Lisäpanostukset koulutukseen ja työttömien koulutusmahdollisuuksien laajentaminen ovat välttämättömiä osaajapulan ratkaisemiseksi, sanoo toiminnanjohtaja Petri Lempinen Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenesta.

– Työllisyyspaketin vaikuttavuus riippuu täysin ministeriöiden kyvystä saada lisärahoitus korkeakoulujen, oppilaitosten ja muiden kouluttajien käyttöön pikaisesti.

Ammattikorkeakoulujen toimintaedellytyksiin kehysriihi ei tuonut parannusta.

– Olemme pettyneitä, että hallitus ei palauttanut indeksikorotuksia.

Lempinen muistuttaa, että ammattikorkeakoulujen rahoitus on vähentynyt yli viidenneksen vuoden 2012 reaaliarvosta.

Työttömien koulutusmahdollisuuksien lisääminen myönteistä

Arene pitää hyvänä, että työttömien mahdollisuuksia kouluttautua omaehtoisesti lisätään.

Avoin ammattikorkeakoulu tarjoaa paljon mahdollisuuksia työllistymistä parantavan osaamisen vahvistamiseen. Koulutus on kuitenkin osittain maksullista

– Osa työvoimakoulutuksen lisäpanostuksista voitaisiin jakaa opintoseteleinä koulutusta tarvitseville työttömille, Lempinen esittää.

Kehysriihessä tehtiin hyviä päätöksiä myös lukioiden ja korkeakoulujen välisen yhteistyön lisäämiseksi sekä kieltenopetuksen varhentamiseksi perusopetuksessa.

Jatkuvan oppimisen reformi edellyttää ajattelutavan muutosta

Hallitus päätti myös jatkuvan oppimisen reformista, joka onnistuessaan lisää tutkinnon osien ja sitä pienempien kokonaisuuksien suorittamista.

Lempisen mukaan toteutuessaan jatkuva oppiminen muuttaa suuresti suomalaista koulupolitiikkaa.

– Nykyisin korkeakoulut ja oppilaitokset keskittyvät tutkintokoulutukseen, koska se on määritelty niiden ensisijaiseksi tehtäväksi, jota valtio rahoittaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut visiotyönsä tavoitteeksi, että 50 prosenttia nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Jatkuvan oppimisen reformi on toteutettava tämän tavoitteen rinnalla.

– Tutkinnot ja niitä täydentävä tai päivittävä koulutus eivät ole ristiriidassa. Kumpiakin tarvitaan.

Lisää aiheesta:

VNK: Hallituksen julkisen talouden suunnitelma vuosille 2019–2022