Ammattikorkeakoulujen Open Access -lausuma
Arene ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi FT, Petri Lempinen
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n hallitus on valinnut 30.1.2018 kokouksessaan Arenen ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi filosofian tohtori, Petri Lempisen (53). Valintapäätös oli yksimielinen.
Uudella toiminnanjohtajalla on monipuolinen ja pitkäaikainen kokemus korkeakoulupolitiikan edunvalvonta- ja vaikuttamistehtävistä lähes 30 vuoden ajalta.
-Odotan innolla paluuta ammattikorkeakoulujen kehittämiseen ja edunvalvontaan.
-Korkeakoulutuksen uudistuminen Suomen kohtalon kysymyksiä. Osaamisesta ja koulutuksesta ei Suomi saa enää tinkiä tai leikata.
Viimeiset kolme vuotta Lempinen on työskennellyt ammatillisen koulutuksen reformin parissa AMKE ry:n toimitusjohtajana. Lempinen korvaa toiminnanjohtajan paikalta Lapin ammattikorkeakoulun rehtoriksi siirtyvän Riitta Rissasen, joka toimi Arene ry:n toiminnanjohtajana vuodesta 2014.
Uusi toiminnanjohtaja aloittaa tehtävässään maaliskuun aikana.
Lisätietoja:
- Arene ry, Tapio Varmola, Puheenjohtaja, rehtori, 040 830 4100, tapio.varmola@seamk.fi
- Arene ry, Riitta Rissanen, Toiminnanjohtaja, 0400 293 545, riitta.rissanen@arene.fi
Korkeakouluvision toimeenpano käynnistyy
Hallituksen tavoitteena on Suomen koulutustason nostaminen. Lokakuussa julkistetun korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpano käynnistyy nyt.
Visiossa asetetaan tavoitteeksi muun muassa, että yli 50 % suomalaisista tulisi suorittaa korkeakoulututkinto. Ministeriö on asettanut vision toimeenpanoa koordinoivan johtoryhmän ja viisi valmisteluryhmää. Opetusministeri odottaa ehdotuksia elinikäisen oppimisen malleista korkeakouluissa jo ennen kesää.
Sivistys ja osaaminen kantavat Suomea
Korkeakoulujen johto, henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät osallistuivat laajasti vuoden 2017 aikana visiotyöhön. Työn tuloksena julkistettiin lokakuussa ”Ehdotus Suomelle: Suomi 100+” -visio, jossa linjataan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuuntaa vuoteen 2030. Vision mukaan Suomen menestystarina perustuu tulevaisuudessakin sivistykseen ja osaamiseen. Tavoitteena on, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostettaisiin yhteiskunnassa nykyistä huomattavasti enemmän.
– Suomella ei voi olla muuta menestymisen strategiaa kuin olla osaavin kansakunta. Meidän on tähdättävä maailman parhaiten koulutettuun työvoimaan. Se edellyttää avointa koulutustarjontaa ja jatkuvaa oppimista, kansainvälistä verkostoitumista, laatua, vaikuttavuutta ja vahvoja panostuksia TKI-toimintaan. Koulutustason nostaminen on keskeinen tavoite, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen
– Työelämän nopea muutos edellyttää, että oppimisen on jatkuttava läpi koko työuran. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy, entiset työtehtävät muuttavat muotoaan. Osaamista tarvitaan lisää. Siksi korkeakoulujen tutkintokoulutuksen rinnalle on luotava uusia jatko- ja täydennyskoulutuksen malleja, jotka mahdollistavat tutkintojen täydentämisen ja kokonaan uuden osaamisen hankkimisen. Odotan ehdotuksia näistä malleista jo ennen kesää vietäväksi eduskuntaan syksyllä, opetusministeri sanoo.
Vision toimeenpanon johtoryhmä koordinoi vision toimeenpanoa ja tiekartan valmistelua. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.
Valmisteluryhmät heijastavat vision tavoitteita.
Ryhmät ovat:
1) Mahdollistava ohjaus, resurssit ja rakenteet;
2) Avoimuus, joustavuus ja jatkuva oppiminen;
3) Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta;
4) Digitalisaatio ja tekoäly korkeakoulujen muutoksen tukena sekä
5) Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt.
Osa vision tavoitteita edistävistä kehittämistoimenpiteistä käynnistetään välittömästi. Valmisteluryhmien tehtävänä on valmistella omien teemojensa osalta näitä toimenpiteitä eteenpäin vievä kehittämisohjelma. Lisäksi ryhmien tehtävänä on laatia omasta teemastaan vision tavoitteisiin vievä tiekartta, joka tunnistaa, vaiheistaa ja aikatauluttaa pidemmän aikavälin toimenpiteitä ja tukimuotoja vuoteen 2030.
Asetetut ryhmät vastaavat korkeakouluyhteisön ja sidosryhmien osallistamisesta vision toimeenpanon suunnitteluun ja toteutukseen. Vision toimeenpanon valmisteluryhmien toimikausi on vuosi 2018. Johtoryhmän toimikausi kestää vuoden 2019 loppuun.
Lisää aiheesta:
Lisätietoja
• ylijohtaja Tapio Kosunen, p. 0295 3 30440
• opetusneuvos Ulla Mäkeläinen, p. 0295 3 30223
• erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo, p. 050 302 8246
• OKM: Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio vuoteen 2030, Ehdotus Suomelle: Suomi 100+
Riitta Rissanen valittu Lapin ammattikorkeakoulun rehtoriksi
Lapin ammattikorkeakoulun hallitus valitsi kokouksessaan 19.1.2017 Lapin ammattikorkeakoulun uudeksi rehtoriksi kasvatustieteen tohtori, kauppatieteiden maisteri Riitta Rissasen.
Kuopiossa asuva Rissanen siirtyy rehtorin tehtäviin Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n toiminnanjohtajan paikalta. Vuonna 1961 syntynyt Rissanen on työuransa aiemmissa vaiheissa toiminut Savonia ammattikorkeakoulun yliopettajana, tutkimuspäällikkönä, tulosaluejohtajana sekä vararehtorina. Rissanen ottaa rehtorin ja ammattikorkeakoulun toimitusjohtajan tehtävät vastaan 1.4.2018.
Ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja Markus Aarton mukaan Rissasen monipuolinen korkeakoulu- ja johtamiskokemus ja laajat verkostot antavat hyvät lähtökohdat ammattikorkeakoulun johtamiseen ja kehittämiseen.
– Lapin ammattikorkeakoulu on maan parhaita ammattikorkeakouluja ja sen johtaminen vaatii selkeää visiota korkeakoulutuksen tulevaisuudesta sekä vahvaa innovatiivisuutta ja päämäärätietoista johtajuutta, Aarto toteaa.
Jo pitkään Lapin ammattikorkeakoulun kehittämistä seurannut Rissanen pitää maamme pohjoisinta ammattikorkeakoulua hyvin johdettuna ja selkeästi profiloituneena alueensa kehittäjänä sekä yliopistoyhteistyön edelläkävijänä.
– Lapin ammattikorkeakoululla on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä aluettaan merkittävämmäksi kansainväliseksi korkeakouluksi. Pohjoiset teot syntyvät yhteistyössä opiskelijoiden, henkilöstön ja laajan sidosryhmä- ja korkeakouluverkoston kanssa. Olen erittäin iloinen siitä, että voin olla rakentamassa tätä tulevaisuutta Lapin ammattikorkeakoulussa, Rissanen kertoo.
Tiedote Lapin ammattikorkeakoulun sivuilla
Lisätietoja:
Lapin ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja
Markus Aarto P. 040 4844000
Sosionomikoulutus ammattikorkeakouluissa – Hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäjä elämänkaaren eri vaiheissa
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry toteutti sosiaalialan koulutusta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa koskevan selvityksen vuoden 2017 aikana.
Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutusvastuiden ja TKI-toiminnan profiileja. Tavoitteena oli myös nostaa keskusteluun sosiaalialan tulevaisuuden osaamistarpeita liittyen sosiaali-, ja terveysalan uudistukseen sekä laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen.
Arene ry pitää tärkeänä, että sosionomiosaamisen merkitys tunnistetaan entistä selkeämmin sote-alan työtehtävissä ja sote-palveluiden uudistamisessa. Sosionomi (AMK) ja (YAMK) -tutkinnot tarjoavat vahvan osaamisperustan sosiaalialan tehtävissä toimimiseen. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on keskeinen osa sosiaalialan koulutusta.
”Ammattikorkeakoulujen sosionomikoulutuksen perusta muodostuu sosiaalialan laajasta yleisosaamisesta. Tämän lisäksi opiskelija hankkii opintojensa aikana erikoisosaamista valitsemaltaan alalta. Varhaiskasvatustyössä tarvitaan sosionomien yhteiskuntaan ankkuroitua pedagogista osaamista. Tämä opintopolku on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi varhaiskasvatuksen työkentässä. Sosionomikoulutuksella on myös alueellista merkitystä varhaiskasvatuksessa. Sosionomien pätevyyttä toimia lastentarhanopettajina ei siis tule heikentää” toteaa rehtori Mervi Vidgrén.
”Samoin lastensuojelun työtehtävissä tarvitsemme pikaisesti myös sosionomi (AMK) sekä sosionomi (YAMK) -osaamisen tunnistamista rekrytoinneissa sekä sijaisuusjärjestelyissä. Nyt tätä osaamista ei hyödynnetä. Tilanteeseen tulee saada muutos” kiteyttää Arenen puheenjohtaja Tapio Varmola.
Selvitys osoitti, että sosionomikoulutuksella työllistytään laajasti niin yksityiselle, julkiselle, kuin kolmannellekin sektorille. Työllistymisaste on myös korkea. Vuonna 2016 ammattikorkeakoulujen sosiaalialalta valmistui 2 299 tutkintoa, joista ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja oli 345. Sosionomikoulutuksen laaja-alainen tieto- ja osaamisperusta sekä substanssispesifi erikoisosaaminen vastaavat hyvin työelämän vaatimuksiin laadukkaasta sosiaalialan työvoimasta.
Raportti nostaa esiin myös sosionomikoulutuksen innovatiiviset pedagogiset ratkaisut sekä ammattikorkeakoulujen monialaisen TKI-toiminnan merkityksen sosiaalialaa uudistavana voimana.
Selvityksessä hyödynnettiin lähdeaineistona mm. Arenen ammattikorkeakouluille lähettämää kyselyä, sosiaalialan verkostojen tuottamia aineistoja, sosiaalialan asiantuntijahaastatteluja sekä aiempia tutkimuksia. Selvityksen toteutti työryhmä, johon kuuluivat: Mervi Vidgrén rehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Päivi Karttunen vararehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston työvaliokunta ja asiantuntijat sekä työryhmän sihteeristössä Riitta Rissanen toiminnanjohtaja, Juha Viitasaari asiantuntija ja Eerikki Vainio asiantuntija, Arene ry.
Tutustu selvitykseen ja aineistoon kokonaisuudessaan Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n verkkosivuilla
Lisätietoja:
Tapio Varmola, Arene ry, Puheenjohtaja, rehtori
040 830 4100, tapio.varmola@seamk.fi
Riitta Rissanen, Arene ry, Toiminnanjohtaja
0400 293 545, riitta.rissanen@arene.fi
Linjapaperi Euroopan unionin yhdeksännen tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan puiteohjelman valmistelusta
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (myöhemmin Arene) korostaa yhteisen eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiorahoituksen merkitystä laajoihin globaaleihin ongelmiin vastaamisessa sekä uusien innovaatioiden syntymisessä.
Tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan puiteohjelma tuottaa lisäarvoa ja kasvua koko Euroopalle ja myös suomalainen yhteiskunta eri toimijoineen hyötyy eurooppalaisesta rahoituksesta. Korkeakoulujemme, tutkimuslaitoksiemme ja yrityksiemme tulee vastaisuudessakin voida toimia tiiviisti osana eurooppalaista viiteryhmäänsä. Arene pitääkin tärkeänä, että Suomi osallistuu aktiivisesti Euroopan unionin seuraavan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan puiteohjelman (FP9) valmisteluun.
Heinäkuussa 2017 julkaistu asiantuntijaryhmän raportti LAB – FAB – APP Investing in the European future we want sekä eurooppalaisten ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkosto UAS4EUROPE:n kannanotto Position Paper On FP9 muodostavat hyvän pohjan seuraavan tutkimuksen- ja innovaatiotoiminnan puiteohjelman suunnittelulle.
Arene yhtyy monelta osin näissä dokumenteissa esitettyihin suosituksiin.
Arene lausuu seuraavan tutkimuksen- ja innovaatiotoiminnan puiteohjelman valmistelusta seuraavaa:
- On tärkeää kasvattaa FP9:n kokonaisbudjetin volyymia Horisontti 2020:n vastaavasta. Ainoastaan tuntuvilla panostuksilla tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan voidaan luoda kestävää kasvua sekä merkittävää eurooppalaista lisäarvoa.
- Tulee varmistaa, että tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan liittyvät rahoitusinstrumentit muodostavat toimivan ja koherentin kokonaisuuden. Rakennerahastoilla ja koheesiorahoituksella tulisi olla nykyistä vahvempi rooli innovaatiotoiminnan vahvistajina ja Arene korostaa tähän liittyen synergiaetujen luomista rakennerahastojen sekä FP9:n välille. Koheesiorahoitus on tärkeää erityisesti soveltavalle tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle ja sen jatkuvuus tulee turvata.
- Ammattikorkeakoulujen rooli erityisesti soveltavan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan osalta tulee tunnistaa selvemmin eurooppalaisessa keskustelussa ja seuraavassa puiteohjelmassa. Ammattikorkeakoulujen vahvuudet liittyvät vaikuttavuuteen, kokeilevuuteen ja avoimuuteen; ne ovat notkeita toimijoita, jotka kykenevät reagoimaan nopeasti yhteiskunnallisiin haasteisiin. Lisäksi ammattikorkeakoulut ovat merkittävässä asemassa alanvaihtajien kouluttamisessa sekä maahanmuuttajien integroimisessa yhteiskuntaan. Ammattikorkeakoulujen osaamista laajoihin yhteiskunnallisiin ja globaaleihin ongelmiin vastaamisessa tulisi hyödyntää enemmän puiteohjelmarahoituksessa. Tämä osaaminen tulee huomioida jo suunniteltaessa FP9:n rakennetta.
Sen lisäksi, että ammattikorkeakoulut pyrkivät vastaamaan työelämää koskeviin muutoksiin, ovat ne myös itse aktiivisia työelämän uudistajia. Vahvan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintansa (TKI) kautta ammattikorkeakoulut muokkaavat käsitystämme työstä ja ovat mukana luomassa uudentyyppisiä työvoimatarpeita ja -profiileja. Tulevaisuuden taidot (Future Skills), yrittäjyys (Entrepreneurship) sekä tulosten käytettävyys (End use) ovat ammatillisen korkeakoulutuksen keskiössä – ammattikorkeakoulut tuottavat tuloksia, jotka on mahdollista saattaa heti käyttöön. Ne toimivat näin eräänlaisena yhteiskunnallisena muutosvoimana työelämän murrokseen vastaamisessa.
- Tarvitaan sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta: perustutkimus ja soveltava tutkimus täydentävät toisiaan ja näiden sekä innovaatiotoiminnan keskinäinen linkittyminen tulee turvata. Horisontti 2020:n pilarirakenne on ollut hyvä avaus, mutta FP9:ssä tarvitaan uusia väyliä ammattikorkeakoulujen osallistumisen vahvistamiseksi. Kansallisesti tulisi miettiä, miten saadaan lisättyä ammattikorkeakoulujen osallistumista puiteohjelmaan ja samalla kasvatettua niiden osuutta puiteohjelmasta suomalaisille myönnettävästä rahoituksesta.
- Innovaatiotoiminta tulee ymmärtää nykyistä laajemmin. Akateeminen, tutkimussidonnainen näkökulma innovaatiotoimintaan on tärkeä, mutta sen lisäksi tulee tunnistaa soveltavan tutkimuksen ja työelämäyhteyksien pohjalle rakentuva lähestymistapa. Ammattikorkeakouluilla on vahvat linkit työelämään ja tässä kontekstissa tapahtuva innovaatiotoiminta on ammattikorkeakoulujen vahvuus. Tarvitaankin sekä akateemista innovaatiotoimintaa että ammattikorkeakoulujen työelämän rajapinnassa tapahtuvaa innovaatiotoimintaa. Tuomalla nämä vahvemmin yhteen vahvistetaan Euroopassa tehtyjen innovaatioiden hyödyntämistä ja kaupallistamista.
- Puiteohjelman innovaatiorahoitus on tärkeää rakentaa siten, että se tukee innovaatioekosysteemien (Innovation Ecosystem) muodostumista ja hyödyntämistä. Innovaatioekosysteemeissä korkeakoulut opiskelijoineen ja henkilöstöineen, tutkimuslaitokset, yritys- ja elinkeinoelämä, kolmas sektori sekä yksittäiset kansalaiset toimivat vuorovaikutuksellisesti yhteistyössä. Ammattikorkeakouluilla on usein keskeinen rooli eri toimijoiden linkittämisessä toisiinsa. Innovaatioekosysteemeillä tuetaan alueellista talouskasvua, työllisyyttä ja aluekehitystä: edistämällä innovaatioekosysteemiajattelua vauhditetaan myös laadultaan erinomaisten osaamiskeskittymien muotoutumista Suomeen. Tämä saattaisi puolestaan toimia esim. opiskelijoita ja huippututkijoita houkuttelevana tekijänä. Suomeen voisi näin muodostua alueellisia huippuosaamiskeskittymiä, jotka saisivat säännöllisesti rahaa EU:n puiteohjelmahauissa ja nostaisivat näin tutkimuksen ja osaamisen laatua sekä kansallista rahansaantia puiteohjelmasta.
Eri maissa sijaitsevien innovaatioekosysteemien linkittäminen toisiinsa kansainvälisten osaamiskeskittymäverkostojen muodostamiseksi on tärkeää ja tämän tulisi myös toimia FP9:n innovaatiorahoitusajattelun perustana. Seuraavassa puiteohjelmassa tuleekin luopua vaatimuksesta, jonka mukaan hankkeessa voi olla mukana vain yksi yksittäinen toimija kustakin konsortiossa edustettuna olevasta maasta. Tämä tulisi korvata ekosysteemiajattelulla; toisin sanoen yksittäisen korkeakoulun sijaan maata edustaisi konsortiossa alueellinen innovaatioekosysteemi.
Alueellisten toimijoiden aiempaa kokemusta keskinäisestä yhteistyöstä hyödynnettäisiin näin tehokkaammin sen varmistamiseksi, että parhaat osaajat ovat mukana puiteohjelmasta rahoitettavissa hankkeissa. Innovaatioekosysteemimallin sisällyttäminen puiteohjelmaan edistäisi yhteisen eurooppalaisen innovaatiokulttuurin muotoutumista ja tukisi samalla osaltaan Innovaatiounionin toteuttamista.
Innovaatioekosysteemi-mallin edistäminen on linjassa Tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) Visio- ja tiekartta -dokumentissa esitetyn teeman Kansainvälisyys laadun ja vaikuttavuuden edellytyksenä tavoitteiden kanssa. UAS4EUROPE viittaa samantyyppiseen lähestymistapaan Smart Partnerships for Regional Impact (SPFRI) -mallilla.
- Yrityssektorin – erityisesti pk-yritysten – osallistumismahdollisuuksia puiteohjelmaan tulisi edelleen vahvistaa. Samoin opiskelijoiden osallistumista puiteohjelmahankkeisiin tulisi helpottaa. Hankkeet ovat opiskelijoille keino päästä omaksumaan työelämän kannalta relevantteja taitoja. Arene tukee P4.0-innovaatiomallia (Public-Private-People-Partnership).
- Seuraavan puiteohjelman tulisi kattaa vahvemmin myös sellaisia aloja, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle Horisontti 2020:ssä. Näitä ovat mm. yhteiskunta-, taide- ja humanistiset alat (Social Sciences, Humanities and the Arts, SSHA). FP9:ssä voisikin olla enemmän suoria hakuja yhteiskunnallisiin ja globaaleihin ongelmiin, kuten siirtolaisuuteen, pakolaisuuteen sekä yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen, liittyen. Lisäksi yrittäjyyden, pedagogiikan ja sosiaalityön kaltaisten poikkileikkaavien teemojen tulisi olla enemmän esillä hauissa.
- FP9:n tulisi kannustaa tutkijayhteisöjä ja tutkimuskonsortioita uusien tutkimusmetodien käyttöön. Ammattikorkeakoulut ovat olleet edelläkävijöitä näiden kehittämisessä ja soveltamisessa osana TKI-toimintaansa. Seuraava puiteohjelma ja siinä sovellettavat arviointitavat tulee muotoilla siten, että ne tunnistavat uudet metodit ja näiden tuottaman lisäarvon tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle.
- Yksinkertaistamista tulisi edistää koko hankesyklin osalta. Tällä tuettaisiin edelleen osallistumisen helpottumista.
OKM lausuntopyyntö: Varastokirjaston yhdistäminen kansalliskirjastoon -työryhmän muistio
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (myöhemmin Arene) kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa:
Varastokirjasto on ollut ammattikorkeakouluille merkittävä kansallisen tietohuollon varmistaja. Se on mahdollistanut tärkeiden mutta vähän käytettyjen painettujen kirjojen ja lehtien säilyttämisen.
Ammattikorkeakoulujen kirjastojen kokoelmapolitiikka ei ole luonteeltaan säilyttävä ja varastoiva, vaan tavoitteena on mahdollisimman ajantasainen käyttökokoelma. Mahdollisuus lähettää ja säilyttää vanhempaa ja vähänkäytettyä aineistoa Varastokirjastoon on lisännyt ammattikorkeakoulujen kirjastojen palvelukyvykkyyttä siten, että ammattikorkeakouluissa olevaa kokoelmaa on voitu pitää tuoreena ja samalla varmistaa vähänkäytetyn tai vanhemman aineiston saatavuus tarvittaessa.
Ammattikorkeakoulut ovat olleet tyytyväisiä Varastokirjaston palveluun. Erityisesti maksuttomuus, palvelun nopeus ja helppous ovat olleet tärkeitä. Arenen näkemyksen mukaan nämä näkökohdat tulevat hyvin huomioiduiksi raportissa ja lakiehdotuksissa. Tämän lisäksi ammattikorkeakouluilla on ollut hyvät mahdollisuudet vaikuttaa Varastokirjaston palveluihin mm. johtokunnan työskentelyn, asiantuntijaverkoston sekä seminaarien kautta. Varastokirjaston toiminta on ollut ketterää, joustavaa ja asiakkaita kuuntelevaa.
Varastokirjaston yhdistämisen perusteena on valtionhallinnon tehostaminen sekä myös tilakysymykset.
Arenen näkökulmasta yhdistymisen lähtökohtana tulee olla myös kansallinen tietohuolto sekä korkeakoulujen tarpeet. Synergiaetujen, palvelun laadun sekä kustannussäästöjen aikaansaaminen vaatii määrätietoista työtä palvelujen toteuttamisessa uudessa organisaatiossa.
Esityksessä maksuttomuus on kirjattu uuteen lakiehdotukseen, joka on erittäin kannatettavaa.
Myös Yliopistolakiin on ehdotettu muutosta siten, että Kansalliskirjasto velvoitetaan ottamaan vastaan, säilyttämään ja asettamaan käyttöön kirjastojen lähettämää aineistoa. Arene kannattaa muutosta, sillä se varmistaa nykyiset palvelut ja palvelutason.
Arene pitää tärkeänä, että myös jatkossa ammattikorkeakoulujen kirjastoilla on mahdollisuus vaikuttaa Varastokirjaston toimintojen ja palvelujen kehittämiseen osana Helsingin yliopiston alaista Kansalliskirjastoa. Tätä tukee myös se, että ammattikorkeakouluilla on ollut jäsen Kansalliskirjaston johtokunnassa, ohjausryhmissä ja erilaisissa työryhmissä.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Tapio Varmola
puheenjohtaja
Riitta Rissanen
toiminnanjohtaja
OKM lausuntopyyntö; Luonnos hallituksen esitykseksi laista Suomen Akatemiaa koskevan lain muuttamisesta ja luonnoksesta Suomen Akatemiaa koskevan asetuksen muuttamisesta
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (myöhemmin Arene) toteaa lausuntonaan seuraavaa:
Esityksen tarkoituksena on vahvistaa Suomen Akatemian asemaa tieteen ja tutkimuksen asiantuntijaorganisaationa ja selkeyttää Akatemian tehtävämäärittelyä.
Esityksen mukaan Suomen Akatemian 2§ tehtävänä on
- edistää tieteellistä tutkimusta ja tutkimusedellytyksiä sekä niiden hyödyntämistä
rahoittamalla niitä ja osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön - toimia asiantuntijana tiedepolitiikan kehittämisessä ja toimeenpanossa
- suorittaa muut asiantuntijatehtävät, joista säädetään valtioneuvoston asetuksella tai jotka opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa.
Esitys muuttaisi myös tieteellisten toimikuntien tehtävänmäärittelyä ja toimikausia. Asetuk-
sessa säädettäisiin myös tieteellisten toimikuntien määrän rajaamisesta kolmeen ja toimikuntien toimialajaottelun muuttamisesta tämän mukaisesti. Tavoitteena uudistuksessa on joustava toimikuntarakenne, joka vastaisi myös tieteen ja tutkimuksen muuttuviin tarpeisiin.
Esityksen mukaan:
Akatemiassa on valtioneuvoston asetuksella säädettävät tieteelliset toimikunnat, joiden tehtävänä on 2 § mukaisesti myöntää rahoitusta tieteelliseen tutkimukseen ja tutkimusedellytysten kehittämiseen sekä niiden hyödyntämiseen, seurata rahoituksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta, suunnitella tutkimuksen rahoitus- ja muuta edistämistoimintaa yhdessä Akatemian muiden toimielinten kanssa, sekä muulla tavoin toimia siten kuin johtosäännössä tarkemmin määrätään.
Kolme tieteellistä toimikuntaa olisivat seuraavat: biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta sekä luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta.
Esityksen mukaan toimikunnissa tulee olla monipuolinen ja korkeatasoinen tieteellinen asiantuntemus. Ennen toimikuntien asettamista on kuultava yliopistoja, keskeisiä valtion tutkimuslaitoksia, tutkimus- ja kehittämistyötä edustavia viranomaisia ja yhteisöjä, keskeisiä tieteellisiä seuroja ja tiedeakatemioita.
Arene korostaa, että Akatemian uusien tehtävien vaikuttavuuden ja tutkimuksen hyödynnettävyyden vahvistamiseksi on Akatemian toiminnassa huomioitava myös ammattikorkeakoulut kansallisina ja kansainvälisinä tutkimustoimijoina ja asiantuntijoina.
Arene pitää erittäin tärkeänä toimikuntien ehdokasasettelun avoimuutta sekä sitä, että toimikuntiin ja hakemusten arviointiin nimetään myös ansiokkaita tutkijoita ammattikorkeakouluista.
Tieteellisten toimikuntien uusi tehtävä ja rakenne edellyttävät laajapohjaista ja syvällistä asiantuntemusta tutkimusedellytysten kehittämisestä ja hyödyntämisestä. Laaja-alaiset toimikunnat avaavat myös rohkeammin mahdollisuuksia tieteiden välisten tutkimusavausten rahoittamiseen.
Arenen vahva näkemys on, että myös ammattikorkeakouluja on kuultava toimikuntien asiantuntemusta koottaessa. Arene tukee lähtökohtaisesti Suomen Akatemian laajaa tehtäväkenttää tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusedellytysten edistäjänä. Tämä merkitsee myös ammattikorkeakoulujen lakisääteisen tutkimustehtävän huomioimista Suomen Akatemian toiminnassa, tutkimusrahoituksessa sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön kansallisessa ohjauksessa.
Suomen Akatemian tehtävänä on myös toimia asiantuntijana tiedepolitiikan kehittämisessä ja toimeenpanossa. Tämä tehtävä edellyttää riippumatonta, ja kattavaa vuorovaikutusta kaikkien suomalaisten korkeakoulujen (ammattikorkeakoulut ja yliopistot) ja tutkimustoimijoiden välillä.
Avointen toimintojen edistäminen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä edellyttää sitä, että kaikki tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän tutkimustoimijat ovat aidosti mukana vuoropuhelussa, myös toimikuntatasolla.
Arenen esittää, että Suomen Akatemian toiminnan uudistamisessa tunnistetaan selkeästi myös ammattikorkeakoulujen tutkijat tasavertaisina tutkimusjärjestelmän toimijoina, erityisesti tutkimuksen hyödynnettävyyden ja tutkimusrahoituksen vaikuttavuuden vahvistajina.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Tapio Varmola
puheenjohtaja
Riitta Rissanen
toiminnanjohtaja
Valtioneuvoston selvitys: Vaikuttaminen EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen 2021‒ tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelman uudistaminen
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (myöhemmin Arene) kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa:
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry korostaa yhteisen eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiorahoituksen merkitystä laajoihin globaaleihin ongelmiin vastaamisessa sekä uusien innovaatioiden syntymisessä.
Tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan puiteohjelma tuottaa lisäarvoa ja kasvua koko Euroopalle. Myös suomalainen yhteiskunta eri toimijoineen hyötyy eurooppalaisesta rahoituksesta.
Korkeakoulujemme, tutkimuslaitoksiemme ja yrityksiemme tulee vastaisuudessakin voida toimia tiiviisti osana eurooppalaista viiteryhmäänsä. Tästä johtuen tulee seuraavan rahoituskehyksen asettua nykyistä suhteellisesti korkeammalle tasolle.
Arene pitääkin erittäin tärkeänä, että Suomi osallistuu aktiivisesti Euroopan unionin seuraavan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan puiteohjelman (FP9) valmisteluun loppuvuoden 2017 ja alkuvuoden 2018 aikana.
Heinäkuussa 2017 julkaistu asiantuntijaryhmän raportti LAB–FAB–APP Investing in the Europe-an future we want sekä eurooppalaisten ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkosto UAS4EUROPE:n kannanotto Position Paper On FP9 muodostavat hyvän pohjan seuraavan tutkimuksen- ja innovaatiotoiminnan puiteohjelman suunnittelulle. Arene yhtyy monelta osin näissä dokumenteissa esitettyihin suosituksiin.
Arene korostaa tutkimuksen- ja innovaatiotoiminnan puiteohjelman vaikuttamisessa ja valmistelussa seuraavia näkökohtia:
- On tärkeää kasvattaa FP9:n kokonaisbudjetin volyymia Horisontti 2020:n vastaavasta. Ainoastaan tuntuvilla panostuksilla tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan voidaan luoda kestävää kasvua sekä merkittävää eurooppalaista lisäarvoa.
- Tutkimuksen ja innovaatiotoimintaan liittyvien rahoitusinstrumenttien tulee muodostaa toimiva ja koherentti kokonaisuus. Rakennerahas toilla ja koheesiorahoituksella tulisi olla nykyistä vahvempi rooli innovaatiotoiminnan vahvistajina. Arene korostaa tähän liittyen synergiaetujen luomista rakennerahastojen sekä FP9:n välille. Koheesiorahoitus on tärkeää erityisesti soveltavalle tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle ja sen jatkuvuus tulee turvata.
- Ammattikorkeakoulujen rooli erityisesti soveltavan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan osalta tulee tunnistaa selvemmin eurooppalaisessa keskustelussa ja seuraavassa puiteohjelmassa. Ammattikorkeakoulujen vahvuudet liittyvät vaikuttavuuteen, kokeilevuuteen ja avoimuuteen; ne ovat notkeita toimijoita, jotka kykenevät reagoimaan nopeasti yhteiskunnallisiin haasteisiin. Lisäksi ammattikorkeakoulut ovat merkittävässä asemassa alanvaihtajien kouluttamisessa sekä maahanmuuttajien integroimisessa yhteiskuntaan. Ammattikorkeakoulujen osaamista laajoihin yhteiskunnallisiin ja globaaleihin ongelmiin vastaamisessa tulisi hyödyntää enemmän puiteohjelmarahoituksessa. Tämä osaaminen tulee huomioida jo suunnitel taessa FP9:n rakennetta.
- Ammattikorkeakoulut vastaavat työelämää koskeviin muutoksiin ja ovat myös itse aktiivisia työelämän uudistajia. Vaikuttavan tutkimus- , kehittämis- , ja innovaatiotoimintansa (TKI) kautta ammattikorkeakoulut muokkaavat käsitystämme työstä ja ovat mukana luomassa uudentyyppisiä työvoimatarpeita ja -profiileja. Tulevaisuuden taidot (Future Skills), yrittäjyys (Entrepreneurship) sekä tulosten käytettävyys (End use) ovat ammattikorkeakoulutuksen keskiössä. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta toimii yhteiskunnallisena muutosvoimana työelämän murrokseen vastaamisessa.
- Perustutkimus ja soveltava tutkimus täydentävät toisiaan ja näiden sekä innovaatiotoiminnan keskinäinen linkittyminen tulee ehdottomasti turvata. Horisontti 2020:n pilarirakenne on ollut hyvä avaus, mutta FP9:ssä tarvitaan uusia väyliä ammattikorkeakoulujen osallistumisen vahvistamiseksi. Kansallisesti tulisi miettiä, miten saadaan lisättyä ammattikorkeakoulujen osallistumista puiteohjelmaan ja samalla kasvatettua niiden osuutta puiteohjelmasta suomalaisille myönnettävästä rahoituksesta.
- Innovaatiotoiminta tulee ymmärtää nykyistä laajemmin avoimena innovaatiotoimintana. Akateeminen, tutkimussidonnainen näkökulma innovaatiotoimintaan on tärkeä, mutta sen lisäksi tulee tunnistaa soveltavan tutkimuksen ja työelämäyhteyksien pohjalle rakentuva lähestymistapa. Ammattikorkeakouluilla on vahvat linkit työelämään ja tässä kontekstissa tapahtuva innovaatiotoiminta on ammattikorkeakoulujen vahvuus. Tarvitaankin sekä akateemista innovaatiotoimintaa että ammattikorkeakoulujen työelämän rajapinnassa tapahtuvaa innovaatiotoimintaa. Tuomalla nämä vahvemmin yhteen vahvistetaan Euroopassa tehtyjen innovaatioiden hyödyntämistä ja kaupallistamista.
- Puiteohjelman innovaatiorahoitus on tärkeää rakentaa siten, että se tukee innovaatioekosysteemien (Innovation Ecosystem) muodostumista ja hyödyntämistä. Innovaatioekosysteemeissä korkeakoulut opiskelijoineen ja henkilöstöineen, tutkimuslaitokset, yritys- ja elinkeinoelämä, kolmas sektori sekä yksittäiset kansalaiset toimivat vuorovaikutuksellisesti yhteistyössä. Ammattikorkeakouluilla on usein keskeinen rooli eri toimijoiden linkittämisessä toisiinsa. Innovaatioekosysteemeillä tuetaan alueellista talouskasvua, työllisyyttä ja aluekehitystä: edistämällä innovaatioekosysteemiajattelua vauhditetaan myös laadultaan erinomaisten osaamiskeskittymien muotoutumista Suomeen. Tämä saattaisi puolestaan toimia esim. opiskelijoita ja huippututkijoita houkuttelevana tekijänä. Suomeen voisi näin muodostua alueellisia huippuosaamiskeskittymiä, jotka saisivat säännöllisesti rahaa EU:n puiteohjelmahauissa ja nostaisivat näin tutkimuksen ja osaamisen laatua sekä kansallista rahansaantia puiteohjelmasta.
…
Ehdotus valtioneuvoston opintotukiasetukseksi
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (myöhemmin Arene) kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:
Lausuntopyyntö koskee hallituksen esitystä opintotukiasetuksen korvaamisesta uudella samannimisellä valtioneuvoston asetuksella.
Arene kannattaa lakiesitystä seuraavin perusteluin ja huomioin:
- Arene pitää myönteisenä kehityksenä opiskelijoiden saaman kohtelun yhtenäisyyden ja yhdenvertaisuuden varmistamista opintotukipäätöksissä. Samalla Arene korostaa, ettei muutos saa tiukentaa opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintaa. Lautakunnan on elintärkeää saada riittävästi tietoa opiskelun erilaisista olosuhteista, jotta eri elämän- ja opiskelutilanteissa olevat opiskelijat huomioidaan mahdollisimman hyvin.
- Opintotukilautakunnan lakisääteisten tehtävien siirto Kansaneläkelaitokseen (Kela) ei saa vaarantaa hyvää ja laadukasta opintotukipäätösprosessia ja harkinnanvaraisuutta. Kelan toiminnassa on varmistettava, että opiskelijoilla on saatavissa henkilökohtaisesti tarvitsemansa asiantunteva opintotukineuvonta riittävän helposti ja ilman ylimääräisiä kuluja. Tämä on ehdoton edellytys opintojen etenemiselle. Kelan toiminnassa on näin ollen varauduttava nykyisen opintotukilautakuntajärjestelmän vaatimaan työmäärään ja asiantuntemukseen.
- Muutoksen ei tule vaarantaa laajaa ymmärrystä esimerkiksi ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelusta ja opiskelun sykleistä. Etenkin ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat suorittavat usein opintojaan työn ohessa. Aiempi korkeakoulukohtainen ratkaisuvalta on ollut eduksi tällaisten tilanteiden tunnistamisessa. Muutoksen ei tule vaarantaa opintotukien muutoksenhaun toimivaa järjestelmää sekä inhimillistä lähestymistä eri tilanteessa oleviin opiskelijoihin.
- Ammattikorkeakouluille on turvattava riittävät resurssit opintotukiasioiden yleisneuvontaan ja ammattikorkeakouluopintojen ohjaukseen. Arene pitää tärkeänä, että opiskelijoiden mahdollisuudet opintojen suorittamiseen ja osaamisen kartuttamiseen mahdollistetaan huolehtimalla ammattikorkeakoulujen vakaasta perusrahoituksesta.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Tapio Varmola
puheenjohtaja
Riitta Rissanen
toiminnanjohtaja
