Opetus- ja kulttuuriministeriö on yrittänyt viedä korkeakouluverkon rakenteellista kehittämistä viimeiset kymmenkunta vuotta eteenpäin. Perusteina tälle ovat olleet pienenevät nuorisoikäluokat ja krooninen julkisen talouden alijäämä. Rakenteellisen kehittämisen pontimena on ollut myös korkeakouluihin kohdistuvat rahoitusleikkaukset.
Tämänhetkinen trendi on tiivistyvät AMK-yliopisto-yhteistyörakenteet, joita on tulossa ainakin Lappeenrannan-Lahden, Tampereen, Rovaniemen ja Oulun yliopistojen yhteyteen. Näillä tavoitellaan toiminnan tehostumista ja korkeakoulujen toiminnan vaikuttavuuden oleellista paranemista. Toimintojen yhteensovittamisessa on kuitenkin omat haasteensa, jotka paljolti johtuvat korkeakoulujen erilaisista toimintakulttuureista sekä erilaisesta yhteiskunnallisesta statuksesta.
Tiivistyvillä yhteistyörakenteilla tavoitellaan toiminnan tehostumista, sekä vaikuttavuuden oleellista paranemista
Oulun yliopisto hankki enemmistön Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) omistuksesta kesällä 2018. Yhteistyön käytännön edellytyksiä parantaa se, että kesällä 2020 Oamk siirtää yli 70 % toiminnoistaan Oulun yliopiston Linnanmaan kampukselle. Oulussa yhteistyön lähtökohtana on OKM:n Korkeakoulutuksen Visio 2030, jossa linjataan, että ammattikorkeakoulut ja yliopistot säilyvät erillisinä, samoin AMK- ja yliopistolait sekä rahoitusjärjestelmät. Eräänä ”Oulun mallin” erikoisuutena voidaan mainita se, että yliopiston rehtori istuu ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtajana, mikä voi jossain määrin oudoksuttaa perinteisiin korkeakouluasetelmiin tottunutta. Mitään haittaa en ole asetelmasta ainakaan vielä havainnut.
Eräs haaste yhteisten toimintojen suunnittelussa on se, että yliopisto on budjetiltaan ja henkilöstöltään 4-5-kertainen Oamkiin verrattuna. Tällöin helposti yhteistyön suunnittelussa tullaan ajatukseen, että pienemmän tulisi siirtyä käyttämään isomman palveluita.
Yhteinen tilojen ja erikoislaitteiden käyttö on itsestään selvä molempia hyödyttävä yhteistyön muoto. Tukipalvelut kuten kirjasto, ravintolat, tila- ja IT-palvelut ovat luontevia yhteistyökohteita. Yhteinen intressi on luonnollisesti digitalisaatiota laajasti hyödyntävän kampuksen luonti. Selkeästi korkeakoulukohtaiset palvelut tai niiden osat on järkevä pitää omassa hallinnassa.
Yhteistyön suunnittelun lähtökohdaksi tarvitaan ennen muuta yhteinen visio. Keskeisiä yhteisiä tavoitteita ovat alue- ja työelämävaikuttavuus, opiskelijoiden läpivirtaus ja tilojen tehokas käyttö. Suunnittelutyön peruslähtökohtana ovat kummankin korkeakoulun omat vahvuusalueet, reagointi alueen tarpeisiin ja kansalliset tavoitteet. Eri alojen koulutuksessa voi olla erisyvyisiä yhteistyö- ja työnjakoratkaisuja. TKI-toiminnassa on paljon yhteistyöpotentiaalia liittyen muun muassa tutkimuksellisen ja soveltavan osaamisen yhteen kytkemiseen sekä yhteisiin erikoislaitteisiin ja -tiloihin.
Jotta kaikki tämä saadaan käytännössä toimimaan, on löydettävä vastinparit molemmista korkeakouluista. Näille johdon on asetettava tavoitteet ja seuranta, jotta tulosta syntyy. Uskon vahvasti, että jo pelkästään kahden erityyppisen korkeakoulun toimijoiden törmäykset sekä yhteistyö laboratorioissa ja erikoislaitteissa virittävät merkittävästi yhteistyöhalua.
Oamk tuo yliopisto- ja yhteiskampusyhteistyöhön omat vahvuusalueensa, samoin yliopisto. Oamkilla on vahvaa ammattipedagogista osaamista liittyen monialaiseen ja -ammatilliseen tiimioppimiseen ja -opettajuuteen, opetuksen ja palvelujen digitalisaatioon sekä työelämäläheiseen ja yrittäjyyttä aktivoivaan koulutusmalliin. Taloustutkimuksen selvityksen mukaan Oamkin työelämäkumppanit kokivat, että esimerkiksi uusien, konkreettisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen sekä tehokkuuden ja tuottavuuden lisääntyminen ovat nopeutuneet Oamk-yhteistyön ansiosta.
Ammattikorkeakoulut ovat nuori menestystarina
Oman kokemukseni pohjalta tasapainon saavuttamisessa AMK-yliopisto-yhteistyössä on työsarkaa, joskin asenneilmapiiri on parantunut viime aikoina merkittävästi. Keskustelut ovat varsin tasapuolisia, mutta haasteena on, että lähtökohtaisesti ja erityisesti yleisissä mielikuvissa yliopiston status, koskien yhteistyötä ja sen vaikuttavuutta, on ammattikorkeakouluun verrattuna ylivoimainen.
Ammattikorkeakoulut ovat nuori menestystarina. Ammattikorkeakoulun oma status ja arvostus pohjaa vahvaan työelämäosaamiseen ja -yhteistyöhön. Uskon, että, jos yliopisto tunnustaa tämän ja uskaltaa erityisesti työelämäyhteistyöhön liittyvissä asioissa antaa laajasti vastuuta ammattikorkeakoululle, konsernirakenteella voi olla erinomainen vaikutus korkeakoulujen alueellisen ja työelämävaikuttavuuden parantumiseen ja sitä kautta koko alueen kilpailukykyyn.
Jouko Paaso
toimitusjohtaja, rehtori
Oulun ammattikorkeakoulu
