Teema: Korkeakoulujen rahoitus ja sen painopisteet LTAE:n ja JTS:n valossa

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (myöhemmin Arene) kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Ammattikorkeakoulujen rahoitus ja julkisen talouden suunnitelma 2018 – 2021

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 – 2021 jatkaa ammattikorkeakoulusektorin rahoituksen laskevaa kehitystä. Viimeisen seitsemän vuoden aikana ammattikorkeakouluihin on kohdistunut merkittävät rahoitusleikkaukset (Kuvio 1). Kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulujen rahoitus vähenee tämän ja edellisen hallituskauden aikana merkittävästi. Kuviossa 1 on esitetty ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen reaaliarvoinen kumulatiivinen kehitys vuodesta 2012 vuoteen 2019. Rahoitusleikkaus on keskimäärin noin 22 % – joissakin ammattikorkeakouluissa jopa lähes 30 %.

23 ammattikorkeakoulun perusrahoituksen taso on nyt alle 800 milj. euroa OKM:n hallinnonalalla. Ammattikorkeakoulujen talous on erittäin tiukka. Ammattikorkeakoulujen perustehtävien edellytyksistä ei enää voida leikata tai säästää.

Osaaminen, kasvu ja työllisyys/ Hallituksen puoliväliriihi unohti ammattikorkeakoulut 

Ammattikorkeakouluille puoliväliriihen päätökset olivat vahva pettymys. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalla kaikki muut koulutusasteet mainittiin puoliväliriihen kohdennetuissa päätöksissä paitsi ammattikorkeakoulut. Erityisesti ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan rooli ja rahoituksen suuntaaminen ammattikorkeakouluille jäi puuttumaan sekä Suomen Akatemian Lippulaiva- ohjelmarahoituksessa että TEKES:n Kasvumoottorirahoituksessa.

Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeisiin on (digitaaliset oppimisympäristöt, ympärivuotinen opiskelu yms.) varattu korkeakouluille 42.7 mrd. euroa vuonna 2018. Ammattikorkeakoulujen pää-omittamiseen on varattu 24 milj. euroa vuonna 2018. Pääomittamisen kriteerit ovat vielä avoinna. Kärkihankkeiden toimenpiteet ovat myönteisiä, mutta ne eivät toiminnallisesti korjaa ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen tasoa ja TKI- rahoituksen jälkeenjääneisyyttä.

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 lisätalousarvioksi

Lisätalousarvion panokset datalähtöiseen tutkimukseen sekä Lounais-Suomen tekniikan alan koulutuksen vahvistamiseen ovat myönteisiä ja oikeansuuntaisia päätöksiä. Ammattikorkeakoulutuksen vahvistamiseen kohdistuu 4 miljoonan euron lisärahoitus, joka mahdollistaa ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutuksen sekä ylempien ammattikorkeakoulututkintojen vahvistamisen. Myös tekniikan TKI- infrarahoituksen kohdentamisessa on huomioitava ammattikorkeakoulun TKI- infran vahvistaminen yhteistyössä yliopiston kanssa. Positiivisen rakennemuutoksen alueilla myös lisä-panokset työttömien korkeakoulutettujen muuntokoulutukseen ovat erittäin kannatettavia.

Arene esittää seuraavat huomiot julkisen talouden suunnitelman 2018 – 2021 toimeenpanoon liittyen:

1.  Hallituksen syksyn 2017 lisätalousarviossa osoitetaan selkeitä lisäpanoksia ammattikorkeakoulujen lakisääteiseen TKI- tehtävään sekä ammattikorkeakoulujen pää-omittamiseen. Voimavaroilla voidaan vahvistaa kasvua, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä, yrittäjyyttä ja työllisyyttä.
2.  Ammattikorkeakoulujen SOTE- koulutuskorvaukset on kompensoitava ammattikorkeakouluille SOTE- lakipaketissa vuodesta 2017 alkaen. Ammattikorkeakoulut maksoivat perusrahoituksestaan sairaanhoitopiireille yhteensä 7,5 milj. euroa vuonna 2016. Tämä on merkittävä kustannuserä, joka on korjattava uudistuksessa ammattikorkeakouluille.
3. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaan on suunnattava puoliväliriihen päätösten resursseja. TEKES:n Kasvumoottorit ohjelmasta kohdennetaan 25 milj. euroa. ammattikorkeakoulujen innovaatiorahoitukseen. Suomen Akatemian Lippulaiva- hankkeissa varataan rahoitusta yrityslähtöiseen soveltavaan tutkimukseen, niin että lippulaivakeskittymissä rahoitus on mahdollista myös ammattikorkeakouluille laatu ja vaikuttavuus huomioiden.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

Tapio Varmola
puheenjohtaja

Riitta Rissanen
toiminnanjohtaja

Arenen lausunto (pdf) >>

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (myöhemmin Arene) kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Arene tukee ammatillisen uudistuksen tavoitetta lisätä työelämälähtöisyyttä ja kehittää koulutusta. Ammatillisen koulutuksen on tuotettava osaamista niin työelämän tarpeita kuin jatkokoulutusmahdollisuuksia palvellen.

Arene korostaa erityisesti, että uudistuksessa on taattava kaikille toisen asteen opiskelijoille tasa-arvoinen mahdollisuus etenemiselle korkeakouluopintoihin. Tämä koskee niin opintopolkujen teknistä toteutusta kuin ammatillisen ja korkea-asteen opinnoissa vaadittavan osaamisen rakentumista osana opintoja.

Ammatillinen koulutus on suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoisen kehittymisen sekä kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeä. Olennaista on tarjota jokaiselle ammatilliseen koulutukseen hakeutuvalle nuorelle helposti saavutettavissa oleva ja laadukas koulutus. Erilaiset opintopolut mahdollistavat osaamisen rakentumisen tavoilla, jotka palvelevat niin työelämän nykyisiä ja tulevia tarpeita sekä mahdollisuuksia edetä korkeakouluopintoihin.

Henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelma (HOS) on avainasemassa erityisesti korkeakoulutuksessa tarvittavien yleissivistävien taitojen vahvistamisessa. Tärkeää on, että jokainen opiskelija saa riittävät taidot ja valmiudet työelämään, opintopolkuihin korkeakouluun ja elinikäisen oppimiseen myöhemmin työuralla.

Parhaimmillaan HOS avaa uusia mahdollisuuksia polku- tai väyläopintoihin toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluihin. Jatko-opintokelpoisuutta ja kansallisen sivistyksen tasoa ajatellen on myös varmistettava riittävät yleissivistävät taidot muun muassa kieli- ja viestintäopintojen suhteen. Tämä tulee huomioida Opetushallituksen tutkintorakenteen valmistelutyössä.

Arenen näkemys on, että riittävä osaaminen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuudet taataan parhaiten osaavien opettajien ja työelämän yhteistyössä ja ohjauksessa. Opettajien rooli on uudistuksen jälkeen ohjaavampi kuin perinteinen opettajan rooli, mutta opettajien ja kasvattajien pätevyydestä ei tule tinkiä.Esimerkiksi HOS vaatii sen laatijalta laajaa osaamista ja tietoa osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista ja tarpeista. Tähän parhaan osaamisen takaa ammatillisten opettajien pedagoginen koulutus.

Työn ohessa opiskeleminen on kasvava trendi. On hyvä, että tätä tuetaan uudistuksella, mutta samalla tulisi vahvemmin turvata, että opiskelijat saavat tarvittavan osaamisen kehittää osaamistaan laaja-alaisesti elinikäisen oppimisen keinoin esimerkiksi korkeakouluopinnoissa. Opintosuoritusten näyttöjen arviointiin on tarpeen osallistua sekä opettajakoulutuksen järjestäjän edustaja että työelämän edustaja.

Arene pitää erittäin kannatettavana, että lainvalmistelussa on otettu huomioon jatko-opintokelpoisuuden varmistaminen myös rakenteissa. Jatko-opintokelpoisuuden ja -mahdollisuuksien on oltava todellisia. Uudistuksen myötä vaikuttavuusrahoituksessa työllistyminen ja jatko-opintoihin siirtyminen tulevat samanarvoisiksi. Tämä kannustaa koulutuksen järjestäjiä kehittämään kumpaakin polkua. Lisäksi on tärkeä taata tutkinnon vertailukelpoisuus ylioppilastutkintoon, mitä edistetään ammatillisen perustutkinnon arviointiasteikon palauttamisella 5-portaiseksi.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry kannattaa toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistamista, ja korostaa ammatillisen koulutuksen tuottaman jatko-opintokelpoisuuden tärkeyttä. Uudistuksessa ei saa murentaa riittävän monipuolista osaamisperustaa ja tutkinnon tuottamaa tasavertaista asemaa ylioppilastutkintoon verrattuna.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

Tapio Varmola
puheenjohtaja

Riitta Rissanen
toiminnanjohtaja

Arenen lausunto (pdf) >>

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (myöhemmin Arene) kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Ammattikorkeakoulujen rahoitus ja julkisen talouden suunnitelma 2018–2021

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 – 2021 jatkaa ammattikorkeakoulusektorin rahoituksen laskevaa kehitystä. Viimeisen seitsemän vuoden aikana ammattikorkeakouluihin on kohdistunut merkittävät rahoitusleikkaukset (Kuvio 1). Kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulujen rahoitus vähenee tämän ja edellisen hallituskauden aikana merkittävästi. Liitteen kuviossa 1 on esitetty ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen reaaliarvoinen kumulatiivinen kehitys vuodesta 2012 vuoteen 2019. Rahoitusleikkaus on keskimäärin noin 22 % – joissakin ammattikorkeakouluissa jopa lähes 30 %.

Kaikkien 23 ammattikorkeakoulun perusrahoituksen taso on alle 800 milj. euroa OKM:n hallinnonalalla. Ammattikorkeakoulujen talous on erittäin tiukka. Säästöt ja leikkaukset ammattikorkeakoulujen rahoituksesta vahingoittavat jo perustehtävien (opetuksen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan) järjestämistä.

Osaaminen, kasvu ja työllisyys: Hallituksen puoliväliriihi unohti ammattikorkeakoulut

Ammattikorkeakouluille puoliväliriihen päätökset olivat vahva pettymys. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalla kaikki muut koulutusasteet ja -organisaatiot mainittiin puoliväliriihen kohdennetuissa päätöksissä paitsi ammattikorkeakoulut. Erityisesti ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan rooli ja rahoituksen suuntaaminen ammattikorkeakouluille jäi puuttumaan sekä Suomen Akatemian Lippulaiva -ohjelmarahoituksessa että TEKES:n Kasvumoottorirahoituksessa.

Hallitusohjelmassa osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeisiin on (digitaaliset oppimisympäristöt, ympärivuotinen opiskelu yms.) varattu korkeakouluille 42.7 mrd. euroa vuonna 2018. Lisäksi ammattikorkeakoulujen pääomittamiseen on varattu 24 milj. euroa vuonna 2018. Pääomittamisen kriteerit ovat vielä avoinna. Kärkihankkeiden toimenpiteet ovat myönteisiä, mutta ne eivät toiminnallisesti korjaa ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen jälkeenjääneisyyttä ja TKI-rahoituksen puutteita.

Arene esittää seuraavat huomiot julkisen talouden suunnitelman 2018 – 2021 toimeenpanoon liittyen:

1. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaan on suunnattava puoliväliriihen resursseja. TEKES:n Kasvumoottorit ohjelmasta kohdennetaan 25 milj. euroa ammattikorkeakoulujen innovaatiosetelirahoitukseen. Suomen Akatemian Lippulaiva -hankkeissa varataan rahoitusta yrityslähtöiseen soveltavaan tutkimukseen niin, että lippulaivakeskittymissä rahoitus on mahdollista myös ammattikorkeakouluille laatu ja vaikuttavuus huomioiden.
2. Ammattikorkeakoulujen SOTE- koulutuskorvaukset on kompensoitava ammattikorkeakouluille SOTE- lakipaketissa vuodesta 2017 alkaen. Ammattikorkeakoulut maksoivat perusrahoituksestaan sairaanhoitopiireille yhteensä 7,5 milj. euroa vuonna 2016. Tämä on merkittävä kustannuserä, joka on korjattava uudistuksessa ammattikorkeakouluille.
3. Hallituksen syksyn 2017 lisätalousarviossa osoitetaan lisäpanoksia ammattikorkeakoulujen lakisääteiseen TKI-tehtävään sekä ammattikorkeakoulujen pääomittamiseen. Voimavaroilla voidaan vahvistaa kasvua, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä, yrittäjyyttä ja työllisyyttä.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

Tapio Varmola
puheenjohtaja

Riitta Rissanen
toiminnanjohtaja

Arenen lausunto (pdf) >>

Lausunnon liite (pdf) >>

Järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan pai-kallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi.

ERITYISESTI: Koulutus ja tutkimus

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (myöhemmin Arene) kiittää lausuntopyynnöstä ja keskittyy lausunnossaan SOTE- uudistukseen osaamisen, koulutuksen ja tutkimuksen näkökulmasta.

Yleiset huomiot:

Hallituksen esityksen ja SOTE- uudistuksen lähtökohta on se, että sosiaali- ja terveydenhoidon kustannukset ovat alemmat kuin ne ilman uudistusta olisivat. Näin ollen tavoite 3 mrd:n vuosisäästöistä merkitsee uuden teknologian, uuden asiakaslähtöisen osaamisen sekä monialaisen tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatio-osaamisen huomioimista entistä tehokkaammin.

Tällä hetkellä ammattikorkeakoulut kouluttavat 80 % kaikista sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutetuista työntekijöistä. Ammattikorkeakouluissa on 39 944 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa. Tutkintoja valmistuu vuosittain 8 542. Näistä 10 % on maisteritason tutkintoja.

AMK-tutkinnot (Bachelor) ovat: Apuvälineteknikko (AMK): apuneuvoteknikko (AMK), Bioanalyytikko (AMK): laboratoriohoitaja (AMK), Ensihoitaja (AMK), Fysioterapeutti (AMK), Geronomi (AMK), Jalkaterapeutti (AMK), Kuntoutuksen ohjaaja (AMK), Kätilö (AMK), Naprapaatti (AMK), Optometristi (AMK): optikko (AMK), Osteopaatti (AMK), Röntgenhoitaja (AMK), Sairaanhoitaja (AMK), Sosiaalija terveysalan AMK/ rikosseuraamusala, Sosionomi (AMK)/ sosiaaliala, Terveydenhoitaja (AMK), Toimintaterapeutti (AMK), Yhteisöpedagogi (AMK).

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (Master) ovat: Apuvälineteknikko (ylempi AMK), Bioanalyytikko (ylempi AMK), Ensihoitaja (ylempi AMK), Fysioterapeutti (ylempi AMK), Geronomi (ylempi AMK), Jalkaterapeutti (ylempi AMK), Kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK), Kätilö (ylempi AMK), Naprapaatti (ylempi AMK), Optometristi (ylempi AMK), Osteopaatti (ylempi AMK), Röntgenhoitaja (ylempi AMK), Sairaanhoitaja (ylempi AMK), Sosionomi (ylempi AMK)/ sosiaaliala, Terveydenhoitaja (ylempi AMK), Toimintaterapeutti (ylempi AMK), Yhteisöpedagogi (ylempi AMK).

SOTE-uudistuksessa tulee entistä paremmin huomioida osaavan työvoiman varmistaminen, ei vain osaamistarpeiden ennakoinnin vaan myös osaamisen tuottamisen ja myös ammattikorkeakoulutuksen näkökulmasta.

Esimerkiksi palveluiden tuottamista koskevan 3. luvun 23§:ssä on mainittu yliopistollinen koulutus, mutta sivuutettu monesti palvelutuotannossa tärkeämpi ammattikorkeakoulutus ja siihen liittyvä osaaminen ja työelämäyhteistyö mm. harjoittelu. Tämä ilmenee myös koulutuskorvausta käsittelevässä luvussa 5.

…

Arenen lausunto (pdf) >>

Lausunnon liite (pdf) >>

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (myöhemmin Arene) kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa:

Valtioneuvosto esittää Eduskunnalle osana säästötavoitteitaan opintotukiasetuksen muuttamista liittyen opintotukeen oikeuttavasta enimmäisajasta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkinnoissa. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi säännöstä takaisinperittävästä korosta sekä opintorahan ja asumislisän maksupäivästä.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto kannattaa lakiesitystä edellä mainituin huomautuksin:

1. Arene pitää tärkeänä, että opintotukiuudistuksia tehtäessä turvataan kaikille opiskelijoille edellytykset täyspäiväisiin korkeakouluopintoihin. Opintoraha on tarkoitettu turvaamaan täyspäiväisen opiskelun mahdollisuudet. Toimenpiteenä opintotukikuukausien rajaus heikentää opintotukietuuksia. Huomioitavaa on myös, että tukikuukausien määrän vähentäminen vaikeuttaa opintoalan vaihtoa esimerkiksi alemman korkeakoulututkinnon jälkeen.
2. Arene pitää erittäin tärkeänä, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen on säädetty selkeät tukikuukaudet tutkinnon laajuudesta riippuen.
3. Arenen näkemyksen mukaan opintotuen maksupäivän muuttaminen kuukauden 1. maksupäiväksi on kannatettavaa. Se vastaa yleistä vuokranantajien maksukäytäntöä. On perusteltua, että opiskelija saa sekä opintorahan että asumistuen käyttöönsä samana päivänä. Myös helpotukset takuuvastuuperinnöille on myönteinen asia. Opintotuen lainapainotteisuuden kasvu saattaa lisätä myös takausvastuiden perintää.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

Tapio Varmola
puheenjohtaja

Riitta Rissanen
toiminnanjohtaja

Arenen lausunto (pdf) >>

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (myöhemmin Arene) kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Lausuntopyyntö koskee hallituksen esitystä opintotukilain ja opintotuen muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 10 pykälän muuttamista. Esityksen mukaan korkeakoulujen lakisääteiset opintotukitehtävät siirtyisivät Kansaneläkelaitokselle ja opintotukilautakunnat lakkautettaisiin. Esityksessä ehdotetaan myös muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajan ratkaisuvallan laajentamista. Arene kannattaa lakiesitystä seuraavin perusteluin ja huomioin:

1. Arene pitää myönteisenä kehityksenä opiskelijoiden saaman kohtelun yhtenäisyyden ja yhdenvertaisuuden varmistamista opintotukipäätöksissä. Samalla Arene korostaa, ettei muutos saa tiukentaa opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintaa. Lautakunnan on elintärkeää saada riittävästi tietoa opiskelun erilaisista olosuhteista, jotta eri elämän- ja opiskelutilanteissa olevat opiskelijat huomioidaan mahdollisimman hyvin.
2. Opintotukilautakunnan lakisääteisten tehtävien siirto Kansaneläkelaitokseen (Kela) ei saa vaarantaa hyvää ja laadukasta opintotukipäätösprosessia ja harkinnanvaraisuutta.
   Kelan toiminnassa on varmistettava, että opiskelijoilla on saatavissa henkilökohtaisesti tarvitsemansa asiantunteva opintotukineuvonta riittävän helposti ja ilman ylimääräisiä kuluja. Tämä on ehdoton edellytys opintojen etenemiselle. Kelan toiminnassa on näin ollen varauduttava nykyisen opintotukilautakuntajärjestelmän vaatimaan työmäärään ja asiantuntemukseen.
3. Muutoksen ei tule vaarantaa laajaa ymmärrystä esimerkiksi ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelusta ja opiskelun sykleistä. Etenkin ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat suorittavat usein opintojaan työn ohessa. Aiempi korkeakoulukohtainen ratkaisuvalta on ollut eduksi tällaisten tilanteiden tunnistamisessa. Muutoksen ei tule vaarantaa opintotukien muutoksenhaun toimivaa järjestelmää sekä inhimillistä lähestymistä eri tilanteessa oleviin opiskelijoihin.
4. Ammattikorkeakouluille on turvattava riittävät resurssit opintotukiasioiden yleisneuvontaan ja ammattikorkeakouluopintojen ohjaukseen. Arene pitää tärkeänä, että opiskelijoiden mahdollisuudet opintojen suorittamiseen ja osaamisen kartuttamiseen mahdollistetaan huolehtimalla ammattikorkeakoulujen vakaasta perusrahoituksesta.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

Tapio Varmola
puheenjohtaja

Riitta Rissanen
toiminnanjohtaja

Arenen lausunto (pdf) >>

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry kiittää eduskunnan sivistysvaliokuntaa lausuntopyynnöstä koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 17 §:n muuttamisesta.

Arene pitää ylioppilastutkinnon järjestämistä koskevan lain uudistamista selkeyttävänä ja myönteisenä.

1. Korkeakoulutuksen kansainvälinen ulottuvuus lisääntyy ja on entistä tärkeämpää varmistaa samantasoisten tutkintojen mahdollisimman vaivaton hyödynnettävyys Suomen koulutusjärjestelmässä.
2. Lakiesitys voi parhaimmillaan selkeyttää ja yhdenmukaistaa korkeakoulujen (ammattikorkeakoulut, yliopistot) opiskelijavalintaprosesseja, kun eri tutkinnot tulevat mahdollisimman vertailukelpoisiksi. Korkeakoulut päättäisivät myös jatkossa siitä, miten uuden tutkinnon arvostelu suhteutetaan ylioppilastutkinnon arvosanoihin.
3. Arene korostaa, että jatkossakin on tärkeä pitää kiinni suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuutena olevista ammatillisista opintopoluista, joista on lakisääteisesti yhdenvertainen mahdollisuus edetä korkeakouluopintoihin. Arene pitää yleisesti tärkeänä, että opiskelijoiden kansainvälisen liikkumisen mahdollisuuksia edistetään, kuten hallituksen esityksessä on ansiokkaasti tehty. Erityisesti Euroopan unionin sisäinen liikkuvuus lisääntyy. Lainsäädännön ei tule rajoittaa sen tarjoamia mahdollisuuksia, joka palvelee myös Suomen kansainvälistymistä.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

Tapio Varmola
puheenjohtaja

Riitta Rissanen
toiminnanjohtaja

Arenen lausunto (pdf) >>

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (myöhemmin Arene) kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Arene kannattaa mahdollistavaa lainsäädäntöä, joka tukee korkeakoulujen (yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen) strategista ja käytännön yhteistyötä korkeakoulujen lakisääteisten tehtävien toteuttamisessa.

Esitetty lakimuutos mahdollistaa vuoteen 2025 saakka KEVA:n jäsenyhteisössä säilymisen niille ammattikorkeakouluille, jotka muutoin mahdollisesti siirtyisivät yksityisen eläkevakuuttamisen piirin suunnitteluissa konserni- ja omistusrakenteissa.

Arene kannattaa lakiesitystä seuraavin perustein:

1. Mahdollisissa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisissä omistusjärjestelyissä on varmistettava ammattikorkeakoulujen henkilöstön eläketurvan säilyminen.
Lakimuutos antaa ammattikorkeakouluille mahdollisuuden säilyttää henkilöstönsä lisäeläketurvan Kevassa vuoteen 2025 saakka ammattikorkeakouluosakeyhtiön mahdollisista omistusmuutoksista riippumatta.
2. Korkeakoulujen rakenteelliset uudistukset tulee toteuttaa ilman, että omistusjärjestelyistä ja omistajien päätöksistä aiheutuu ammattikorkeakouluosakeyhtiöille lisäkustannuksia. Ammattikorkeakoulujen rahoitusta on leikattu voimakkaasti viime vuosina (n. 30 %), ja ammattikorkeakoulujen talous on tiukka. Esitys poistaisi suuruusluokaltaan merkittävän kustannuksen omistusjärjestelyjä suunnittelevilta ammattikorkeakouluilta.
3. Esitetty lakimuutos on välttämätön, mikäli korkeakoulujen yhteistyörakenteita halutaan edistää kestävällä pohjalla. Hallitus edellyttää korkeakouluilta uudistuksia, jotka liittyvät muun muassa toiminnan järjestämisen rakenteisiin. Uudistuksilla ei pidä vaikeuttaa ammattikorkeakoulujen henkilöstön asemaa ja taloutta.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

Tapio Varmola
puheenjohtaja

Riitta Rissanen
toiminnanjohtaja

Arenen lausunto (pdf) >>

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (myöhemmin Arene) kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa:

Ammattikorkeakoulujen kulttuurialojen koulutusten kannalta korkeatasoinen taiteen perusopetus on erittäin keskeinen asia osaavien opiskelijoiden rekrytoinnin ja elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Taiteen perusopetuksen sisällöt ja siinä syntyvä osaaminen koskettavat ammattikorkeakoulujen antamaa koulutusta.

Osa taiteen perusopintoihin osallistuvista nuorista jatkaa harrastustoimintaa ammatiksi – joko toisen asteen koulutuksessa tai korkeakoulussa. Toinen näkökulma ammattikorkeakoulujen yhteydestä taiteen perusopetukseen liittyy pedagogisiin koulutuksiin. Ammattikorkeakouluista valmistuvat musiikkipedagogit, tanssinopettajat ja teatteri-ilmaisun ohjaajat tulevat toimimaan vuosikymmeniä taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa.

Arene näkee kannatettavana, että opetussuunnitelmaperusteita on yhdenmukaistettu rakenteellisesti. Opetussuunnitelmien perusteet on myös laadittu hyvässä ja vuorovaikutteisessa prosessissa eri sidosryhmien kanssa. Avoin verkkopalautekysely on myös lisännyt sidosryhmien tietoisuutta muutoksesta ja myös sitouttaneet eri toimijoita muutokseen. OPS-uudistus ei sisällä myöskään liiallista alakohtaista säätelyä, joka on myönteinen asia.

Kaikkien taiteenalojen kuvaaminen samassa opetussuunnitelmaperusteasiakirjassa tuo hyvin esiin taiteen perusopetuksen laajuuden ja kokonaisuuden. Yleisen oppimäärän työpajaopintojen muuttaminen teemaopinnoiksi selkeyttää rakennetta. Opetussuunnitelmaperusteissa korostettu taiteidenvälinen ajattelu on tärkeää.

Uudistetut opetussuunnitelmaperusteet edellyttävät oppilaitoksilta uudenlaista ajattelua ja opetussuunnitelmien kehittämistä. Taiteen perusopetusta tarjoavien oppilaitosten resurssit vaihtelevat merkittävästi. Arene esittää, että muutoksista tiedottamiseen ja oppilaitosten tukemiseen opetussuunnitelmaprosessissa kiinnitetään erityistä huomiota. Opetussuunnitelmaperusteet olisi tärkeää olla myös saatavilla englannin kielellä.

LUKU 2: Taiteen perusopetuksen lähtökohdat

Luvussa kuvataan selkeästi taiteen perusopetuksen tehtävä, yhteiskunnallinen rooli, arvoperusta ja toimintaperiaatteet sekä taiteen perusopetuksen yksilön henkilökohtaiseen kehitykseen ja aktiiviseen toimijuuteen liittyvä oppimiskäsitys.

2.1 Sekä yleisessä että laajassa oppimäärässä on jatko-opintovalmiuksien kehittyminen kuvattu samalla tavalla. Tämä antaa lukijalle harhaanjohtavan kuvan erilaajuisissa oppimäärissä saavutettavasta taitotasosta.

2.4 Yleisessä oppimäärässä mainitaan taiteidenvälisyyden hyödyntäminen. Laaja oppimäärä tarjoaa vielä monipuolisemman mahdollisuuden taiteidenväliselle osaamiselle, mutta vastaava maininta puuttuu laajan oppimäärän kuvauksesta.

LUKU 3: Opetuksen toteuttaminen

3.2 Oppilaitosten velvollisuus jatkuvaan taiteenalan sekä pedagogiikan osaamisen kehittämiseen on perusteltua. Se on kuitenkin monelle haaste. Arene esittää, että toiminnan resursoinnissa huomioidaan korkeakoulujen täydennyskoulutuksen ja kehittämistoiminnan mahdollistava tuki alan oppilaitoksille. Opetussuunnitelma- ja pedagoginen kehittämisosaaminen tulisi sisältyä myös ammatillisen opettajakoulutuksen opetussuunnitelmiin.

LUKU 6: Oppimisen arviointi

6.4 Ammatillisiin ja korkeakouluopintoihin hakeutumisen kannalta opintojen ja oppimäärän pelkkä numeerinen arviointi ei ole merkityksellistä. Todistuksessa ja hakijoita arvioitaessa sanallinen arviointi, joka kuvaa oppilaan toiminnallista roolia suhteessa projektiin tai lopputyöhön, on keskeisempää.

Etenkin lapsilla harrastuksen alkuvaiheessa numeerinen arviointi ei tue harrastukseen sitoutumista ja rakentavaa taitotason kuvaamista. Osa taiteen perusopetuksen opintokokonaisuuksista on muodoiltaan sellaisia, että numeerinen arviointi on epätarkoituksenmukaista ja jopa vaikeasti toteutettavissa.

YHTEENVETO LAUSUNNOSTA

Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaperusteiden uudistamisessa on huomioitu toimintaympäristön muutos sekä taiteen kentällä nousseet kehitystarpeet.

Taide- ja kulttuurikasvatus on merkittävä kansallisen sivistyksen ja luovuuden ylläpitäjä. Arenen näkemyksen mukaan opetussuunnitelmaperusteet antavat oppilaitoksille laajan liikkumavaran, jolloin jokaisen oppilaitoksen pedagoginen osaaminen ja vastuu toiminnan kehittämisessä korostuvat.

Opetussuunnitelmaperusteiden muutoksen ohjauksessa Opetushallituksella on keskeinen rooli. Myös oppilaitosten ylläpitäjien tulee sitoutua uusiin tavoitteisiin.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

Tapio Varmola
Puheenjohtaja

Riitta Rissanen
Toiminnanjohtaja

Arenen lausunto (pdf) >>