Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry esittää työ- ja elinkeinoministeriölle ja rakennerahastojen maksatuksista ja tarkastuksista vastaaville neljälle ELY-keskukselle yhtenäistä toimintatapaa ammattikorkeakoulun opettajien palkkojen määrittämiseen Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavissa hankkeissa.
Nyt ELY-keskuksilla on kolme erilaista tapaa huomioida opetushenkilöstön palkkojen kohdentaminen ESR-hankkeille. Osa ELY-keskuksista hyväksyy kiinteän tuntipalkan käyttämisen opettajien työehtosopimuksen mukaan, osa ELY-keskuksista hyväksyy kiinteän tuntihinnan ja prosenttiosuudellisen laskentatavan, osa pelkästään prosenttiosuudellisen.
Erilaiset tavat kohdentaa opetushenkilöstön palkkoja hankkeisiin ovat ongelma
Ammattikorkeakoulut ovat merkittäviä ESR-hankkeiden toteuttajia ja rahoituksen saajia Suomessa. Erilaiset tavat kohdentaa opetushenkilöstön palkkoja hankkeisiin ovat ongelma, koska lähes jokainen ESR-hankkeita toteuttava ammattikorkeakoulu on mukana valtakunnallisissa ja ylimaakunnallisissa ESR-hankkeissa. Näin ammattikorkeakoulut ovat ESR-maksatuksen ja tarkastuksen suhteen tekemisissä useamman ELY-keskuksen kanssa, jotka edellyttävät erilaista henkilöstömenojen kirjaamista. Kun ammattikorkeakouluissa on käynnissä useita kymmeniä ja isoimmissa jopa satoja hankkeita samaan aikaan, on hallinnollisesti hyvin raskasta toimia eri rahoittajien kanssa eri tavoin opetushenkilöstön palkkojen kohdentamisessa.
Ammattikorkeakoulujen TKI-hankkeisiin varta vasten kehitetyt IT- ja laskentajärjestelmät eivät taivu samanaikaisesti saman rahoitustyypin moniin eri maksatustapoihin, eikä tänä päivänä ole tarkoituksenmukaista laskea käsityönä eri rahoittajien hankkeille kuuluvia kuluja eri tavoin.
Arene esittää, että työ- ja elinkeinoministeriö ja ESR-rahoituksista vastaavat ELY-keskukset ottavat käyttöön yhtenäisen toimintatavan, jossa mahdollistetaan ammattikorkeakoulun opettajien palkan määrittelyyn työehtosopimuksen mukainen kiinteä tuntihinta kuten Pohjois-Suomen ELY-keskus on ohjeistanut. Hankkeen aloituspalaverissa olisi mahdollista sopia myös prosenttiosuudellisen maksatustavan käyttämisestä.
Perusteena opettajien kiinteän tuntihinnan määrittelylle on opettajien työehtosopimus, jossa opettajilla on kiinteä 1624 tunnin vuosityöaika. Opettajien työehtosopimus mahdollistaa sen, että työaika voi vaihdella kuukausittain huomattavasti lukuvuoden aikana. Liitteenä myös OAJ:n lausunto opettajien työehtosopimuksen luonteesta.
Mikäli opettajan tuntihinta määritetään niin, että tarkastelujaksoksi rajataan keinotekoisesti kuukausi tai maksatusjakso ja jaetaan juuri tällä jaksolla maksettu palkka tehdyillä tunneilla, päädytään väärään lopputulokseen. Näin laskettu tuntihinta on aina liian korkea tai liian alhainen verrattuna todelliseen vuosityöajasta laskettuun tuntihintaan.
Hanketoimijalla on oikeus saada se rahoitusosuus rahoittajalta, joka rahoituksen ehtojen mukaisesti hankkeen kuluiksi voidaan laskea. Mikäli opettaja tekee esimiehen kanssa sovittua lisätyötä eli vuosityöajan ylittäviä tunteja, nämä huomioidaan erikseen.
Tällä hetkellä useilla ammattikorkeakouluilla on menossa useita oikaisupyyntöjä maksatusten yhteydessä tulleisiin hylkäämispäätöksiin. On kaikkien osapuolten näkökulmasta turhauttavaa käyttää aikaa oikaisupyyntöihin ja jopa päätösten hakemiseen hallinto-oikeudelta. Ammattikorkeakoulut kokevat lisäksi, että rahoittajien linja on muuttunut hankekauden aikana.
