Hei Joulupukki,
Jouluun on vain kolme yötä aikaa, kun kirjoitan sinulle. Korvatunturilla on varmasti kiirettä ja hulinaa. Toivon kuitenkin, että tonttujen kanssa ehtisit valmistella vielä kaksi lahjaa. Itselleni en pyydä mitään, mutta suomalaisille päättäjille toivon luottamusta ja ymmärrystä. Nämä lahjat ovat erityisen tärkeitä, koska ensi vuonna eduskuntavaaleissa määritetään Suomen suuntaa tulevina vuosina.
A
nna päättäjillemme luottamusta korkeakouluja ja niissä päätöksiä tekeviä kohtaan. Suomalaisissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa työskentelee fiksuja ihmisiä kouluttamassa, tutkimassa ja innovoimassa. Korkeakouluissa tehdään päätöksiä suomalaisen yhteiskunnan etua tavoitellen. Anna Helsingin herroille ja rouville luottamusta korkeakouluyhteisöjä kohtaan.
Toiseksi anna päättäjillemme ymmärrystä, että koulutus ei voi uudistua eikä kovin pitkään menestyäkään riittämättömällä rahoituksella. Koetut leikkausten vuodet ovat jättäneet jälkensä henkilöstöön. Korkeakoulujen on tulevina vuosina uudistuttava monin tavoin ja tämän motivoimiseksi henkilöstö tarvitsee arvostavia viestejä päättäjiltä.
Kaikkien tilastojen valossa suomalainen korkeakoulutus tarjoaa parasta turvaa työmarkkinoilla
Suomessa on yksi maailman tehokkaimmista ja suorituskykyisimmistä korkeakoululaitoksista. Tämä on viimeksi tänä syksynä todettu Universitas 21 -verkoston kansainvälisessä vertailussa. Korkeakoulutuksen vahvuutena on tasalaatuisuus, mistä esimerkkinä valmistuneiden hyvä työllistyminen. Kaikkien tilastojen valossa suomalainen korkeakoulutus tarjoaa parasta turvaa työmarkkinoilla. Tästä vahvuudesta on Suomessa pidettävä kiinni. Muistuta, pukki, päättäjien luona kiertäessäsi, että korkeakoulutus ei ole rikki.
Korkeakoulut eivät silti voi tyytyä nykyiseen tilanteeseen. Ammattikorkeakouluilta ja yliopistoilta edellytetään uudistumista, jotta ne kykenisivät vastaamaan paremmin yhteiskunnan tarpeisiin – niin työpaikkojen ja yritysten kuin yksilöidenkin näkökulmasta. Tähän liittyen korkeakouluissa joudutaan pohtimaan, miten perustehtäviä – tutkintokoulutusta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotehtävää – tulisi suunnata.
Tutkimuksen on jatkossakin tuotettava uutta tietoa hyödynnettäväksi. Kehittämis- ja innovaatiotoiminnan on puolestaan vastattava työelämästä nouseviin uusiin tarpeisiin. Koulutuksen on muututtava sisällöiltään ja toteutustavoiltaan, jotta se pysyy merkityksellisenä ihmisille ja työelämälle. Työn murroksessa työpaikkojen kehittämiselle ja jatkuvalle oppimiselle on tarvetta, mutta siihen ei vastata ilman riittävää rahoitusta.
Jos Korvatunturin kätköistä löytyy, niin voisit myös tuoda ammattikorkeakouluilla hieman lisää perusrahoitusta. Tämä onnistuisi palauttamalla indeksikorotukset rahoitukseen.
Petri Lempinen
toiminnanjohtaja
Arene ry
