Ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen rahoitusleikkaukset on peruttava

Tekijä

25/08/2023

Ammattikorkeakoulut vastaavat Suomen osaamistarpeeseen eri koulutusaloilla. Vuonna 2022 terveys- ja sosiaalialan tutkintoja suoritettiin 54 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Lisäksi ennakointitiedot kertovat, että 60 prosenttia tulevaisuuden terveysalan osaajatarpeesta kohdistuu nimenomaan ammattikorkeakoulutukseen. Silloin puhutaan sairaanhoitajista, terveydenhoitajista, kätilöistä, ensihoitajista, fysioterapeutesta, suuhygienisteista, bioanalyytikoista, röntgenhoitajista, sosionomeista ja monesta muusta ammattinimikkeestä.

Tammikuussa 2023 ammattikorkeakouluissa iloittiin. Ammattikorkeakoulut eivät enää maksaneet työnantajalle harjoittelukorvausta omasta perusrahoituksestaan vaan ne maksetaan sosiaali- ja terveysministeriöstä sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain mukaan. Ilo loppui lyhyeen, sillä hallitusohjelmassa on päätetty leikata tuo 12 miljoonaan ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta. Ammattikorkeakoulut siis käytännössä edelleen maksavat opiskelijoidensa harjoittelusta. Nyt vaan neljä miljoonaa uudistusta edeltävään tilanteeseen enemmän, koska STM arvioi kustannuksen merkittäväksi suuremmaksi, sillä ammattikorkeakoulut käyttivät rahaa harjoittelukorvauksiin vain 8 miljoonaan euroa vuosittain. Lisäksi uusi laki lisää ammattikorkeakoulujen työtä järkyttävällä tavalla.

Aiemmat rahoitusleikkaukset ja raju tutkintomäärien kasvu on johtanut siihen, että ammattikorkeakoulututkinnon hinta on lähes puolittunut kymmenessä vuodessa. Viime hallituskauden määräaikainen rahoitus aloituspaikkojen lisäämiseen loppuu tämän vuoden lopussa eikä uutta rahoitusta ole luvassa. Ammattikorkeakoulujen yli kymmenen vuotta kestänyt tuottavuuden kasvattaminen ei enää ole mahdollista. Koulutusmääriä on nyt pakko karsia koulutuksen laadun varmistamiseksi. Leikkaus tarkoittaa, että ammattikorkeakoulut pystyvät kouluttamaan vuodessa 450 sosiaali- ja terveysalan tutkintoa vähemmän.

Yhdenvertaisuus on vahva suomalainen arvo. Nyt ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan koulutus ei ole yhdenvertainen verrattuna muihin koulutusasteisiin eikä myöskään ammattikorkeakoulujen sisällä verrattuna muihin koulutusaloihin. Harjoittelukorvauksen maksaminen ammatillisessa koulutuksessa on koulutussopimukseen perustuvassa harjoittelussa kielletty laissa. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen harjoittelusta sosiaali- ja terveysministeriö maksaa entiseen malliin 91,5 miljoonaa euroa vuodessa. Monialaisten ammattikorkeakoulujen muiden alojen opiskelijoille maksetaan harjoitteluajalta palkkaa.

Laadukasta koulutusta arvostetaan maailmalla

Suomalaista sosiaali- ja terveysalan koulutusta arvostetaan maailmalla. Koulutusta on kehitetty ja kiinnitetty huomio tietoihin, taitoihin ja asenteisiin. Koulutuksessa on investoitu merkittävästi simulaatiotiloihin ja opettajien simulaatiopedagogista osaamista on tuettu. Sosiaali- ja terveysalan koulutus antaa hyvät valmiudet toimia ammattilaisena sekä tutkia ja kehittää hoitotyötä. Myös laajenevat tehtäväkuvat kertovat, että Suomen hoito-alan ammattilaiset kykenevät vaativiin tehtäviin kun työ organisoidaan järkevästi ja varmistetaan osaamisen kehittyminen ja urapolut työelämässä.

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen vetovoima on heikentynyt dramaattisesti. Hakijoiden määrä on tippunut neljänneksellä neljässä vuodessa. Samalla alan työelämän pitovoima rakoilee. Tämä on hyvin huolestuttava tieto. Luulen, että sosiaali- ja terveysalan opiskelijamme kokevat nyt tehdyn koulutusleikkauksen oman alansa aliarvoimiseksi. Työelämä tarvitsee vahvoja osaajia ja jatkuvaa oppimista työelämässä. Tämän vuoksi ammattikorkeakoulut eivät hyväksy hallitusohjelman esittämää rahoitusleikkausta sosiaali- ja terveysalalta. Laki asetuksineen on nyt yksinomaan haitallinen ja kuormittava.

Mervi Vidgrén
puheenjohtaja, Arene ry
rehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Jaa

Suomen etu edellyttää ammattikorkeakoulujen autonomian vahvistamista – tutkimus osoittaa puutteet

Tekijä

Arenen viestinta

24/08/2023

Opettajien ammattijärjestö OAJ:n teettämä tutkimuksessa selviää, että tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen autonomia ei usein toteudu lain edellyttämällä tavalla. Korkeakoulujen autonomiaa on suojattu Suomessa lainsäädännössä monin tavoin. Osakeyhtiöinä toimivat ammattikorkeakoulut omistaa aina jokin taho. Tärkeä tutkimus osoittaa, että liian usein omistajan omistajastrategia on epäselvä ja myös hallitukselta unohtuu osakeyhtiön edun valvomisen ensisijaisuus.

– Ammattikorkeakoulut tarvitsevat autonomiansa antaakseen Suomelle, alueille, yrityksille, yhteisöille sen mitä ne tarvitsevat. Koulutuksessa, soveltavassa tutkimuksessa kehittämistoiminnassa ja palveluliiketoiminnassa ammattikorkeakoulujen on voitava säilyttää omaleimainen profiilinsa, jotta työelämäläheinen korkeakoulutus ja tutkimus pääse kehittymään potentiaaliinsa, sanoo Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Saarikoski. Hän piti tutkimuksen julkaisutilaisuudessa ammattikorkeakoulujen puheenvuoron.

Usean tutkijan tekemä, laajaan tilastoaineistoon ja muutamiin haastatteluihin pohjautuva tutkimus osoittaa autonomian vaarantuvan ja olevan monin tavoin uhattuna kaikissa omistusmuodoissa eli niin kunta- kuin yliopisto-omisteisissakin ammattikorkeakouluissa. Autonomian toteutumiseen vaikuttaa nyt liiaksi jopa yksittäisten henkilöiden näkemykset ja henkilökemiat. Ammattikorkeakoulut vaativatkin, että ammattikorkeakoululaissa on rajattava yhtiökokouksen valtaa ja omistajan oikeutta vaikuttaa korkeakoulun toimintaa.

Ammattikorkeakoulun hallituksen on aina asetuttava varmistamaan osakeyhtiön etu ja strategia eikä omistajan intressi saa olla tämän kanssa ristiriidassa.

– Opetus- ja kulttuuriministeriön on tulosten pohjalta käynnistettävä toimet, joiden avulla ammattikorkeakoulujen autonomian suojaa vahvistetaan, sanoo ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Tutustu raporttiin

Ammattikorkeakouluosakeyhtiön toimivuus -Selvitys Opettajien Ammattijärjestö OAJ:lle LOPPURAPORTTI 20.6.2023 (oaj.fi) >>

Jaa

Hallitusohjelma lataa ammattikorkeakouluille paljon tavoitteita, mutta koulutuksen rahoitus vähenee

Tekijä

Samuli Maxenius

28/06/2023

Suomi sai uuden hallituksen, kun kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien muodostama koalitio nousi virallisesti valtaan. Petteri Orpon johtaman hallituksen ohjelma painottaa vahvasti valtiontalouden sopeuttamista, erityisesti leikkaamalla menoja. Suurimmat leikkaukset kohdistuvat odotetusti sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaaliturvaan, mutta myös koulutussektorille kohdistuu leikkauksia koulutuksen erityissuojeluksesta huolimatta.

Hallitusohjelma on korkeakoulutuksen näkökulmasta kaksiteräinen miekka. Ohjelmassa esitetään merkittäviä leikkauksia ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen sekä kiristetään toimintaedellytyksiä ja ohjausta. Toisaalta ohjelmassa on sitouduttu korkeakoulutettujen määrän lisäämiseen, kansallisen TKI-rahoituksen kasvattamiseen sekä parantamaan korkeakoulujen kyvykkyyksiä hankkia tuloja uusista rahoituslähteistä. Kirjaukset jäävät kokonaisuuden kannalta kuitenkin pakkasen puolelle; ohjelmassa on paljon tavoitteita, mutta vähän villoja.

Koulutustaso nosto ei onnistu hallitusohjelman keinoilla – ammattikorkeakouluilta leikataan yli 100 milj. € vuosien 2024–2028 aikana

Orpon hallitus on ohjelmassaan sitoutunut koulutuspoliittisessa selonteossa sovitun mukaisesti nostamaan korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä 50 prosenttiin ikäluokassa vuoteen 2030 mennessä. Koulutustason nostoa tavoitellaan hallitusohjelmassa lisäämällä aloituspaikkoja erityisesti kasvukeskuksiin ja työvoimapula-aloille, kuten sosiaali- ja terveysalla sekä vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeisiin.

Hallitusohjelmassa ei käytännössä esitellään lainkaan keinoja, joilla aloituspaikkamäärien lisääminen rahoitettaisiin. Yksi todennäköinen keino aloituspaikkojen resursoinnille on kansainvälisten opiskelijoiden poistaminen julkisen rahoituksen piiristä, joka vapauttaa OKM:n arvion mukaan 68 milj. €/v nykyiset lukuvuosimaksut huomioiden. Hallitusohjelmassa on linjattu, että täyskatteellisuuteen siirryttäessä perusrahoituksesta leikataan korkeakouluilta 20 milj. €. Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti OKM:n laskelmaan, sillä Arenen ammattikorkeakoululle tekemän kyselyn mukaan ammattikorkeakoulut käyttävät nykyisten stipendikäytänteiden mukaisesti reilusti yli puolet lukuvuosimaksuista koulutuksen järjestämisen kustannuksiin. Lukuvuosimaksuja maksavista opiskelijoista saatavat perusrahoituksen eurot siis kohdentuvat merkittävästi jo nyt suomalaisten kouluttamiseen.

Lukuvuosimaksu-uudistuksen lisäksi myös avoimen hinnoittelun uudistamisen ”hintana” leikataan korkeakoulujen perusrahoitusta 15 milj. €. Ammattikorkeakoulujen järkytykseksi myös sote-alan harjoittelukorvausten siirto STM:n kehykseen leikkaa ammattikorkeakoulujen rahoitusta 12 milj. €. Ohjelman linjausten perusteella ammattikorkeakouluilta leikataan yli 100 milj. € vuosien 2024–2028 aikana.

Todennäköistä onkin, että aloituspaikat ammattikorkeakouluissa vähenevät ensi vuodesta lähtien. Syy tälle on nyt tehtävät rahoitusleikkaukset ja Marinin hallituksen aikana annettujen määräaikaisten lisäaloituspaikkarahoitusten päättyminen. Lisäaloituspaikkojen poistuminen tiputtaa ammattikorkeakoulujen rahoitusta laskennallisesti vielä 20 milj. €, jolloin yhdessä leikkausten kanssa ammattikorkeakoulujen rahoitustaso on nykyuraa noin 50 milj. € pienempi vuonna 2027.

Ammattikorkeakoulujen kyky ylläpitää nykyisiä aloituspaikkamääriä ei ole mahdollista ilma pysyvää perusrahoituksen lisäystä. Joustonvara on jo käytetty vanhojen leikkausten vuoksi, kun ammattikorkeakoulujen tutkinnon hinta rahoitusmallissa on laskenut lähes puolella viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Koska uusia aloituspaikkoja ei hallituksen toimilla voida lisätä, keinoja etsitään ensimmäisen tutkinnon priorisoinnoista ja ensikertaisten hakijoiden aseman vahvistamisesta opiskelijavalinnassa. Samantasoisen tutkinnon suorittaneiden henkilöiden opinto-oikeuksien rajaaminen ei kuitenkaan yksin vapauta merkittävästi aloituspaikkoja, mutta aiheuttaa esteitä esimerkiksi sote-alan osaajapulaan vastaamiseksi. Korkeakoulupaikan vastaanottaneiden henkilöiden mahdollisuus vaihtaa koulutusalaa tai korkeakoulua vie sekin resursseja ja aloituspaikkoja, vaikka alan tai korkeakoulun vaihto toteutetaan muun kuin normaalin opiskelijavalinnan kautta.

Korkeakoulujen halutaan tehostavan opintojen läpäisyä. Rahoitusmallia esitetään muutettavaksi suuntaan, jossa kannusteita läpäisyn parantamiseen voidaan vahvistaa. Tämä ei ole helppoa, koska jo nyt rahoitusmallissa kaikki tutkinto-opiskelijoista tuleva rahoitus perustuu suoritettuihin tutkintoihin. Lisäksi korkeakouluja palkitaan jo nyt tavoiteajassa valmistumisesta.

Sitoutuminen parlamentaarisen TKI-tavoitteisiin tärkeää, mutta rahoituksen kohdentaminen vielä tärkeämpää

Positiivisena asiana hallitusohjelmassa on hallituksen sitoutuminen TKI-rahoituslakiin ja parlamentaarisesti sovittuun TKI-suunnitelmaan. Ohjelman T&K-rahoituksen lisäyksiä koskevassa kirjauksessa ensimmäisenä rahoituskohteena mainitaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehtävä perus- ja soveltava tutkimus.

Ammattikorkeakoulut pitävät keskeisenä, että TKI-rahoituksen lisäyksestä osa kohdistetaan suoraan korkeakoulujen perusrahoitukseen. Ammattikorkeakouluille keskeinen este TKI-toiminnan laajentamisessa on perusrahoituksen puute ja heikentää kykyä hakea ulkoisia rahoituksia esimerkiksi EU:n puiteohjelmassa olevista rahoituslähteistä kuten Horisontti Euroopasta. Merkittävä osa rahoittajista edellyttää korkeakouluilta omavastuuosuuksia, minkä lisäksi ammattikorkeakoulujen tulee kyetä pitämään kiinni henkilöstöstään omalla rahoituksellaan yli hankekausien. Esimerkiksi rakennerahastohankkeiden päätösten viivästyminen yli kahdella vuodella on pakottanut ammattikorkeakoulujen käynnistämään hankkeita täysin omalla rahoituksella.

Ohjelman kirjaus kohdentaa T&K-rahoitus erityisesti tutkimus-yritys-yhteistyöhön on erinomainen tavoite, jonka onnistuminen edellyttää TKI-rahoitusta tarjoavien organisaatioiden rahoitusinstrumenttien uudistamista ja uudelleenkohdentamista. Rahoitusta tulee kohdistaa instrumentteihin, jotka edellyttävät yhteistyötä korkeakoulujen ja muiden tutkimusorganisaation ja yritysten välillä. Esimerkiksi Business Finlandin rahoituksen painopistettä tulee siirtää merkittävästi Co-creation ja Co-innovation -rahoitusten suuntaan. Rahoitusta on kohdennettava koko TRL-asteikolle.

Tohtorikoulutuksen kehittäminen taas suorastaan huutaa ammattikorkeakoulujen kädenjälkeä. Ammattikorkeakoulut kouluttavat tohtoreita jo tällä hetkellä yhteistyössä sekä suomalaisten että kansainvälisten yliopistojen kanssa, kun oma tohtorikoulutus ei ole mahdollista. Vain ne voivat tarjota uskottavasti kaivattua työelämälähtöistä uudistamista tohtorikoulutukseen.

Varhaiskasvatuksen osaajapulaan helpotusta ammattikorkeakoulujen avulla

Hallitusohjelman yksi selkeä valopilkku on ohjelman varhaiskasvatusta koskevat kirjaukset. Ammattikorkeakoulujen tuottaman osaamisen tunnistaminen vahvistuu, kun varhaiskasvatuslaki avataan ja sosionomien roolia varhaiskasvatuksessa parannetaan. Lisäksi sosionomi YAMK-tutkinnon suorittaneet saavat jatkossa kelpoisuuden toimia päiväkodinjohtajina.

Samuli Maxenius

Erityisasiantuntija

Arene ry

Jaa

Sosiaali- ja terveysministeriötä ei kiinnosta ammattikorkeakoulujen sote-osaajien työvoimapula – Ammattikorkeakoulut petettiin sote-alan harjoittelurahoituksessa

Tekijä

Arenen viestinta

22/06/2023

Treatment and prevention. Scaled up look on a mature nurse sitting next to a blonde lady and fixing a sphygmomanometer on her arm before a regular pressure check up. — Adobe Stock - zinkevych

Ammattikorkeakoulut ovat täysin tyrmistyneitä sosiaali- ja terveysministeriön välinpitämättömyydestä ammattikorkeakoulujen sote-alan koulutusta ja osaajia kohtaan. Edellisellä hallituskaudella ammattikorkeakoulut pääsivät vihdoin parin vuosikymmenen taistelun jälkeen tasaveroiseen asemaan muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Tämä tarkoitti, että ammattikorkeakoulut eivät enää maksaneet omasta perusrahoituksestaan sote-alan opiskelijoiden harjoittelusta työantajille.

Tästä tasavertaisuuden luksuksesta ammattikorkeakoulut ehtivät nauttia kokonaisen vuoden.

Vertailun vuoksi kerrottakoon, että STM maksaa mutisematta 91,5 miljoonaan euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen harjoitteluista. Laajempana kontekstina ammattikorkeakoulujen asemasta Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoituksessa kuvaa sekin, että STM maksaa tällä hetkellä yliopistosta valmistuneiden erikoistumiskoulutuksia lähes 100 miljoonalla, mutta ammattikorkeakoulusta valmistuneiden reilulla 10 miljoonalla.

Sote-alan osaajistahan on valtava pula. Tästä syystä ammattikorkeakoulujen sote-alan tutkintotavoitteet ovatkin nousseet lyhyen ajan sisällä lähes kolmanneksella. Noin 60 prosenttia tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan osaajatarpeesta kohdistuu nimenomaan ammattikorkeakoulutukseen. Nopea opiskelijamäärien kasvu ilman lisärahoitusta, yhdessä vanhojen rahoitusleikkausten kanssa ovat johtaneet AMK-tutkinnon hinnan tippumiseen lähes puoleen kymmenessä vuodessa.

Mitä tekee hallitus ja STM tässä työvoimatilanteessa? Yrittävät siirtää harjoittelumäärärahat maksettavaksi uudestaan ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta eli OKM:stä. Eikä tässä vielä kaikki. Ennen muutosta ammattikorkeakoulut maksoivat harjoittelumaksuja työnantajille noin 8 miljoonaa euroa vuodessa, mikä todennettiin selvityksellä. STM väitti lainsäädäntöä tehtäessä, että kustannukset ovat 14 miljoonaa, mikä arvio muodostui ministeriön kyselystä. Laskelmia tai kyselyä ei pyynnöistämme huolimatta näytetty tai avattu meille. Arviomäärärahana tehty lainsäädäntö valmisteltiin lopulta 12 miljoonan euron vuosikustannuksella. Lopputulos siis olisi nyt, että ammattikorkeakoulut maksaisivat lähes tuplahinnan maksuja entiseen nähden! Loput rahat ministeriö kai kaataisi hyvinvointialueiden pohjattomaan kitaan.

Sote-alan tutkintokoulutus tulee ammattikorkeakouluissa vähenemään ei lisääntymään. Laadusta kun ei voi tinkiä. Pohjakosketus rahoituksessa on saavutettu.

Loppuun voisi vielä todeta, että EU on liikkumassa avain toiseen suuntaan. Euroopan parlamentti on juuri hyväksynyt aloitteen, jossa vaaditaan direktiivitasoista säätelyä harjoittelujaksojen vähimmäispalkasta.

Ammattikorkeakoulut vaativat, että juuri tehty lainsäädäntö puretaan ammattikorkeakouluja ja sieltä valmistuvia vahingoittavana, ellei rahoituksen siirrosta luovuta. Toivottavasti tulevaisuudessa ministeriö olisi ammattikorkeakoulujen sote-koulutuksen kehittämisen kumppani eikä vihollinen.

Ida Mielityinen
Toiminnanjohtaja
Arene ry

Jaa

100 miljoonan rahoitusleikkaus ammattikorkeakouluilta johtaa koulutuspaikkojen vähentämiseen – Ammattikorkeakoulujen rooli soveltavassa tutkimuksessa vahvistuu

Tekijä

Arenen viestinta

16/06/2023

Decline of euro exchange rate. Scissors cut dollars banknote. — AdobeStock - 9dreamstudio

Ammattikorkeakoulujen rahoitus leikkautuu hallituksen päätöksillä noin 100 miljoonaa euroa hallituskauden aikana. Tämä on pöyristyttävää tilanteessa, jossa Suomen koulutustasoa pitäisi nostaa avaamalla kymmeniä tuhansia uusia opiskelupaikkoja.

– Hallitusohjelmassa ei ole uskottavia päätöksiä Suomen koulutustason nostamiseksi. Työpaikat saavat jäädä odottamaan korkeasti koulutettua työvoimaansa, sanoo toiminnanjohtaja Ida Mielityinen Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenesta.

lähde: Hallitusohjelma, Koulutus ja osaaminen – arviot vaikutuksista.

Ammattikorkeakoulut sen sijaan iloitsevat tutkimusta- ja kehittämistoimintaa koskevista yleisistä linjauksista. Ammattikorkeakoulujen paikka ja potentiaali soveltavassa tutkimuksessa ja Suomen elinvoiman tekijänä tunnustetaan vihdoin. Erityisesti kireässä taloudellisessa tilanteessa rahoituksen kohdentaminen määrittää sen vaikuttavuuden. Soveltavan tutkimuksen painottaminen on oikea päätös Suomelle. Ammattikorkeakouluilla on luovuttamaton paikka kysyntä- ja työelämälähtöisten tutkimusekosysteemien kokoamisessa ja yrityksiä palvelevien tutkimusinfrastruktuurien rakentamisessa. Osa rahoituksesta on kohdennettava suoraan ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen, jotta kyky osallistua ja hakea rahoitusta yhdessä työelämän kanssa esimerkiksi EU-puiteohjelmarahoituksista olisi mahdollista.

Ammattikorkeakoulut petettiin sote-alan harjoittelulainsäädännön kanssa

Arene on täysin tyrmistynyt sosiaali- ja terveysministeriön välinpitämättömyydestä ammattikorkeakoulujen sote-alan koulutusta kohtaan. Päätös ottaa juuri saadut harjoittelumäärärahat ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta on käsittämätöntä tässä työvoimatilanteessa. Uskomattominta on, että nyt ammattikorkeakouluilta leikattaisiin lähes tuplamäärä rahoitusta siihen nähden, mitä ne ovat maksaneet harjoittelukorvausta ennen lainsäädäntöä. Tähän ammattikorkeakoulut eivät aio suostua.

– Ammattikorkeakoulut haluavat, että juuri tehty lainsäädäntö puretaan ammattikorkeakouluja ja sieltä valmistuvia vahingoittavina ellei rahoituksen siirrosta luovuta, vaatii Arenen puheenjohtaja Mervi Vidgrén.

Kansainvälisiltä opiskelijoilta perityt maksut eivät oikeuta leikkauksiin korkeakouluilta

Hallitusohjelmassa esitetään EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden siirtämistä kokonaan valtion korkeakouluille maksaman rahoituksen piiristä. Toisin kuin kaavaillaan, esitetty muutos ei vapauta ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja opiskelupaikkoja suomalaisten opiskelijoiden tutkintokouluttamiseen.

Ammattikorkeakoulut perivät jo nyt EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta vähintään 7000 euron lukuvuosimaksut, joista reilusti yli puolet käytetään koulutuksen kustannuksiin, suuri osa käyttää merkittävästi enemmän. Kansainvälisten opiskelijoiden tutkinnoista saatava julkinen rahoitus käytetään jo nyt suomalaisten opiskelijoiden kouluttamiseen.

Avoimen maksujen korotus ei ratkaise jatkuvan oppimisen haasteita

Hallitusohjelmassa esitetään, että avoimen korkeakouluopetuksen roolia voidaan kasvattaa nykyisestä. Ehdotus avoimen korkeakoulun opintojen hinnoittelun monipuolistamisesta on järkevää.

Arene kuitenkin muistuttaa, ettei jatkuvan oppimisen haasteita voida rahoittaa pääasiassa julkisrahoitteisella avoimen korkeakoulun tarjonnalla. Yksilöille ja työnantajille on luotava kannusteet hankkia tarvitsemansa koulutus. Erityisesti nykyisessä rahoitustilanteessa korkeakoulut eivät voi kasvattaa tai kehittää jatkuvan oppimisen tarjontaa perusrahoituksella.

Lisätietoja

Ida Mielityinen, Arenen toiminnanjohtaja, p. 050 594 0731

Jaa

Ammatillisen opettajankoulutuksen tutkimusosaaminen aallon harjalla

Tekijä

Arenen viestinta

16/06/2023

Speaker giving a talk on scientific conference. Audience at the conference hall. Business and Entrepreneurship concept. — Adobe stock - kasto

Ammattikasvatukseen keskittynyt tutkimus mahdollistaa työelämäläheisen osaamisen ja ammattisivistyksen tutkimusperäisen kehittämisen.

Ammatilliselta toisen asteen koulutukselta, ammattikorkeilta ja aikuiskoulutukselta odotetaan voimakasta työelämäkumppanuutta ja sitä, että opiskelijat menestyvät työelämässä. Tietoa on opittava ja sitä on kyettävä soveltamaan. On mukauduttava edessä oleviin haasteisiin ja tiedostettava, minkälaisia uusia tietoja ja taitoja tarvitaan.

Parlamentaarinen tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) työryhmä on vastikään linjannut tutkimus- ja innovaatiomyönteisen toimintaympäristön kehittämisestä. Kun tarkastellaan yritysten TKI-menoja, ovat ne painottuneet kehittämistyöhön riippumatta yrityksen koosta.

Tähän TKI-maailma ammattiosaajia ja asiantuntijoita koulutetaan ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa. Työelämätaivaltaan aloittava nuori tai työikäinen osaaja tarvitsevat vahvaa tarttumapintaa innovaatioprosesseihin ja kykyä toimia verkostoissa.

Oppiminen perustuu autenttiselle tekemiselle, kokeiluille ja tiedon ja osaamisen jakamiselle työelämän ja oppilaitoksen tarjoamissa oppimisympäristöissä. Pedagogiikka nojautuu opetuksen, tutkimuksen, kehittämistyön ja yhteistyön yhdistelmälle työelämän toimijoiden kanssa. Osaaminen rakentuu jatkuvaan oppimiseen ja avoimeen menetelmien, taitojen ja kokemuksen jakamiseen.

Yhteiskuntamme tarvitsee ammattikorkeakouluja monista syistä

Talouden näkymien selkiintymättömyys synnyttää osaltaan epävarmuutta työelämään. Tilanne edellyttää jatkuvaa analyysia tulevaisuusvisioista ja niiden vaikutuksista ammatilliseen osaamiseen ja koulutukseen.

Ammattikorkeakoulujen yhteydessä toimivat ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat tärkeitä instituutioita, jotka valmistavat opetus- ja tutkimushenkilöstö monipuolisiin työtehtäviin ja vastaamaan työelämän osaamistarpeisiin tutkittuun tietoon pohjautuen.

Koko ammatillisen koulutuksen kentän ja työelämän yhä yhteisempi toimintaympäristö muuttavat niiden keskinäisiä suhteita ja lisäävät haasteita yrityksille ja koulutusjärjestelmälle. Muutosvirrat edellyttävät muun muassa vallitsevien koulutuksen toimintamallien ja työelämäläheisen oppimisen käytäntöjen uudelleenarviointia ja uudistumista.

Tutkimustyön taustavaikuttajina toimivat laajat muutoksen kaaret kuten digitaalisuuden lisäämisen mahdollisuudet ja haasteet, työelämäläheisyyden edelleen kehittäminen sekä informaalin ja nonformaalin oppimisen vahvistuminen osana ammatillisessa ja ammattikorkeakoulutuksessa hankittavaa osaamista. Akateeminen tutkimus tarjoaa toki suuntaviivoja opetuksen, ohjauksen ja oppimisen tarkasteluun. Rinnalle tarvitaan ammattikasvatuksen vakaampaa asemaa tieteen alana.

Opettajankouluttajat mukana muutosvirrassa

Muutosvirrat antavat näkymää opettajan osaamisen tarpeille, opettajaidentiteetin rakentamiselle ja ammatillisen opettajankoulutuksen uudistamiselle. ”Ammattikasvatuksen tutkimuksen on tapahduttava ja sen tekijöiden on oltava läsnä siellä missä ammatin oppimista ja ammatillista kasvua tapahtuu.” Viisaita sanoja professori Petri Nokelaiselta Ammattikasvatuksen aikakausikirjan ammattikasvatuksen tutkimusta määrittelevässä artikkelissa.

Ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat entisestään yhdistäneet osaamistaan työelämäläheisen ammatillisen oppimisen ja koulutuksen tutkimusohjelman ja verkoston kautta. Tutkimusyhteistyöllä kuljetaan kohti yhä laadukkaampaa työelämäläheistä pedagogiikkaa ja tuetaan ammatillisen osaamisen, työelämätaitojen ja ammatillisen koulutuksen muutoksia. Seuraavalla hallituskaudella on syytä vahvistaa ammattikasvatuksen ja työelämässä tapahtuvan oppimisen tutkimuksen resursseja.

Onko yhteiskunnassa syväymmärretty miten tärkeä osa Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää ammattikorkeakoulut ovat, ja miten keskeinen rooli innovaatiotoiminnan kehittämisessä niillä on? Kunnianhimoa on nostettava myös tältä osin.

Kirjoittajat

erityisasiantuntija Hannele Louhelainen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
johtaja Hanna Ilola, TAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Jaa

Ammattikorkeakoulujen yhteiset tekoälysuositukset katsovat tulevaisuuden osaamiseen

Tekijä

Arenen viestinta

12/06/2023

Person using artificial intelligence technology on a laptop vector illustration. Technology, innovation and the future. — Adobe stock - Kit8 d.o.o.

Ammattikorkeakoulut julkaisevat yhteiset suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluissa. Suositukset koskevat erityisesti tekoälyn hyödyntämistä koulutuksessa. Suositusten valmistelusta ovat vastanneet ammattikorkeakoulujen koulutuksen vararehtorit.

– Tekoälyn viimeaikainen nopea kehitys on haastanut myös ammattikorkeakoulut laajasti pohtimaan tekoälyn roolia osana oppimisprosessia sekä työelämätaitona. Ammattikorkeakoulut haluavat olla aktiivisia tekoälytyökalujen hyödyntämisessä. Näin varmistamme opiskelijoiden ja henkilökunnan osaamisen tekoälyn hyödyntämisessä nyt ja tulevaisuudessa, toteaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Tekoälyllä on varmasti jo lähitulevaisuudessa merkittävä rooli asiantuntijatehtävien työssä, ja siksi koulutuksen tulee tarjota opiskelijoille laajat valmiudet hyödyntää tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia. Toisaalta ammattikorkeakouluissa tunnistetaan, että tekoäly tuo uusia kysymyksiä oppimisprosessien pohtimiseen sekä osaamisen varmistamiseen. Ammattikorkeakoulut edistävät organisaationa, opetuksessa ja tutkimuksessa tekoälyn tarkoituksenmukaista sekä eettistä käyttöä.

– Ammattikorkeakouluissa tekoäly nähdään tukiälynä, jonka tarkoitus on toimia apulaisena, ideoijana, sparraajana ja toiminnan tehostajana. Tekoäly on hyödyllinen kumppani, kunhan sen käyttäjä on tietoinen tekoälyyn liittyvistä rajoitteista ja tuo esille avoimesti, että teoksen tai työn teossa on hyödynnetty tekoälysovelluksia, sanoo Arenen koulutuksesta vastaavien johtajien ja vararehtoreiden puheenjohtaja, Metropolian jatkuvan oppimisen johtaja Heidi Rontu.

Arenen suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluille >>

Jaa

Arenen suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluille

Tekijä

Arenen viestinta

12/06/2023

Arenen suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluille >>

Arene’s recommendations on the use of artificial intelligence for universities of applied sciences >>

Arenes rekommendationer till yrkeshögskolorna om utnyttjande av artificiell intelligens >>

Jaa

STTK:n ja Arenen viesti tulevalle hallitukselle: Suomi tarvitsee ammattikorkeakoulujen ja sieltä valmistuneiden osaamista

Tekijä

Arenen viestinta

07/06/2023

Shot of a group of university students working on computers in the library at campus — Adobe stock - Nikish Hiraman

Suomessa on pula työvoimasta ja osaamisesta. Tulevalla hallituksella on Suomen kohtalon avaimet käsissään. Talouden tiukka liikkumavara pakottaa tekemään valintoja. Ellemme kykene samanaikaisesti lisäämään korkeakoulutettujen määrää ja huolehtimaan työikäisten osaamisen kehittämisestä, hinta Suomen taloudelle on kova.

Koulutus- ja osaamistason vajeet aiheuttavat työllistymisongelmia, työpaikat jäävät ilman riittävää työvoimaa ja tutkimus- ja kehittämispanokset jäävät vajaakäytölle ilman osaajia.

– Muuttuvassa työelämässä on tärkeää pitää kiinni ihmisten mahdollisuudesta nostaa osaamis- ja koulutustasoaan työuran aikana tai kouluttautua uuteen ammattiin. Tässä on kyse myös oikeudenmukaisuudesta, sillä työelämän muutokset osuvat usein kovimmin heikommassa asemassa oleviin, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo.

Työelämässä osaamistarpeet muuttuvat nopeasti. Ennakointitietojen mukaan uusissa avautuvissa työpaikoissa kasvaa eniten ammattikorkeakoulutettujen tarve. Tulevaisuudessa keskeisiä ovat koulutukselliset ratkaisut, joissa yhdistyy käytännöllinen osaaminen, työelämäläheisyys ja teoreettinen ymmärrys.

Vihreä kasvu vaatii panostuksia osaamiseen

Siirtymä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa muuttaa työelämää ja osaamisvaatimuksia. Vihreässä siirtymässä onnistuminen edellyttää koko yhteiskunnan läpäisevää ajattelun systeemistä muutosta, jossa koulutuksella on keskeinen rooli.

Ammattikorkeakouluilla on merkittävä rooli erityisesti pk-yritysten vihreän siirtymän valmiuksien tukemisessa. Pienemmillä yrityksellä on isoja heikommat mahdollisuudet tehdä vihreän siirtymän edellyttämiä investointeja ja kehittää uusien teknologioiden käyttöön liittyvää osaamista.

Ammattikorkeakoulut ovat jo vuosia kehittäneet yhdessä systemaattisesti koulutustaan ja TKI-työtään, jotta sieltä valmistuneilla asiantuntijoilla olisi mahdollisimman laaja kestävän kehityksen kädenjälki suomalaiseen yhteiskuntaan. Tutkimus ja koulutus kuuluvat korkeakoulutuksessa yhteen, ja siitä syntyy myös ammattikorkeakoulutuksen vaikuttavuus.

– Ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimuksen ja kehittämistyön potentiaali nojaa koulutustehtävään. Näin luodaan pohja käytännönläheisille ja tehokkaille uudistuksille työelämän ja yhteiskunnan eri alueilla, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen puheenjohtaja Mervi Vidgrén sanoo.

Järjestöt näkevät, että ammattikorkeakoulujen ja sieltä valmistuneiden osaamista on käytettävä ennakkoluulottomammin ja paremmin hyväksi työmarkkinoilla.

STTK:n ja Arenen edustajat kokoontuivat 7.6. keskustelemaan vihreän siirtymän vaikutuksista työelämään ja eri toimialoihin.

Lisätietoja:

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, p. 040 509 6030.

Arenen puheenjohtaja Mervi Vidgrén, p. 044 785 5001.

Jaa

Ammattikorkeakoulut varmistavat koulutuksen kehittämisellä eturivin paikan vihreän siirtymän tekijöinä – julkaisevat Kestävän ammattikorkeakoulutuksen oppaan

Tekijä

Arenen viestinta

02/06/2023

Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat sitoutuvat kouluttamaan asiantuntijoita, joilla on erinomaiset valmiudet edistää monipuolisesti kestävää kehitystä työssään. Ammattikorkeakoulujen yhteistyössä valmisteleva Kestävän ammattikorkeakoulutuksen käsikirja vahvistaa tavoitteen saavuttamista. Se tarjoaa teoreettista ja käytännöllistä tietoa kestävää kehitystä edistävän koulutuksen järjestämisestä ammattikorkeakouluissa. Opas kestävyyden huomioimisesta ammattikorkeakoulujen TKI-työssä julkaistiin jo aiemmin.

–Nyt julkaistava opas tarjoaa konkreettisen tuen korkeakouluille kehittää opetussuunnitelmia, pedagogisia ratkaisuja ja osaamisen arviointia eri koulutusaloilla ja opintojen eri vaiheissa. Oppaasta saa myös tärkeän teoreettisen pohjan työlle, kertoo ammattikorkeakoulujen yhteistä kestävyystyötä vetävä Arenen hallituksen jäsen, rehtori Turo Kilpeläinen LAB-ammattikorkeakoulusta.

Ammattikorkeakoulut haluavat antaa täyden panoksensa Suomen vihreän siirtymän tueksi. Tämä teos tekee hyvin näkyväksi ammattikorkeakoulujen laajaa, systemaattista ja asiantuntevaa työtä, jonka avulla suomalaista työelämää tehdään eri tavoin kestävämmäksi.

–Suuntaamme monella tapaa koulutusta, soveltavaa tutkimusta ja kehittämistoimintaa niin, että Suomi saisi myös kaupallista hyötyä vihreästä osaamisesta. Tavoitteemme on kuitenkin paljon nykyistä korkeammalla, painottaa Kilpeläinen

Kirja on tarkoitettu kaikille, joita kiinnostaa kestävän maailman rakentaminen asiantuntijoita kouluttamalla.

Artikkelikokoelman kirjoittajat ovat opettajia ja koulutussuunnittelun asiantuntijoita yhdestätoista ammattikorkeakoulusta. Tekstit ovat syntyneet osana Arenen kestävyys- ja vastuullisuusryhmän työtä vuosina 2020–2023.

Kirjan julkistamistilaisuus pidetään osana Pedaforum-tapahtumaa Tampereen yliopiston Hervannan kampuksen Kappelisalissa ti 6.6. 2023 klo 15.30. Tapahtumaa voi seurata myös verkossa. Ilmoittaudu verkkotapahtumaan viimeistään 5.6. 2023 klo 16 sähköpostiin eveliina.asikainen@tuni.fi.

Tutustu Kestävän ammattikorkeakoulutuksen käsikirjaan >>

Jaa

1 234...88 Sivu 3 / 88