Viikon päästä budjettiriihessä päätetään ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ensi vuoden rahoituksesta. Taso- ja indeksikorotusten eli eurojen lisäksi kyse on korkeakoulujen tehtävien laajentamisesta. Suurin paine kohdistuu opiskelijamäärien lisäämiseen hakijasuman purkamiseksi.  

Budjettiriihen tuloksen arvioimisessa ratkaisevaksi tulee lisäeurojen ja tehtävien laajenemisen suhde, eivät pelkät lisäeurot. Opiskelijamäärien lisäämisen myötä lopputulos voi jäädä korkeakouluille negatiiviseksi, vaikka korotukset olisivatkin alunperin esitetyt 20 ja 40 miljoonaa euroa.

Päätöksiä tehtäessä ministerien on hyvä muistaa, että ammattikorkeakoulujen rahoitus suoritettua tutkintoa kohtaan laskettuna on pienentynyt 30 prosenttia kymmenessä vuodessa.  

Jatkuvalle kurjistumiselle on nyt saatava loppu, jotta voimme vastata yhteiskunnan uusiin vaatimuksiin. Tämän vuoksi me ammattikorkeakoulujen edustajat olemme yhdessä opiskelijoiden, henkilöstön ja yliopistojen kanssa pitäneet meteliä rahoituksesta. 

Elokuun puolivälistä lähtien korkeakouluväki on ihmeissään seurannut hallituksen vaihtelevaa linjaa koulutuksen ja tutkimuksen kunnianpalauttamiseksi. Kesäkuussa ammattikorkeakouluille ja yliopistoille luvattiin rahoitukseen tasokorotus, joka elokuussa oli supistunut neljäsosaan.  

Onneksi rahoituksen indeksikorotuksista ei hallituksessa ole käyty kädenvääntöä. Taso- ja indeksikorotukset ovat kaikki tarpeen, sillä ammattikorkeakoulujen talous on vedetty todella tiukalle. Vielä viime vuonna neljäsosa ammattikorkeakouluista teki tappiollisen tilinpäätöksen, mikä tarkoitti yt-neuvotteluja, lomautuksia ja henkilöstön vähentämistä useissa korkeakouluissa. Tämä kehitys ei saa enää jatkua. 

Petri Lempinen
toiminnanjohtaja
Arene Ry