Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne näkyy poikkeuksellisena epävarmuutena ammattikorkeakoulujen toimintaympäristössä. Ympäröivästä yhteiskunnasta kuuluu viestejä pandemian toisen aallon leviämisestä. Taloudesta tulee pessimistisiä ennusteita. Tässä tilanteessa korkeakoulut ovat lisäämässä opiskelijamääriä tarjotakseen vaihtoehtoja työttömyydelle. Valtiovallan kannattaa nyt satsata ammattikorkeakouluihin, jotta korona-aika ei pahenna osaajapulaa.
Negatiiviset koronauutiset hallitsevat mediavirtaa. Talouselämän tiedotteista voi lukea miten korona on yritysten kannalta kassavirtaongelma, joka kasvattaa velkaantumista ja vähentää tulevaisuuden investointeja. Nämä päivittäin luettavat koronamärän kasvuun ja toiseen aaltoon liittyvät negatiiset uutiset ohjaavat myös talouspoliittista päätöksentekoa ja luovat epävarmuutta. Näiden uutisten kanssa on helppoa olla jopa liian varovainen.
Tietenkin realistisia lukuja ja tilannetietoa meillä pitää olla saatavilla, mutta samanaikaisesti on nähtävä myös monet positiiviset tulevaisuutta luovat tiedot. Luottamusta tulevaisuuteen antaa erityisesti se, että pörssit ovat ennakoineet koronarokotteen tulemisen, joka on näkynyt koko ajan vahvistuvina osakekursseina. Rokotteita on kehitteillä 200, joista 50 lienee ihmistestausvaiheessa tänä vuonna. Normaali neljän vuoden rokotekehitystyö on saatu supistumaan vuoden pituiseksi.
Muitakin positiivisia uutisia löytyy elokuun sijoitustiedotteista paljon. Esimerkkeinä Aasian teollisuustuotannon 5 % ja Euroopan jopa 12 % kuukausikasvu sekä USA:n vähittäiskaupan 18 % kuukausikasvu ja työllisyyslukujen odotettua perempi tilanne.
Ekonomistien ennusteissa voi olla varovaisuutta sekä jossain määrin aliarvioitu elpymisen voima ja talouden kyky palautua kriisiä edeltäville tasolle nopeastikin. Meidän tulisi erityisesti korkeakouluyhteisössä luoda luottamusta talouden vahvaan elpymiseen. Tätä voimme edistää silloin kun rekrytoimme, teemme investointeja ja ennen kaikkea mahdollistamme mahdollisimman monta korkeakoulututkintoa määräajassa.
Koulutus ja opetus ovat siirtyneet merkittävässä määrin etätoteutuksiin, ja korkeakoulujen kansainvälinen toiminta on puolittunut. Monet yrityskoulutukset ovat peruuntuneet tai siirtyneet myöhemmäksi ja uusia rahoituspäätöksiä korona-aikana tehdään aiempaa varovaisemmin. Positiivista on se, että TKI-toiminnassa etenemme vielä lähes hankesuunnitelmien mukaisesti, mutta erityisesti yritysten kanssa yhteistyössä toteutettavaksi tarkoitettuja tapahtumia ei ole mahdollista järjestää suunnitellusti.
Savonia ammattikorkeakoulun tuloista 83 prosenttia tulee valtion perusrahoituksena ja aivan samanlainen riippuvuus valtionrahoituksesta on myös muilla ammattikorkeakouluilla. Rahoitusmallissa suurin tekijä on suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot, joita korkeakouluilta odotetaan keväällä solmittujen tulossopimusten mukaisesti entistä enemmän.
Korkeakoulut ovatkin lisänneet opiskelijoiden sisäänottoa ja tämän tulisi näkyä myös korkeakoulujen rahoituksessa. Valtiolta olisi ristiriitaista odottaa enemmän tutkintoja ja samalla vähentää korkeakoulujen perusrahoitusta, vaikka koronan jälkeen painetta julkisen sektori menovähennyksin olisikin.
Seppo Lyyra
Savonia ammattikorkeakoulun talousjohtaja
Arenen talous- ja hallintojohtajien verkoston puheenjohtaja
