Arene on esittänyt, että Suomen korkeakoulukokonaisuuden kehittämiseksi tarvitaan laajapohjainen kokonaistarkastelu ja korkeakoulupoliittinen visio maailman parhaan korkeakoululaitoksen rakentamisesta Suomeen.

Nyt tahtotila siitä, mihin ammattikorkeakouluja viedään, on epäselvä. Alueellisissa ratkaisuissa edetään monin eri intressein. Toimenpiteiden vaikutuksia ei katsota riittävän kauas, esim. osaamistarpeiden kannalta.

Hallitusohjelma antaa lähtökohtaisesti suuntaviivat korkeakoulupolitiikalle, mutta taloudellinen realismi ohjaa toimintaa enemmän kuin jaettu kirkas näkemys siitä, mitä rakenteellisella kehityksellä alueellisesti ja valtakunnallisesti tavoitellaan. Korkeakoulupolitiikkaa tehdään myös tutkintorakenteiden kautta. Tätä kaikkea ei pohdita riittävästi, ei edes korkeakouluissa ja alueilla. Tämä on huolestuttavaa.

Arenen näkemyksen mukaan yhteistyörakenteita ei tule rakentaa omistusjärjestelyt edellä, vaan toiminnallisuus ja korkeakoulujen vahvuudet edellä. Muuten vaarana on, että kansallisesti ajaudutaan lyhytnäköisiin, eri suuntiin johtaviin ratkaisuihin, joissa ammattikorkeakoulutoiminnan vahvuudet myös kansallisessa kokonaisuudessa voidaan menettää. Tähän tuskin meillä Suomessa on varaa. Arene edellyttää, että korkeakoulusektoreiden yhteistyörakenteissa säilytetään ammattikorkeakoulutoiminnan vahvuudet, kaksiportainen tutkintojärjestelmä sekä aluekehitystä tukeva tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminta.

Ammattikorkeakoulu-uudistuksessa valtio sai ammattikorkeakoulujen ohjauksen itselleen, yliopistojen tavoin. Nyt valtion ohjausrooli näyttää epäselvältä. Rakenteellisten uudistusten edellyttämä kokonaiskuva puuttuu siitä, mitä korkeakoulujen yhteistyöltä odotetaan ja mihin tulevaisuuskuvaan on varauduttava.  Ainakaan se ei ole julkilausuttuna toimijoiden tiedossa. Hallituksen puolivälitarkastelussa olisi hyvä selkeyttää korkeakoulupolitiikan ja innovaatiopolitiikan linja, sekä korkeakoulujen yhteistyön pelisäännöt.

Uudistusten keskiössä on oltava molempien korkeakoulusektoreiden osaamisen kunnioittaminen, sekä koko korkeakouluyhteisön, että omistajien osallisuus. On tärkeää, että korkeakouluja koskevat päätökset perustuvat osapuolten vahvuuksien tuntemiseen, luottamukselliseen yhteistyöhön ja toimintojen järjestämiseen taloudellisesti kestävällä tavalla.

Arenen RAKE- viestin mukaisesti alueilla tarvitaan erilaisia toimintamalleja, mutta niiden kaikkien tulee perustua kansalliseen kokonaiskuvaan ja läpinäkyvään mitoitukseen korkeakoulutuksen ja tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan kansallisesta kokonaisuudesta.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

Puheenjohtaja, rehtori
Tapio Varmola
040 830 4100

Riitta Rissanen
Toiminnanjohtaja
0400 293 545

Arenen kannanotto (pdf)

Suomi pitää itseään sivistysvaltiona. Sitä emme kuitenkaan ole, ellemme ylläpidä henkistä ja eettistä kasvuamme.

Sivistyksen ydin on sydämen sivistys, joka kuuluu jokaiselle koulutustasosta riippumatta. Se toteutuu arjessa toisten ihmisten ja ympäristön kunnioittamisena ja vaalimisena. Tähän suomalainen koulutusjärjestelmä, varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen, tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden.

Suomalainen keskustelu on lyhyessä ajassa muuttunut sivistyskielteiseksi. Keskusteluun on vaivihkaa ujutettu vihapuhetta, rasismia ja propagandaa. Isänmaamme ei tarvitse väkivaltaan kannustavia ääriryhmiä.

Globaalissa ja muuttuvassa työelämässä koulutuksen merkitys korostuu entistä enemmän. Suomalainen koulutusjärjestelmä on tähän saakka pystynyt takaamaan tasavertaiset lähtökohdat kaikille lapsille ja nuorille perhe- tai yhteiskunnallisesta taustasta riippumatta. Suomen ammattikorkeakoulut työskentelevät isänmaan parhaaksi kansainvälistymällä ja kehittämällä yhdessä työelämän kanssa suomalaista huippuosaamista ja innovaatioita. Korkeakouluissamme opiskelee tuhansia ulkomaalaisia, maahanmuuttajia ja muita vähemmistöihin kuuluvia. Nämä nuoret kehittävät tulevaisuuden Suomea meille kaikille ja välittävät Suomi-kuvaa ulkomailla.

Viranomaisten ja poliittisten päättäjien on aika palauttaa mieliinsä sivistysvaltion ydin: toisten kunnioittaminen. Omalta osaltamme pidämme huolen, että korkeakouluissamme vallitsee nollatoleranssi rasismin suhteen.

Haastamme poliittiset päättäjät, ministerit ja kansanedustajat julkisesti irtisanoutumaan rasismista ja ääriliikkeistä kumpuavista väkivallanteoista.

Rehtorit:

Tapio Kujala – Diakonia-ammattikorkeakoulu
Henrik Wolff – Yrkeshögskolan Arcada
Kari Ristimäki – Centria-ammattikorkeakoulu
Teemu Kokko – Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Tapio Huttula – Humanistinen ammattikorkeakoulu
Pertti Puusaari – Hämeen ammattikorkeakoulu
Edvard Johansson – Högskolan på Åland
Jussi Halttunen – Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Turo Kilpeläinen – Kajaanin ammattikorkeakoulu
Petri Raivo – Karelia ammattikorkeakoulu
Heikki Saastamoinen – Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Mikkelin ammattikorkeakoulu
Outi Kallioinen – Lahden ammattikorkeakoulu
Martti Lampela – Lapin ammattikorkeakoulu
Jouni Koski – Laurea-ammattikorkeakoulu
Riitta Konkola – Metropolia-ammattikorkeakoulu
Örjan Andersson – Yrkeshögskolan Novia
Jouko Paaso – Oulun ammattikorkeakoulu
Marko Viitanen – Poliisiammattikorkeakoulu
Anneli Pirttilä – Saimaan ammattikorkeakoulu
Juha Kämäri – Satakunnan ammattikorkeakoulu
Mervi Vidgrén – Savonia-ammattikorkeakoulu
Tapio Varmola – Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Markku Lahtinen – Tampereen ammattikorkeakoulu
Vesa Taatila – Turun ammattikorkeakoulu
Tauno Kekäle – Vaasan ammattikorkeakoulu
Riitta Rissanen – Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto

Lisätietoja:

• Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto, p. 0400 293545.
• Rehtori, YTT Tapio Kujala, Diakonia-ammattikorkeakoulu, p. 0400 436690

Arene esittää kantanaan, että ammattikorkeakoulutoiminnan rahoitus on turvattava julkisen talouden suunnitelmassa vuosina 2017- 2019.

Suomen hallituksen aiemmista kehyspäätöksistä poiketen valtiovarainministeriö esittää jälleen koulutuksen rahoituksen leikkaamista 12.8. 2016 julkistetussa talousarviossa kilpailukykysopimukseen perustuen.

Arenen näkemyksen mukaan kyseessä on ylimääräinen säästö ja periaatteellisena asiana merkittävä asia ammattikorkeakouluille. Ammattikorkeakoulut ovat sopeuttaneet toimintaansa merkittävästi viime vuosien aikana. Ne ovat valmiita tehostamaan toimintaansa edelleen. Valtion toimilta korkeakoulut odottavat johdonmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Merkille pantavaa on, että viime vuosina ammattikorkeakoulujen kehittäminen ja uudistaminen on toteutettu voimakkaasti alenevassa rahoitustilanteessa. Aiemmilla ja nykyisen hallitusohjelman päätöksillä valtion rahoituksen leikkaukset merkitsevät ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen noin 30 % leikkausta, vuosina 2011 – 2019.

Arenen vahva kanta on, että loppuhallituskaudelle ei tule enää tehdä leikkauksia koulutukseen ja TKI- toimintaan. Suomi tarvitsee uutta osaamista ja TKI- toimintaan perustuvaa kasvua.
Arene tukee Suomen korkeakoulujärjestelmän kehittämisestä ja uudistamista alueellisesti kattavana, profiloituneena kokonaisuutena ja on esittänyt RAKE- projektissaan rohkean vision maailman parhaasta korkeakoululaitoksesta. Visiossa tunnistetaan ammattikorkeakoulujen vahvuudet, koulutuksen tehokkuus, vetovoima, tutkintojen työllistävyys sekä aluekehitystä uudistava ja tukeva tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminta.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

Arene ry
Tapio Varmola
Puheenjohtaja, rehtori

Arene ry
Riitta Rissanen
Toiminnanjohtaja

Arenen kannanotto (pdf)

Hallitus sopi tiistaina 5.4.2016 vuosien 2017–2020 julkisen talouden suunnitelmasta ja kärkihankkeiden päivityksestä.

Yrittäjyyttä edistävänä ja työllisyyttä vahvistavana lisätoimena elinkeinoministeri Olli Rehn esitteli uudet työllisyys- ja yrittäjyyspaketit tiistaina 12.4.2016. Toimenpiteiden tarkoituksena on kokonaisuudessaan helpottaa mikro- ja pk-yritysten toimintaa ja kehittymistä.

Hallitus on päättänyt toteuttaa kokeilun innovaatio- ja palvelusetelistä osana yrittäjyyspakettia. Innovaatio- ja palvelusetelillä mikro- ja pk-yritysten voivat hankkia omiin tarpeisiinsa parasta mahdollista ulkopuolista asiantuntemusta ja tukea. Setelin avulla yrityksiä kannustetaan esimerkiksi yhteistyöprojekteihin korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa. Yritys voi saada valtiolta setelin, jolla se voi ostaa tutkimus- ja kehittämispalveluita korkeakoululta tai tutkimuslaitokselta. Seteli olisi arvoltaan noin 5000 euroa. Yrittäjyyspakettiin sisältyy myös innovaatiopankki, joka kehitetään vauhdittamaan innovaatioiden ja patenttien parempaa hyödyntämistä ja kaupallistamista.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry pitää työllisyys ja yrittäjyyspakettia sekä erityisesti palvelu- ja innovaatioseteliä erittäin myönteisenä kehitystoimenpiteenä. Arene on aiemmin nostanut esiin suosituksen innovaatiosetelin kehittämisestä Rakenteellisen kehittämisen raportissaan ”Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta”. Seteli luo entistä parempia mahdollisuuksia hyödyntää ammattikorkeakoulujen vahvaa ja monipuolista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan osaamista kehitystyössä.

Arene kiittää hallitusta rohkeasta päätöksestä, erityisesti siihen sisältyvästä palvelu- ja innovaatiosetelistä.

”On hyvä, että innovaatioseteli ollaan nyt ottamassa käyttöön Suomessa. Ammattikorkeakoulut toivovat, että innovaatiosetelin kehittämisessä ja toimeenpanossa kuullaan käyttäjien, kuten yritysten, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten, näkemyksiä parhaiden mahdollisten toimintamallien ja myöntämiskriteerien löytämiseksi sekä parhaimman yhteiskunnallisen hyödyn saavuttamiseksi,” toteaa Arenen puheenjohtaja Tapio Varmola.

”Näkemyksemme mukaan palvelu- ja innovaatioseteli luo mahdollisuuksia kehittää elinkeinoelämää sekä vahvistaa korkeakoulujen yritysyhteistyötä. Ammattikorkeakouluilla on olemassa valmiit yritysyhteistyöverkostot ja aluekehitystehtävä, joihin liittyvään kehitystyöhön palvelu- ja innovaatioseteli tuo toivottuja lisämahdollisuuksia. Nyt korkeakoulujen on kyettävä vastaamaan tähän positiiviseen haasteeseen,” tiivistää rehtori Tapio Varmola.

Arene kannattaa innovaatiosetelin ja -pankin kaltaisia innovatiivisia ja tulevaisuutta rakentavia toimintamalleja. Palvelu- ja innovaatiosetelin yhteistyöluonne nähdään hyvänä ratkaisuna.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

Arene ry
Tapio Varmola
puheenjohtaja

Arene ry
Riitta Rissanen
Toiminnanjohtaja

Arenen kannanotto (pdf)

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry esittää kantanaan, että ammattikorkeakoulutoiminnan rahoitus on turvattava julkisen talouden suunnitelmassa vuosina 2017-2019.

Merkille pantavaa on, että viime vuosina ammattikorkeakoulujen kehittäminen ja uudistaminen on toteutettu voimakkaasti alenevassa rahoitustilanteessa.  Aiemmilla ja nykyisen hallitusohjelman päätöksillä valtion rahoituksen leikkaukset merkitsevät ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen noin 30 % leikkausta, vuosina 2011–2019.

Samanaikaisesti on toteutettu mittava ammattikorkeakoulu-uudistus, jossa ammattikorkeakoulujen rahoitus siirtyi valtiolle ja lakisääteiseen tutkimus- ja kehittämistehtävään lisättiin innovaatiotoiminta 1.1.2015 alkaen.

Arene esittää hallituksen kehysriiheen kasvupakettia, erityisesti TKI- toiminnan perusedellytysten vahvistamiseksi ammattikorkeakouluissa.  Ammattikorkeakoulujen innovaatiotoiminnan tehtävään ei ole olemassa ketterää rahoitusinstrumenttia.  Arene on esittänyt välineeksi innovaatioseteliä, josta monissa Euroopan maissa on myönteisiä kokemuksia korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamiseksi ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Arene tukee Suomen korkeakoulujärjestelmän kehittämistä ja uudistamista alueellisesti kattavana, profiloituneena kokonaisuutena ja on esittänyt RAKE- projektissaan rohkean vision maailman parhaasta korkeakoululaitoksesta. Visiossa tunnistetaan ammattikorkeakoulujen vahvuudet, koulutuksen tehokkuus, vetovoima, tutkintojen työllistävyys sekä aluekehitystä uudistava ja tukeva tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminta.

Arenen vahva kanta on, että loppuhallituskaudelle ei tule enää tehdä leikkauksia koulutukseen ja TKI-toimintaan. Suomi tarvitsee uutta osaamista ja TKI-toimintaan perustuvaa kasvua.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

Arene ry
Tapio Varmola
Puheenjohtaja, rehtori

Arene ry
Riitta Rissanen
Toiminnanjohtaja

Arenen kannanotto (pdf)

Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset kouluttavat osaavaa työvoimaa ja asiantuntijoita suomalaisille työmarkkinoille.

Yhä suurempi osa koulutuksesta tapahtuu yhteistyössä työpaikkojen kanssa. Korkeakoulututkintoihin sisältyy käytännön harjoittelua ja ammatillisiin tutkintoihin työssäoppimista. Oppisopimuskoulutus mahdollistaa koko tutkinnon suorittamisen työpaikalla oppien.

Arenen kannanotto (pdf)

Opintopolku.fi järjestelmässä on ollut opiskelijavalintaan liittyviä merkittäviä puutteita, jonka johdosta ammattikorkeakoulujen hakijapalvelut eivät ole pystyneet toimittamaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa opiskelijavalintojen tuloksista.

Ammattikorkeakoulut pahoittelevat tilannetta omalta osaltaan, ja esittävät vakavan huolensa Opintopolku.fi järjestelmän toimintakyvystä. Ammattikorkeakoulujen hakijapalvelut pyrkivät omalta osaltaan toimimaan niin, että opiskelijavalintojen tiedot ja vahvistetut tulokset ovat oikein ja opiskelijoiden tiedossa.

Ammattikorkeakoulujen rehtorit ilmaisivat vakavan huolensa korkeakoulujen hakujärjestelmän puutteistaja ongelmista jo 9.10.2014 opetus- ja kulttuuriministeriölle lähettämällään kirjeellä.

Ammattikorkeakoulun rehtorineuvosto Arene ry

Markku Lahtinen
puheenjohtaja

Riitta Rissanen
toiminnanjohtaja

Arenen kannanotto (pdf)

Suomi tarvitsee ammatillisesti profiloitunutta, uutta osaamista tuottavaa ja työllisyyttä parantavaa ammattikorkeakoulutusta.

Ammattikorkeakoulutuksen profiilina on vahva työelämälähtöisyys, joka ilmenee sekä koulutuksessa että soveltavassa tutkimus- ja kehitystoiminnassa ja työ- ja elinkeinoelämää uudistavassa innovaatiotoiminnassa. Suomen talouden tila ja talouden elpyminen edellyttävät, että suomalaista korkeakoululaitosta kehitetään kansainvälisesti ja alueellisesti kilpailukykyisenä kokonaisuutena.

Arene esittää hallitusohjelmaan kirjattavaksi seuraavaa:

1. Innovaatioseteli pienyritysten TKI-toiminnan kehittämiseen

Työ- ja elinkeinoelämän, erityisesti pk-sektorin, uudistamista, kasvua ja hyvinvointia tukevaa ammattikorkeakoulutusta on kehitettävä sekä tuettava elinkeinoelämän ja korkeakoulujen tutkimus- , kehittämis- ja innovaatioyhteistyötä. Esitämme käyttöönotettavaksi, esim. innovaatiosetelin, joka mahdollistaa pk-yrityksille nopean kehittämisresurssin korkeakoulujen TKI-osaamiseen perustuen. Esimerkki löytyy esim. Irlannista.

2. Koulutusvienti käyntiin

Ammattikorkeakoulut kannattavat EU-ja ETA-maidenulkopuolelta tuleville opiskelijoille lukukausimaksuja ammattikorkeakouluja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa. Nämä päätökset tulisi tehdä mahdollisimman pikaisesti.

3. Indeksijäädytykset peruutettava

Ammattikorkeakoulujen rahoitusta on leikattu tällä hallituskaudella jo noin 200 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakouluja koskevista uusista rahoitusleikkauksista tulee luopua ja palauttaa indeksikorotus kokonaisuudessaan vuodelle 2015. (Samalla yliopistojenkin indeksileikkaus tulisi peruuttaa.)

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

Markku Lahtinen
puheenjohtaja

Riitta Rissanen
toiminnanjohtaja

Arenen kannanotto (pdf)