Euroopan komissio valmistelee parhaillaan ehdotusta Euroopan unionin yhdeksänneksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaksi (FP9).
Ammattikorkeakoulujen osuus käynnissä olevan Horisontti 2020 -ohjelman Suomeen saadusta rahoituksesta on ollut vain yhden prosentin luokkaa. Ero yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin on huima. Ammattikorkeakoulut tulee saada nykyistä vahvemmin mukaan puiteohjelmarahoituksen piiriin.
EU on maailman merkittävimpiä tutkimuksen ja innovoinnin rahoittajia ja puiteohjelma puolestaan unionin keskeisin rahoitusohjelma. Myös suomalainen yhteiskunta eri toimijoineen hyötyy eurooppalaisesta rahoituksesta ja suomalaisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten tulee jatkossakin voida toimia osana eurooppalaista viiteryhmäänsä.
Vuodet 2021‒2027 kattava puiteohjelmakausi määrittää vahvasti Euroopan suuntaa Ison-Britannian EU-eron jälkeen. Komission on määrä julkistaa ehdotuksensa seuraavasta puiteohjelmasta myöhemmin keväällä ja onkin tärkeää, että Suomi ja suomalainen ammattikorkeakoulukenttä osallistuvat aktiivisesti ohjelmasta käytävään keskusteluun.
Tutkimus- ja innovointirahoitus tarvitsee lisäpanostuksia
Seuraavalla puiteohjelmakaudella tarvitaan nykyistä tuntuvampaa yhteistä eurooppalaista panostusta tutkimukseen ja innovointiin. Horisontti 2020:n kokonaisbudjetti vuosille 2014‒2020 on 80 miljardia euroa. FP9:n budjettia on syytä kasvattaa tästä. Kokonaisbudjetin kasvattaminen tulee olemaan poliittisesti haastavaa, mutta vain tuntuvilla panostuksilla monipuoliseen tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan voidaan luoda kestävää kasvua sekä merkittävää eurooppalaista lisäarvoa.
Samalla tulee kuitenkin muistaa, että tutkimusta ja innovointia tuetaan puiteohjelman lisäksi myös muulla EU-rahoituksella. Suomalaisille ammattikorkeakouluille tärkeitä eurooppalaisia välineitä ovat erityisesti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) sekä Euroopan sosiaalirahasto (ESR). EU:n koheesiopolitiikkaan linkittyvän rahoituksen jatkuvuus tulee turvata ja kohdentaa rahoitusta seuraavalla budjettikaudella erityisesti tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan tukemiseen. Samalla tulisi pyrkiä rakentamaan lisää synergiaetuja rakennerahastojen ja FP9:n välille ja varmistaa näin koherentti ja toimiva rahoituskokonaisuus.
Amk:t vahvemmin mukaan puiteohjelmaan
Aidon lisäarvon tuottaminen yhteisen eurooppalaisen rahoituksen kautta edellyttää, että kaikkien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) toteuttavien toimijoiden osallistumisedellytyksiä puiteohjelmaan tuetaan riittävässä määrin. EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat EUTI:n tilaston mukaan Horisontti 2020:n suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus oli lokakuuhun 2017 mennessä yhteensä 583 miljoonaa euroa. Saadusta rahoituksesta on kohdentunut ammattikorkeakouluille vain 1%. Epäsuhta korostuu, kun osuutta verrataan yliopistojen (38%) ja tutkimuslaitosten (22%) vastaaviin.
Suomi ei ole ainoa eurooppalainen maa, jossa soveltavaa tutkimusta toteuttavien, ammatillisesti profiloituneiden korkeakoulujen osuus kansallisesta puiteohjelmarahoitussaannosta on pieni. Kyseessä on yleiseurooppalainen haaste, jonka seurauksena merkittävä osa mantereen tutkimusosaamisesta jää hyödyntämättä. Ammattikorkeakoulujen tulee voida kasvattaa rahoitusosuuttaan ja tämä tulee ottaa huomioon suunniteltaessa FP9:n rakennetta ja painotuksia. Eurooppa tarvitsee sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta.
Innovaatioekosysteemeistä vauhtia talouskasvuun
Yksi FP9-valmistelun keskeisistä kysymyksistä liittyy siihen, miten innovointirahoitus tullaan puiteohjelmassa järjestämään. Eri tyyppisten toimijoiden keskinäisen yhteistyön tukeminen on tältä osin välttämätöntä ja innovaatioekosysteemi voisi tarjota tähän luontevan mallin. Innovaatioekosysteemi on kokonaisuus, jossa korkeakoulut opiskelijoineen ja henkilöstöineen, tutkimuslaitokset, yritys- ja elinkeinoelämä, kolmas sektori sekä yksittäiset kansalaiset toimivat vuorovaikutuksellisesti tutkimusyhteistyössä. Ammattikorkeakouluilla on vahvan TKI-osaamisensa kautta usein keskeinen rooli ekosysteemin toimijoiden linkittämisessä toisiinsa.
Innovaatioekosysteemillä voidaan tukea alueellista talouskasvua, työllisyyttä ja aluekehitystä. Edistämällä innovaatioekosysteemiajattelua vauhditetaan myös laadultaan erinomaisten osaamiskeskittymien muotoutumista Eurooppaan ja Suomeen. Tämä saattaisi puolestaan toimia huippututkijoita ja opiskelijoita houkuttelevana tekijänä.
Eri maissa sijaitsevien innovaatioekosysteemien linkittäminen toisiinsa puiteohjelmarahoituksella loisi mantereen laajuisen, parhaiden ja osaavimpien alueellisten toimijoiden osaamiskeskittymäverkoston. Tämän lähestymistavan tulisi myös toimia FP9:n innovaatiorahoitusajattelun perustana.
Tukea aluekehitystehtävään
Myös Suomeen voisi näin muodostua alueellisia osaamiskeskittymiä, jotka saisivat säännöllisesti rahoitusta EU:n puiteohjelmahauissa. Tämä puolestaan nostaisi tutkimuksen ja osaamisen laatua sekä tukisi ammattikorkeakoululuja niiden lakisääteisessä aluekehitystehtävässä.
Kansallisesti innovaatioekosysteemimallin edistäminen on linjassa Tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) Visio- ja tiekartta -dokumentissa esitetyn teeman Kansainvälisyys laadun ja vaikuttavuuden edellytyksenä tavoitteiden kanssa. Eurooppalaisten ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkosto UAS4EUROPE puolestaan viittaa saman tyyppiseen lähestymistapaan Smart Partnerships for Regional Impact (SPFRI) -mallilla.
Aika näyttää, voidaanko esimerkiksi Euroopan innovaationeuvostosta (European Innovation Council, EIC) odottaa innovaatioekosysteemiajattelun edistäjää seuraavalla puiteohjelmakaudella.
Riitta Rissanen Eerikki Vainio
toiminnanjohtaja asiantuntija