UNIFI, Arene ja Sivistystyönantajat esittävät kolmen keinon työkalupakkia jatkuvan oppimisen edistämiseksi – ”Työllisyysrahaston varoja voitaisiin käyttää myös työssä olevien kouluttamiseen”

Suomalainen yhteiskunta on ison haasteen edessä. Väestö ikääntyy, ja työikäisten osuus kansalaisista vähenee. Samanaikaisesti työssä vaadittu osaaminen muuttuu aiempaa nopeammin. Työllisten osuutta on kyettävä kasvattamaan nykyisestä ja työssä olevien osaamista päivittämään nykyistä joustavammin. On arvioitu, että 2020-luvulla miljoona suomalaista tarvitsee merkittäviä uusia taitoja pelkästään digitalisaation ja tekoälyn seurauksena.

UNIFI, Arene ja Sivistystyönantajat esittävät kolmen keinon työkalupakkia, jolla haasteeseen voidaan vastata. Ensinnäkin jatkuvan oppimisen rahoituspohjaa on laajennettava: ministeriöiden, kuntien, yritysten ja oppijoiden itsensä pitää osallistua kustannuksiin. Koulutettavien määrä on niin suuri, että rahoitusta ei voida ottaa korkeakoulujen perusrahoituksen kehyksestä.

Yksi mahdollisuus olisi selvittää, miten vuoden 2019 alussa toimintansa aloittava työllisyysrahasto voisi osallistua jatkuvan koulutuksen kustannuksiin. Uusi rahasto syntyy, kun nykyinen Koulutusrahasto ja Työttömyysvakuutusrahasto yhdistyvät.

-Koulutuksen kysyntään vastaamiseen tarvitaan uusia resursseja. Työllisyysrahaston varoja voisi käyttää myös työssä olevien kouluttamiseen, eikä pelkästään opiskeluaikaiseen toimeentuloon, esittää Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston toiminnanjohtaja Petri Lempinen.

Toisekseen valtioneuvoston tulee selvittää, miten eri ministeriöiden jatkuvaan oppimiseen tarkoitetut määrärahat voidaan kohdentaa nykyistä tarkoituksenmukaisemmin tukemaan nimenomaan työelämän tarpeisiin perustuvaa oppimista. Myös ministeriöiden välistä yhteistyötä ja koordinaatiota on parannettava.

-Ongelmana on, että julkisesta jatkuvan oppimisen rahoituksesta ei ole kokonaiskuvaa. Jos eri ministeriöiden jatkuvaan oppimiseen tarkoitetun rahoituksen käyttöä kyettäisiin suunnittelemaan kokonaisuutena, verovarat saataisiin tehokkaampaan käyttöön, toteaa Suomen yliopistojen rehtorineuvoston toiminnanjohtaja Leena Wahlfors.

Kolmantena keinona on vuorovaikutuksen ja kumppanuuksien lisääminen työ- ja elinkeinoelämän sekä korkeakoulujen välillä. Yhteistyössä voidaan laatia sellaisia koulutuspaketteja, jotka palvelevat työelämän tarpeita nykyistä paremmin. Tutkinnot ovat työelämään siirtyneille ylimitoitettu ja liian hidas tapa päivittää osaamista.

-Yrityksiltä kuulee, että korkeakouluilla ei ole riittävästi heidän tarpeisiinsa vastaavaa koulutusta. Korkeakoulut puolestaan kertovat, että kysyntä on osin kohdentumatonta. Vuoropuhelun avulla kysynnän ja tarjonnan pattitilannetta voitaisiin avata, ehdottaa Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen.

Jaa

Arenen viestit budjettiriiheen

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Arene hakee EU-asiantuntijaa ammattikorkeakoulujen asialle 

Arene etsii osa-aikaista asiantuntijaa määräaikaiseen ja osa-aikaiseen (50 %)...

Tekoäly mukana ammattikorkeakoulujen arjessa

Katsoin hiljattain lentokoneessa mielenkiintoisen elokuvan After Yang, jossa tekoälyllä...

Arenen lausunto E-kirjeestä koskien komission tiedonantoa kyberturvallisuusakatemioista

Arene pitää Suomen kantaa komission tiedonannosta pääosin hyvänä.Arene pitää...

Ammattikorkeakoulujen hiilijalanjälki -webinaari 11.12.2023 klo 14-15.30

Arenen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden työryhmän hiilijalanjälkilaskenta-alaryhmä järjestää maanantaina...

Opiskelijoiden hyvinvointi on koulutustason noston edellytys

Mielenterveysviikolla ammattikorkeakouluja edustava Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ja siellä opiskelevia...

UNIFI, Arene ja Sivistystyönantajat esittävät kolmen keinon työkalupakkia jatkuvan oppimisen edistämiseksi – ”Työllisyysrahaston varoja voitaisiin käyttää myös työssä olevien kouluttamiseen”