Lasten ja nuorten määrä vähenee. Tämä on keskeinen tulkinta tuoreesta väestöennusteesta. Edellisen vuoden 2015 väestöennusteen mukaan työikäisen väestön odotettiin kasvavan vain joka kuudessa kunnassa. Työ- ja opiskeluikäinen väestö keskittyy pääkaupunkiseudulle ja muiden suurten kaupunkien ympäristöön. Isossa osassa maata väki vähenee ja vanhenee.
Elämme nyt kolmatta vuotta, jolloin Suomessa kuolee enemmän ihmisiä kuin lapsia syntyy. Vain joka neljännessä kunnassa syntyneiden määrä on ylittänyt kuolleet viime vuosina. Moni näistä kunnista saa myös muuttovoittoa, joten alueiden väestökehitys eriytyy voimakkaasti.
Väestökehityksellä tulee olemaan dramaattiset vaikutukset suomalaisen yhteiskunnan rakenteisiin. Lukuisilta oppilaitoksilta loppuvat koulutettavat ja kasvavan väestön alueille tarvitaan lisää koulutustarjontaa.
Ilman osaajia toiminta loppuu Suomessa tai se automatisoituu
Avoinna on monia kysymyksiä, joihin tuleva hallitus joutuu etsimään ratkaisuja: ketä, mitä, missä ja miten koulutamme tulevaisuudessa? Koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen koko maassa edellyttää digitalisaation mahdollisuuksien paljon nykyistä parempaa hyödyntämistä.
Ongelmia ratkottaessa on muistettava, että hiipuvan väestön alueella on paljon teollisuutta, liiketoimintaa ja hyvinvointipalveluita, jotka tarvitsevat osaavaa työvoimaa tulevaisuudessakin. Ilman osaajia toiminta loppuu Suomessa tai se automatisoituu. Kummallakin on vaikutuksensa suomalaisen yhteiskunnan rahoituspohjaan.
Koulutukselle löytyy myös kasvumarkkinoita. Eniten puhutaan työuran aikaisesta oppimisesta ja kouluttautumisesta, mutta sen rinnalla määrällisesti merkittäväksi tehtäväksi voi muodostua kasvavan senioriväestön toimintakyvyn ja vireyden ylläpitäminen. Tästä puhutaan harmittavan vähän, vaikka se voisi vähentää sote-menoihin kohdistuvaa painetta.
Varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta vapautuu ensi vuosikymmenellä satoja miljoonia euroja
Suomeen muuttavien ammatti- ja kielitaidon varmistamiseksi on tehtävä paljon nykyistä enemmän, koska iso osa Suomeen tulleista on työllistynyt heikosti. Korkeakoulujen kansainväliset tutkinto-opiskelijat puolestaan lähtevät pois opintojen jälkeen. Korkeakoulujen on otettava nykyistä suurempaa vastuuta kv-opiskelijoiden kotoutumisesta ja kielen oppimisesta.
Varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta vapautuu ensi vuosikymmenellä satoja miljoonia euroja, kun lapsia on 130 000 vähemmän vuonna 2030 kuin heitä oli viime vuonna. Peruskouluikäisten (7-15 vuotta) määrä kääntyy laskuun jo 2021 eikä paluuta kasvu-uralle näy.
Lukioiden ja ammattiopistojen tilanne näyttää valoisammalta, sillä 16-18-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2027 asti. Tuolloin heitä on lähes 14 000 enemmän kuin viime vuonna.
Korkeakouluikäisten määrän arviointi on hankalampaa, koska ikäluokat eivät siirry yhtenäisesti toiselta asteella korkeakouluihin. Ensi vuosikymmenellä edessä on pieni notkahdus, joka korjaantuu vuoteen 2030 mennessä. Korkeakoulutuksen kysyntää lisää myös yli 60 000 henkilön hakijasuma, jota Suomessa ei ole kyetty purkamaan.
Petri Lempinen
toiminnanjohtaja
Arene ry
Tilastokeskuksen väestöennuste löytyy täältä:
https://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tie_001_fi.html