Työ ja oppiminen korkeakouluissa

Työn ja oppimisen suhde on uudessa vaiheessa. Joka toinen korkeakouluopiskelija käy säännöllisesti työssä opintojen aikana. Tyypillistä suomalaisille korkeakouluopiskelijoille on työskentely opintoja vastaavalla alalla lukukauden aikana. Tätä ei juurikaan ole otettu huomioon opintojen ohjauksessa.

Viimeaikaisessa keskustelussa on korostunut käsite jatkuvan oppimisen reformi, jolla tarkoitetaan yksilön mahdollisuutta joustavasti kouluttautua eri elämän vaiheissa. Korkeakoulut joutuvat avaamaan tutkintojaan osaamismoduuleiksi, joiden kautta yksilöt ja yritykset hyödyntävät korkeakouluopetusta. Opiskelu korkeakoulussa muuttuu osaksi urapolkua, jossa hankitaan lisäosaamista eri vaiheissa omaan työhön yhdistäen.

Työn opinnollistaminen mahdollistuu vain, jos korkeakoulussa on sitä tukevat rakenteet, ohjauskulttuuri ja osaamisperustainen opetussuunnitelma

Avainkäsite opintojen ja työn joustavassa integroinnissa on työn opinnollistaminen. Sen avulla työssäkäyvä opiskelija voi integroida työtä opintojen tietoperustaan ja osoittaa kertyvän osaamisensa korkeakoululle. Opinnollistamisesta vastaavat opiskelija itse, opintokokonaisuudesta vastaava opettaja korkeakoulusta sekä työpaikka. Tämä edellyttää opiskelijalta osaamisen kuvaamisen taitoa sekä kykyä osoittaa tarvittava teoria yhdessä työstä kertyvän osaamisen kanssa. Työn opinnollistaminen mahdollistuu vain, jos korkeakoulussa on sitä tukevat rakenteet, ohjauskulttuuri ja osaamisperustainen opetussuunnitelma.

Toteemi-hankkeessa rakennetaan tehostettuja toimintatapoja ja rakenteita, jotta korkeakouluopintojen aikainen varhainen kiinnittyminen työelämään mahdollistuisi. Tämä edellyttää korkeakoulujen, opiskelijoiden ja työelämän tiivistä yhteistyötä sekä yhteiskehittelyä. Työ ja oppiminen pitää liittää yhteen.

Nyt kehitetään työpaikkalähtöisiin tarpeisiin räätälöityjen opintoja. Korkeakouluissa on pilotoitu vaihtoehtoisia opintopolkumalleja ja useita kiinnostavia uusia osaamisen tunnistamisen malleja.

Mitä paremmin työn ja opiskelun synergia mahdollistuu, sitä parempia ovat oppimistulokset ja opiskelijoiden motivaatio opiskeluun

Opintopolkumallissa opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus valita, eteneekö hän opinnoissa työssä oppimista painottaen vaiko kurssipohjaisesti. Osaamisen tunnistamisen malleissa opiskelijaa ohjataan jo opintojen alussa, osana perusopintoja, kehittymään osaamisen osoittamisessa.

Tuoreista tutkimustuloksissa korostuvat korkeakoulujen työelämäkäytänteet. Mitä paremmin työn ja opiskelun synergia mahdollistuu, sitä parempia ovat oppimistulokset ja opiskelijoiden motivaatio opiskeluun. Sitä kautta opintoajat lyhenevät ja työllistyminen helpottuu. Työ ja oppiminen liittyvät yhteen.


Hannu Kotila,
Liisa Vanhanen-Nuutinen ja Kimmo Mäki
Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu

***

Lähteet:

Mikko Kosonen: Koulutusjärjestelmästä kohti elinikäistä oppimista: https://www.sitra.fi/blogit/koulutusjarjestelmasta-kohti-elinikaista-oppimista/

Jatkuvan oppimisen reformi: https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomi-tarvitsee-jatkuvan-oppimisen-reformin

Jaa

TKI.fi

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Yrkeshögskolornas karriäruppföljningsenkät för alumner har inletts

Den riksomfattande yrkeshögskoleenkäten samlar in information om de utexaminerades...

Ammattikorkeakoulujen uraseurantakysely alumneille käynnistyy

Ammattikorkeakoulujen valtakunnallisella uraseurantakyselyllä kootaan tietoa valmistuneiden työllistymisestä, työuran kokonaisuudesta...

Koulutus ei saa jäädä T&K-toiminnan rahoituksen jalkoihin

Eduskunta käsittelee parhaillaan Suomen valtion ensi vuoden talousarvioita. Korkeakoulutuksessa...

Akava ja Arene: Ammattikorkeakouluilla paljon annettavaa Suomen ja Euroopan kilpailukyvylle

Eurooppalaista tutkimusrahoitusta pitää suunnata seuraavalla rahoituskaudella vahvistamaan korkeakoulujen ja...

Työ ja oppiminen korkeakouluissa