1. Arvostetaanko korkeakoulussasi hyvää oppimista niin, että sitä tuetaan ja siitä palkitaan?
2. Arvostetaanko korkeakoulussasi hyvää opetusta niin, että sitä tuetaan ja siitä palkitaan?
3. Onko korkeakoulussasi osaamisperusteinen opetussuunnittelu ja opiskeluprosessi?
4. Ymmärretäänkö korkeakoulussasi hyvän opetuksen ja ohjauksen lisäarvo oppimisen laadulle ja opintojen etenemiselle?
5. Onko korkeakoulussasi käytössä korkeakoulutasoiset oppimista edistävät menetelmät?
6. Tukeeko korkeakoulusi opettajien opetusosaamisen säännöllistä päivittämistä?
7. Arvioidaanko opetusosaamista virantäytöissä?
8. Vallitseeko korkeakoulussasi positiivinen ilmapiiri johdon, opettajien ja opiskelijoiden välillä?
9. Tekeekö korkeakoulusi laaja-alaista oppilaitosyhteistyötä oppimisen laadun kehittämisessä?
10. Tekeekö korkeakoulusi työelämäyhteistyötä oppimisen laadun kehittämiseksi?

Korkeakouluoppiminen on mallikasta, jo vastasit kyllä mahdollisimman moneen kysymykseen. Korkein oppiminen luo pohjan tiede- ja innovaatioyhteisön jatkuvalle edistymiselle, itseohjautuvalle tieteelle ja tasapainoiselle yhteiskunnalliselle kehitykselle. Näkemyksemme mukaan kyky korkeimpaan oppimiseen syntyy, jos oppimista arvostetaan (kohdat 1-3), opetus ja ohjaus ovat korkeakoulun tehtävälistan kärjessä (4-5), opetusosaaminen on ajantasaista (6-7), korkeakoulun ilmapiiri kohdillaan ja yhteistyö monipuolista (9-10).

Arvostaessaan oppimista korkeakoulu varmistaa, että opetus edistää oppimista, opiskelijat oppivat ja etenevät opinnoissaan. Hyvä opetus auttaa opiskelijaa oppimaan ja hyvä opetuksen arvostus turvaa opetustyön tuloksellisuuden. Opetustyön arvostuksesta kertoo, että opettajat kokevat hyvin tehdyn opetustyön kannattavaksi ja voivat edistyä työurallaan sen ansioista. Arvostuksesta kertoo myös se, että opetuksen ja ohjauksen henkilöresurssit suhteessa opiskelijoihin ovat riittävät korkealaatuisen oppimisen edellytysten turvaamiseksi. Oppimisen arvostus johtaa niin opiskelijoiden kuin opettajien vastuulliseen toimintaan oppimisen hyväksi.

Opetus ja ohjaus ovat korkeakoulun päätehtävä!

Tarvitsemme hyvää oppimista, oppimista tukevia opetuskäytäntöjä ja innovatiivisia opiskelutapoja

Hyvä opetus ja ohjaus auttavat opiskelijaa ymmärtämään oppisisältöjä, helpottavat opintojen etenemistä ja varmistavat osaamis- ja aikataulutavoitteiden saavuttamisen. Korkeakoulussa hyvällä opetuksella on korkea laatuvaatimus, sillä opiskelijan pitää osaamistavoitteiden saavuttamisen lisäksi osata kriittisesti arvioida olemassa olevaa tietoa, erottaa perusteltu tieto disinformaatiosta, kyetä tuottamaan uutta tietoa ja pystyä edistämään innovatiivista toimintaa työelämässä. Hyvä korkeakouluopetus on sisällöltään selkeää ja menetelmiltään erityisen tehokkaasti opiskelijan työskentelyä ja oppimista edistävää.

Tarvitsemme hyvää oppimista, oppimista tukevia opetuskäytäntöjä ja innovatiivisia opiskelutapoja.

Oppimista arvostava korkeakoulu varmistaa, että korkeakouluopettajalla on riittävä ja ajantasainen pedagoginen osaaminen ja sisällöllinen ammattipätevyys. Hänellä on substanssiosaamisen lisäksi kyky opettaa. Suomessa perusasteen ja toisen asteen opettajilta edellytetään opettajan pedagogisten opintojen suorittamista. Korkeakoulujen oppimistavoitteet ovat perusasteen ja toisen asteen koulutusta vaativampia, joten pedagogisen osaamisen taso tulisi olla vähintäänkin vastaava kuin korkeakoulutusta edeltävillä koulutusasteilla. Muodollinen pätevyys ei kannattele loputtomiin muuttuvassa yhteiskunnassa, joten korkeakoulun on varmistettava jatkuvasti opetusosaamisen ajantasaisuus.

Opitaan yhdessä eikä yksin

Positiivinen, innostava ja rakentavalla tavalla kriittinen vuorovaikutus korkeakoulun sisällä edistää tuloksellista ja kestävää korkeinta oppimista ja samalla yhteisön menestystä ja kilpailukykyä. Ratkaisuja globaaleihin haasteisiin tuotetaan aktiivisella yhteisellä toiminnalla, jossa henkilökunnan monialainen teoreettinen ja soveltava osaaminen yhdistyy opiskelijoiden uuttaa luovaan oppimiseen. Opetuksen ja koulutuksen kokonaisvaltaista ja avointa kehittämistä tehdään yhteistyössä työelämän, korkeakoulujen sekä perus- ja ammatillisen koulutuksen kanssa.

Hanna Alaniska
lehtori
Oamk Ammatillinen opettajakorkeakoulu

P.S. Saitko monta kyllä-vastausta ja läjän konkreettisia esimerkkejä vastauksiesi perusteluiksi? Haastamme sinut jakamaan nämä hyvät käytännöt KOPE-blogissa.

Kirjoitus pohjautuu KOPE-hankkeen laatimaan Korkeakouluoppimisen laadun sinivalkoiset linjaukset -kirjoitukseen, joka julkaistiin 6.12.2017 ja nimettiin sinivalkoisiksi 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Sen työstämiseen ovat osallistuneet opiskelijajärjestöt SYL ja SAMOK sekä lukuisat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pedagogisen kehittämisen asiantuntijat.