Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (myöhemmin Arene) kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa:
Arene pitää tärkeänä, että Suomi tekee aktiivista vaikuttamistyötä EU:n tulevien vuosien linjauksia koskien. Vuosien 2021‒2027 monivuotinen rahoituskehys määrittää Euroopan suuntaa Ison-Britannian EU-eron jälkeen ja Suomen tulee olla mukana EU:n suunnasta käytävässä keskustelussa.
Arene katsoo, että Suomen tulisi olla aloitteellinen erityisesti koulutukseen, kulttuuriin sekä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan liittyvien teemojen osalta. Vaikuttamistyössä on keskeistä, että ministeriöiden vaikuttamissuunnitelmat ja -viestit Suomen EU-politiikan suuntaviivoista muodostavat yhtenäisen ja tasapainoisen kokonaisuuden. Viestien tulee olla linjassa kevään 2019 hallitusohjelman kanssa.
Suomi toimii EU:n neuvoston puheenjohtajamaana vuoden 2019 jälkipuoliskolla ja voi tässä roolissa nostaa esiin tärkeinä pitämiään teemoja. Arene esittää, että koulutukseen, osaamiseen, työllisyyteen, tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan liittyvät kysymykset olisivat Suomen agendalla puheenjohtajuuskauden aikana. Työn murros, tulevaisuuden osaamistarpeisiinvastaaminen, avoimet ja joustavat kouluttautumismahdollisuudet sekä tutkimuksen ja innovoinnin resursointi ovat globaaleja kysymyksiä, jotka edellyttävät eurooppalaista yhteistyötä. Suomella voisi olla tässä mahdollisuus tuoda muun ohella esiin osaamisen ja koulutuksen sosiaalista ulottuvuutta ja vaikuttavuutta.
Arenen lausunnon keskeiset huomiot liittyvät seuraaviin vaikuttamisstrategian kysymyksiin:
Kasvu ja kilpailukyky
Suomalaiset korkeakoulut työskentelevät avoimen tutkimuksen ja tieteen, avoimen innovaatiotoiminnan sekä avoimen oppimisen edistämiseksi ja korkeakoulujen yhteisenä tavoitteena on, että Suomi tunnettaisiin Euroopassa näiden teemojen edelläkävijänä ja kehittäjänä. Avoimen tieteen, tutkimuksen ja datan liikkuvuuden periaatteiden edistäminen on myös keskeistä suomalaisten yritysten, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kilpailukyvyn kannalta.
Voidaankin todeta, että digitalouden ja datan avoimen liikkuvuuden edistäminen EU:ssa on tärkeää innovaatioiden, kasvun ja työllisyyden näkökulmasta. Massadatan ja tekoälyn hyödyntäminen kasvattaa tutkimus- ja innovaatioyhteisöjen kilpailukykyä sekä lisää vaikuttavuutta.
Uudet digitaalisen talouden kasvua tukevat toimintamallit luovat myös uusia yhteistyön ja vuorovaikutuksen mahdollisuuksia korkeakoulujen tutkijoille, opiskelijoille, yrityksille, julkisyhteisöille, poliittisille päätöksentekijöille ja kansalaisille.
Arenen kanta on, että tekstin ja datan louhinta tulee olla poikkeussäännöksellä sallittua korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille sekä EU-tasoisesti että kansallisessa lainsäädännössä.
Arene huomauttaa, että lähioikeuden säätäminen lehtijulkaisujen kustantajille (DSM-direktiivi-ehdotus) tekisi tekijänoikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ongelmallisen kysymyksen. Arenen näkemyksen mukaan kustantajien asema tutkimuskentässä on jo vahva, eikä edellytä mainitun uuden oikeuden säätämistä.
DSM-direktiiviehdotuksen artiklan 13 mukaan tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoajille, jotka tallentavat suuria määriä palveluiden käyttäjiensä verkkoon lataamia teoksia ja tarjoavat pääsyn niihin, on otettava käyttöön koko asiakaskuntaa yleisesti koskeva tekninen suodatusjärjestelmä ja palvelun tarjoajalle luodaan yleinen monitorointivelvollisuus.
Tämä ehdotus vaikeuttaa avointen tutkimusaineistojen julkaisualustojen kehittämistä ja eri tieteenalojen tutkimusaineistojen avointa saatavuutta. Arene korostaa, että korkeakoulut tulee jättää monitorointivelvollisuuden ulkopuolelle, mikäli kustantajien lähioikeus ulotetaan koskemaan myös tieteellisiä kustantajia.
EU:n teollisuuspolitiikan kasvualat (biotalous, kiertotalous, terveysteknologia, avaruusala, akkuteknologia) ovat aloja, joihin myös suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat valmiita panostamaan sekä osaamispääoman kasvattamisessa, että avoimessa TKI-toiminnassa.
Koulutus ja kulttuuri
Osaamispääoman vahvistaminen ja eurooppalainen koulutusyhteistyö ovat erittäin tärkeitä Suomen kaltaiselle avoimelle, kansainväliselle taloudelle. Korkeakouluilla on pitkät perinteet Bologna-prosessissa määriteltyjen syklien yhteistyöstä, mm. opiskelijoiden liikkuvuudessa ja yhteistutkinnoissa.
Ammattikorkeakoulut ovat hyödyntäneet aktiivisesti Erasmus+-ohjelman mahdollisuuksia. Erasmus+-ohjelma on ollut ammattikorkeakouluille tärkein liikkuvuusohjelma, ja Arene esittää, että siihen tulee panostaa lisäresursseja EU-tasolla. Suomen kannalta ohjelman globaaliin ulottuvuuteen tarvitaan myös lisäpanostuksia.
On tärkeää, että Erasmus+-ohjelma tunnistaa jatkossa myös lyhyemmät intensiivikurssit ja vaihdot. Niiden avulla on mahdollista aktivoida pienempien korkeakoulujen välillä tapahtuvaa sekä laajemman opiskelijajoukon liikkuvuutta Euroopan tasolla.
Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka
EU on maailman merkittävimpiä tutkimuksen ja innovoinnin rahoittajia ja sen keskeisin rahoitusohjelma tähän liittyen on tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma. Suomalainen yhteiskunta eri toimijoineen hyötyy eurooppalaisesta tutkimus- ja innovointi rahoituksesta ja suomalaisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten tulee jatkossakin voida toimia osana eurooppalaista viiteryhmäänsä.
Suomi korostaa EU-vaikuttamisstrategiassaan eurooppalaista lisäarvoa, monenkeskistä yhteistyötä ja vaikuttavuutta. Arene tukee näitä lähtökohtia.
Arene kuitenkin muistuttaa, että aidon lisäarvon tuottaminen yhteisen eurooppalaisen rahoituksen kautta edellyttää, että kaikkien tutkimus- , kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) toteuttavien toimijoiden osallistumisedellytyksiä puiteohjelmaan tuetaan riittävässä määrin.
…
