Mitä niillä on juomavedessä?

Vaasassa ollaan totuttu ajattelemaan eri lailla. Ja ennen kaikkea yhdessä. Kun tiedetään että vaasalaisteollisuus tarvitsisi vuosittain 200-300 insinööriä enemmän kuin mitä kaupungin korkeakoulut voivat yhteensäkään kouluttaa, ja että sairaanhoitajista on jatkuva vaje, ja melkein kaikki bisnes on vientibisnestä, tarvitaan luovaa yhdessäajattelua. Jos emme pysty kouluttamaan riittävästi osaajia ja pitämään heitä paikkakunnalla, joutuvat kaupunki, liike-elämä ja teollisuus haalimaan heitä opintojen jälkeen muualta maailmasta. Usein valitettavan kalliilla.

Jos nuori lähtee Helsinkiin opiskelemaan, ja tapaa siellä opiskeluaikanaan toisen nuoren, vaikkapa Joensuusta, on mahdollisuus, että tuo nuori kaksikko palaisi Vaasaan 20 % paikkeilla. Todennäköisimmin he jäävät Helsinkiin, koska siellä ovat kaverit, työharjoittelun ja päättötyön kautta saadut työpaikat, ja Helsingin ikirakastavat yöt. Jos he eivät jäisi Helsinkiin, on Joensuu ihan samanarvoinen vaihtoehto, ja siihen vielä ulkomaat ja kaikki Suomen paikkakunnat rinnalle. Ok, ehkä mahdollisuus on jopa alle 20 %. Siispä nuoria Vaasan seudulta ei pidä erityisesti houkutella lähtemään Helsinkiin, eikä muuallekaan, vaan houkutella heidät pysymään Vaasassa.

Pari vuotta sitten rakentelimme tällä mentaliteetilla suoran väylän ammattiopistosta VAMKiin. Sekä käytännöllisen ammatillisen toisen asteen että korkeakoulun suorittaneista on sekä sote-aloilla, että laajoja miljardiluokan projektitoimituksia tekevissä vientiyrityksissä kova kysyntä.

Pääsykoe on hyvin perinteistä tuotantotalouden ajatusmaailmaa, samantyyppistä kuin laatujärjestelmän vaatiminen alihankkijoilta

Tämä johtuu siitä, että työnjohtajan miljardityömaalla San Salvadorissa on, paitsi hyvä osata voimalaitoksen kokonaiskuva ja teoreettinen perusta, myös se miten johto aa ihan omin käsin kytketään johtoon bee. Väylä toimii avoimen ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston osaamispisteiden ja näyttöjen kautta, ja tuo 20-25 nuorta vuosittain suoraan VAMKiin VAOsta.

Lukio sen sijaan oli kadun toisella puolella ihan omassa rauhassaan. Sieltä tulevat ohjattiin ylioppilaskirjoitusten jälkeen muiden lukiolaisten tavoin pääsykokeisiin, joista hyvin selviytyneet valittiin korkeakouluun.

Pääsykoe on hyvin perinteistä tuotantotalouden ajatusmaailmaa, samantyyppistä kuin laatujärjestelmän vaatiminen alihankkijoilta. Kaikkien sisään tulevien opiskelijoiden tulisi olla mahdollisimman samalla tasolla, jotta voidaan järjestää opetus alkamaan samalta tasolta ja sisältämään kaikille samat peruskurssit. Pääsykokeet eivät siis ole olemassa abiturienttien kiusaamista varten. Sen sijaan kukaan ei ennen ministeri Grahn-Laasosta ole ollut sitä mieltä, että niistä pitää päästä eroon, ainakaan yhtä päättäväisesti ja äänekkäästi.

Ministerin ratkaisu on katsoa pääsykokeen sijaan ylioppilastodistusta ja pisteyttää sen eri arvosanoja ja noiden pisteytysten perusteella laitetaan hakijat valintajärjestykseen.

Tämä johtaa uudenlaiseen taktikointiin lukion kursseja ja kirjoitettavia ylioppilasaineita valittaessa. Toinen ongelma on se että hakupapereihin laitetaan ensisijaisia ja toissijaisia hakukohteita, joten se minne nuori sitten päätyy on edelleen jossain määrin satunnaista.

Jos haluamme vaasalaisnuoren opiskelevan Vaasassa, olisi hyvä että olisivat jo päättäneet opiskella meillä, eivätkä lähtisi yhteishakuun ensinkään

Jos haluamme vaasalaisnuoren opiskelevan Vaasassa, olisi hyvä että he olisivat jo päättäneet opiskella meillä, eivätkä lähtisi yhteishakuun ensinkään. Siispä tarvitaan uusi valintamenetelmä, jossa nuori tietää jo ennen ylioppilaskirjoituksia, että VAMKissa on varma opiskelupaikka, josta seuraa myös jotakuinkin varma opintoalaan liittyvä työpaikka.

Kun tämä logiikka valkeni meille, oli päätös helppo. Jokaiselle VAMKn koulutusalalle valitaan ne lukion kurssit jotka hyvin suorittaneiden voi olettaa pärjäävän alan opetuksessa. Nuo kurssit lukiossa riittävän hyvällä arvosanalla suorittaneet pääsevät VAMKiin ilman pääsykokeita, ja riippumatta muiden kurssien arvosanoista.

Päätös on nyt tehty, ja opiskelijat voivat hakea ensimmäistä kertaa lukiokurssien arvosanoilla erillisvalinnassa kevään 2019 haussa. Samalla ministerin toiveetkin toteutuvat. Ihan pian nähdään miten tämä innovaatio toimii käytännössä.

***

VAMKin ja Vaasan lyseon lukion uusi yhteistyö: Suomen ensimmäinen erillishaku koulutusalalle olennaisten kurssien arvosanojen perusteella (tiedote 22.10.2018) >>

Tauno Kekäle
toimitusjohtaja, rehtori
Vaasan ammattikorkeakoulu

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Ammattikorkeakouluilla kunnianhimoiset tavoitteet eurooppalaiselle yhteistyölle – Tavoitteet EU-vaaleihin julkaistu

Suomalaisille ammattikorkeakouluille eurooppalainen verkostoituminen on kehittymisen ydinedellytys. Verkostojen kautta...

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 13.3. ja päättyy...

Ammattikorkeakoulut edellyttävät kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta....

EU:n elinvoima edellyttää lisää panoksia soveltavaan tutkimukseen ja kehittämiseen 

Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitys on vahvistunut...

Avoimen korkeakoulutuksen maksut kolminkertaistuvat – ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen  

Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen avoimen korkeakouluopetuksen enimmäismaksun korotukseen 45 euroon...

Mitä niillä on juomavedessä?