Koti Blogi Sivu 3

Arenen uutena erityisasiantuntijana aloittaa Anna Välimaa

0
Minimal work space - Creative flat lay photo of workspace desk. Top view office desk with laptop, notebooks and coffee cup on blue color background. Top view with copy space, flat lay photography.
Adobe Stock - tirachard

FM Anna Välimaa on aloittanut erityisasiantuntijana Arenessa 1. helmikuuta. Annalla on pitkä kansainvälinen työkokemus politiikan, pohjoismaisen yhteistyön ja viestinnän parista.

Arene vahvistaa rekrytoinnin kautta vaikuttamistyötään erityisesti eurooppalaisessa yhteistyössä. Ammattikorkeakoulut hakevat viiteryhmänsä eurooppalaisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Tällä työllä niiden tavoitteena kehittyä entistä kilpailukykyisemmiksi ja vaikuttavammiksi korkeakouluiksi. Tavoite edellyttää kansainvälisiä kumppanuuksia ja kyvykkyyttä hakea rahoitusta EU:n rahoituslähteistä. 

Anna Välimaa

Kansainvälistymisen tukeen tarvitsemme uutta osaamista ja otetta. On todella upeaa, että ammattikorkeakoulut saavat käyttöönsä Annan kautta lisää verkostoja, näkökulmia ja vahvaa kansainvälistä vaikuttamista, kertoo Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Anna on kerryttänyt monipuolista kokemusta yhteiskunnallisista tehtävistä, edunvalvonnasta ja lainsäädännöstä Suomen eduskunnassa, Pohjoismaiden neuvostossa, Pohjoismaiden ministerineuvostossa ja viimeisimpänä Sitrassa, jossa hän työskenteli kuusi vuotta demokratian ja osallisuuden sekä osaamisen ja oppimisen kehittämisen parissa. Anna on myös opettanut ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. 

Arenessa saan käyttää osaamistani sivistyksen, tasa-arvon ja kansainvälisyyden edistämiseksi. Ne ovat lopulta ne arvot, joiden ajattelen vahvistavan ja kehittävän jokaista suomalaista, Suomessa asuvaa että koko maatamme. Olen aloittamassa uutta työtäni vilpittömän innoissani, Välimaa kertoo. 

Anna vastaa ammattikorkeakoulujen EU-edunvalvonnasta yhteistyössä eurooppalaisen ammattikorkeakoulujen kattojärjestö UAS4EUROPEn kanssa. Hän koordinoi Arenen puheenjohtajuuskautta järjestössä. Eurooppalaisesta yhteistyöstä haetaan erityisesti voimaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vaikuttamistyöhön kotimaassa. 

Toivon, että me kaikki ammattikorkeakouluissa ja sidosryhmissä työskentelevät asiantuntijat voisimme jakaa tietojamme ja näkemyksiämme toisillemme matalalla kynnyksellä. Minulle saa aina laittaa viestiä ja tapaan mielelläni uusia ihmisiä! Uskon yhdessä tekemisen voimaan ja erilaisten näkemysten kohtaamiseen, Välimaa sanoo.

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Anna Välimaa, puh. 044 4945272, anna.valimaa@arene.fi

Jaa

Eduskunnan TAKKI-verkosto: Suomi tarvitsee parlamentaarisen sitoumuksen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi

0
pencil ladder on stack of books, education concept
Adobe Stock - conzorb

Korkeakoulutettujen määrä maassamme on jäänyt auttamattomasti jälkeen keskeisistä kilpailijamaistamme. Suomi on sitoutunut koulutuspoliittisessa selonteossa ja hallitusohjelmassa koulutustason nostoon. Korkeakoulujen tutkintotavoitteita nostettiin taas merkittävästi seuraavalle sopimuskaudelle tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteiden toteuttaminen ei kuitenkaan ole nyt kestävällä pohjalla. Suomi tarvitsee koulutus- ja osaamistason nostoon parlamentaarisen sitoutumisen ja suunnitelman T&K-rahoituslain tapaan.

Suomi on valunut OECD-maiden heikoimpaan kolmannekseen nuorten aikuisten korkeakoulutettujen ikäluokkaosuudessa (Education at a Glance -tutkimus). 25–34-vuotiaista nuorista aikuisista vain 40 prosentilla on korkeakoulututkinto, kun keskeisissä kilpailijamaissa tutkinnon on suorittanut 50–60 prosenttia saman ikäluokan nuorista aikuisista.

Ammattikorkeakoulut ovat jo ryhtyneet toimiin tilanteen parantamiseksi. Niiden opiskelijamäärät ovat kasvaneet vauhdilla 2010-luvun lopulta lähtien. Vuosi 2025 aloittaa ammattikorkeakouluissa myös uuden opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa solmitun tulossopimuskauden. Sopimuksissa ammattikorkeakoulututkintojen tavoite vuosille 2025–2028 tulee olemaan noin 32 000 tutkintoa, joka on kolmanneksen suurempi kuin keskimäärin 2020–2022 vuosittain suoritettujen tutkintojen määrä.

– Tarvitsemme nopeasti parlamentaarisen sitoumuksen koulutustason nostamiseksi ja läpäisyn parantamiseksi. Tutkintotavoitteiden kasvattaminen ilman rahoitusta heikentää opetuksen laatua ja läpäisyä sekä heikentää opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia. Osaajien puute uhkaa vesittää myös TKI-rahoituslain tavoitteet, toteaa eduskunnan ammattikorkeakouluverkoston puheenjohtaja kansanedustaja Hanna Kosonen.

Ammattikorkeakouluilla tärkeä rooli koulutustason nostajana

Ammattikorkeakoulut ovat keskeinen toimija koulutustason nostossa, sillä niissä aloittaa vuosittain kaksi kolmasosaa kaikista uusista korkeakouluopiskelijoista. Ammattikorkeakoulujen joustava ja työelämäläheinen pedagogiikka edistää korkeakoulutuksen saavutettavuutta niin alueellisesti kuin eri-ikäisille ja erilaisissa elämätilanteissa oleville opiskelijoille.

– Ammattikorkeakouluihin resurssipula vaikuttaa erityisen paljon, sillä suuremmasta opiskelijamäärästä huolimatta niiden perusrahoitus on jo nykyisellään puolet yliopistojen rahoitusta pienempi. Opiskelijamäärän kasvu tuo erityisesti ammattikorkeakouluihin paljon opiskelijoita, joiden tosiasialliset opiskeluvalmiudet edellyttävät paljon vahvistamista, Kosonen toteaa.

Suomen talouden haasteet ja asetetut tavoitteet edellyttävät nyt ennen kaikkea ammattikorkeakoulujen profiilin mukaista korkeaa osaamista ja sen kehittämistä tukevaa TKI-työtä. Osaajien saatavuus on edellytys TKI-tavoitteiden saavuttamiseksi. Osaajat ovat keskeinen osa myös teollisuuspoliittista strategiaa. Ammattikorkeakoulut ratkaisevat myös koulutustason noston pahimman pullonkaulan eli ammatillista väylää tulevien kouluttamisen.

– Tavoitteiden, tulosten ja resurssien tulee kulkea käsi kädessä. Nyt korkeakoulut kilpailevat liikaa keskenään niukkenevista euroista – nollasummapelillä, sanoo verkoston varapuheenjohtaja kansanedustaja Bella Forsgrén.

Takki-verkosto on työelämän ja ammatillisen korkeakoulutuksen verkosto. Verkoston tehtävänä on huolehtia osaavan ja riittävän työvoiman saamisesta yhteiskunnan perustehtäviin, edistää aluekehitystä metropolialueelta pohjoisimpaan Suomeen ja kehittää erityisesti palvelusektorin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Verkosto koostuu kansanedustajien, ammattikorkeakoulujen (Arene ja SAMOK) sekä työelämän edustajista (OAJ ja Sivistysala ry).

Jaa

Korkeakoulutuksen visiotyön vapautettava ammattikorkeakoulujen potentiaali käyttöön – Suomen kestävä kasvu ja kilpailukyky edellyttävät uutta osaamista ja uusia ratkaisuja

0
People climbing books. Business success, education level and staff and skill development vector concept. School study people, success student learn books illustration
Adobe Stock - MicroOne

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön. Työn tavoitteena on päivittää vuonna 2017 hyväksytty Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 vastaamaan paremmin muuttunutta toimintaympäristöä ja korkeakouluille annettuja uusia tavoitteita. Visiotyö on ammattikorkeakoulujen näkemyksen mukaan tarpeellista, sillä maamme haastava tilanne vaatii korkeakoulutuksen ripeää uudistumista.  

Visiotyöltä ammattikorkeakoulut toivovat erityisesti uskottavaa suunnitelmaa, miten kansalliset tavoitteet koulutustason nostamiseksi toteutetaan, millaista roolia korkeakouluilta toivotaan koulutusperäisen maahanmuuton edistäjinä ja miten ammattikorkeakoulujen halutaan edistävän kansallista tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta, sanoo Arenen puheenjohtaja Riitta Konkola.

Ammattikorkeakoulut kantavat heikosti resursoituna suurimman vastuun koulutustason nostosta

Arenen tavoitteissa visiotyölle korostuvat ammattikorkeakoulujen kunnianhimoiset tavoitteet Suomen hyvinvoinnille ja kestävälle kilpailukyvylle. Kansalliset tavoitteet korkeakoulutettujen määrän kasvattamiseksi edellyttävät yli hallituskausien menevää sitoutumista tavoitteen rahoittamiseen. Ammattikorkeakoulujen joustava ja työelämäläheinen pedagogiikka edistävät korkeakoulutuksen saavutettavuutta niin alueellisesti kuin eri-ikäisille, ja erilaisissa elämätilanteissa oleville opiskelijoille.

Ammattikorkeakouluille on vaivihkaa siirretty päävastuu koulutustason nostosta, sillä niissä aloittaa vuosittain lähes kaksi kolmasosaa kaikista uusista korkeakouluopiskelijoista. Tästä huolimatta niiden perusrahoitus on puolet yliopistojen rahoitusta pienempi. Epäsuhta vaan kasvaa, kun vuosille 2025–2028 ammattikorkeakoulujen tutkintotavoite on kolmanneksen suurempi kuin niiden keskimäärin 2020–2022 vuosittain suoritettujen tutkintojen määrä, toteaa Konkola.

Koulutustason nostotarpeet, ennakointitiedot uusien työpaikkojen osaamistarpeista, Suomen eri alueiden kehittämisen tarpeen, yritysten TKI-työn puutteet – viittaavat kaikki ammattikorkeakoulujen vahvistamisen tarpeeseen. Jotta ne voivat antaa potentiaalinsa Suomen hyväksi, on visiotyössä – hallitusohjelman tavoin – sitouduttava korkeakoulujärjestelmän kehittämiseen kahden pilarin mallin mukaisesti. Suomella ei ole varaa hukuttaa ammattikorkeakoulujen ainutlaatuista tehokkuutta, vaikuttavuutta ja profiilia nimellisen tehokkuuden nimissä.

Päinvastoin nyt on vapautettava siellä oleva käyttämätön potentiaali.  

Ammattikorkeakoulut tarjoavat soveltavaan tutkimukseen vaikuttavuutta   

Suomi on jäänyt jälkeen niin koulutustasossa kuin korkeakoulujärjestelmän kehittämisessä tärkeimpiä länsimaisia verrokkimaitaan. Visiotyön tilannekuvassa ja tavoitteissa on otettava huomioon tämän vaikutukset Suomen tulevaisuudelle osaamisyhteiskuntana. Visiotyössä on katsottava korkeakoulupolitiikan eurooppalaista kehitystä ja otettava mallia muista duaalimallia toteuttavista maista. Monissa Länsi-Euroopan maissa ammattikorkeakoulujen asemaa on vahvistettu viime vuosina antamalla niille täysivaltainen asema korkeakouluina ja tukemalla niiden TKI-kyvykkyyksien vahvistumista uusilla rahoitusinstrumenteilla.

Uuden kansallisen T&K-rahoituksen tavoitteena on ennen kaikkea parantaa tutkimuksen vaikuttavuutta ja lisätä yksityistä T&K-rahoitusta. Suurin osa tehdystä tutkimuksesta on jo nyt määritelmällisesti soveltavaa. Soveltavuuden luonteen rinnalla vaikuttavuudelle olennaisempaa ovat kuitenkin tutkimustyön perimmäiset ajurit ja tavoitteet.  Juuri ammattikorkeakoulujen DNA:ssa on yritys- ja käyttäjälähtöinen soveltava tutkimus- ja kehittämistyö. Siellä tutkimuksessa ja kehittämistyössä laaja-alainen vaikuttavuus, käytettävyys ja yhteiskehittäminen ovat kaikessa läsnä, kertoo Konkola.

Ammattikorkeakoulujen tavoitteet visiotyöhön (pdf) >>

Jaa

Näin ammattikorkeakoulut kehittävät sosiaali- ja terveyspalveluita tehokkaasti ja käytännönläheisesti

0
Female nurse with a mask putting on gloves
Adobe Stock - Rawpixel.com

Ammattikorkeakoulujen soveltavalle tutkimukselle ja kehittämistyölle on iso tilaus sosiaali- ja terveysalalla. Noin 60 prosenttia tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan osaajatarpeesta kohdistuu nimenomaan ammattikorkeakoulutukseen. Tutkimus ja koulutus kuuluvat korkeakoulutuksessa yhteen, siitä syntyy myös ammattikorkeakoulutuksen vaikuttavuus. Ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimuksen ja kehittämistyön potentiaali nojaa koulutustehtävään. Näin syntyvät käytännönläheiset ja tehokkaat palvelu-uudistukset.

Sote-alan tuottavuuden kehitys mahdollistuu vain toimintakäytänteitä kehittämällä, tehostamalla teknologian käyttöönottoa – arkea ja professioiden ydintä ymmärtäen. Laadukas perustutkintokoulutus, työelämässä edelleen tapahtuva syventävä ja erikoistava koulutus sekä mahdollisuus kehittää ja kehittyä erilaisissa työnkuvissa muodostavat kiinteän kokonaisuuden asiantuntijuudelle. Nyt rahoituksessa on ammottava ristiriita yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuneiden välillä. STM rahoittaa yliopistosta valmistuneiden erikoistumiskoulutuksia lähes 100 miljoonalla, mutta ammattikorkeakoulusta valmistuneiden reilulla 10 miljoonalla.

Nyt on aika katsoa, millainen voi olla ammattikorkeakoulujen sote-kädenjäljen potentiaali.

Jaa

Ilmastotyö ammattikorkeakouluissa

0
Photo by Priscilla Du Preez 🇨🇦 on Unsplash

Arenen hiilijalanjälkilaskenta-työryhmä on valmistellut Vähähiiliset hankinnat -ohjeistuksen ammattikorkeakoulujen käyttöön. Ohjeistus sisältää tietoa siitä, miten ammattikorkeakoulut voivat muun muassa hankintapolitiikallaan vaikuttaa hankintojen ja koko yhteiskunnan vähähiilisyyteen.

Lisäksi ohjeistuksessa tuodaan esille ammattikorkeakoulujen mahdollisuus lähteä hyödyntämään hiilijalanjälkilaskentaansa Hanselin Hankintapulssi-työkalua.

Vähähiiliset hankinnat -ohjeistusta ja Hankintapulssin käyttöönottoa alustettiin 29.11.2024 pidetyssä Arenen hiilijalanjälkilaskenta-työryhmän webinaarissa, jonka tallenne löytyy Arenen YouTube-kanavalta. Hankintapulssin käyttöönotosta järjestetään Hanselin kanssa kevään aikana myös oma verkkotilaisuutensa. Hankintapulssin pilotointiin haetaan kevään aikana halukkaita ammattikorkeakouluja.

Webinaarissa esiteltiin myös Ilmastotyö ammattikorkeakouluissa 2019 – 2024 -julkaisua, jossa kerrotaan ammattikorkeakoulujen hiilijalanjälkilaskennasta ja toimenpiteistä päästöjen vähentämiseksi ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman voimassaolon aikana.

Vuoden 2024 hiilijalanjälkilaskentaan on julkaistu vuosipäivitetty excel-laskentataulukko. Laskentojen ohjeellinen palautusaika on kesäkuussa 2025.

Vähähiiliset hankinnat

Vähähiiliset hankinnat – ohjeistus, 2024 (pdf)>>

Ilmastotyö ammattikorkeakouluissa 2019-2024

Ilmastotyö ammattikorkeakouluissa 2019 – 2024 (pdf) >>

ISBN 978-952-5784-81-7 (verkkojulkaisu)
ISSN 2489-4400 (C, other publications, 41)
Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5784-81-7

Jaa

Matkamuistoja Hollannista: viisi ajatusta tutkimuksen ja innovaatioiden välisistä yhteyksistä

0

Sitra ja Tutkimus- ja innovaationeuvosto TIN järjestivät joulukuun alussa opintomatkan Alankomaihin. Kohde valikoitui Sitran tekemästä vertailusta Julkisten TKI-investointien strateginen kohdentaminen kiinnostavana innovaatiotoiminnan kehittäjänä.

Kuuntelin puheenvuoroja myös – ja ehkä erityisesti – ammattikorkeakoulujen aseman näkökulmasta.

Mitä minulle kiteytyi kolmesta päivästä, ja noin paristakymmenestä eri organisaation (ministeriöitä, yrityksiä, tutkimusrahoittajia…) puheenvuoroista?

  1. Tekemisen ja yhteistyö meininki. Maan vuorovaikutuksen ja toimimisen tavasta tunnistin paljon tuttua. Suoraa ja toimeen tarttuvaa. Tosin tuttuja olivat monet haasteetkin, eli – onneksi tai valitettavasti – emme löytäneet paratiisimallia kopioitavaksi. Puheenvuorosta toiseen toistuva vahva tahto lisätä systeemisesti eri toimijoiden nopeaa ja joustavaa yhteistyötä oli selvä. Eräs esiintyjä puhui vähän ironiseen sävyyn, kuinka heillä rahat jaetaan kaikille tasaisesti. Ajattelen kuitenkin tätä myös vahvuutena erityisesti uusien mallien vakiinnuttamisen vaiheessa. Jos tavoite on vahvistaa monen toimijan kykyä ja halua ojentautua yhteistyöhön, niin se on tehtävä laajalla rintamalla rahoituksen ja muun ohjausjärjestelmän kautta. Ydinkysymyksestämme temaattisten strategisten valintojen suhteesta muihin valintoihin, emme saaneet selvää kuvaa. Miten kohdentaa niukkoja resursseja ottamatta liian fataaleja riskejä?
  2. Ammattikorkeakoulujen asema loi toivoa. Selväksi tuli, että Alankomaissa ammattikorkeakoulut ovat selvästi tunnistetumpia, vakiintuneempia ja arvostetumpia kuin Suomessa. Paikallisen Arenen ja Unifin edustajat pitivät yhdessä esityksen TKI-järjestelmän rooleista kunnioituksen hengessä. Pientä sanansäilää lopussa tuli, mutta juuri oikeassa paikassa eli keskusteltaessa kunkin vahvuuksista TKI-kentällä. Ammattikorkeakouluilla on Alankomaissa oikeus myöntää tohtoritutkintoja. Paikalliseen Suomen Akatemiaan oli luotu oma, käytännöllisesti orientoituneen tutkimuksen rahoitusinstrumentti, josta rahoitetaan ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa. Kysyttäessä virkamiehet kuitenkin korostivat, että tavoite on saada ammattikorkeakoulut tiiviiseen yhteiseen tekemiseen kaikkiin tutkimushankkeisiin. Ammattikorkeakoulujen vahvuudet olivat siis tunnistettu juuri siellä missä ne ovat: soveltavassa tutkimuksessa ja tulosten viemisessä oikeasti ratkaisuiksi kentälle. Soveltavassa tutkimuksessa kun on pitkä matka soveltavasta tiedosta sen käyttämiseen yhteiskunnan eri sektoreilla!  
  3. ”Kultaiset kädet” – ammatillisen korkean osaamisen taika
    Alankomaalaisen puolijohdeteollisuudessa toimivan yrityksen ASML:n yhteiskuntasuhteiden johtaja korosti omassa puheenvuorossaan kahta ammattikorkeakoulujen näkökulmasta tärkeää asiaa. 1) Globaalin yrityksen menestyksessä alueellisuus, alueelle sitoutunut toiminta ja eri toimijoiden (kunnat, yritykset, valtio, korkeakoulut) selvät roolit ja vastuut ovat olennainen osa toimivaa infrastruktuuria ja elinvoiman tuloksellisuutta. 2) Toinen tärkeä asia oli puhe ”kultaisista käsistä”, jolla hän tarkoitti erityisen korkeaa ammatillista osaamista. Suomi hamuaa nyt myös teollisia työpaikkoja. Tämä tarkoittaa ammatillista väylää tulevien jatkokoulutusmahdollisuuksien ja uudenlaisen tiedon lisääntyvää tarvetta. Tähän ammattikorkeakoulut ovat tärkein voimavara tulevaisuudessa. Tämän tunnistaminen on keskeinen osa tulevaa korkeakoulupoliittista visiotyötä.
  4. Missä olisi AMK:lle hyvä hallinnollinen kotipesä? Alankomaissa ammattikorkeakoulut olivat hallinnollisesti sikäläisen työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa. Organisaatioiden kehittymiselle on ensiarvoisen tärkeää, että niitä hallinnoivan ministeriön virkahenkilöstö ja poliitikot todella tuntevat ja arvostavat niiden toimintaa ja näin näkevät myös niiden potentiaalin. Meillä opetus- ja kulttuuriministeriössä on yliopistosta valmistunut henkilöstö, joilla on pääsääntöisesti erittäin vähäinen kosketus ammattikorkeakoulujen toimintaan ja erityisesti niiden TKI-työhön. Tämä näkyy ja tuntuu. Olisiko tilanne toisin TEM:ssä? Ymmärrettäisiinkö siellä paremmin ammattikorkeakoulujen potentiaali ja merkitys korkeaan osaamiseen perustuvalle menestykselle? Mitä se tarkoittaisi korkeakoululaitoksen kokonaisuuden kehittämiselle? En tiedä, mutta nykyinenkään tilanne ei ole hyvä.
  5. Mitä vai miten? Juuri nyt Alankomaissa on alkamassa valtava määrä yhteistyöhön ja innovaatiotoiminnan lisäämiseen tähtääviä projekteja ja kehittämistyötä. Maata kannattaa siis seurata. Mukaan oli tullut myös uusia toimijoita kirittämään tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välistä yhteistyötä. PowerPointit olivat vakuuttavia ja innostus tarttuvaa, mutta olivatko äänessä vain uskovaisimmat ja innokkaimmat. Tavoitteet tulivat selväksi, mutta muutoksen toteuttamisen uskottavuus ei niinkään. Olennaista on, miten tutkimuksen ja korkeakoulutuksen rahoitus, sen erilaiset kannusteet, lainsäädäntö, yritysten tuet – ja ihan kaikkien eri toimijoiden toimintakulttuurin muutos onnistutaan rakentamaan kokonaisuutena. Merkittävä muutos haluttuun suuntaan voi tapahtua vain silloin, jos sinne ohjaavat projektien lisäksi perustekemisen insentiivit. Tosin silloin riskitkin ovat suurimmillaan; iso laiva kääntyy hitaasti, mutta kun se kääntyy, on suunnan parempi olla toivottu. 

Kiitos Sitralle erinomaisesti järjestetystä matkasta ja kaikille matkakavereille opettavaisesta ja hauskasta seurasta!

Ida Mielityinen
Arenen toiminnanjohtaja

Jaa

Tekoäly muutosvoimana ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa ja oppimisessa

0
Yhteiskuva tekoälykoulutukseen osallistuneista.

Ammattikorkeakoulujen perustehtävät – koulutus, TKI-toiminta sekä rooli yritysten ja yhteiskunnan kehittäjänä – ovat murroksessa, kun tekoäly muuttaa toimintaympäristöä radikaalisti. CSC:n ja Arenen vuonna 2024 toteuttama koulutusohjelma syventyi tekoälyn mahdollisuuksiin korkeakoulujen johtamisessa, TKI-toiminnassa sekä koulutuksen kehittämisessä.

Tavoitteena oli asiantuntijaluentojen syötteiden sekä korkeakoulujen omien TKI-edelläkävijöiden innostavimpien esimerkkien avulla lisätä ymmärrystä tekoälyn tuomista muutoksista ja mahdollisuuksista. Johtajat visioivat ryhmäkeskusteluissa, kuinka tekoäly toimii innovaatiokyvykkyyden moottorina ja ammattikorkeakoulut voivat paikallisina ja kansallisina TKIO-toimijoina viedä Suomea kohti kansainvälisen kehityksen kärkeä.

Tekoäly ja siihen liittyvä julkinen keskustelu kehittyivät vuoden aikana nopeasti, mutta myös koulutusohjelma kasvatti merkittävästi ammattikorkeakoulujen yhteistä ymmärrystä. Alkuvuonna keskustelu painottui erityisesti opiskelijoiden ja henkilöstön tekoälytyökalujen käyttöön sekä opetustyön muuttumiseen. Kielimallien nopea kehitys herätti keskustelua, mutta ohjelman painotus oli mahdollisuuksien tunnistamisessa – erityisesti siinä, miten opiskelijoita, opettajia ja TKI-toimijoita kannustetaan tekoälykokeiluihin. Arenen tekoälysuositusta päivitettiin korostamaan opetustilanteita, joissa tekoälyä vaaditaan käyttämään. Suositus on saanut myös kansainvälistä huomiota benchmarkina.

Ammattikorkeakoulut kansainvälisiksi tekoälykumppaneiksi

Koulutusohjelman päätösseminaari järjestettiin 21.11. Vaasan ammattikorkeakoulun isännöimänä. Yhteiseksi tavoitteeksi muodostettiin, että ”AMK on kansainvälisen tason haluttu kumppani ja osaaja tekoälyn kehityksessä”, mihin liittyen osallistujat onnistuivat nopeasti ideoimaan toimenpiteitä, joilla korkeakoulut yhdessä luovat menestystä. Näitä esimerkkejä ovat mm.

Yksilölliset opintopolut: Kehitetään tekoälypohjainen järjestelmä, joka yhdistää opiskelijan toiveet, kansallisen ja eurooppalaisen koulutustarjonnan sekä korkeakoulujen sisäisen tiedon. Tämä auttaa opiskelijoita rakentamaan opintopolkuja, jotka vastaavat työelämän muuttuviin tarpeisiin.

Ketterät opetussuunnitelmat: Luodaan tekoälyosaamiseen perustuva, jatkuvasti päivittyvä tietovaranto opetussuunnitelmille. Tämä tukee opetussisältöjen, uraseurantatiedon ja parhaiden käytäntöjen kehittämistä.

TKI-tekoälyverkosto: Perustetaan asiantuntijoiden verkosto vahvistamaan tekoälyä TKI-toiminnassa.

Tietoja pk-yritysten tekoälysuunnitelmista: Kerätään laadullista tietoa pk-yritysten tulevaisuuden suunnitelmista, muodostetaan tästä aineisto ja siihen tekoälypohjainen käyttöliittymä.

Tuki pk-yrityksille: Korkeakoulujen ja opiskelijoiden osaaminen auttaa pk-yrityksiä käynnistämään tekoälyhankkeita ja hyödyntämään tekoälyä liiketoiminnassaan.

Eettinen tekoäly: Tekoälykehityksen rinnalle nostetaan eettisyys ja demokratia, jotka varmistavat, että ratkaisut ovat inhimillisiä ja yhteiskunnallisesti kestäviä.

Ammattikorkeakoulut pk-yritysten avainkyvykkyyksien kehittämisen kumppanina

Tällä hetkellä innovaatioita syntyy useilla toimialoilla, esimerkkeinä vaikkapa tekoälyn soveltaminen hoitotyössä, ohjelmistopohjaisissa ajoneuvoissa tai urheiludatan analytiikassa. Ammattikorkeakoulut ovat avainasemassa näissä syntyneiden osaamisten ja onnistumisten siltaamisessa ja skaalaamisessa laajasti uusille toimialoille, yrityksiin ja sovelluskohteisiin. 

Koulutusohjelmassa puhuttiin erityisesti ammattikorkeakoulujen roolista Suomen 20 000 pk-yrityksen tekoälykehityksen liikkeellepanijana. Haaga-Helian ammattikorkeakoulun vararehtori Salla Huttunen vertasi osuvasti tilannetta ravilähtöön, jossa yritykset odottavat voltissa pyörien vielä lähtökäskyä, mutta ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja tuki lupaavat vauhdikkaita avauksia. Vaikka osa saattaa lähteä laukalle, suunta on selvä: Suomi tavoittelee globaalia kärkisijaa tekoälyn vastuullisessa hyödyntämisessä.

Ohjelman keskeinen tuotos ovat jäsennys ja inspiroivat esimerkit tekoälyn tuomasta muutoksesta. CSC on tuottanut niiden pohjalta viitekehyksen ja AITO-koulutuskonseptin (AI innovaatiotoiminnassa, tutkimuksessa ja opetuksessa), jota tarjotaan erilaisille kohderyhmille korkeakouluissa.

Hanna-Mari Puuska, johtaja, CSC

Aleksi Kallio, kehityspäällikkö, CSC

Antti Mäki, asiakasratkaisupäällikkö, CSC

Jaa

Arene etsii EU/TKI-asiantuntijaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen

0
Woman hand with EU(European) swaying flag on the blue sky. Europe. Concept
Adobe Stock - flowertiare

Asiantuntijan tehtävä on vastata kokonaisvaltaisesti ammattikorkeakoulujen EU-edunvalvonnasta yhteistyössä eurooppalaisen AMK-organisaation UAS4Europen kanssa. Työnkuvassa tärkeää on verkostoituminen ja vaikuttaminen kotimaassa EU-”välitteisissä” TKI-kysymyksissä. Työnkuvan kannalta olennaista on aktiivinen viestintä ja vuorovaikutus ammattikorkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa eri tavoin.

Työsuhteen alkuvaiheessa erityisenä vastuuna on koordinoida Arenen puheenjohtajuuskautta eurooppalaisten ammattikorkeakoulujen UAS4EUROPE-kattojärjestössä (päättyy kesäkuussa 2026).

Odotamme hakijalta EU:n toimielinten ja päätöksentekojärjestelmän tuntemusta sekä aiempaa kokemusta EU-tason edunvalvonta- ja vaikuttamistyöstä koulutus- ja tutkimuskysymyksissä. Toivomme ammattikorkeakouluille olennaisten EU-rahoitusohjelmien tuntemusta. Erityisesti arvostamme EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (Horisontti Eurooppa), Erasmus+ -ohjelman ja EU:n alue- ja rakennerahastojen tuntemusta.

Palkkaus on kokeneen asiantuntijan. 

Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja CV viimeistään 9.12.2024 mennessä osoitteeseen ida.mielityinen@arene.fi. Paikka voidaan täyttää heti sopivan ehdokkaan löydyttyä. 

Lisätietoja antaa Toiminnanjohtaja Ida Mielityinen, +358 50 5940731 ja EU-asiantuntija Mikael Vainio, +358 40 5102825.

Jaa

Heikki Saastamoinen Arenen hallitukseen

0

Rehtori-toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta valittiin Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen hallituksen jäseneksi.

Arenen hallituksessa jatkavat puheenjohtajana rehtori-toimitusjohtaja Riitta Konkola Metropolia Ammattikorkeakoulusta, varapuheenjohtajina rehtori-toimitusjohtajat Jari Multisilta Satakunnan ammattikorkeakoulu ja rehtori-toimitusjohtaja Mona Forsskåhl Arcada ammattikorkeakoulu sekä hallituksen jäseninä rehtori-toimitusjohtaja Riitta Rissanen Lapin ammattikorkeakoulusta, sekä rehtori-toimitusjohtaja Jaakko Hallila Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n syyskokous järjestettiin AMK Johdon seminaarin yhteydessä Vaasassa 22.11.2024.

Jaa

Ammattikorkeakoulut vaativat Suomeen kunnianhimoisempaa koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa – Ammattikorkeakoulut otettava mukaan tohtorikoulutuksen kehittämiseen

0
Search and business concept.Hand holding magniflying glass on a natural background.
Adobe Stock - witsarut

Suomi on jäänyt korkeakoulutettujen määrässä jälkeen muista OECD-maista. Myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan taso ja vaikuttavuus ovat olleet laskussa. Ammattikorkeakouluissa piilee vapauttamaton resurssi maamme kilpailukyvyn rakentamiseen. Työelämäläheisesti ja -lähtöisesti toimivat ammattikorkeakoulut ovat koulutus- ja tutkimusyhteisöinä kuin luotu koulutustason nostamiseen ja tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämiseen.

Tehokas ja toimiva duaalimalli perustuu työnjakoon, jota määrittävät toiminnan tavoitteet, eivät keinot. Nykytilanne, jossa yliopistojen toivotaan vastaavan kaikkiin tarpeisiin yritysten kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemisesta globaalin huippututkimuksen tekemiseen asti, ei ole tuottanut toivottua tulosta talouden ja tuottavuuden kasvuun. Suomen korkeakoulupolitiikassa on viimeiset vuosikymmenet käytetty satoja miljoonia euroja korkeakoulujen rakenneleikkeihin ja omistusten siirtelyyn. Suomen ongelmien syvyys kertoo, että strategia ei tuo toivottua elinvoiman tulosta.   Tohtorikoulutuspilotti on kuvaava esimerkki tehottomasti kohdennetuista varoista. Tavoitteet ja keinot eivät muodosta uskottavaa yhdistelmää, eikä pilotti yllä tarvittavalle uudelle systeemisyyden tasolle suhteessa T&K-rahoituksen perimmäisiin tavoitteisiin.

Nyt kunniahimon tasoa on nostettava, uusin eväin. Suomi tarvitsee kipeästi ammattikorkeakoulujen tehokasta ja pragmaattista otetta kirittämään korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuutta, sanoo Arenen hallituksen varapuheenjohtaja Jari Multisilta, joka avasi Arenen Korkeakoulutus 2.0 -seminaarin maanantaina Haaga-Heliassa.   

Tuoreen kyselyn mukaan kolmanneksella ammattikorkeakouluista on jo yhteistyösopimukset tohtorikoulutusyhteistyöstä joko kotimaisten tai ulkomaisten yliopistojen kanssa, toiminta käynnistyneenä tai suunnitelmissa.  Samoin niiden henkilöstö ohjaa ja toimii väitöskirjojen esitarkastajina. Ammattikorkeakoulujen tutkimushenkilöstössä tutkijakoulutettujen osuus on 2,5-kertaistunut kymmenessä vuodessa. Tästä huolimatta Suomessa ammattikorkeakouluja ei ole otettu millään tavalla osaksi tohtorikoulutuksen tai väitelleiden urapolkujen kehittämistä. Jokainen ymmärtää mahdottomaksi yhtälön, jossa kolmessa vuodessa valmistuu huippuluokan tieteellinen väitöskirja nuorelta henkilöltä, jolla on myös vahva kehittämisosaaminen ja työelämäyhteydet.

Ammattikorkeakoulut haluavat kehittää lakisääteiset tehtävänsä huippuunsa

Ammattikorkeakoulujen tehtäväksi on laissa määritelty työelämää ja aluekehitystä palveleva ja elinkeinorakennetta uudistava soveltava tutkimus ja kehittämistyö. Suomessa on rikki ennen kaikkea tutkimuksen ja käytännön sekä innovaatioiden kehittämisen yhteys. Työelämän ja innovaatiotoiminnan vahva kiihdyttäminen tarvitsee uudenlaista korkeinta osaamista. Tämä syntyy aidossa vahvassa yhteisessä tekemisessä yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa.

– Juuri tätä toimintamallia me olemme kehittäneet koko olemassaolomme ajan. Suomessa ei ole varaa ohittaa ammattikorkeakoulujen työelämäverkostoja, osaamista ja korkeatasoisia tutkijayhteisöjä. Maan etu vaatii, että ammattikorkeakoulut otetaan nyt kunnianhimoisesti mukaan kehittämään kaikkea osaamista, jolla vahvistetaan Suomen kilpailukykyä, toteaa tilaisuudessa Turun yhteistyön mallista puhunut Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila. 

Ammattikorkeakoulut perustelevat niiden ottamista mukaan tohtorikoulutuksen kehittämiseen myös sillä, että se nostaisi laajasti ammattikorkeakoulutuksen laatua. Hyöty tulee satojen tuhansien tutkinnon suorittaneiden parempina osaamisina yhteiskuntaan. Näin parannetaan myös entisestään ammattikorkeakoulujen kykyä vastata työelämän tarpeisiin ja lisätään T&K-toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Uudistaminen helpottaisi myös ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia päästä tutkijakoulutukseen. Tutkimus- ja kehittämistyöhön kasvaisi osaajia nykyistä heterogeenisemmällä taustalla. Täysivaltaisen korkeakoulun työkalut parantaisivat myös ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia osallistua tasavertaisina kumppaneina kansainvälisiin verkostoihin ja hankkeisiin, kuten Eurooppalaiset yliopistot -alliansseihin. Kyse on siis äärimmäisen laajasta yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Suomi rapauttaa nyt osaamisen ja T&K-työn tärkeintä perustaa korkeakoulutuksessa

Suomen suurin ongelma on korkeakoulutettujen osaajien puute. Niin kansalliset kuin eri toimialojen tekemät ennakointitulokset osoittavat, että korkeakoulutuksen osalta suurin kysyntä tulee kohdistumaan ammattikorkeakoulujen kouluttamiin osaajiin. Tutkintojen rahoitus on kuitenkin puolittunut kymmenessä vuodessa ja ammattikorkeakouluilta on leikattu jatkuvasti rahoitusta – myös tällä hallituskaudella. Kuitenkin juuri näiden asiantuntijoiden määrä ja osaaminen pitkälti ratkaisevat Suomen ja sen eri alueiden elinvoiman. Ammattikorkeakouluista valmistuneista näet 2/3 jää valmistumismaakuntiinsa töihin. Taloustutkijoiden laajasti jakama käsitys on, että T&K-panosten vaikuttavuuden esteeksi nouseekin osaajien puute.  

– Taloudet ja yhteiskunnat kehittyvät vain jatkuvalla, systeemisellä ja laaja-alaisella osaamistason nostamisella väestössä – mutta myös korkeimman tason erikoistuvalla osaamisella. Tohtoripolku on luonnollinen osa näiden koulutusten ja T&K-työn jatkumoa. Tämä vastaa kehitystä muualla Euroopassa, sanoo tilaisuudessa puhunut Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori Pertti Puusaari.

Ammattikorkeakoulut ovat pian 30-vuotiaita. Niitä itseään, samoin kuin niiden ylempien, maisteritasoisten tutkintojen kehittämistä vastustettiin aikanaan tarpeettomina. Useimmat työelämän järjestöt eivät uskoneet tutkintojen kysyntään. Nyt tiedetään toisin. Ohjelmat ovat vetovoimaisia, ja jo joka neljäs maisteritasoinen tutkinto tehdään jo ammattikorkeakouluissa. Näiden kautta työelämän rajapinnassa ammattikorkeakoulut tekevät tutkimusta ja kehittämistyötä, ja tutkinnot nostavat samalla useimpien koulutustasoa.

Jaa