Hallitusohjelma lataa ammattikorkeakouluille paljon tavoitteita, mutta koulutuksen rahoitus vähenee

Suomi sai uuden hallituksen, kun kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien muodostama koalitio nousi virallisesti valtaan. Petteri Orpon johtaman hallituksen ohjelma painottaa vahvasti valtiontalouden sopeuttamista, erityisesti leikkaamalla menoja. Suurimmat leikkaukset kohdistuvat odotetusti sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaaliturvaan, mutta myös koulutussektorille kohdistuu leikkauksia koulutuksen erityissuojeluksesta huolimatta.

Hallitusohjelma on korkeakoulutuksen näkökulmasta kaksiteräinen miekka. Ohjelmassa esitetään merkittäviä leikkauksia ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen sekä kiristetään toimintaedellytyksiä ja ohjausta. Toisaalta ohjelmassa on sitouduttu korkeakoulutettujen määrän lisäämiseen, kansallisen TKI-rahoituksen kasvattamiseen sekä parantamaan korkeakoulujen kyvykkyyksiä hankkia tuloja uusista rahoituslähteistä. Kirjaukset jäävät kokonaisuuden kannalta kuitenkin pakkasen puolelle; ohjelmassa on paljon tavoitteita, mutta vähän villoja.

Koulutustaso nosto ei onnistu hallitusohjelman keinoilla – ammattikorkeakouluilta leikataan yli 100 milj. € vuosien 2024–2028 aikana

Orpon hallitus on ohjelmassaan sitoutunut koulutuspoliittisessa selonteossa sovitun mukaisesti nostamaan korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä 50 prosenttiin ikäluokassa vuoteen 2030 mennessä. Koulutustason nostoa tavoitellaan hallitusohjelmassa lisäämällä aloituspaikkoja erityisesti kasvukeskuksiin ja työvoimapula-aloille, kuten sosiaali- ja terveysalla sekä vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeisiin.

Hallitusohjelmassa ei käytännössä esitellään lainkaan keinoja, joilla aloituspaikkamäärien lisääminen rahoitettaisiin. Yksi todennäköinen keino aloituspaikkojen resursoinnille on kansainvälisten opiskelijoiden poistaminen julkisen rahoituksen piiristä, joka vapauttaa OKM:n arvion mukaan 68 milj. €/v nykyiset lukuvuosimaksut huomioiden. Hallitusohjelmassa on linjattu, että täyskatteellisuuteen siirryttäessä perusrahoituksesta leikataan korkeakouluilta 20 milj. €. Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti OKM:n laskelmaan, sillä Arenen ammattikorkeakoululle tekemän kyselyn mukaan ammattikorkeakoulut käyttävät nykyisten stipendikäytänteiden mukaisesti reilusti yli puolet lukuvuosimaksuista koulutuksen järjestämisen kustannuksiin. Lukuvuosimaksuja maksavista opiskelijoista saatavat perusrahoituksen eurot siis kohdentuvat merkittävästi jo nyt suomalaisten kouluttamiseen.

Lukuvuosimaksu-uudistuksen lisäksi myös avoimen hinnoittelun uudistamisen ”hintana” leikataan korkeakoulujen perusrahoitusta 15 milj. €. Ammattikorkeakoulujen järkytykseksi myös sote-alan harjoittelukorvausten siirto STM:n kehykseen leikkaa ammattikorkeakoulujen rahoitusta 12 milj. €. Ohjelman linjausten perusteella ammattikorkeakouluilta leikataan yli 100 milj. € vuosien 2024–2028 aikana.

Todennäköistä onkin, että aloituspaikat ammattikorkeakouluissa vähenevät ensi vuodesta lähtien. Syy tälle on nyt tehtävät rahoitusleikkaukset ja Marinin hallituksen aikana annettujen määräaikaisten lisäaloituspaikkarahoitusten päättyminen. Lisäaloituspaikkojen poistuminen tiputtaa ammattikorkeakoulujen rahoitusta laskennallisesti vielä 20 milj. €, jolloin yhdessä leikkausten kanssa ammattikorkeakoulujen rahoitustaso on nykyuraa noin 50 milj. € pienempi vuonna 2027.

Ammattikorkeakoulujen kyky ylläpitää nykyisiä aloituspaikkamääriä ei ole mahdollista ilma pysyvää perusrahoituksen lisäystä. Joustonvara on jo käytetty vanhojen leikkausten vuoksi, kun ammattikorkeakoulujen tutkinnon hinta rahoitusmallissa on laskenut lähes puolella viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Koska uusia aloituspaikkoja ei hallituksen toimilla voida lisätä, keinoja etsitään ensimmäisen tutkinnon priorisoinnoista ja ensikertaisten hakijoiden aseman vahvistamisesta opiskelijavalinnassa. Samantasoisen tutkinnon suorittaneiden henkilöiden opinto-oikeuksien rajaaminen ei kuitenkaan yksin vapauta merkittävästi aloituspaikkoja, mutta aiheuttaa esteitä esimerkiksi sote-alan osaajapulaan vastaamiseksi. Korkeakoulupaikan vastaanottaneiden henkilöiden mahdollisuus vaihtaa koulutusalaa tai korkeakoulua vie sekin resursseja ja aloituspaikkoja, vaikka alan tai korkeakoulun vaihto toteutetaan muun kuin normaalin opiskelijavalinnan kautta.

Korkeakoulujen halutaan tehostavan opintojen läpäisyä. Rahoitusmallia esitetään muutettavaksi suuntaan, jossa kannusteita läpäisyn parantamiseen voidaan vahvistaa. Tämä ei ole helppoa, koska jo nyt rahoitusmallissa kaikki tutkinto-opiskelijoista tuleva rahoitus perustuu suoritettuihin tutkintoihin. Lisäksi korkeakouluja palkitaan jo nyt tavoiteajassa valmistumisesta.

Sitoutuminen parlamentaarisen TKI-tavoitteisiin tärkeää, mutta rahoituksen kohdentaminen vielä tärkeämpää

Positiivisena asiana hallitusohjelmassa on hallituksen sitoutuminen TKI-rahoituslakiin ja parlamentaarisesti sovittuun TKI-suunnitelmaan. Ohjelman T&K-rahoituksen lisäyksiä koskevassa kirjauksessa ensimmäisenä rahoituskohteena mainitaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehtävä perus- ja soveltava tutkimus.

Ammattikorkeakoulut pitävät keskeisenä, että TKI-rahoituksen lisäyksestä osa kohdistetaan suoraan korkeakoulujen perusrahoitukseen. Ammattikorkeakouluille keskeinen este TKI-toiminnan laajentamisessa on perusrahoituksen puute ja heikentää kykyä hakea ulkoisia rahoituksia esimerkiksi EU:n puiteohjelmassa olevista rahoituslähteistä kuten Horisontti Euroopasta. Merkittävä osa rahoittajista edellyttää korkeakouluilta omavastuuosuuksia, minkä lisäksi ammattikorkeakoulujen tulee kyetä pitämään kiinni henkilöstöstään omalla rahoituksellaan yli hankekausien. Esimerkiksi rakennerahastohankkeiden päätösten viivästyminen yli kahdella vuodella on pakottanut ammattikorkeakoulujen käynnistämään hankkeita täysin omalla rahoituksella.

Ohjelman kirjaus kohdentaa T&K-rahoitus erityisesti tutkimus-yritys-yhteistyöhön on erinomainen tavoite, jonka onnistuminen edellyttää TKI-rahoitusta tarjoavien organisaatioiden rahoitusinstrumenttien uudistamista ja uudelleenkohdentamista. Rahoitusta tulee kohdistaa instrumentteihin, jotka edellyttävät yhteistyötä korkeakoulujen ja muiden tutkimusorganisaation ja yritysten välillä. Esimerkiksi Business Finlandin rahoituksen painopistettä tulee siirtää merkittävästi Co-creation ja Co-innovation -rahoitusten suuntaan. Rahoitusta on kohdennettava koko TRL-asteikolle.

Tohtorikoulutuksen kehittäminen taas suorastaan huutaa ammattikorkeakoulujen kädenjälkeä. Ammattikorkeakoulut kouluttavat tohtoreita jo tällä hetkellä yhteistyössä sekä suomalaisten että kansainvälisten yliopistojen kanssa, kun oma tohtorikoulutus ei ole mahdollista. Vain ne voivat tarjota uskottavasti kaivattua työelämälähtöistä uudistamista tohtorikoulutukseen.  

Varhaiskasvatuksen osaajapulaan helpotusta ammattikorkeakoulujen avulla

Hallitusohjelman yksi selkeä valopilkku on ohjelman varhaiskasvatusta koskevat kirjaukset. Ammattikorkeakoulujen tuottaman osaamisen tunnistaminen vahvistuu, kun varhaiskasvatuslaki avataan ja sosionomien roolia varhaiskasvatuksessa parannetaan. Lisäksi sosionomi YAMK-tutkinnon suorittaneet saavat jatkossa kelpoisuuden toimia päiväkodinjohtajina.

Samuli Maxenius

Erityisasiantuntija

Arene ry

Jaa

TKI.fi

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Erasmus+ -ohjelma on vahva investointi Euroopan tulevaisuuteen

Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen tulee olemaan keskeinen painopiste tulevalla...

Ammattikorkeakoulujen suositukset yhteisen opintotarjonnan laadun varmistamiseksi

Ammattikorkeakouluissa tuotetaan korkeatasoista osaamista työmarkkinoille. Yhteisen opintotarjonnan avulla ammattikorkeakouluopiskelijat...

Eettinen ohjeistus käyttöön korkeakoulujen kansainväliseen opiskelijarekrytointiin

Suomalaiset korkeakoulut ovat yhdessä luoneet kansainvälisen koulutusagenttien eettisen ohjeistuksen,...

Hallitusohjelma lataa ammattikorkeakouluille paljon tavoitteita, mutta koulutuksen rahoitus vähenee