Esitys uudeksi varhaiskasvatuslaiksi on puhuttanut viime aikoina.
Korkeasti koulutetun työvoiman osuuden kasvattaminen varhaiskasvatuksessa on itsessään kannatettava asia, mutta perustelut rajata sosionomikoulutuksen saaneet opettajan työnimikkeen ulkopuolelle sekä minimoida sosionomien etenemismahdollisuudet esimerkiksi erityisopettajan tai päiväkodin johtajan tehtäviin eivät vakuuta.
Miksi varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävät sitten tulee erotella toisistaan? Opetus- ja kulttuuriministeriö perustelee tarvetta seuraavasti:
”Ammattikorkeakoulututkinnossa ja kasvatustieteen yliopistotutkinnossa oppisisällöt eivät ole identtiset. Lain tavoitteena on selkiyttää eri tiede- ja osaamistaustasta tulevan henkilöstön tehtäviä ja tätä tukisivat myös uudet tehtävänimikkeet. Samalla pyritään turvaamaan moniammatillinen yhteistyö niin, että eri koulutustaustoista tulevia ammattilaisia on kaikissa päiväkodeissa. Uudet tehtävänimikkeet tuovat paremmin esiin henkilöstön moniammatillisen osaamisen.”
Eri koulutustaustoista tulevat osaajat ovat jo elimellinen osa varhaiskasvatusta
Ammattikorkeakouluista ja yliopistoista valmistuvien osaamisprofiileissa on eroja, mutta alan ammattilaiset voivat tälläkin hetkellä hyödyntää erikoisosaamistaan moniammatillisissa tiimeissä. Miksi tämä tulisi jatkossa tehdä erilaisten tehtävänimikkeiden alla?
Sosionomien osaaminen rakentuu opintojen aikana kahdesta kokonaisuudesta: sosiaalialan laaja-alaisesta yleisosaamisesta sekä esimerkiksi johonkin asiakasryhmään tai tiettyihin työmenetelmiin liittyvästä erikoisosaamisesta. Sosionomiopintojen laajuus on 210 opintopistettä ja varhaiskasvatuksen erikoisosaaminen hankitaan opintojen aikana vaiheittain, yhdistämällä teoriapohjainen opiskelu käytäntöön simulaatioiden, harjoittelujen sekä opinnäytetöiden kautta.
Peräti 29 % vastavalmistuneista sosionomeista työskentelee lastentarhanopettajina
Varhaiskasvatuksen osalta sosionomiopintojen oppimistavoitteet koostuvat muun muassa perheiden arjen moninaisten tilanteiden tunnistamisesta ja tukemisesta. Peräti 29 % vastavalmistuneista sosionomeista työskentelee lastentarhanopettajina. Opiskelijoiden pedagogisiin valmiuksiin on kiinnitetty varsinkin viime vuosina erityistä huomiota ja sosionomiksi opiskeleva voikin vahvistaa erikoisosaamistaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan ja varhaiserityispedagogiikkaan liittyvillä syventävillä opinnoilla.
Sosionomi (AMK) -tutkinnon lisäksi voi osassa ammattikorkeakouluista suorittaa myös sosionomi (YAMK) -tutkinnon. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa valmiuksia toimia erityisesti varhaiskasvatuksen hallinnollisissa sekä johtotehtävissä ja se sijoittuu tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien kansallisessa viitekehyksessä tasolle 7 yhdessä ylemmän korkeakoulututkinnon kanssa. Tästä huolimatta voisi päiväkodinjohtajana toimia tulevaisuudessa vain kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittanut henkilö. Tässä yhteydessä lienee perusteltua kysyä, mihin tutkintojen viitekehystä ylipäätään tarvitaan, mikäli sitä ei tällaisissa tilanteissa sovelleta käytäntöön.
Sosionomikoulutus on yksi koko ammattikorkeakoulusektorin vetovoimaisimmista tutkintokoulutuksista ja onkin tärkeää, että varhaiskasvatuksen opettajaksi voi tulevaisuudessa kouluttautua sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa. Tällä varmistetaan, että alalle hakeutuvat edelleen kaikkein motivoituneimmat opiskelijat.
Ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet kehittämään laadukasta varhaiskasvatusta
Ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet kehittämään laadukasta varhaiskasvatusta sekä vastaamaan alan kasvavaan työvoimatarpeeseen. Ne toteuttavat tältä osin lakisääteisiä tehtäviään, minkä ansiosta sosionomit ovat opettajina keskeisessä asemassa kansallisen laadukkaan varhaiskasvatusjärjestelmämme ylläpitämisessä. Näin tulee olla myös jatkossa.
Lisää aiheesta:
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry julkaisi joulukuussa 2017 selvityksen ammattikorkeakoulujen sosionomikoulutuksesta
Eerikki Vainio
Asiantuntija
Arene ry
