Rakennusalan ammattikorkeakoulututkinto antaa monipuoliset mahdollisuudet rakentaa omaa työuraa. Alalle valmistuvat työskentelevät rakennustuotannon johto-, suunnittelu-, hankinta- ja valvontatehtävissä sekä talon- että infrarakentamisessa. Rakennusinsinöörien, rakennusmestarien ja rakennusarkkitehtien työllisyystilanne on hyvä ja tulevaisuus näyttää vielä valoisammalta, sillä osaavaa työvoimaa tarvitaan paljon.
Rakennetun ympäristön (talonrakennus ja suunnittelu) toimialalla ennakoidaan, että lähes puolet vuoden 2016 työvoimasta eläköityy vuoteen 2035 mennessä. Samalla toimiala tulee rekrytoimaan nykyistä koulutetumpaa henkilöstöä. Ammattikorkeakoulutettujen osuuden ennakoidaan nousevan yli 40 prosenttiin alan työvoimasta.
Tulevaisuudessa tarvitaan siis enemmän rakennusinsinöörejä- ja arkkitehtejä, rakennetun ympäristön osaajia. Samaan aikaan väestön määrä ei kasva Suomessa ja ikäluokat ovat yhä pienempiä. Miten tähän haasteeseen vastataan?
Rakennetun ympäristön toimiala muuttuu tulevaisuudessa isoilla hyppäyksillä. Uudet tuotantomenetelmät ja teknologiat, digitalisaatio sekä materiaali- ja energiatehokkuus edellyttävät monialaista osaamista alalla työskenteleviltä. Suurten rakennusprojektien ja -prosessien suunnittelu ja hallinta korostuvat, samoin personoituihin palveluihin ja palvelumuotoiluun liittyvä osaaminen. Toimenkuvat monialaistuvat ja työtehtävistä tulee entistä kiinnostavampia.
Tulevat raksainssit- ja arkkitehdit odottavat, että koulutus on laadukasta. Kyselyiden mukaan he ovat valmistuttuaan tyytyväisiä saamaansa koulutukseen. Ammattikorkeakoulut ovat toistaiseksi onnistuneet varsin hyvin vastaamaan opiskelijoiden odotuksiin. On tärkeää, että tulevaisuudessa koulutus säilyy laadukkaana eri puolilla Suomea. Tämä edellyttää yhä tiiviimpää yhteistyötä ammattikorkeakoulujen välillä, esimerkiksi yhteisen opintotarjonnan lisäämistä tulevaisuudessa.
Rakennusalan koulutus antaa hyvät perustiedot työelämän tarpeisiin, mutta on selvää, etteivät opetussuunnitelmat pysy työelämän muutoksissa aina perässä. Kaikkea tarvittavaa osaamista ei voida tutkintoon sisällyttää. Tulevien ammattilaisten on hankittava uutta osaamista koko työuransa aikana. Jatko- ja täydennyskoulutuksen merkitys kasvaa entisestään ja työelämän aikaisen osaamisen täydentäminen on kaikille alalla toimiville tarpeen. Alan järjestöjen, oppilaitosten ja työnantajien on kehitettävä kulttuuria, jossa kannustetaan ja edistetään lisäosaamisen hankkimista jo työuran alkuvaiheessa.
Aloittavien ammattikorkeakouluopiskelijoiden koulutustaustat ovat erilaisia. Ylioppilastutkinto on ollut perinteisesti valtatutkinto, mutta ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus on jo lähes yhtä suuri. Polku opiskelijaksi ei ole enää yhtä suoraviivainen kuin ennen, kun huomioidaan aikuisopiskelijoidenkin erilaiset koulutustaustat. Osa opiskelijoista tulee opiskelemaan suoraan työelämästä, toiset taas lukion penkiltä. Valmistuttuaan he sijoittuvat erittäin hyvin työelämään. Ammattikorkeakoulutus antaa valmiudet hyvin moninaisiin tehtäviin ja opiskelijoiden urapolut ovat erilaisia. Se on koulutuksen mukanaan tuoma etu.
Kimmo Sandberg
Toimitusjohtaja
Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry
