Koti Blogi Sivu 3

Miten kyberpuolustaa oppimisympäristöjämme?

0

Koulutussektori on osoittautunut kiinnostavaksi kohteeksi kyberhyökkäyksille, ja uhka on valitettavasti konkretisoitunut jo useasti eri puolilla Suomea. Ennakointi, yhteistoiminta, käyttöoikeushallinta sekä koulutus ovat esimerkkejä puolustuskeinoista, joita tunnistettiin osana AAPA- ja AKTIV-verkostojen, eli ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten tietohallintojohtajien yhteistä työpajaa marraskuussa 2022.

Työpajan evästyksenä kuultiin Savonian kokemukset siihen alkuvuonna 2022 kohdistuneesta kiristysyrityksestä. Tyypillisiä tietoturvauhkia tällä hetkellä ovat kiristyshaittaohjelmat, palvelunestohyökkäykset sekä riski talvikauden sähkökatkoista.

Uhkien ennakoinnissa keskeinen periaate on muistaa inhimillisten tekijöiden vaikutus niin käyttäjien kuin palveluiden ylläpitäjienkin osalta. Organisaation toimintaprosesseihin ja teknologioiden ajantasaisuuteen voidaan resurssien puitteissa vaikuttaa, mutta ihmiset ovat järjestelmän heikko lenkki.

Käyttäjien tunnusten kalastelu on hyökkääjille tehokas keino löytää tunkeutumisreittejä ja tämä on kouluissa jo merkittävä ongelma. Kalastelukeinoja on monia: sähköposti, some, puhelin ja tekstiviestit. Huomiota tulisi kiinnittää vanhentuneiden tunnusten poistamiseen, käyttöoikeuksien rajaamiseen vain tarvittavaan sekä ylläpitotunnusten eriyttämiseen. Mikään yksittäinen tunnus ei saisi olla riskitekijä. Tietoturvan testaamiseksi on pilotteina nyt toteutettu itse organisoituja kalastelukampanjoita. Tuloksilla voidaan mitata ja havainnollistaa riskitasoa. Piloteista saatujen kokemusten perusteella niitä on syytä jatkaa.

Kun muutos on jatkuvaa ja uusia asioita virtaa omaksuttavaksi, vaihtelee käyttäjien tietoturvaosaamisen taso pakostakin. Tästä syystä tulisi olla prosessimaista, tietyin välein systemaattisesti toistuvaa tietoturvakoulutusta. Kun tällaisen järjestelyihin liittyy paljon avoimia kysymyksiä, voisi tilausta olla sektorin yhteisille koulutusaineistoille. Koulutusta on nyt yhdistetty mm. uusille henkilöille annettavaan perehdytykseen sekä tiettyihin muutosvaiheisiin, kuten vahvennetun tunnistautumisen käyttöönottoon.

Tietoturvakoulutuksen järjestäminen edellyttää tukea organisaation koko johdolta, se ei voi olla pelkästään tietohallinnon vastuulla. Esimiesten (ja opiskelijoiden osalta opettajien) vastuuta koulutukseen osallistumisen kattavuudesta tulee korostaa. On myös syytä miettiä sanktiot laiminlyöntitilanteisiin, jyrkimpänä esimerkkinä tunnusten sulkeminen.

Organisaatiojohdon yhteistyö on kriittinen tekijä myös uhkien ennakoinnissa ja niihin varautumisessa. OKM:n kesällä 2022 edellyttämä valmiussuunnitelmien päivitys ja siihen liittyvä harjoittelu ovat auttaneet huomaamaan tämän näkökohdan.

Riskipohjainen tarkastelu on yksi lähtökohta suunnitella varautumista. Muita hyviä käytänteitä ovat valmiiksi laaditut listat ensi vaiheen tärkeimmistä toimenpiteistä ja jako eri aikaikkunoille (esim. 30 min / 3 tunnin aikana). Suunnitelmat tulisi myös tulostaa paperille sähköttömiä tilanteita ajatellen. Huomiota pitää yhä enemmän kiinnittää kiinnostavan datan vääriin käsiin joutumisen riskiin.

Kriisitilanteita täytyy harjoitella ja korjata havaittuja puutteita. Digi- ja väestötietoviraston Taisto-harjoitukset ovat pätevä väylä. Ulkopuoliset tietoturva-auditoinnit ja korkeakoulujen tietoturva- eli SEC-verkostojen järjestämät harjoitukset ovat olleet enemmän yo-puolen vahvuuksia, joita voisi soveltaa laajemminkin.

Viestintä kriisin aikana on herkkä kohta, joten siihen ennalta valmistautuminen ja selkeä roolittaminen on erityisen tärkeää. Annetuilla lausunnoilla voi olla miljoonayleisö ja toisaalta vakavissa loukkauksissa viranomaiset todennäköisesti rajoittavat tutkinnallisista syistä ulos kerrottavia yksityiskohtia. Silti mahdollisimman avoin asiantuntijaverkostojen välinen tietojen vaihto auttaa oppimaan huonoistakin kokemuksista ja se vähentää kokonaisriskiä. Hyvänä esimerkkinä tähän kannustamisesta on Digi- ja väestötietoviraston kaksi viikkoa yhteisseminaarin jälkeen Savonialle myöntämä Vuoden Digiturvateko -tunnustus – perusteena oli aktiivisuus kertoa omista kokemuksista monissa tietoturvaan liittyvissä tilaisuuksissa.

Jaakko Riihimaa
IT-pääsihteeri
AAPA-verkosto

Jaa

Arenen lausunto tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta

0
Photo by Intricate Explorer on Unsplash
  • Arene pitää suunnitelman tärkeimpiä linjauksia pääosin oikeansuuntaisina. Suunnitelmassa tunnistetaan hyvin ammattikorkeakouluille ominainen soveltavan tutkimuksen ja kehittämistoiminnan rooli.
  • Arene pitää ehdottoman tärkeänä, että suunnitelmassa sitoudutaan kasvattamaan ammattikorkeakoulujen valtionrahoitusta. Perusrahoitusta tulee kasvattaa, jotta voimme vastata korkeakoulutettujen osaajapulaan ja toisaalta vahvistaa ammattikorkeakoulujen kyvykkyyttä hankkia TKI-rahoitusta ja toteuttaa työelämää ja alueita tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
  • Ammattikorkeakoulut kannattavat ajatusta tukea sekä ammattikorkeakoulujen kyvykkyyttä hankkia T&K-rahoitus eurooppalaisista ja kansainvälisitä lähteistä. Tehokkaimmin tätä tuetaan perusrahoituksen nostolla, nimikesääntelyn joustavoittamisella ja tohtorikoulutusoikeudella.
  • Yritysten tukemisessa keskeistä on huomioida erilaisessa kehitysvaiheessa ja erilaisilla tavoitetasoilla toimivat yritykset.
  • Arenen pitää tärkeänä suunnitelman linjausta, jonka mukaan perustutkimuksen infrastruktuurin ohella myös ammattikorkeakouluille luontaisen soveltavan tutkimuksen ja kehittämistoiminnan infrastruktuureihin tulee kohdentaa investointeja. Ammattikorkeakoulujen tutkimusinfrastruktuurit rakennetaan pääasiassa siten, että ne palvelevat sekä koulutusta että ammattikorkeakoulun ja alueen elinkeinoelämän TKI-tarpeita.
  • Suunnitelmassa viitataan koko korkeakoulusektoriin useassa kohdin pelkästään yliopistoina. Arene edellyttää, että koko duaalimalli tunnistetaan yhdenvertaisesti läpi koko suunnitelman.

Lue lisää

Arenen lausunto tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta >>

Jaa

Miten Suomi tekisi ammattikorkeakoulujen kaltaisen tuottavuusloikan?

0
Photo by micheile dot com on Unsplash

Ammattikorkeakoulut ovat pystyneet siihen, mihin muu Suomi ei eli tuottavuuden kasvattamiseen. Suomen työn tuottavuuden kasvu 2022 oli 0,2 prosenttia (Global Innovation Index, 2022). Olimme maavertailussa sijalla 84, ja tilanne ei ole parantunut finanssikriisin jälkeen. Heikko tuottavuus on Suomen suurimpia haasteita myös kansainvälisten arvioiden ja vertailujen perusteella.  

Parantaakseen tilannetta Suomi aikoo nyt käyttää tutkimukseen ja kehittämiseen aiempaa enemmän rahaa. Lisäraha onkin saatava tukemaan paremmin tuottavuuden kasvua. Kansainvälisessä vertailussa Suomen tieteellinen vaikuttavuus on vain keskivertoa ja tilanteen parantamiseen on löydettävä uusia keinoja.  

Tarvitsemme sekä lisää korkeammin koulutettua, paremmin tuottavaa työvoimaa että lisää soveltavaa – ja käytännössä sovellettavaa – tutkimusta. Uutta tietoa tuottavat ja soveltavat ihmiset. Tutkimuspanokset valuvat hukkaan ilman osaajia. 

Ammattikorkeakoulut ovat vastanneet huutoon jo pitkään. Vuonna 2021 tutkintoja suoritettiin 25 prosenttia enemmän kuin 2011 samalla vaikka rahoitustaso laski reaalisesti 200 miljoonalla eurolla. Ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutuksen tuottavuus kasvoi vuosien 2011 ja 2021 välillä 58 prosenttia. Samaan aikaan myös TKI-toiminnan ja jatkuvan oppimisen volyymia on kasvatettu merkittävästi, toteaa Arenen TKI-valiokunnan puheenjohtaja, tutkimus- ja innovaationeuvoston jäsen, rehtori Vesa Taatila.   

Osaajapulan lisäksi toinen ydinkysymys on uuden tiedon käyttö yhteiskunnassa, sillä vasta siitä syntyy uuden tiedon vaikuttavuus. Business Finlandin ja Suomen Akatemian arvioinneissa on todettu, ettei T&K-rahoitusjärjestelmämme tue riittävästi tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän yhteistä soveltavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa.  

Kriittistä on korjata soveltavan tutkimuksen ja sen hyödyntämisen tutkimusrahoituksessa tehdyt virheet. T&K-rahoitusta tulee suunnata nykyistä enemmän yhteistyössä tehtävään soveltavaan tutkimukseen ja kehittämistoimintaan. Koulutusorganisaatiot huolehtivat osaamisen ja tiedon kierrättämisestä. Ammattikorkeakouluilla on valtava potentiaali erityisesti pk-yritysten T&K-työn vahvistamisessa. 

Sivistyskatsauksessa sekä parlamentaarisessa valvonnassa syntyneessä T&K-rahoituksen suunnitelmassa nähdään tarve tohtorikoulutuksen lisäämiselle. Määrän lisäksi nykyistä useamman tulisi työllistyä yksityiselle sektorille. Suomen T&K-henkilöstöstä vain 20 prosenttia on suorittanut tutkijankoulutuksen (tohtori, lisensiaatti). Yrityssektorilla T&K-työtä tekevistä vain 7 prosenttia on tutkijankoulutettuja (Tilastokeskus). Osuus on kasvanut erittäin hitaasti.  

Tohtorikoulutusta on kehitettävä työelämärelevantimmaksi ja koulutusta lisättävä aloilla, joista työllistytään yrityksiin. Ammattikorkeakouluilla ja sieltä valmistuneilla on myös paljon mahdollisuuksia tohtorikoulutuksen kehittämisessä, ja tämä potentiaali on toistaiseksi lähes täysin hyödyntämättä, Taatila sanoo.   

Lukuja ammattikorkeakoulujen työstä ja tuloksista 



Lisätietoja:

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskeva monivuotinen suunnitelma >>

Sivistyskatsaus kuvaa Suomen koulutus- ja kulttuurisektorin kehitystä viime vuosikymmenien ajalta nykypäivään – OKM – Opetus- ja kulttuuriministeriö 

Jaa

Jouni Koski ja Mona Forsskåhl Arenen varapuheenjohtajiksi

0

Laurean rehtori Jouni Koski valittiin Arenen hallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Yrkeshögskolan Arcadan rehtori Mona Forsskåhl. Päätökset tehtiin Arenen hallituksen järjestäytymiskokouksessa 12.1. Hallituksen puheenjohtajana toimii rehtori Mervi Vidgrén Savoniasta.

Hallituksen tueksi asetettiin neljä valiokuntaa, joille valittiin puheenjohtajat. Valiokunnat ovat keskeisiä verkostoja, joiden kautta Arenen toiminta organisoituu. Digitalisaatiovaliokunnan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin rehtori Pertti Puusaari (HAMK). Koulutusvaliokunnan puheenjohtajana jatkaa rehtori Jouni Koski (Laurea), TKI-valiokunnan puheenjohtajana jatkaa rehtori Vesa Taatila (Turku AMK) ja kv-valiokunnan puheenjohtajana jatkaa rehtori Mona Forsskåhl (Arcada).

Lisäksi hallituksen jäsen rehtori Turo Kilpeläinen (LAB) jatkaa kestävyys- ja vastuullisuustyöryhmän puheenjohtajana.

Jaa

Strategisella otteella kohti yhä vahvempia ammattikorkeakouluja

0

Ammattikorkeakoulut ovat kehittyneet viime vuosina voimakkaasti, ja kehitys kulkee yhä kunnianhimoisempaan suuntaan.

Kehitys vaatii tahtoa, visiota ja pitkäjänteisyyttä. Uskoa johonkin, joka ylittää annetut rajat. Uskoa ihmisiin ja heidän osaamiseensa. Se vaatii myös uskallusta tarttua tilaisuuksiin, joita tulee. Mutta pitää osata tarttua vain niihin tilaisuuksiin, jotka vahvistavat visiota.

Strategiapohjainen osaamisen kehittäminen on ollut oman ammattikorkeakouluni kehittämisen ydin. Se tarkoittaa vahvaa strategista, tavoitteellista otetta ja siihen liittyviä epämieluisiakin valintoja – poisvalintoja. Jatkuvaa toimintojen profilointia ja osaamisen kehittämistä. Meillä se tarkoittaa myös järjestelmiä, jotka yhdistävät henkilökohtaiset tavoitteet korkeakoulun tavoitteisiin, sekä osaamisen arviointia ja henkilöstön kehittämisohjelmia. Voisi varmaan sanoa, että ammattikorkeakoulussa korostuu korkeakoulun autonomia, kun toisessa korkeakoulusektorissa eli yliopistoissa korostuu yksilön autonomia.

Huolimatta siitä, että ammattikorkeakoulujen rahoitus on tuskastuttavan heikkoa, kehityksen ajurina on tulenpalava tahto rakentaa työelämälle hyödyllistä korkeakoulua sekä koulutuksessa että sitä tukevassa tutkimuksessa. Ajallaan valmistuneiden määrät ovat kasvaneet jyrkästi, ja ylempien korkeakoulutukintojen määrä on kasvanut. Olemme osallistuneet koulutuksen lisäystalkoisiin, jatkuva oppiminen on dna:ssamme ja koulutus perustuu tutkimus-, kehittämis-ja innovaatiotoimintaan.

Kansainvälisyyden rintamalla ammattikorkeakouluista on tullut vahvoja toimijoita EU-komission valitsemissa verkostopohjaisissa Eurooppalaisissa yliopistoissa, joihin työelämätoimijat vahvasti kytkeytyvät. Osaamisen vienti on monelle ammattikorkeakoululle vahvaa liiketoimintaa, jossa voitot perinteisistä kansainvälisistä korkeakouluista (esim. Cambridge) eivät ole enää harvinaisuuksia. Lukukausimaksullinen koulutus on avannut uuden mahdollisuuden terveelle kasvulle ja oman osaamisen kehittämiselle. Suurin osa amkeista kasvaa ja kehittyy jo täysin lukukausimaksuin rahoitettuna toimintana.

Tässä valossa on hämmentävää, että meillä halutaan rajoittaa kehitystä eurooppalaisittain kotikutoisilla nimikkeillä. Puhumme ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista sen sijaan, että puhuisimme eurooppalaiseen tapaan maisterista. Meillä on yliopettajia, kun eurooppalaisissa ammattikorkeakouluissa on professoreja.

Joskus tuntuu vahvasti siltä, että Suomi on jotenkin kangistunut. On kuin meillä olisi taipumus tarrautua opinkappaleisiin ja vanhentuneisiin arvoeriin. Vaikka jokin asia olisi ollut oikea ratkaisu menneisyydessä, se voi sopia huonosti nykymaailmaan. Meidän pitää elää ajassa ja sovittaa kehityksemme muuhun maailmaan, sillä vanhaan kupla-Suomeen meillä ei enää ole paluuta.

Kun katsotaan esimerkiksi saksalaisten ammattikorkeakoulujen kehitystä, tohtoritutkinnot yleistyvät niissä kovaa vauhtia. Tämä on meillekin tärkeä kehityssuunta, jotta amkit voisivat kouluttaa omat opettajansa ja tutkijansa työelämälähtöisestä näkökulmasta. Vielä sitäkin tärkeämpää olisi kouluttaa työelämään ratkaisuhakuisia tohtoreita tekemään tutkimusta ja lisäämään uudistumisvoimaa. Voisipa olla mahdollista, että ammattikorkeakoulujen tohtoritutkinnot olisivat lukukausimaksullisia.

Otetaan siis Suomessa kaikki mahdollisuudet käyttöön, ajatellaan ennakkoluulottomasti ja rakennetaan aidosti osaamispohjaista kilpailukykyä.

Pertti Puusaari
Rehtori
Hämeen ammattikorkeakoulu

Jaa

Hyvinvointialueiden menestys ei ratkea vanhoilla osaamisilla

0

Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastusala elävät todeksi nyt Suomen historian suurinta sote-alan muutosta ja murrosta. Sote-uudistus on vihdoinkin totta.  

Kun itse opiskelin 1990-luvulla hoitotyötä, olivat avainkäsitteet moniammatillisuus, palvelujärjestelmät, yhteisöllisyys ja yhteistyö sekä asiakaslähtöisyys. Nämä eivät tietenkään ole kadonneet mihinkään. Ne ovat aina läsnä, kun olemme ihmisten ja yhteisöjen kanssa tekemisissä. Mutta vastataanko näillä hyvinvointialueiden tulevaisuuden kyvykkyyksiin siten, että osaaminen edistää kyvykkyyttä vastata tavoitteisiin. 

Olin hämmentynyt, ehkä pettynytkin, kun luin Sosiaali- ja terveysministeriön tilaamaan selvityksen sote-integraation edellyttämästä monialaisesta yhteistyöosaamisesta. Selvityksen tulosten mukaan keskeisiä sote-integraation edellyttämiä osaamisalueita ja sisältöjä ovat monialainen yhteistyöosaaminen, asiakaslähtöisyysosaaminen, palvelujärjestelmäosaaminen ja etiikka- ja lainsäädäntöosaaminen. Nämä kaikki ovat ydinosaamista, mutta riittäkö se, jotta saamme jatkossakin laadukkaita ja saavutettavia palveluita. Ei riitä. Näin emme uudista toimintaamme haasteiden mukaisesti.  

Luin mainitun selvityksen tulokset moneen kertaan. Näilläkö me vastaamme tulevaisuuden haasteisiin? Näinkö historian suurin sote-alan muutos hoidetaan? Entäs, jos selvityksen tuloksena olisikin ollut osallisuus, luovuus, kyky oppia, digitaaliset taidot, päätöksentekokyky, kestävä kehitys, tekoälyn, automaation ja robotiikan hyödyntäminen. Olisiko näillä eväillä enemmän annettavaa vastata näihin haasteisiin, joiden keskellä elämme?  

Vuoden 2023 alussa käynnistyivät kaikkien hyvinvointialueiden toiminnot. Yhteensä 21 hyvinvointialuetta pyrkivät koronapandemian, energiakriisin ja inflaation keskellä vastaamaan koviin tavoitteisiin. Suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta halutaan edelleen pitää kiinni, mutta väestön ikääntyminen ja monet muut haasteet uhkaavat entisestään kasvattaa kustannuksia. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysala painii merkittävien veto- ja pitovoimaongelmien keskellä. 

Haluaisin nähdä rohkeita, uudistavia ja uudistuvia ajatuksia sote-alan osaamisesta. Vanhoilla eväillä eivät uudet tarpeet täyty. Ammattikorkeakouluilla on missio vastata tähän tarpeeseen koulutuksella, tutkimuksella ja kehittämistoiminnallaan. Toivottavasti hierakinen maailma ja toimintakulttuuri ovat valmiita lopulta muuttumaan, suomalaisten hyväksi.  

Kati Komulainen 
Rehtori, toimitusjohtaja 
Vaasan ammattikorkeakoulu 

Jaa

Maailman paras työelämäkorkeakoulu kypsyy turbulenssissa

0

En tiennyt millaisia turbulenssin vuosia olisi edessä, kun aloitin Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtorina 2018. Melkein välittömästi minut valittiin myös Arenen hallitukseen. Näiden neljän hallitusvuoden aikana ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja on kasvatettu 32 % ja samalla perustutkintojen yksikköhinta on laskenut. Samaan aikaan opeteltiin etäopetus- ja ohjaus, sekä parhaillaan opettelemme syntyneiden haavojen hoitoa.   

Kainuun maakunnassa ja laajemmin itäisessä Suomessa on jo pitkään ollut näkyvissä kaupungistumisen ja sitä seuraavan demografisen muutoksen megatrendi. Suomi ikääntyy ja eläköityy. Osin tätä kehitystä jarruttaakseen Opetus- ja kulttuuriministeriö on alleviivannut viestiään kansainvälisten opiskelijoiden määrästä ja työllistymisestä. Pullonkaulana ei näytä olevan Suomalaisen koulutuksen kiinnostavuus tai hinnoittelu, vaan maahan pääsy ja työmahdollisuudet. Työllistymisen osalta kulttuurillinen muutos pääkaupunkiseudun ulkopuolella on niin valtava, että se tarvinnee selvän ohjelman ja rahoituksen, pitkän ajan tai merkittävän kriisin, joka ravistelee työmarkkinoita. Kulttuurisen muutoksen sälyttäminen vain korkeakoulujen tehtäväksi olisi lyhytnäköistä eikä edes tuota toivottua lopputulosta. 

Jatkuvan oppimisen ”munivat täysmaitosiat” 

Ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet jatkuvan oppimisen tarjonnan ja saavutettavuuden kehittämiseen. Tällä työllä ne ovat reagoineet yhteen keskeisistä yhteiskunnan muutoksista osaamisen äärellä. Kaikki ei ole kuitenkaan tasapainossa kannusteissa: noin vuoden (60 op) opinnot avoimessa ammattikorkeakoulussa tuovat perusrahoitusta enemmän kuin kokonaisen tutkinto. Tämä ei voi olla näkymättä tuloksissa sekä toiminnan painotuksessa. Kun avoimen tarjonta kilpailee täysin subventoituna markkinoilla, joiden hintajousto täysin kaupalliseen tarjontaan on minimaalinen, ei synny insentiiviä eriyttää koulutustuotteita. Nykyinen ohjausmalli kannustaa suuntaamaan kapeat resurssit sellaisien jaksojen toteuttamiseen, jotka soveltuisivat kaikille. Niiden avulla pyritään kerralla ratkaisemaan sekä tutkintokoulutuksen, avoimen korkeakoulun, väylä- ja polkuopintojen tarpeet. Nämä ”munivat täysmaitosiat” pyrkivät olemaan kaikkea, olematta kuitenkaan kohdennettuja erialisten oppijoiden tarpeisiin. Ongelmaa ratkaistiin perustamalla uusi kansallinen virasto. Vaihtoehto olisi ollut myös investoida ammattikorkeakouluihin, jotka tekevät joka tapauksessa yrityslähtöistä tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoimintaa sekä osaamisen kehittämistä. 

Mistä uutta elinvoimaa Suomelle? 

Horisontissa häämöttää bumerangin tavoin palaava keskustelu duaalimallin purkamisesta. Korkeakoulujärjestelmään päätös ei toisi senttiäkään uutta rahaa, mutta asiaa on hyvä tarkastella. Duaalimallin purkaminen edellyttäisi nykyisellä rakenteella yhtenäisen rahoitusmallin luomista. Yksi mittaristo onnistumiselle ja menestykselle ei kuitenkaan sovi sekä työelämälähtöiselle että perustiedettä tekeville korkeakoululle. Tiedeyhteisön tehtävänä on tutkia tutkimatonta – mennä uskaliaasti sinne, minkä onnistumisesta ei ole takeita tai hyötyä yhteiskunnallemme ei tunneta. Englanninkielinen termi Curiosity-research kuvaa tekemistä ja asennetta osuvasti.  

Jotta pystymme tätä rahoittamaan ja tukemaan, tarvitsemme toimivan arjen ja menestyvän yhteiskunnan. Tämä on ammattikorkeakoulujen tehtävä. Tuotamme ja ylläpidämme ammattilaisten osaamista, teemme soveltavaa tutkimusta ja ennen kaikkea kehitämme työelämää, jonka menestyksen avulla voimme rahoittaa myös tiedettä. Näiden roolien yhdistäminen yhden rahoitusmittarin alle johtaisi kovin helposti tieteen tai työelämäosaamisen kompromissiin toisen kustannuksella. Erityisesti kun taustalla ovat kovin erilaiset johtamis- ja organisaatiokulttuurit.   

Kiitän omasta puolestani ammattikorkeakouluyhteisöä luottamuksesta ja saumattomasta yhteistyöstä hallituskauteni aikana! Toivotan onnea ja viisautta hallituksemme jäsenille, joiden osaamiseen luotan vahvasti. 

Tästä meidän kaikkien on hyvä jatkaa maailman parhaimpia työelämäkorkeakoulujen kehittämistä! 

Matti Sarén
Rehtori
Kajaanin ammattikorkeakoulu

Jaa

Maahanmuuttoviraston lisäksi myös ulkoministeriö on tulppa kansainvälisten opiskelijoiden maahantulossa

0
Photo by Nejc Soklič on Unsplash

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n ammattikorkeakouluille tekemän kyselyn mukaan edelleen merkittävä osa kevään 2022 aikana Suomeen opiskelemaan valituista ulkomaalaisista opiskelijoista ei ole päässyt Suomeen. Syynä ovat toimimattomat oleskelulupaprosessit sekä maahanmuuttovirastossa että ulkoministeriössä. Pahin pullonkaula on tällä hetkellä tunnistautumisen ruuhkautuminen ulkoministeriön konsulipalveluissa. 

Merkittävä osa ammattikorkeakouluista ilmoitti, että opiskelijoista maahan on joulukuun alkuun mennessä päässyt vasta noin 60–80 prosenttia opiskelijoista. Viime vuonna ammattikorkeakouluissa aloitti tutkinto-opinnot noin 4 000 ulkomaalaista opiskelijaa (kuvio 1). 

Otsikoihin päätynyt maahanmuuttovirasto ei ole ainoa ongelma. Keskeisenä haasteena oleskelulupaprosessien pitkittymiselle ammattikorkeakoulut näkevät oleskelulupahakemuksen edellyttämän tunnistautumisen ruuhkautumisen konsulipalveluissa. Osa opiskelijoista on joutunut odottamaan tunnistautumiseen pääsyä jopa puoli vuotta. Suurimmat haasteet liittyvät Etelä-Aasiasta (Intia, Pakistan, Nepal, Bangladesh ja Sri Lanka) tai Afrikasta tulevien opiskelijoiden tunnistautumiseen. Alueille on maksuhalukkaita nuoria, jotka ovat valmiita tulemaan Suomeen. 

Maahanmuuttoviraston tekemä varsinainen lupaprosessi on itse asiassa nopeutunut viime vuosina. Migrin palveluiden suurimpia haasteita on Suomessa jo olevien opiskelijoiden oleskelulupien uusimisen venyminen kohtuuttomasti.   

Korkeakouluille on asetettu tavoitteeksi kolminkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että saamme valitut opiskelijat Suomeen ajallaan. Opiskelijoiden lupaprosessit on tehtävä toki huolellisesti, mutta prosessien venyminen nykyiseen tapaan on räikeässä ristiriidassa korkeakouluille asetettujen tavoitteiden kanssa, toteaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen

Oleskelulupaprosessien venyessä ammattikorkeakoulut ovat tarjonneet opiskelijoille mahdollisuuden aloittaa opinnot etänä verkon välityksellä. Osa ammattikorkeakouluista on varautunut jo ennalta ongelmiin ja suunnitellut ensimmäisen lukukauden opinnot verkossa toteutettavaksi. Etäopintojen kautta opintoja voidaan kyllä suorittaa, mutta se ei edistä Suomeen työllistymistä, kielen oppimista ja kotoutumista kuten pitäisi.   

Maahanpääsyn ongelmat johtavat opiskelupaikkojen perumiseen  

Opiskelijoiden maahantulolla on myös merkittäviä taloudellisia vaikutuksia korkeakouluille, sillä Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta peritään lukuvuosimaksut. Arenen kyselyn mukaan oleskelulupaprosessin venyminen johtaa nyt osin myös vastaanotettujen opiskelupaikkojen perumisiin. Koulutusohjelmien jääminen vajaaksi rokottaa korkeakoulujen taloutta, kun opiskelijasta saadut lukuvuosimaksutulot jäävät saamatta.  

Arenen kyselyn mukaan oleskelulupaprosessin venyminen johtaa nyt osin myös vastaanotettujen opiskelupaikkojen perumisiin. Koulutusohjelmien jääminen vajaaksi rokottaa korkeakoulujen taloutta, kun opiskelijasta saadut lukuvuosimaksutulot jäävät saamatta.  

Korkeakoulut tarvitsevat uusia tulolähteitä, kun julkista rahaa on tehtävien ja tavoitteiden lisääntymisestä huolimatta koko ajan vähemmän käytettävissä. Yksi keskeinen keino lisätä korkeakoulujen tuloja on lisätä lukuvuosimaksuvelvollisten ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää. Ammattikorkeakoulut ovat pyrkineet pidättämään mahdollisimman suuren osan kerätyistä lukuvuosimaksuista opetuksen järjestämiseen, Mielityinen toteaa. 

Työelämän on muututtava hyväksyvämmäksi 

Opiskelijoiden maahantulon lisäksi haasteena on edelleen opiskelijoiden työllistyminen koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Erityisesti Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulleet valmistuneet opiskelijat eivät työllisty suomalaisten korkeakoulutettujen tapaan asiantuntijatehtäviin kielitaidosta ja osaamisesta huolimatta (taulukko 2).  Euroopan ulkopuolelta tulevat opiskelijat työllistyvät kuitenkin muualta Euroopasta tulevia opiskelijoita useammin Suomeen sekä maksavat opinnoistaan lukuvuosimaksuja korkeakouluille. Ammattikorkeakoulut hyödyntävät opiskelijoista saadut lukuvuosimaksut stipendien ja maksuvapautusten sijaan (taulukko 1). 

Työllistymisen kannalta haasteena on myös harjoittelupaikkojen riittävyys, mikä heikentää opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä Suomessa. Ammattikorkeakoulut kehittävät jatkuvasti uusia tapoja edistää työllistymistä. Työnantajien on kuitenkin huolehdittava omasta osuudestaan.   

Taulukko 1. Kuinka iso osa lukuvuosimaksujen bruttotuotosta käytetään vapautuksiin ja apurahoihin? 

Osuus bruttotuotosta Ammattikorkeakoulut Yliopistot 
Alle 25 % bruttotuotosta 
25–49 % bruttotuotosta 
50–74 % bruttotuotosta 
75 % tai yli bruttotuotosta 

Lähde: Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointityöryhmän loppuraportti. 

Taulukko 2. Ammattikorkeakoulututkintoon valmistuneiden työllistyminen vuosi valmistumisen jälkeen vuonna 2020 

Lähde: Vipunen
Lähde: Vipunen 
Jaa

Yhteishaku korkeakoulujen englanninkielisiin koulutuksiin alkaa 4.1.2023

0

Korkeakoulujen kevään ensimmäinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 4.1. ja päättyy 18.1. klo 15:00. Yhteishaussa haetaan syksyllä 2023 alkaviin englanninkielisiin koulutuksiin.

Kevään ensimmäisessä yhteishaussa ammattikorkeakouluilla on mukana 165 hakukohdetta. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen on tarjolla 3 224 aloituspaikkaa ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (YAMK) johtavaan koulutukseen 1 112 aloituspaikkaa.

International UAS Exam on Suomen ammattikorkeakoulujen yhteinen digitaalinen valintakoe, jota käytetään valittaessa opiskelijoita englanninkielisiin ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin koulutuksiin. Suurin osa ammattikorkeakoulujen hakukohteista käyttää International UAS Examia. International UAS Examia käyttäviä hakukohteita on yhteishaussa mukana 94, ja niissä on tarjolla yhteensä 2 525 aloituspaikkaa. Ammattikorkeakouluilla on käytössä myös muita valintatapoja, joiden perusteella hakijat voivat tulla valituksi koulutukseen.

International UAS Exam koostuu kahdesta etänä toteutettavasta vaiheesta. Ensimmäisen vaiheen kirjallinen koe järjestetään 8.2.2023. Toisen vaiheen ryhmähaastattelut järjestetään 6.–17.3.2023. Lisäksi joissakin sosiaali- ja terveysalan hakukohteissa arvioidaan suomen/ruotsin taitoa suullisessa kielitaitotestissä, jotka järjestetään aikavälillä 20.–22.3.2023. Toisen vaiheen ryhmähaastatteluun kutsutaan alakohtaisesti ensimmäisen vaiheen kirjallisessa kokeessa parhaiten menestyneet hakijat.

Ammattikorkeakoulujen englanninkielisten koulutuksien opiskelijavalintoja on kehitetty yhtenäisempään ja yksinkertaisempaan suuntaan vuosien 2021–2022 aikana. International UAS Exam on käytössä kaikilla eri koulutusaloilla ja se on korvannut aiemmin käytössä olleet koulutusalakohtaiset valintakokeet. Hakeutuminen on aiempaa yksinkertaisempaa, sillä yhdellä kokeella on mahdollista hakea useisiin eri hakukohteisiin eri ammattikorkeakouluissa.

Tärkeitä päivämääriä:

  • Yhteishaku 4.1.–18.1.2023
  • Ensimmäisen vaiheen kirjallinen koe 8.2.2023
  • Toisen vaiheen ryhmähaastattelut 6.–17.3.2023
  • Suomen/ruotsin suullisen kielitaidon testaus 20.–22.3.2023
  • Valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään 2.6.2023
  • Opinnot alkavat syksyllä 2023
Jaa

Joint application for higher education degree programmes offered in English starts on 4 January 2023

0

The spring first joint application for higher education degree programmes starts on 4 January and ends on 18 January at 15:00 Finnish time. In this joint application, applicants apply for degree programmes offered in English starting in autumn 2023. 

In the spring first joint application, universities of applied sciences (UAS) have 106 study programmes available for application. 3,224 study places are available for Bachelor’s degrees and 1,112 study places for Master’s degrees in different UAS.

International UAS Exam is a joint digital entrance exam of Finnish universities of applied sciences, used in selecting students for UAS degree programmes offered in English. Most UAS study programmes use the International UAS Exam. There are 94 study programmes included in the joint application, with a total of 2,525 study places. UAS also have other selection methods which can be used in selecting students for their programmes.

The International UAS Exam consists of two phases conducted online. The first phase written exam is organised on 8 February and the second phase group interviews between 6 and 17 March 2023. In some study programmes in social and health care, the applicants’ Finnish/Swedish skills are assessed in an oral language skills test which is organised between 20 and 22 March 2023. Those applicants who score the highest in the first phase written exam in their study field are going to be invited to the second phase group interview.

Student selection for study programmes offered in English in Finnish UAS has been developed towards a simpler and more uniform direction in 2021–2022. Now, the International UAS Exam is used in all fields of study, and it has replaced the previous field-specific entrance exams. Applying is now easier than before because the applicants can apply with a single exam for many different study programmes offered in different UAS.

Important dates:

  • Joint application period 4–18 January 2023
  • First phase written exam 8 February 2023
  • Second phase group interviews 6–17 March 2023
  • Finnish/Swedish oral language skills test 20–22 March 2023
  • Selection results disclosed to the applicants on 2 June 2023 at the latest
  • Studies begin in autumn 2023
Jaa