Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (myöhemmin Arene) kiittää kuulemispyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:
Euroopan komissio julkaisi 30.5.2017 tiedonannon EU:n uudesta korkeakoulutussuunnitelmasta. Suunnitelma on tarpeellinen ja se on monilta osin linjassa Tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) Visio ja tiekartta -dokumentin tavoitteiden kanssa. Eurooppalaisen korkeakoulutuksen laajempi kehittäminen edellyttää pitkäkestoista visiota ja uusia avauksia. Komission korkeakoulutussuunnitelmassaan listaamat, korkeakoulutusta koskevat haasteet on hahmotettu monipuolisesti ja niiden pohjalta esitetyt toimet tukevat esiin nostettuihin haasteisiin vastaamista. Arene muistuttaa, että kestävien vaikutusten aikaansaamiseksi tulee ammattikorkeakoulut tunnistaa yliopistojen rinnalla tasaveroisina toimijoina.
EU:n uusi korkeakoulutussuunnitelma vaikuttaa suoraan ja välillisesti suomalaisiin korkeakouluihin, tutkimuslaitoksiin, tutkijoihin, yritys- ja elinkeinoelämään sekä useisiin muihin toimijoihin. Korkeakoulujen koulutuksellinen, tutkimuksellinen ja sivistyksellinen tehtävä sekä rooli työelämän tarpeisiin vastaamisessa tarkoittavat, että eurooppalaisen korkeakoulutussuunnitelman päivittäminen heijastuu myös koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Arene pitää tästä syystä tärkeänä, että Suomi on aktiivisesti mukana vaikuttamassa eurooppalaisen korkeakoulutuksen kehitykseen. Tässä kannanotossa nostetaan esiin ammatillisesti profiloituneen korkeakoulutuksen näkökohtia liittyen selonteossa mainittuihin neljään ensisijaiseen toimeen.
Toimi 1: Puututaan osaamisen kohtaanto-ongelmiin ja edistetään huippuosaamista osaamisen kehittämisessä
Korkeakoulutus on yksi keskeisistä keinoista työn murroksen mukanaan tuomiin haasteisiin vastaamisessa. Yhteiskunnan ja talouselämän muutosten vuoksi työelämän osaamistarpeiden ja -profiilien ja tämän seurauksena ammattirakenteiden voidaan ennakoida muuttuvan perusteellisesti seuraavien vuosikymmenten aikana. Korkeakoululaitoksen on pystyttävä vastaamaan näihin muuttuviin tarpeisiin.
Arene pitää aloitetta korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden sijoittumisen seurannasta tervetulleena. Ammatillisesti profiloitunut korkeakoulutus operoi tarjoamansa koulutuksen ja tekemänsä TKItyön kautta lähellä työelämää. Tässä roolissa ammattikorkeakoulutus tuottaa varsinkin alueellisesti osaavaa työvoimaa, jolla on koulutuksensa ansiosta ajantasaiset työelämävalmiudet. Tämän lisäksi ammattikorkeakoulut ovat myös itse aktiivisia työelämän uudistajia, jotka muokkaavat käsitystämme työstä ja sen edellyttämästä osaamisesta.
Ammattikorkeakouluissa suoritettavat tutkinnot ovat nimeltään ammattikorkeakoulututkinto (AMK) sekä ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK). Näillä tutkinnoilla työllistytään hyvin ja esimerkiksi YAMK-tutkinnon suorittaneista 95% on heti työelämässä. Suomi on ollut aktiivinen uraseurantajärjestelmän suunnittelussa varsinkin yliopistosektoria koskien. Aktiivista linjaa on hyvä jatkaa, mutta myös ammattikorkeakoulusektori huomioiden. Kehittämällä kummankin sektorin seurantajärjestelmää saadaan sekä eurooppalaisittain vertailukelpoista dataa, että voidaan samalla edistää laadullisen ulottuvuuden huomioimista suunniteltaessa korkeakoulujen uusia kansallisia rahoitusmalleja.
Arene tukee aloitetta laajamittaisen EU STE(A)M -koalition käynnistämisestä. Monialaiset ohjelmat yhdessä niin oppiaineiden kuin korkeakoulujenkin kesken tapahtuvan yhteistyön kanssa tukevat hyvien käytäntöjen leviämistä Euroopassa sekä kansallisesti. Laaja-alaisuus on keskeinen tekijä tulevaisuuden osaamisprofiilissa. Arene korostaa, että rakentuvan koalition tulee tunnistaa ammattikorkeakoulut tasa-arvoisina toimijoina yliopistojen rinnalla. Arene pitää tärkeänä, että taideaineet sekä muotoilu huomioidaan koalition toiminnassa samalla tavoin kuin muidenkin mukana olevien koulutusalojen. Lisäksi tulee huolehtia sellaisten alojen huomioimisesta, jotka eivät kuulu koalitioon, mutta joiden osaaminen tulee olemaan tulevaisuudessakin tärkeää. Tällaisia aloja ovat mm. sosiaali- ja terveysala sekä opetusala.
Työkokemuksen hankkiminen opintojen aikana on olennaista opiskelijan työelämävalmiuksien varmistamiseksi. Kokemus työelämän käytännön ongelmista ja niiden ratkomisesta tekevät tutkinnon suorittaneesta opiskelijasta valmiimman siirtymään työelämään. Työelämäläheisyys ja yhteistyö työnantajien kanssa ovat luonnollinen osa ammattikorkeakoulukoulutusta ja Arene kannattaakin työharjoittelun ja opiskelun linkittämistä. Vahvoina alueellisina toimijoina ammattikorkeakouluille on tärkeää ylläpitää toimivia yhteyksiä maakunnan yritysten kanssa ja Arene näkeekin Erasmus+- yrityskonsortioiden lujittamisen hyvänä toimena. Digitaaliset valmiudet tulevat korostumaan nykyistä vahvemmin tulevaisuuden työelämässä. Myös korkeakoulutuksessa tulee kiinnittää tähän nykyistä enemmän huomiota sen varmistamiseksi, että valmistuvilla opiskelijoilla on ajantasainen ja työelämän edellyttämä osaaminen. Arene kannattaa digi-osaamisen vahvistamista sekä tekoälyn laajempaa hyödyntämistä koulutuksen ja opetuksen tukena. Tekoälyä voitaisiin käyttää erityisesti esim. opiskelijan opintojen seuraamisessa, yksilöllisten oppimispolkujen rakentamisessa, koulutuksen kehittämisessä, yksilöllisen palautteenannon parantamisessa, oppimistaitojen vahvistamisessa, älykkäämpien oppimisympäristöjen ja laatujärjestelmien kehittämisessä, uusien koulutuksen ja työelämän rajapintojen muotoilussa, opetuksen suunnittelussa ja arvioinnissa sekä tarpeiden ennakoinnissa ja toiminnan analysoinnissa. Arene korostaa, että digi-osaamista tulee vahvistaa kokonaisuus huomioiden; asetettujen oppimistulosten saavuttamisen ei tule vaarantua.
Tulevaisuuden korkeakoulupedagogiikka tulee pitää mukana keskustelussa osaamisen kehittämisestä. Tiedon ollessa entistä helpommin opiskelijan saavutettavissa ja tekoälyn tukiessa oppimista, tulee korkeakoulujen osata päivittää opetustaan siten, että se edelleen motivoi opiskelijaa kouluttautumaan korkeakoulussa. Korkeakoulujen tulee huolehtia koulutuksen ja sen sisällön ajantasaisuudesta – yksilöllisten oppimistarpeiden huomioiminen korostuu. Tähän liittyen Arene pitää myös komission strategista tukea pedagogisten opetussuunnitelmien laadintaan liittyen kannatettavana. Uusien opetusmetodien kehittäminen sekä tuki näiden soveltamiselle on tärkeää.
…