonna, 28.3.1996, perustettiin ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) kirjattiin osaksi ammattikorkeakoulujen lakisääteisiä tehtäviä vuonna 2003.
Kolmen vuosikymmenen aikana ammattikorkeakoulut ovat kouluttaneet yli 660 000 osaajaa eri aloille. Pelkästään viime vuonna niistä valmistui noin 35 000 asiantuntijaa rakentamaan ja kehittämään suomalaista yhteiskuntaa.
Ammattikorkeakouluissa aloittaa jo suurin osa korkeakouluopiskelijoista. Ammattikorkeakoulut tekevätkin korkeakoulutuksesta monin tavoin saavutettavampaa. Yli 40 prosenttia opiskelijoista on ensimmäisen polven korkeakouluopiskelijoita. Ammattikorkeakoulut ovat omilla alueillaan vetovoimaisia kouluttajia ja kehittämisen kumppaneita arjessa ja näin varmistavat alueellisen elinvoiman kaikkialla Suomessa.
Joka neljäs maisteritasoinen tutkinto tehdään myös jo ammattikorkeakouluissa. Tämä tutkinto onkin todellinen koulutusinnovaatio: saamme samalla kertaa koulutustason noston, yksilön työuran aikaisen osaamisen kehittymisen sekä soveltavan tiedon systemaattisen siirtymisen työpaikoille vahvistaen työpaikkojen uudistumiskykyä. Kautta linjan ennakointitiedot osoittavat, että ammattikorkeakouluista saatu osaamisen profiili on työmarkkinoilla tulevaisuudessa kaikkein halutuinta.
– Laaja TKI-tehtävä kannatti kirjata lakiin. Ammattikorkeakoulut tekevät vaikuttavaa tulosta myös tällä saralla: ammattikorkeakoulujen ulkopuolinen tutkimusrahoitus on kasvanut 142 prosenttia vuosina 2015–2023. Ennen kaikkea tämä on ilouutinen suomalaisella työelämälle, sillä näillä rahoilla tehdään tarvelähtöistä osaamista yhdessä kumppanien kanssa, iloitsee Samk:n rehtori-toimitusjohtaja, Arenen puheenjohtaja Jari Multisilta.
Katse eduskuntavaaleissa – ja seuraavassa 30 vuodessa
Arene korostaa, että seuraavan kasvuloikan mahdollistaminen Suomessa edellyttää rohkeita poliittisia päätöksiä, kuten aikanaan ammattikorkeakoulujen luomisen. Ammattikorkeakoulut saisivat tärkeän kehittämisruiskeen jo ilmaisilla toimilla eli antamalla suomalaisille ammattikorkeakouluille samat ”pelimerkit” kuin eurooppalaisilla vertaisillaan on; kuten maisteri-nimike ja professuurit.
Ammattikorkeakoulut haluavat kasvattaa Suomelle uutta osaamista myös seuraavat 30 vuotta.
Arene korostaa, että ammattikorkeakoulut tarvitsevat laissa turvatun autonomiansa, jotta ne voivat toimia korkeakoulujärjestelmän osana ja toteuttaa laajaa lakisääteistä tehtäväänsä. Ammattikorkeakoulujen tuottama työelämälähtöinen osaaminen ja soveltava tutkimus näkyvät suoraan ihmisten arjessa – sujuvampina palveluina, toimivampana infrastruktuurina ja kehittyvinä työpaikkoina.
Ammattikorkeakoulujen merkitys Suomelle on selvä: ne rakentavat osaamista, mahdollisuuksia sekä luottamusta. Jotta Suomi voi nostaa koulutustasoaan ilman osaamistason heikkenemistä sekä varmistaa kasvu pienyritysvaltaisessa maassamme on ammattikorkeakouluille varmistettava paremmat toimintaedellytykset.
– Ammattikorkeakoulujen kehittäminen on äärimmäisen keskeistä yhteiskuntamme toimivuuden, kasvun ja hyvinvoinnin kannalta, summaa puheenjohtaja Multisilta.