Kansallinen korkeakoulupolitiikka on korvautunut yksittäisten aluetoimijoiden vallalla

Tekijä

12/12/2023

shapelined-_JBKdviweXI-unsplash (2) — Photo by Shapelined on Unsplash

Orpon hallitusohjelman korkeakoulupolitiikka lähtee tavoitteesta, jossa sekä ammattikorkeakoulut että yliopistot ovat vahvoja strategisia toimijoita. Ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiömuotoisia toimijoita, joita ohjaa ensisijaisesti ammattikorkeakoululaki. Osakeyhtiömuotoisuus tarkoittaa kuitenkin tällä hetkellä moninaisia omistajajärjestelyjä, joita tehdään ammattikorkeakouluja kuulematta ja osallistamatta. Opetus- ja kulttuuriministeriön on käynnistettävä välittömästi toimet, joiden avulla ammattikorkeakoulujen autonomian suojaa vahvistetaan.

Vaasassa kaupunki, Pohjanmaan kauppakamari ja yliopisto ovat käynnistäneet yhdessä selvitystyön Vaasan ammattikorkeakoulun osakkeiden myymisestä Vaasan yliopistolle. Ammattikorkeakouluyhteisö on ollut sivussa keskustelusta eikä rakenteelliset pyrkimykset ole huomioinut Vamk:n kehittymisintressejä. On selvää, ettei tällä tavoin rakenneta kestävää yhteistyötä.

Korkeakoulutuksemme on vapaalaskussa, jossa järjestelmän kehittäminen on jätetty alueellisten toimijoiden temmellyskentäksi. Tällä voi olla ennakoimattomia seurauksia alueelle jäävien osaajien ja tutkimus- ja kehittämistyön profiilin kannalta.

Ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiöinä päätyneet alueellisen vallankäytön välineeksi ja kauppatavaraksi. Omistajajärjestelyt on nähty mahdollisuutena toteuttaa eri toimijoiden tavoitteita. Ammattikorkeakoululaki tunnistaa selvästi, mikä on ammattikorkeakoulun toiminnan tarkoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävänä on varmistaa, että ammattikorkeakouluilla on mahdollisuus toteuttaa kaikkia lainmukaisia tehtäviä täysimääräisesti ja itsenäisesti.

Tämä tarkoitus ja tehtävä ei kuitenkaan näytä aina kiinnostavan omistajaa. Ammattikorkeakoulujen toiminnan ja talouden autonomian rajoja selvittäneestä tutkimuksesta käy ilmi useita eri omistajiin ja omistajarakenteisiin liittyviä ongelmallisia piirteitä. Selvitys tuo ilmi, että omistajaohjaus ei ole nyt täysin lainmukaista ja asiallista. Osakeyhtiön hallituksen täytyy kaikissa olosuhteissa aina toimia varmistaen osakeyhtiön etu.

Opetus- ja kulttuuriministeriön on käynnistettävä välittömästi toimet, joiden avulla ammattikorkeakoulujen autonomian suojaa vahvistetaan. Ammattikorkeakoulujen omistajaohjaukselle on laadittava kattava ohjeistus ja esteellisyysohjeet muun muassa hallitustyöskentelylle. Samoin lainsäädäntöä on vahvistettava tukemaan ammattikorkeakoulujen autonomiaa selvityksen osoittamassa suunnassa.

Suomi haasteineen tarvitsee yhä kipeämmin korkeakoulutusta kilpailukykymme vahvistamiseen. Nyt tarvitaan molempien korkeakoulusektoreiden vahvuudet käyttöön täysimääräisesti. Yhteistyön on oltava molempien vahvuudet tunnistavaa ja tasavertaista. Ammattikorkeakoulut tarvitsevat autonomiansa antaakseen Suomelle, alueelle, yrityksille ja yhteisöille sen mitä ne tarvitsevat.

Vaasan kaupunki ja Pohjanmaan kauppakamari selvittävät VAMKin osakkeiden myymistä Vaasan yliopistolle (STT Info)

OAJ:n selvitys: Ammattikorkeakoulujen omistusvallan keskittymisessä on suuri riski (OAJ)

Lisätietojen antajat

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Toiminnanjohtaja Ida Mielityinen, p. 050 594 0731
Insinööriliitto, Erityisasiantuntija Miihkaili Härkönen, p. 050 307 5587
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen, p. 020 748 9639
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry, Puheenjohtaja Joonas Soukkio, p. 050 389 1000
STTK ry, Asiantuntija Riina Nousiainen p. 050 310 6056

Jaa

Arene hakee EU-asiantuntijaa ammattikorkeakoulujen asialle

Tekijä

Arenen viestinta

04/12/2023

gradienta-LeG68PrXA6Y-unsplash — Photo by Gradienta on Unsplash

Arene etsii osa-aikaista asiantuntijaa määräaikaiseen ja osa-aikaiseen (50 %) työsuhteeseen. Asiantuntijan tehtävä on vastata Arenen EU-edunvalvonnasta vuosina 2024–2026. Henkilön pääasiallinen tehtävä on vastata Arenen vastuista UAS4Europe-järjestössä vuosien puheenjohtajuuskauden (7/2024–7/2026) aikana. Työ alkaa kuitenkin mahdollisimman pian ja päättyy heinäkuussa 2026.

Odotamme hakijalta EU:n toimielinten toiminnan tuntemusta sekä aiempaa kokemusta EU:n tasolla tehdystä edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä. Toivomme EU:n puiteohjelmien tuntemista erityisesti Horisontti Euroopan, Erasmus+ ja rakennerahastojen osalta. Työssä tärkeää on aktiivinen viestintä ja vuorovaikutus ammattikorkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa sekä sosiaalisessa mediassa.

Asiantuntijan tehtäviin kuuluvat:

Kokonaisvastuu Arenen EU-edunvalvonnasta.
UAS4Europen työn koordinointi ja ohjaus Arenen puheenjohtajuuskauden aikana vuosina 2024–2026.
Yhteydenpito keskeisiin EU:n TKI-politiikkaa tekeviin tahoihin kansallisella tasolla.
Arenen EU-vaalivaikuttamisen valmistelu ja koordinointi keväällä 2024.
Valmistella Arenen lausuntoja ja kannanottoja EU-aiheisista kysymyksistä.

Palkkaus perustuu kokeneen asiantuntijan palkkaukseen. Työ on yhdistettävissä toisen tehtävän hoitoon, ja tehtävä on hoidettavissa joko Suomesta tai Brysselistä käsin.

Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja CV mahdollisimman nopeasti osoitteeseen ida.mielityinen@arene.fi, kuitenkin viimeistään 27.12.2023 mennessä.

Lisätietoja antaa erityisasiantuntija Samuli Maxenius, +358 40 650 1006

Jaa

Tekoäly mukana ammattikorkeakoulujen arjessa

Tekijä

Arenen viestinta

01/12/2023

Katsoin hiljattain lentokoneessa mielenkiintoisen elokuvan After Yang, jossa tekoälyllä varustettu humanoidirobotti toimi perheen adoptoidulle lapselle tukena kulttuuritaustan ymmärryksessä ja kielenoppimisessa. Robotin tekoäly ja tunneäly olivat niin lähellä aitoa ihmisyyttä, että rajat näiden välillä häilyivät. Lapselle tekoälytoiminnoilla varustettu tukirobotti oli täysin luonnollinen ja olennainen osa arkea. Elokuva herätti miettimään tekoälyn käyttöä osana ammattikorkeakoulujen arkea nyt ja jatkossa.

Korkeakoulujemme arjessa tekoäly ei ole vielä luonnollinen ja olennainen osa toimintaa, mutta sen käyttö on puhututtanut opettajia ja opiskelijoita laajasti. Kommentteja on kuultu niin puolesta kuin vastaan, mutta muutos on todellinen ja pysyvä. Kesäkuussa julkaistut Arenen suositukset tekoälyn käytöstä otettiin kiittäen vastaan. Päivitystarpeita varmasti ilmenee, mutta perusta eettisille toimintatavoille ja tekoälyn käytön mahdollistamiselle on luotu. Useat AMKit ovatkin jo muotoilleet omia linjauksiaan Arenen suositusten pohjalta.

Tekoälyn laaja ja vakiintunut käyttöönotto vaatii digirohkeutta niin henkilöstöltä kuin opiskelijoilta, ja epävarmuus on täysin sallittu tunne uuden opettelussa. Puhetta on vielä tässä vaiheessa ehkä enemmän kuin tekoja, eli kokemuksia ja tietoa tarvitaan yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi. Tekoälykoulutuksia on tarjolla enemmän kuin tarpeeksi, mutta täytyisi löytyä aikaa myös niihin osallistumiseen.

Opetuksessa tekoälyn järkevä käyttö vaatii aikaa, kokeiluja ja ajatustenvaihtoakollegoiden ja opiskelijoiden kanssa. Pedagogisten toimintatapojen muutos voi olla monelle merkittävä ja vaatia oman opetuksen kokonaan uusiksi miettimistä. Esimerkiksi maailman opettajien päivänä 6.10.2023 Turun alueen korkeakoulut järjestivät HEI Teacher Dayn, jossa panelistit alueen korkeakouluista keskustelivat tekoälyn käytön näkökulmista opetuksessa.

Tekoälysovellusten käyttö saattaa muuttaa käsitystämme oppimisesta tai kasvattaa odotuksiamme opiskelijoiden tuottamista oppimistehtävistä, kun tieto on tekoälyn avulla käytettävissä ja muokattavissa nopeasti. Ammattikorkeakoulujen työelämälähtöisessä opetuksessa sovelletaan tietoa ja osaaminen osoitetaan käytännön tehtävissä, mikä mahdollistaa tekoälyn hyödyntämisen ihmisen oman älykkyyden ja luovuuden avulla.

Myös korkeakoulun yhteisten tukipalvelujen rooli on olennainen: tekoälytyökalujen luotettava ja tietoturvallinen käyttö on oltava koko korkeakouluyhteisön saavutettavissa. Ilmaispalveluita löytyy toki runsaasti mutta organisaation tukemia työkaluja ei vielä esimerkiksi opiskelijoille juurikaan ole.

Opiskelijat ovat tuoneet esiin toiveen siitä, että heille mahdollistetaan ja ohjeistetaan tekoälyn käyttö opiskelussa. Osa heistä käyttää jo nyt luontevasti tekoälyä osana elämää ja opiskelua. On selvää, että tekoäly tulee kietoutumaan osaksi opiskelijoidemme tulevaa työuraa, joten on tärkeää tuoda keskusteluun myös tekoälyn tuomat alakohtaiset mahdollisuudet, rajoitteet ja haasteet aloittaville ja valmistuville opiskelijoillemme.

Onkin mielenkiintoista pohtia, miten tekoäly tulee mukaan alemmilla kouluasteillaja sen myötä näkyy tulevien korkeakouluopiskelijoidemme toiminnassa ja opiskelutavoissa. Nyt voisi olla hyvä mahdollisuus tehdä yhteistyötä toisen asteen kouluttajien kanssa ja tukea oppijoita sujuvassa siirtymässä korkeakouluihin. Esimerkiksi Turun alueen lukiot ovat ryhtyneet yhteistyössä Turun AMKin kanssa valmistelemaan omia tekoälyn käyttösuosituksiaan Arenen suositusten pohjalta.

Tekoäly on tullut mukaan myös TKI-toimintaan, jossa linjauksia ja ohjeistuksia EU-tasolta on tulossa lähiaikoina. Tekoälysovellusten ja niiden käytön kehittäminen yhteistyössä yritysten ja hankkeiden kanssa onkin tärkeää. Ammattikorkeakoulujen rooli tekoälyn opetuskäytön tutkimuksessa on olennainen.

Vastuullisuus ja eettinen toiminta mutta myös käytännön ratkaisutnousevat esiinArenen suositusten lisäksi niin pöytäkeskusteluissa kuin virallisissa julkaisuissa. Keskeinen vaatimus tekoälysovellusten kehittäjille on avoimuus, jotta tekoäly ymmärtää ja luo monimuotoisuutta, ei ennakkoasenteita tai kielellisiä vinoumia.

Suomi on edelleen mallimaa useissa tilastoissa. Voisimmeko olla edelläkävijöitä myös tekoälyn onnistuneessa, eettisessä ja innovatiivisessa integroinnissa korkeakoulutukseen?

Marjo Joshi
Head of Pedagogical Development
Turun AMK

Esimerkkejä tekoälystä AMKien arjessa:

Jaa

Ammattikorkeakoulujen hiilijalanjälki -webinaari 11.12.2023 klo 14-15.30

Tekijä

Arenen viestinta

24/11/2023

A lake in the shape of human footprints in the middle of a lush forest as a metaphor for the impact of human activity on the landscape and nature in general. 3d rendering. — Adobe Stock- malp

Arenen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden työryhmän hiilijalanjälkilaskenta-alaryhmä järjestää maanantaina 11.12. klo 14-15.30 vuosittaisen webinaarinsa, jossa luodaan katsaus ammattikorkeakoulujen hiilijalanjälkituloksiin vuoden 2022 osalta sekä tarkastellaan laskennassa käytettäviä menetelmiä ja vuosien varrella toteutuneita päästövähennyksiä. Lisäksi tutustutaan vuosittaiseen painopisteteemaan, joka vuoden 2023 osalta on ammattikorkeakoulujen hankintojen päästövähennystoimet.

Ilmoittaudu mukaan täältä >>

Ohjelma:

14:00 Ammattikorkeakoulujen hiilijalanjälki 2022 ja sen kehitys 2019-2022. Asseri Laitinen, Arenen hiilijalanjälkilaskenta-työryhmän vetäjä, lehtori, VAMK

14:20 TurkuAMK:n vähähiilinen hankintapolitiikka. Sonja Lankiniemi, erityisasiantuntija, TurkuAMK

14:40 Geolämpö SAMKin Porin kampuksella. Tero Hämäläinen, kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö; Sanna Lindgren, tutkija, SAMK.

15:00 Keskustelu

Jaa

Opiskelijoiden hyvinvointi on koulutustason noston edellytys

Tekijä

Arenen viestinta

22/11/2023

Teddy Bears hugging — Adobe Stock - Julie

Mielenterveysviikolla ammattikorkeakouluja edustava Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ja siellä opiskelevia opiskelijoita edustava Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK haluavat nostaa esille opiskelijoiden hyvinvoinnin. Mielenterveyden kysymykset on nähtävä keskeisenä korkeakoulutuksen toimintaympäristöön vaikuttava tekijä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on taas nostamassa tutkintotavoitteita, vaikka ammattikorkeakoulujen rahoitus leikkaantuu rajusti tällä hallituskaudella.

Joulukuussa 2021 julkaistun korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista. Ammattikorkeakouluopiskelijoista noin 55 prosenttia kuvasi olevansa jollain tavalla psyykkisesti kuormittunut, yli 10 prosenttia kertoi todetusta masennuksesta ja liki 13 prosenttia todetusta ahdistushäiriöstä. Opiskelijoilla psyykkisiä oireita ja kuormittuneisuutta näkyi suhteessa enemmän kuin koko aikuisväestössä. Naisopiskelijoilla oli sekä todettu masennus että ahdistuneisuushäiriö miehiä yleisempää.

Myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS uutisoi tämän vuoden toukokuussa, että opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden kysyntä on kolminkertaistunut viimeisen kolmen vuoden aikana. Koronapandemia on jättänyt pysyvän kasvun mielenterveyspalveluiden kysyntään. Uusien aloittavien opiskelijoiden määrän kasvaessa myös yhä useammalla opiskelijalla on haasteita opintojen suorittamisessa.

– Opiskelijoille on tärkeää, että ohjausta, palveluja ja tukea on monipuolisesti saatavilla aina sekä korkeakouluissa kuin terveydenhuollon palveluissakin. Korkeakoulun tarjoamat matalan kynnyksen palvelut ovat tärkeitä, jotta opiskelijalle on tukea ja apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa silloin, kun avun tarve yllättää, sanoo SAMOKin puheenjohtaja Joonas Soukkio.

THL suositteli KOTT 2021 -tutkimuksen yhteydessä, että korkeakoulut kiinnittäisivät huomiota opetushenkilöstön ja opiskelijoiden välisiin kontakteihin. THL:n mukaan kasvokkaiset kohtaamiset ovat erityisen tärkeitä opiskelijoille, joiden kuormittuneisuus johtuu etäopetuksen aiheuttamista opiskeluvaikeuksista.

– Ammattikorkeakouluille opiskelijoiden hyvinvointi sekä opinnoissa jaksaminen ja pärjääminen ovat keskeinen kysymys. Koronapandemian aikana ammattikorkeakoulut lisäsivät opintopsykologien, kuraattorien ja erityisopettajien määrää, jotta opiskelijoiden tarpeisiin kyettiin vastaamaan. Tätä toimintaa pyritään edelleen kehittämään eteenpäin. Digitalisaatio avaa mahdollisuuksia, mutta toista ihmistä oppimisessa, asiantuntijaksi kasvussa ja henkisen tuessa ei korvaa usein mikään, toteaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Ammattikorkeakouluille kyky tarjota riittävästi tukea ja ohjausta opintojen aikana edellyttää henkilöresursseja. Korkeakoulujen resurssit ovat polkeneet paikallaan viimeiset vuodet samalla kun vuosittain aloittavien opiskelijamäärä on kasvanut viidessä vuodessa 35 prosenttia yli 50 000 aloittavaan opiskelijaan. Aloituspaikkojen määrää on kansallisesti tavoitteena kasvattaa myös tulevaisuudessa, vaikka perusrahoituksen taso on laskemassa. Ammattikorkeakoulututkinnon hinta on laskenut lähes puolella kymmenen vuoden aikana. Tämä näkyy opiskelijoiden arjessa.

Tällä viikolla vietetään kansallista mielenterveysviikkoa.

Jaa

Henkilöstö avainasemassa ammattikorkeakoulujen kestävyystyössä

Tekijä

Arenen viestinta

21/11/2023

Team work or collaboration or partnership concept illustration with the hands are put together parts of abstract round shape. Vector illustration — Adobe Stock - Paul_Craft

Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelma hyväksyttiin marraskuussa 2020 Arenen rehtorikokouksessa. Alkuvuonna 2021 toteutettiin ammattikorkeakoulujen henkilöstölle kysely kestävästä kehityksestä ja vastuullisuudesta, ja saman vuoden keväänä kyselyn tuloksista julkaistiin raportti.

Laaja tutkimusaineisto tarjosi houkuttelevan mahdollisuuden myös syvällisempään analyysiin: Millaisia ajatuksia ja konkreettisia ehdotuksia ammattikorkeakoulujen henkilöstöllä on siihen, miten ammattikorkeakoulut voivat edistää kestävää kehitystä ja vastuullisuutta?

Tutkijatiimi tarttui innolla kyselyaineistoon, ja tuloksena on vertaisarvioitu artikkeli arvostetussa Foresight-julkaisussa.

– Tavoitteena oli saada ammattikorkeakoulujen henkilöstön ääni kuuluviin, kertoo tutkimukseen osallistunut yliopettaja Taru Konst.

– Yli 800 avoimen vastauksen aineisto kertoo aiheen tärkeydestä vastaajille, jatkaa dosentti Tuija Koivunen.

– Kaikkein tehokkaimpana kestävän kehityksen edistämisen välineenä nähtiin koulutus. Varmistamalla kaikkien opiskelijoiden kestävän kehityksen tiedot, taidot ja motivaatio lisätään merkittävimmin ammattikorkeakoulujen vaikutusta kestävän kehityksen etenemiseen yhteiskunnassa, kertoo tutkija Mervi Friman tutkimustuloksista.

Tutkimuksen keskeisiä havaintoja ovat tarve integroida kestävä kehitys ja vastuullisuus aidosti ja kattavasti ammattikorkeakoulujen strategioihin ja käytännön toimintasuunnitelmiin, koulutustoiminnan suuri vaikuttavuus, henkilökunnan ratkaiseva rooli niin opetuksen kuin koko organisaation toiminnan uudistamisessa kohti kestävää kehitystä, sekä TKI-toiminnan ja kampustoiminnan merkitys kestävyyden ja vastuullisuuden edistämisessä. Tutkimusartikkeliin pääset tutustumaan tästä.

Jaa

Ammattikorkeakoulujen vahvaa kädenjälkeä tarvitaan nyt Suomen uudistamiseen – Arene sai uuden puheenjohtajan

Tekijä

Arenen viestinta

16/11/2023

Arenen hallitus vuodelle 2024 — Kuvassa vasemmalta Jaakko Hallila, Riitta Konkola, Mona Forsskåhl ja Tapio Kujala.

Ammattikorkeakoulut ovat nousemassa Suomen uudistamisen kärkitoimijoiksi. Keskeistä on niiden reagointikyky toimintaympäristön muutoksiin ja tarpeisiin. Muutoskyvykkyyttä tarvitaan sekä osaajien kouluttamisessa että nopeasti hyödynnettävässä soveltavassa tutkimuksessa ja kehittämistyössä.

– On täysin selvää, että nyt on viimeinen hetki Suomelle hypätä nopeasti eurooppalaiseen kehitykseen mukaan, ja ottaa ammatillisen korkeakoulutuksen ja omanlaatuisen soveltavan tutkimuksen ja kehittämistyön koko potentiaali käyttöön. Kärkijoukoissahan emme suinkaan enää valitettavasti kulje, sanoo ammattikorkeakoulujen äänitorven Arenen vastavalittu puheenjohtaja Metropolian toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola.

Ammattikorkeakoulut suuntautuvat omassa kehittämistyössään nyt vahvasti eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön. Suomen rajojen ulkopuolella ovat ammattikorkeakoulujen tärkeät viiteryhmät ja vertailuryhmät ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittämiseen ja kumppanuksien rakentamiseen. Kansainväliseltä kentältä löytyy myös hyviä mahdollisuuksia kasvattaa ammattikorkeakoulujen tutkimusrahoitusta. Tavoite on ennen kaikkea kehittää omaa profiilia kansainväliseen huippuun, ”pikku-yliopistoiksi” ammattikorkeakoulut eivät halua. Niitä Suomi ja sen hyvinvointi ei tarvitse.

– Eurooppalaisten yliopisto-allianssien kautta pääsemme kehittämään toimintaamme – kuten työelämäläheistä tohtorikoulutusta – kun kotimainen kehitys ei tarjoa tähän mahdollisuuksia, sanoo uusi puheenjohtaja Konkola. Hänen johtamansa korkeakoulu koordinoi ensimmäisenä ja ainoana suomalaisena korkeakouluna eurooppalaista yliopisto-allianssia.

Ammattikorkeakoulujen tärkein tavoite tulevalle uudelle kansalliselle tutkimusrahoitukselle on sen kohdentaminen nykyistä vaikuttavammin. Tämä tarkoittaa rahoituksen kohdentamista työelämän – niin yritysten kuin julkisen sektorinkin – ja korkeakoulujen/tutkimuslaitosten yhteisten ekosysteemien systemaattiseen ja kunnianhimoiseen kehittämiseen. Juuri tässä rajapinnassa on ammattikorkeakoulujen ehdottomat vahvuudet ja kyvykkyydet lisätä laajasti myös eri alojen osaamista. Ilman tätä radikaalia rahoituksen uudelleenkohdentamista emme pääse kansalliseen tavoitteeseen TKI-rahoituksen lisäämisestä. Vielä ongelmallisempaa on, jos tavoitteet vaikuttavuudesta eivät toteudu.

Jyväskylässä pidetyssä syyskokouksessa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenelle valittiin uuden puheenjohtajan lisäksi kolme uutta hallituksen jäsentä: rehtori-toimitusjohtajat kolmesta ammattikorkeakoulusta: Riitta Rissanen (Lapin ammattikorkeakoulu), Jaakko Hallila (Seinäjoen ammattikorkeakoulu) sekä Tapio Kujala (Tampereen ammattikorkeakoulu). Hallituksessa jatkavat rehtorit Pertti Puusaari (Hämeen ammattikorkeakoulu) sekä Mona Forsskåhl (Yrkeshögskolan Arcada).

Jaa

Miten valtion eurot ja korkeakoulupoliittiset tavoitteet kohtaavat – ammattikorkeakoulujen viestit eduskunnalle vuoden 2024 budjettikäsittelyyn

Tekijä

Arenen viestinta

25/10/2023

ibrahim-rifath-OApHds2yEGQ-unsplash (1) — Photo by Ibrahim Rifath on Unsplash

Koulutustason nosto ja ammattikorkeakoulujen rahoitus

Ammattikorkeakouluilla on koulutusjärjestelmässämme erityisen tärkeä rooli keskeisimpien korkeakoulu- ja TKI-poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa; koulutustason nostaminen, koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen sekä koulutuksen, osaavan työvoiman ja TKI-työn saatavuus eri puolilla Suomea.
Yksi hallituskausi on liian lyhyt aikajänne tarkastella korkeakoulujen rahoitusta – puhumattakaan yhdestä vuodesta. Ammattikorkeakoulujen aseman tekee äärimmäisen ahtaaksi taustalla olevat monen hallituskauden aikana tehdyt valtavat leikkaukset ja indeksijäädytykset. Kehitystä kuvaa, että ammattikorkeakoulujen tutkinnon hinta on laskenut lähes puolella viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta leikataan yhteensä 16 miljoonalla eurolla vuonna 2024. Leikkaussumma nousee portaittain ja on hallituskauden lopussa noin 30 miljoonaa vuodessa.
Leikkauksista erityisen kipeä on sote-harjoittelukorvausten siirtymisen perusteella tehty 12 miljoonan euron leikkaus ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen; leikkaus vähentää sote-alan opiskelupaikkoja.
Vaikka korkeakouluindeksi ja vuoden 2022 indeksin korjaukset näyttävät nostavan ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen tasoa 50 miljoonaa euroa, eivät indeksikorotukset lisää korkeakoulujen käytössä olevia resursseja vaan ylläpitävät nykyisen ostovoiman palkkojen ja muiden kulujen noustessa rajusti.
Aloituspaikkojen lisäämiseen kohdennettu 10 miljoonan euron lisärahoitus ei helpota ammattikorkeakoulujen taloudellista asemaa. Aloituspaikkarahoituksella pakotetaan ammattikorkeakoulut pitämään aloituspaikkojen perustaso (ml edellisen kauden määräaikaisella lisärahoituksella lisätyt paikat) nykyisellään, vaikka leikkausten takia resurssit vähenevät ja aiemmat lisärahoituspaikat lakkautettiin.

TKI-työ ja ammattikorkeakoulut

Ammattikorkeakouluilla on lainmukainen TKI-tehtävä, jonka hoitamiseen puuttuu sekä perusrahoitus että muut kansalliset rahoitusinstrumentit. Arene katsoo, ettei hallituksen esitys noudata parlamentaarisen TKI-työryhmän loppuraporttia. Sen linjauksen mukaan TKI-rahoituslain mukaisia lisäyksiä tulee kohdistaa myös korkeakoulujen TKI-toiminnan vahvistamiseen.
Nyt tarvitaan rahoitusta yritysten kasvun edellytysten tukemiseen alueellisten innovaatioekosysteemit vahvistamiseksi. Näiden vetureiksi sopivat juuri ja ainoastaan ammattikorkeakoulut.
Ammattikorkeakoulut tarvitsisivat erityisen kipeästi rahoitusta TKI-toiminnan valmiuksien ja infrastruktuurin vahvistamiseen, joita ei voida pelkällä hankerahoituksella kehittää.
Budjettiriihen kirjaus uudesta Business Finlandin rahoituksesta erityisesti ammattikorkeakoulujen tarpeisiin oli tervetullut avaus. Se edellyttää uuden rahoitusmekanismin kehittämistä tai nykyisten instrumenttien kriteereiden muuttamista. Muuten rahoitus ei kohdistu tehokkaasti ja kattavasti yritysten ja korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön.
Ammattikorkeakoulut on otettava mukaan tohtorikoulutuspilotteihin, koska aiemmilla keinoilla tohtorikoulutuksen kehittämisen tavoitteet eivät ole täyttyneet määrällisesti eikä työllistymisen profiilin osalta.

Jaa

Kansainväliset opiskelijat: Kirsikka kakun päällä vai välttämätön paha?

Tekijä

Arenen viestinta

16/10/2023

Kansainväliset opiskelijat ovat jo pitkään olleet luonnollinen osa ammattikorkeakoulujen arkea. Heidän tilanteensa, erityisesti rahoituksensa, on noussut keskiöön uudessa hallitusohjelmassa. Kuten nyt on kirjattu hallitusohjelmaan, kansainvälisten opiskelijoiden suorittamia tutkintoja ei enää lasketa ammattikorkeakoulujen ministeriön kanssa sopimuksen mukaiseen tutkintokiintiöön. Tämä tarkoittaa, että ministeriöltä emme saa enää rahoitusta näille opiskelijoille, ja kaikki kulut on katettava lukukausimaksuilla. Kun arvioimme tätä mallia, meidän on ensin sukelluttava syvemmälle ja kysyttävä kaksi keskeistä kysymystä: miksi kansainväliset opiskelijat haluavat tulla Suomeen ja miksi me haluamme heidän tulevan? Tai ehkä meidän pitäisi kysyä, haluammeko todella heidän tulevan?

Ensimmäiseen kysymykseen – miksi he haluavat tulla Suomeen – löytyy varmasti monenlaisia vastauksia. Suomalainen koulutus nauttii edelleen vahvaa mainetta, ja suomalainen tutkinto avaa ovia monissa maissa. Suomen työmarkkinat ovat houkuttelevia monille, jotka haluavat rakentaa tulevaisuuttaan täällä. Toisinaan on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi löytää työpaikkaa Suomessa, vaikka olisi suomalainen tutkinto. Tällöin on houkuttelevaa siirtyä maahan, jossa työmahdollisuuksia on tarjolla ja tutkinto saa ansaitsemaansa arvostusta.

Myös toiseen kysymykseen on monia vastauksia, mutta fakta on, että suomalaiset ovat vähenemässä, ja syntyvyys on alhainen. Meitä on yksinkertaisesti liian vähän, ja meidän on vahvistettava työvoimaa. Ellei tässä onnistuta lähitulevaisuudessa, se voi koitua haitalliseksi sekä työmarkkinoille että yhteiskunnalle. Tästä näkökulmasta voimme väittää, että kansainväliset opiskelijat ovat osa ratkaisua, ja meidän on satsattava aikaa ja resursseja heidän integroimiseensa suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan. Vastakkainen vaihtoehto maksaisi meille huomattavasti enemmän.

Palaan hetkeksi ensimmäiseen kysymykseen: Harva kansainvälinen opiskelija saapuu tänne auttaakseen Suomen hallitusta ratkaisemaan maamme suuria haasteita. Siksi meidän on tarkasteltava tätä kysymystä sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta, jotta voimme löytää parhaat mahdolliset ratkaisut.

Jos valtio ei halua rahoittaa ulkomaalaisten opiskelijoiden koulutusta, ammattikorkeakoulujen rooli muuttuu merkittävästi. Jos saamme rahoitusta ainoastaan suomalaisten opiskelijoiden kouluttamiseen, voimme ajatella ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja bonuksena tai ”kirsikkana kakun päällä”. Jos valtio ei osallistu rahoitukseen millään tavoin meidän ei tarvitse panostaa suuresti opiskelijoiden integroimiseensa suomalaisille työmarkkinoille. Jokaisen on itse päätettävä, missä haluaa työskennellä ja mistä löytää työpaikan. Eikös niin?

Jos kuitenkin pidämme kiinni ajatuksesta, että tarvitsemme lisää työvoimaa ja opiskelu voi olla hyvä kanava, kansainvälisiä opiskelijoita ei voi nähdä vain välttämättömänä pahana, vaan pikemminkin suurena mahdollisuutena. Tämä mahdollisuus ei kuitenkaan realisoidu itsestään. Valtion ja korkeakoulujen on tehtävä tiivistä yhteistyötä sen saavuttamiseksi. Me ammattikorkeakoulut olemme valmiita panostamaan aikaa ja resursseja tähän päämäärään, mutta tämä vaatii myös hallitukselta vastavuoroista sitoutumista.

Tuoreiden laskelmien mukaan hallituksen esittämä muutos toisi säästöjä noin 20 miljoonaa euroa, jotka voitaisiin ohjata suomalaisten opiskelijoiden koulutukseen. Kuitenkin ainakin Centriassa haluamme pitää kaikki opiskelijamme Centrian opiskelijoina riippumatta taustasta. Lukukausimaksuista saamamme tulot käytetään koulutuksen laajemman tason järjestämiseen ja parantamiseen. Tästä syystä säästöjä ei voida yksinkertaisesti laskea näin suoraviivaisesti.

Pahin ja valitettavasti todennäköisin lopputulos tästä muutoksesta olisi, että kaikki kärsisivät, ja menettäisimme tämän potentiaalin. Paras mahdollinen tulos olisi rahoitusmalli, joka edistäisi kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista yhteiskuntaan ja samalla toisi meille lisätuloja, joita voitaisiin käyttää sekä kotimaisten että ulkomaisten opiskelijoiden tukemiseen. Toisin sanoen, ei pelkästään kirsikka kakun päällä, eikä vain välttämätön paha, vaan jotain tarpeellista ja positiivista.

Jennie Elfving
Johtaja (opetus) / Vararehtori
Centria-ammattikorkeakoulu

Jaa

1 234...91 Sivu 3 / 91

Koulutustason nosto ja ammattikorkeakoulujen rahoitus

TKI-työ ja ammattikorkeakoulut

SUOSITUIMMAT SISÄLLÖT

SUOSITUIMMAT KATEGORIAT