Yle uutisten artikkeli (5.6.2026) kertoi tekoälyavusteisesti tehdyistä kolmen eri ammattikorkeakoulun yksittäisistä, laajuudeltaan 3–5 opintopisteen (op) sairaanhoitajakoulututukseen liittyvistä opintojaksoista. Artikkelissa ei käsitelty lainkaan sairaanhoitajan osaamisvaatimuksista, minkä vuoksi haluamme kertoa tarkkaan säädellystä sairaanhoitajakoulutuksesta Suomessa.
Sairaanhoitajatutkinto on laajuudeltaan 210 opintopistettä eli 5 670 tuntia opiskelua. Koulutuksen kesto on 3,5 vuotta. Sairaanhoitajatutkinnon sisältöä säätelee EU ammattipätevyysdirektiivi (2005/36/EY, päivitys 2013/55/EU, 2024/782/EU). Opinnoissa 90 op tulee olla kliinistä opetusta eli harjoittelua. Lisäksi direktiivi määrittää sairaanhoitajatutkinnon keskeiset sisällöt ja perustieteet, joita ammatinhallinta edellyttää. Niitä ovat anatomia ja fysiologia, patologia, bakteriologia, biofysiikka, ravitsemusoppi, terveydenhoito (sairauksien ehkäisy ja terveyskasvatus) sekä farmakologia. Lisäksi mainitaan yhteiskuntatieteiden, sosiaali- ja terveyslainsäädännön sekä hallinnon tietoperustat.
Direktiivin mukaan teoreettisen opetuksen tulee sisältää sairaanhoito ja sen periaatteet, ammattietiikka sekä lääketieteen erikoisalakohtaisia opintoja. Vuonna 2024 komission delegoitu direktiivi (EU 2024/782) lisäsi yleissairaanhoitajan vähimmäisvaatimuksiin yksilökeskeistä hoitoa koskevan teorian, sairaanhoitoon sovelletun hallintoteorian, näyttöön perustuvat käytännöt, sähköisen terveydenhuollon sekä terveydenhuollon ja sairaanhoidon menetelmiin liittyvät tekniset innovaatiot. Direktiivin mukainen koulutus helpottaa sairaanhoitajien liikkuvuutta EU- ja ETA-maissa takaamalla tutkintojen automaattisen tunnustamisen.
Kliininen opetus eli harjoittelu, jota koulutuksen aikana tulee olla vähintään 50 viikkoa, kattaa seuraavat osa-alueet: sairaanhoito, yleislääketiede, yleiskirurgia, lastenhoito ja lastentaudit, äitiyshuolto, mielenterveys ja psykiatria, vanhusten hoito ja geriatria sekä sairaanhoito yhteisöissä ja yksilökeskeinen lähestymistapa.
Vuonna 2025 suomalaiset ammattikorkeakoulut päivittivät yhdessä työelämän asiantuntijoiden kanssa Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) kansalliset osaamisvaatimukset. Tavoitteena oli varmistaa, että osaaminen vastaa yhteiskunnan, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän sekä alan ammatillisen kehityksen edellyttämää näyttöön perustuvaa osaamista.
Osaamisten päivitys perustui systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen sekä kansallisiin ja kansainvälisiin hoitosuosituksiin, raportteihin ja alan kehittämishankkeissa tuotettuun tietoon. Päivitystyössä oli mukana asiantuntijapaneeli, jossa oli edustajia hoitotyön tutkimuksesta, kliinisestä potilastyöstä, järjestöistä ja koulutuksesta.
Päivitys selkeytti ja tiivisti osaamisvaatimuksia ja uudisti niiden sisältöjä vastaamaan hoitotyön ajantasaisia osaamistarpeita. Erityisesti vahvistuivat digitaaliset ja teknologiset valmiudet, potilas- ja asiakasturvallisuus, kestävä kehitys sekä laadunhallinta. Uusina näkökulmina huomioitiin myös esimerkiksi tekoälyn hyödyntäminen hoitotyössä. Kaikki 20 sairaanhoitajia kouluttavaa ammattikorkeakoulua ovat sitoutuneet päivitettyihin osaamisvaatimuksiin, joita on 60 ja ne sijoittuvat 12 osaamisalueeseen. (Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) osaamisvaatimukset – Laurea-ammattikorkeakoulu (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)).
Päivitetyt osaamisvaatimukset toimivat perustana sairaanhoitajaopiskelijan osaamisen arvioinnille, jota tapahtuu koko koulutuksen ajan. Osaamisen arvioinnissa käytetään monia eri menetelmiä, kuten simulaatiota, näyttökokeita, suullisia ja kirjallisia valvottuja tenttejä sekä harjoittelua, jossa osaamista arvioidaan aidoissa asiakas-/potilastilanteissa.
Määriteltyjen osaamisvaatimusten pohjalta on kehitetty sairaanhoitajan ydinosaamisen koe, joka testaa tiedollista osaamista kansallisesti määritetyltä 12 osaamisalueelta, 60 osaamisvaatimuksen osalta. Kokeen hyväksytty suorittaminen edellyttää, että vastauksista 65 % on oikein. Kokeessa on erillinen lääkelaskun koe, jonka hyväksytty suorittaminen edellyttää 100 % oikein ratkaistuja tehtäviä. Koe tehdään valvotusti tietokoneella korkeakoulun tiloissa, ja kokeessa opiskelijalla ei ole käytössä nettiä tai puhelinta. Kokeessa jokaiselle opiskelijalle arpoutuvat kysymykset, jotka kattavat monipuolisesti kaikki osaamisalueet. Kokeessa on 100 kysymystä sekä kaksi potilastapausta, joiden kysymykset edellyttävät soveltavaa osaamista. Lääkelaskun kokeessa on viisi lääkehoitoon liittyvää laskutehtävää. Tenttiaika on kolme tuntia. Kokeeseen osallistuminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut opinnoistaan vähintään 180 opintopistettä. Koetta käyttää ja kehittää yhdessä 13 ammattikorkeakoulua. Koekysymyksiä uudistetaan vuosittain ja kokeen läpäisyä arvioidaan vuosittain. Kokeen laatua ja kehittämistä seuraa ja ohjaa ohjausryhmä, jossa on työelämän, järjestöjen ja yliopiston edustus.
Sairaanhoitajakoulutuksessa osaaminen on kumuloituvaa, jolloin yhdellä opintojaksolla opittua sisältöä sovelletaan ja laajennetaan toisilla opintojaksoilla. Ammatti-identiteetti, -osaaminen ja -etiikka kasvavat ja kehittyvät koulutuksen aikana. Lähtökohtana osaavan ammattilaisen kehittymiselle sairaanhoitajakoulutuksen aikana on opiskelijan oma halu oppia ja kehittää osaamistaan. Toimittajan kuvaama opintopisteiden kalastaja ei tule etenemään sairaanhoitajakoulutuksessa valmistumiseen saakka.
Suomalaisen sairaanhoitajan osaaminen on arvostettua kansainvälisesti ja tämän vuoksi meiltä lähtee vuosittain satoja sairaanhoitajia työskentelemään ulkomaille, erityisesti pohjoismaihin. Sairaanhoitajakoulutusta ja sairaanhoitajien ammatillista osaamista tulisi yhteiskunnassamme arvostaa ja turvata alan vetovoima myös tulevaisuudessa. Asianmukainen informaatio, joka kertoo koulutuksen ja tutkinnon vaatimuksista kokonaisuutena, on tärkeää, jotta väärinymmärryksien mahdollisuudet vähenevät.
Kirjoittajat:
Salla Seppänen, puheenjohtaja, ammattikorkeakoulujen terveysalan koulutuksen johtajien verkosto, johtaja, Laurea-ammattikorkeakoulu
Päivi Haarala, osaamisaluejohtaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Kristiina Helminen, koulutusalajohtaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Lähteet
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta. Saatavilla: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex%3A32005L0036 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Viitattu 10.6.2026
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EU ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/55/EU ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta. Saatavilla: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex%3A32013L0055 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Viitattu 10.6.2026
KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI (EU) 2024/782, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY muuttamisesta yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan, hammaslääkärin ja proviisorin ammattien koulutusta koskevien vähimmäisvaatimusten osalta. Saatavilla: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=OJ:L_202400782 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Viitattu 10.6.2026
Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) osaamisvaatimukset 2026. Saatavilla: Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) osaamisvaatimukset – Laurea-ammattikorkeakoulu (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Viitattu10.6.2026
Silèn-Lipponen, M. & Korhonen, T. 2020. Osaamisen ja arvioinnin yhtenäistäminen Sairaanhoitajakoulutuksessa. YleSHarviointi-hanke. Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/347289/2020-5yleshArviointi.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Viitattu 10.6.2026