Onko uuden sukupolven korkeakoulu jo syntymässä?

Uuden sukupolven korkeakoulu vuonna 2030 on avoin, verkostoperustainen ja digitaalinen. Siitä muodostuu kehittämisyhteisö, joka vahvistaa ja uudistaa asiantuntijoiden ja työyhteisöjen osaamista nykyistä syvemmällä työelämässä.

Vuonna 2030 kaikki ammattikorkeakoulut muodostavat yhden kansainvälisen ja kansallisen verkko-korkeakoulun, jossa oppimisen digitaaliset menettelyt ja niiden tuki ovat jokaisen oppijan ja kouluttaja-valmentajan arkea.

Tulevan verkko-korkeakoulun palveluita voi käyttää kuka tahansa

Tulevan verkko-korkeakoulun palveluita voi käyttää kuka tahansa. Tarjolla on tuhansia opintojaksoja kaikkien korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoille sekä työelämän asiantuntijoille, kansalaisille ja toisen asteen opiskelijoille.

Uusi korkeakoulu näyttäytyy joustavana kokonaisuutena opiskelijoille ja asiakkaille myös Suomen ulkopuolelle. Yksilöllisen osaamisen rakentaminen voi tapahtua minkä tahansa korkeakouluyksikön tarjonnasta.

Toiseksi Suomeen syntyy syvällä alueellisen työelämän ja opiskelijoiden face-to-face-yhdyspinnassa elävä verkosto. Siinä ammattikorkeakoulu on avaintoimija alueen innovaatio- ja elinkeinoelämän kehittäjänä, mikä perustuu opiskelijoiden voimakkaaseen rooliin uuden osaamisen ja yrittäjyyden luojina ja toteuttajina.

Ammattikorkeakouluista tulee elinikäisen oppimisen keskeisin mahdollistaja kansallisessa koulutusjärjestelmässä

Ammattikorkeakouluista tulee elinikäisen oppimisen keskeisin mahdollistaja kansallisessa koulutusjärjestelmässä. Koulutus on alueellisesti ja ajallisesti saavutettavaa ja avointa. Tavoitteena on kyky vastata työelämän nopeisiin, usein lyhytkestoisiin tarpeisiin nykyistä paremmin.

Saahan sitä unelmoida, joku sanoo. Pidän tätä silti täysin mahdollisena kehityskulkuna. Se ei ole lopulta säädöksistä, vaan ammattikorkeakouluista itsestään riippuva asia. Korkeakoulut osaavat harata muutoksia vastaan kaikella lahjakkuudella, minkä ne toisaalla käyttävät uuden tiedon luomiseen ja innovaatiotoimintaan.

Historiallisesti tuttu toimintatapa, jossa kukin korkeakouluyksikkö alueellaan pyrkii toimimaan muista erillisesti ja samalla niiden kanssa kilpaillen, on ohi. Kaikki merkityksellinen tehdään nykyään ja tulevaisuudessa verkostoissa, yhdessä muiden kanssa.

Innostuneisuudesta ja sitoutuneisuudesta kasvaa vaikuttavaa tekemistä

Käynnissä olevat kärkihankkeet ovat keskeisiä instrumentteja ammattikorkeakoulujen dynaamisessa uudistumisessa. Hankkeiden koordinointi, päällekkäisen työn välttäminen ja uusien toimintamallien yhteinen kehittäminen ovat mahdollisia aiempaa paljon paremmin.

Innostusta on ilmassa. Innostuneisuudesta ja sitoutuneisuudesta kasvaa vaikuttavaa tekemistä. Yhdessä olemme enemmän.

Hannu Ikonen
projektijohtaja
eAMK-hanke 2017-2020

 

 

 

 


Hallituksen kärkihankeohjelma on panostanut 65 M€ yhteensä korkeakoulutuksen 36 kehittämishankkeeseen, joista ammattikorkeakoulujen koordinaatiotyön osuus on noin 30 M€.  Hankkeiden toivotaan tukevan vuonna 2018 alkanutta korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 tavoitteiden saavuttamista.

Jaa

TKI.fi

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Ilmastotyö ammattikorkeakouluissa

Arenen hiilijalanjälkilaskenta-työryhmä on valmistellut Vähähiiliset hankinnat -ohjeistuksen ammattikorkeakoulujen käyttöön....

Matkamuistoja Hollannista: viisi ajatusta tutkimuksen ja innovaatioiden välisistä yhteyksistä

Sitra ja Tutkimus- ja innovaationeuvosto TIN järjestivät joulukuun alussa...

Tekoäly muutosvoimana ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa ja oppimisessa

Ammattikorkeakoulujen perustehtävät – koulutus, TKI-toiminta sekä rooli yritysten ja...

Arene etsii EU/TKI-asiantuntijaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen

Asiantuntijan tehtävä on vastata kokonaisvaltaisesti ammattikorkeakoulujen EU-edunvalvonnasta yhteistyössä eurooppalaisen...

Heikki Saastamoinen Arenen hallitukseen

Rehtori-toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta valittiin Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen...

Onko uuden sukupolven korkeakoulu jo syntymässä?