Digitalisaatio on muuttanut kuluttajien käyttäytymistä ja murtanut usean toimialan totuttuja toimintatapoja. Mikään ei puhu sen puolesta, etteikö maailman murros jo olisi iskenyt tai tule iskemään myös perinteisiksi organisaatioiksi luokiteltuihin korkeakouluihin. Varsinkin Suomessa demografinen kehitys yhdessä kaupungistumisen sekä edelleen jatkuvan julkisen talouden kestävyysvajeen kanssa ovat todellisuutta.
Korkeakoulujen on mietittävä, miten julkisella rahoituksella toteutettavaa osaamisen ja osaajien tuottamisen palvelutehtävää tullaan jatkossa harjoittamaan. Meidän on pohdittava myös sitä, mihin ihmiset ja yhteiskunta korkeakouluja tulevaisuudessa tarvitsevat.
Yhteiskunnassa uskotaan siihen, että korkeakouluopiskelijoiden keskeisin tavoite on hankkia itselleen unelmien työuran edellyttämä osaaminen. Kysymys nuorten tapauksessa toki on, miten ja missä vaiheessa koulukeskeisestä oppimisesta pystytään siirtymään laajempaan kontekstiin, oman elämän rakentamiseen. Oppimisen motivaation herättämiseen voidaan tarvita uusia keinoja, koska jo nyt yksi supertietokone laskee kaikkien maailman lasten matematiikan kotitehtävät yhdessä sekunnissa 1000 vuodeksi eteenpäin.
Maailman muutos haastaa koulutuksen saavutettavuuden, joustavuuden ja avoimuuden kasvattamiseen
Korkeakoulut ovat organisoituneet pääosin tutkintoon johtavan koulutuksen ympärille. Maailman muutos haastaa koulutuksen saavutettavuuden, joustavuuden ja avoimuuden kasvattamiseen, joka tarkoittaa käytännössä korkeakoulun perusrakenteiden ravistelemista. Yksittäisten opintokokonaisuuksien tulisi toimia niin tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevan ihmisen, työmarkkinoilla toimivan asiantuntijan kuin työttömän työnhakijan osaamispaketteina.
Joustavuuden lisääntyminen tulee näkymään korkeakoulujen hakeutumisessa. Yksittäisten opintokokonaisuuksien tarjonta tulee olemaan avointa kaikille osaamistaan päivittäville. Korkeakouluopiskelijoiden monimuotoisuus kasvaa. Joustavuuden lisääntyminen voi tarkoittaa sitä, että opiskelija voi rakentaa haluamansa kaltaisen opetus-, tai osaamissuunnitelman sisällön parhaakseen katsomien tiedon tuottajien joukosta Suomesta tai maailmalta. Opiskelijan osaaminen ei näin ollen rajoittuisi oman korkeakoulun opintotarjontaan vaan hyödyntäisi maailmalla olevaa tietoa ja osaamista.
Digitalisaation rooli saavutettavuuden ja aivan uudenlaisen ohjauksen mahdollistajana näyttää ratkaisevan tärkeältä
Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Yhteiskunnan muutoksesta voidaan päätellä, että korkeakouluihin kohdentuvat odotukset tulevat muuttumaan valtion, alueiden, työelämän ja opiskelijoiden osalta. Oletettavaa on, että edellä kuvattujen tahojen odotukset eivät ole saman suuntaisia. Digitalisaation rooli saavutettavuuden ja aivan uudenlaisen ohjauksen mahdollistajana näyttää ratkaisevan tärkeältä.
Ammattikorkeakoulut ovat ottamassa rohkean askeleen kohti tulevaisuutta eAMK-hankkeella, joka tähtää ammattikorkeakoulujen yhteiseen verkko-opintotarjontaan. eAMK:sta voi kasvaa pysyvä asiantuntijayhteisö yli korkeakoulurajojen. Horisontissa välähtelee kuva uudenlaisesta, verkkomuotoisesta korkeakoulujen toimintamallista.
Turo Kilpeläinen
toimitusjohtaja, rehtori
Lahden ammattikorkeakoulu
Kirjoitus on mukailtu Kilpeläisen pääkirjoituksesta UASjournalin 3/2018 numerossa
Lisätietoja eAMK-hankkeesta
https://www.eamk.fi/