Valtakunnan tasolla isossa kuvassa korkeakoulujen koulutusvienti nähdään suurena mahdollisuutena lisätä maamme vientituloja ja luoda uusia työpaikkoja korkeakouluihin. Aikanaan kansanedustaja Päivi Lipposen (sdp) vetämä työryhmä tutki korkeakoulujen koulutusvientiä ja esitti muutamia suosituksia sen vauhdittamiseksi. Näistä selkeimmin mieleen jäi esitys Valtion omistaman koulutusvientiyhtiön perustamisesta. Tämä asia kummastutti monia aktiivisia koulutusviennin toimijoita. Tässä työryhmän esityksessä nähtiin piirteitä vanhasta Neuvostoajan Gosplanista sekä vahvasta keskusjohtoisuudesta, jonka soveltuvuutta nykyajan globaaliin markkinatalouteen moni epäili. Sinänsä Päivi Lipposen vetämä työryhmä teki mielestäni hyvää työtä ja varmaankin edisti koulutusviennin kasvua korkeakouluissa. Tärkeintä siinä oli mielestäni se, että työryhmä antoi selkeän legitimiteetin korkeakoulujen koulutusviennille ja muille kansainvälistymispyrkimyksille.
Mielestäni keskeinen haaste suomalaisten korkeakoulujen koulutusviennissä on kansainvälisiin operaatioihin osallistuvien asiantuntijoiden puute. Oman kokemukseni mukaan nykyisin on kohtuullisen helppoa saada syntymään kauppoja maailman markkinoilla, jossa erilaisen koulutuksen kysyntä kasvaa rajusti. Suuremmat haasteet kohdataan yleensä siinä vaiheessa, kun hanketta ryhdytään toteuttamaan. Asiantuntijaresurssien niukkuuteen vaikuttaa erityisesti osaamisen käytettävyys suhteessa korkeakoulujen normaaleihin tehtäviin. Myös kielitaito saattaa rajoittaa sekä henkilökohtaiset perhesyyt, jotka estävät pitempiaikaisen matkustamisen ulkomaille. Korkeakoulut ovat reagoineet resurssien niukkuuteen muodostamalla erilaisia vientikonsortioita ja keskinäisiä yhtiöitä, joiden kautta on mahdollista hankkia lisää asiantuntijoita. Hyvin toimivia esimerkkejä näistä ovat Jyväskylässä toimiva EduCluster Finland Oy (JY, JAMK ja Gradia) sekä pääkaupunkiseudun amkien vientiyhtiö EduExcellece Oy (Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia) sekä KFEIG-konsortio (JAMK, HAMK ja LAMK).
Monet ammattikorkeakoulut ovat ottaneet koulutusviennin ja kansainvälisen toiminnan kasvattamisen strategiseksi tavoitteekseen. Siinä on nähty mahdollisuuksia kasvattaa ammattikorkeakoulun toimintavolyymiä sekä koulutuksen että TKI-toiminnan osalta. OKM:n tilastojen mukaan merkittäviä kansainvälisiä toimijoita ovat ainakin Centria, XAMK, Haaga-Helia, HAMK ja myös JAMK. Omassa ammattikorkeakoulussamme kansainvälinen toiminta nähdään strategiassamme olennaisena osana ”Uuden sukupolven korkeakoulua” ja sen täydentävää rahoitusta. Viime vuonna 24 % kaikista tuloistamme tuli varsinaisen OKM:n rahoitusmallin tuoman perusrahoituksen (sis. strategiarahan) ulkopuolelta ja sitä osuutta on tarkoitus kasvattaa jatkossa merkittävästi. Valtionrahoituksen ulkopuolinen isärahoitus luo vakautta ja mahdollistaa toiminnan kasvun.
Otsikossa mainittu ammattikorkeakoulun kansainvälistymisen johtaminen on merkittävä osa rehtorin työtä. Siinä tarvitaan paitsi läsnäoloa kv-sopimuksia allekirjoitettaessa myös ennen kaikkea fasilitaattorin ja innostajan roolia. Ammattikorkeakoulun kv-pyrkimykset herättävät helposti myös kriittistä keskustelua ja ristiriitoja korkeakouluyhteisössä. Rehtorin ja muiden kv-toimijoiden monet työmatkat ulkomaille saattavat ”närästää” paitsi talon sisällä myös korkeakoulujen sidosryhmissä. Myös kansliapäällikkö Lehikoinen on pari kertaa muistuttanut rehtoreita julkisesti runsaista ulkomaanmatkoista ja niiden tarpeellisuudesta. Se miten suunnataan ja käytetään parhaimpien asiantuntijoiden työpanosta ja miten palkitaan onnistuneista työsuorituksista, edellyttää rehtorilta fasilitaattorin roolia. Innostajan roolia tarvitaan erityisesti siinä vaiheessa, kun tärkeä TKI-hanke tulee ”hylsynä” Horizon2020-ohjelmasta ja on laitettava ”uutta matoa koukkuun”. Myös kansainvälisiin kauppoihin olennaisesti liittyvän liiketoiminta- ja maariskin kantaminen kohdistuu viime kädessä rehtorin selkänahkaan.
Hyvin luontainen tapa kansainvälistyä on lisätä ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää. EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevat lukuvuosimaksut ovat jo nyt muodostuneet merkittäväksi lisätuloksi joillekin ammattikorkeakouluille. Niiden odotetaan kasvavan merkittävästi lähivuosina ja monet amk:it ovat käynnistäneet uusia englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia, joihin pyritään rekrytoimaan lisää maksavia opiskelijoita. Aivan ongelmatonta ei lukuvuosimaksua maksavien opiskelijoiden rekrytointi ole ollut. Sinänsä hakijoita on ollut kohtuullisesti, mutta ongelmia on syntynyt oleskeluvan saannissa Suomeen tiettyjen maiden osalta.
Miksi ammattikorkeakoulujen kansainvälinen toiminta ja koulutusvienti on perusteltua ja miksi sen eteen kannattaa ponnistella ja nähdä vaivaa? Tärkein näkökulma on mielestäni kansainväliseen toimintaan liittyvä uuden oppiminen. Kansainvälinen koulutus ja ulkomailla toteutettavat koulutus- ja TKI-hankkeet antavat merkittävän mahdollisuuden henkilöstölle oppia uutta ja saada kansainvälisiä referenssejä. Kansainvälinen opiskelijavaihto oikein toteutettuna tuo kotimaisille tutkinto-opiskelijoille merkittävän oppimismahdollisuuden ulkomailla korkeatasoisissa yliopistoissa ja korkeakouluissa. Kansainvälinen osaaminen ja hyvä kielitaito parantavat merkittävästi amk:ista valmistuneen henkilön työmarkkinapotentiaalia. Kansainvälisestä kaupasta ja erityisesti koulutusviennistä voi onnistuessaan myös saada katetta. Monet kansainväliset TKI-hankkeet perustuvat kuitenkin vain toteutuneiden kustannusten laskutukseen. Tulevaisuudessa merkittävä mahdollisuus on koulutuksen myynti kv-markkinoille verkkokaupan kautta. Valitettavasti suomalaiset korkeakoulut lähtevät tässä kaukaa takamatkalta verrattuna amerikkalaisiin ja brittiläisiin toimijoihin. Silti suomalainen vahvassa maineessa oleva koulutusosaaminen saattaisi oikein tuotteistettuna olla myyntimenestys. Mielenkiintoisia uusia avauksia on jo tehty tekoälyä hyödyntävien verkkokurssien osalta.
Kansainvälinen toiminta on mielestäni olennainen ja luonteva osa korkeakoulun toimintaa. Parhaimmillaan se on osa korkeakoulun laatua ja osoitus sen vaikuttavuudesta. Hyväksi koettu laatu kiinnostaa maailmanlaajuisesti puolin ja toisin. Kansainvälisessä toiminnassa menestyminen edellyttää aktiivisuutta. Jos vain jäädään odottamaan tilauksia, kuten jotkut talousihmiset ajattelevat, ei menestystä synny. Suomen kaltainen 5 miljoonan asukkaan kansa elää kansainvälisestä kaupasta ja siinä menestyminen on jatkossa kiinni pitkälti korkeakoulujen tuottamasta uudesta kansainvälisestä osaamisesta.
Jussi Halttunen
toimitusjohtaja, rehtori
Jyväskylän ammattikorkeakoulu