A mmattikorkeakoulujen opiskelijoista puolet on aikuisia. Uusista opiskelijoista puolet aloittaa tutkinnon suorittamisen 25-vuotiaana tai sitä vanhempana. Samoin puolet opiskelijoista työskentelee opintojen ohessa.
Ammattikorkeakoulut siis kouluttavat ammatillisia asiantuntijoita työelämässä, eivät vain työelämään. Aikuinen ryhtyy harvoin täysipäiväiseksi opiskelijaksi ammattikorkeakoulussa aloittaessaan.
Ammattikorkeakoulujen erityispiirre on jatkoväylän tarjoaminen ammatillisen koulutuksen suorittaneille
Kuva korkeakouluopiskelijasta on monitahoisempi kuin yleensä ajattelemme. Toivottavasti tämä ei ole ongelma korkeakoulutuksen tehostamiselle, joka sisältyy korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 tavoitteiseen kouluttaa puolet 25-34-vuotiaista korkeakoulututkintoon.
Iso osa aikuisena opinnot aloittavista suorittaa ensimmäistä korkeakoulututkintoaan.
Ammattikorkeakoulujen erityispiirre on jatkoväylän tarjoaminen ammatillisen koulutuksen suorittaneille. Ammatillinen koulutus tähtää työmarkkinoille antaen jatko-opintokelpoisuuden. On siis luontevaa, että polku korkeakouluun kulkee työkokemuksen kautta.
Yli kolmannes AMK-tutkinnon suorittaneista on suorittanut vain ammatillisen koulutuksen ilman lukiota. Vuonna 2017 heitä valmistui lähes 5000. Väylä ammattiopistoista ammattikorkeakouluun varmasti vahvistuu jatkossa, sillä tuleva opiskelijavalintauudistus tunnistaa ammatillisen perustutkinnon todistuksen nykyistä paremmin.
Iso osa aikuisena opinnot aloittavista suorittaa ensimmäistä korkeakoulututkintoaan
Ammattikorkeakoulut toteuttavat jo nyt jatkuvaa oppimista, sillä moni aikuisopiskelijoista on työelämän konkari. He hakevat osaamista ja pätevyyttä työuransa jatkamiseen. Joukossa on myös alan tai ammatin vaihtajia. Yhtä kaikkea suurin osa aikuisena opintonsa aloittaneista tulee korkeakouluun työelämästä.
Samalla ammattikorkeakoulut kantavat vastuuta aikuisten osaamistason kohottamisesta. Vanhan opistotutkinnon pohjalta ammattikorkeakouluista valmistui viime vuonna 1200 henkilöä.