Arene lausui valtion talousarviosta vuodelle 2023.
- Vuonna 2023 ammattikorkeakoulujen rahoitus kasvaa vain nimellisesti. Aitoa perusrahoituksen lisäystä ammattikorkeakoulut saivat koko tämän hallituskauden aikana ainoastaan 20 miljoonaa euroa. Muu 87 miljoonaan euron kasvu vuoden 2019 tasosta on inflaatiosta aiheutuvaa kompensaatiota. Toisaalta tämä osoittaa indeksirahoituksen valtavan merkityksen.
- Vuoden 2020 lisätalousarviossa tehty 2200 aloituspaikan lisäys vuosille 2020–2021 (67 miljoonaa €) ja vuodelle 2022 RRF-rahoituksesta tehty 822 aloituspaikan lisäys (10 miljoonaa €) olivat yksittäisiä lisäyksiä, jotka eivät nostaneet pysyvästi ammattikorkeakoulujen rahoitusta. Tavoitteiden täysmääräinen kompensaatio olisi edellyttänyt ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen nostoa yli 150 miljoonalla eurolla 20 miljoonan sijaan vuosiksi 2021–2024.
- Vuonna 2023 ammattikorkeakoulujen sijaan harjoittelukorvaukset maksetaan ensimmäistä kertaa STM:n varoista (12 milj. varaus vuositasolla). Muutos on monin tavoin merkityksellinen ja suuri.
- Ammattikorkeakoulut elävät edelleen 2010-luvun leikkausten varjossa. Ilman rahoitusleikkauksia ja indeksijäädytyksiä ammattikorkeakoulujen perusrahoitus olisi vuonna 2023 214 miljoonaa nykyistä korkeampi ja kymmenen vuoden aikana ne olisivat saaneet yhteensä 1,1 miljardia euroa enemmän perusrahoitusta.
- Ammattikorkeakoulut hankkivat vuonna 2021 135 milj. euroa ulkopuolista rahaa eli ylipuolet koko AMK:n TKI-toiminnan rahoituksesta. Ulkoisen rahoituksen määrä on kasvanut vuodesta 2015 eteenpäin, mutta ilman perusrahoituksen kasvua ei ulkoisen rahoituksen kasvattaminen ole mahdollista. Myös kansalliset TKI-rahoitusinstrumentit kaipaavat uudistamista.
- Ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteet kasvoivat neljännekselle vuodesta 2021 alkavalla sopimuskaudella. Alempien tutkintojen tavoitteet kasvoivat 22 prosenttia ja ylempien tutkintojen tavoitteet jopa 60 prosenttia.
Arenen lausunto hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 >>
