– Koulutus on hyvä investointi myös ammattikorkeakouluissa, sillä viisi vuotta YAMK-koulutuksen aloittamisen jälkeen osallistujien palkkatulot ovat noin 2 900 euroa korkeammat kuin vertailuryhmän tulot, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Petri Böckerman.
Kattavaan rekisteriaineistoon perustuvassa tuoreessa kotimaisessa tutkimuksessa tarkastellaan ylempien AMK-tutkintojen (YAMK) työmarkkinavaikutuksia yksilötasolla. Tutkimuksen mukaan osallistuminen YAMK-tutkinto-ohjelmiin on keskimäärin johtanut korkeampaan ansiotasoon.
Lyhyellä aikavälillä YAMK-ohjelmien tuotot ovat keskimäärin korkeammat naisilla kuin miehillä ja koulutuksen tuotto on selvästi korkeampi terveys- ja sosiaalialalla kuin kaupallisilla tai tekniikan aloilla.
Työllisyyden osalta ei havaita taloudellisesti merkitseviä vaikutuksia, sillä tutkinto suoritetaan yleensä työssäkäynnin ohella. Tilastokeskuksen alkuvuodesta julkaisemat tiedot vasta valmistuneiden työllistymisestä kertoivat, että YAMK-tutkinnon suorittaneista oli vuotta myöhemmin töissä 95 prosenttia ja työttömänä vain 3 prosenttia.
Väylä osaamisen terävöittämiseen työmarkkinoilla
-Ammattikorkeakoulutuksen tarkoitus on tarjota parempia käytännön työelämävalmiuksia kuin teoreettisemmin ja akateemisemmin painottuneen yliopistotutkinnon, todetaan Palkansaajien tutkimuslaitoksen tiedotteessa.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen on käytännönläheistä ja opiskelu tapahtuu tiiviissä vuorovaikutuksessa työelämän kanssa.
-Koulutuksessa opittua voi soveltaa heti käytäntöön omassa työssään, kertoo liiketalouden kehittämisen YAMK-ohjelmassa Haaga-Heliassa opiskeleva Irina Kuha. Hänet opintoihin innosti siirtyminen vaativampiin työtehtäviin yrityksen sisällä.
Kuha kertoo työn ohessa opiskelun olevan tavoitteellista ja vaativaa.
-Kursseilla tehdään erilaisia projekteja, joiden oppimistehtävät ovat laajoja ja aikaa vieviä. Tehtävillä on määräajat, mikä opettaa ajankäytön ja projektin hallintaa.
Mikä YAMK on?
Opiskelijaryhmät ovat yleensä monialaisia.
-On ollut antoisaa opiskella eri aloja edustavien ihmisten kanssa, Irina Kuha kertoo. Teknillisessä kaupassa työskentelevä Kuha on suorittanut kursseja mm. restonomien kanssa.
Kyse on myös jatkuvasta oppimisesta, sillä koulutus syventää ammatillista osaamista työelämässä hankitun kokemuksen jälkeen.
-Työelämästä tulevien opiskelijoiden oletetaan hallitsevan laajoja kokonaisuuksia. Nyt syvennetään tradonomin tutkinnon jälkeen karttunutta osaamista.
Opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä, ja tutkinnon voit suorittaa 1,5–3 vuodessa töiden ohella. Koulutus on monimuoto-opiskelua, joka koostuu lähiopintojaksoista, verkko-opinnoista ja itsenäisestä työskentelystä. Keskeinen osa tutkintoa on opinnäytetyönä tehtävä työelämän kehittämistehtävä.
Ylempi amk-tutkinto antaa saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Opiskelijoilta edellytetään ammattikorkeakoulututkintoa tai muuta soveltuvaa korkeakoulututkintoa sekä vähintään kahden vuoden työkokemusta asianomaiselta alalta aiemman korkeakoulututkinnon jälkeen. Koulutukseen voi hakea syksyn yhteishaussa 4.-18.9.
Viime vuonna tutkintoja suoritettiin 3 117 kappaletta. Koulutuksen suosio on kasvanut nopeasti sillä vuonna 2010 ylempiä tutkintoja valmistui 1 254. Tutkinto tuli osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää 2005.
Ammattikorkeakouluista valmistuu vuosittain enemmän korkeakoulutettuja työmarkkinoille kuin yliopistoista. Viime vuonna tutkinnon tai ammatillisen opettajakoulutuksen suorittaneita oli yli 29 000.
Labour Economics -lehdessä julkaistun tutkimuksen on rahoittanut Suomen Akatemia ja sen on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa 6-vuotista tutkimushanketta ”Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka” (WIP). Tutkimus on tehty yhdessä Mika Haapasen (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) ja Christopher Jepsenin (University College Dublin) kanssa.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tiedote ja tutkimus ovat luettavissa täällä.
