Luonnonvara-alan parhaat asiantuntijat valmistuvat ammattikorkeakoulusta, sillä AMK:n tutkintokoulutuksessa saatu teoreettinen tieto yhdistettynä vahvaan käytännön osaamiseen, on tutkitusti oikea menestystarina. Kun työskennellään elävän luonnon kanssa, pitää tiedon lisäksi myös osata ”upottaa sormet multaan”, jotta voi neuvoa ja johtaa muita käyttämään uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi – vaikka kädestä kiinni pitäen.
Tällä AMK:n menestysreseptillä koulutetaan luonnonvara-alan asiantuntijoita niin maatalouden, metsätalouden kuin puutarhatalouden alalle. Nimikkeet näiden alojen asiantuntijoille ovat perinteiset, arvostetut ja työnantajien tuntemat agrologi (AMK), metsätalousinsinööri (AMK) ja hortonomi (AMK). Vaikka yksi hoitaa metsiä, toinen elää maataloudesta ja kolmas tuottaa kasvihuoneissa kasveja sekä rakentaa viihtyisiä viheralueita, on yhdistävänä tekijänä kestävästi eläminen elävästä luonnosta.
Metsiä hoitava ilmastosankari
Metsätalousinsinöörien (AMK) yleisin tehtävänimike on metsäasiantuntija ja työt monipuolisia aina metsien hoidosta ja puukaupasta, modernien paikkatietosovellusten ja -teknologioiden käyttämiseen, kehittämis- ja esimiestyöhön sekä johtamiseen. Metsäasiantuntijat myös suunnittelevat luonnonhoito- ja ennallistamiskohteita, suojelualueita sekä virkistysalueiden käyttöä ja hoitoa. Myös tuulivoimayhtiöt, pankit ja riista-ala palkkaavat metsäasiantuntijoita. Ala on mitä sosiaalisin, siellä työskennellään tiimeissä ja metsänomistajia neuvoen.
Metsäasiantuntijoiden mediaanipalkka ilman luontaisetuja ja bonuksia oli 3500 euroa vuonna 2021. Avoimia työpaikkoja on runsaasti, ja kysyntä nostaa vauhdilla palkkoja. Palkkaus on Suomen tasa-arvoisimpia, sillä naisen euro on metsäalalla noin 96 senttiä ja paikoittain yli sadan. Myös metsäopiskelijoilla on harjoittelupalkka, vieläpä hyvä sellainen.
Isossa kuvassa metsätalousinsinöörit pelastavat maailmaa, koska puutuotteet sitovat ilman hiilidioksidia ja korvaavat fossiilisia materiaaleja. Maailmanpelastustyön lisäksi he saavat työkseen kulkea metsissä.
Agrologi – kestävän kehityksen edelläkävijä
Agrologi (AMK) -koulutuksessa opiskellaan kestävää kasvi- ja kotieläintuotantoa, maatalousteknologiaa, bio- ja kiertotaloutta, maaseutuyrittäjyyttä – ja jopa hevostaloutta. Agrologit ovat monipuolisia maaseudun asiantuntijoita, jotka työskentelevät mm. maaseudun yrittäjänä, neuvonnan asiantuntijoina, hanketyöntekijänä, rahoitusalalla sekä myyntipäällikköinä.
Agrologit ovat keskeisessä roolissa, kun ratkaistaan kestävän kehityksen ja kiertotalouden haasteita, kuten kierrätyslannoitteiden käyttöä, biokaasuntuotantoa ja viljelykasvivalintaa positiivisimman ympäristövaikutuksen aikaansaamiseksi. Agrologien asiantuntemuksella tuotetaan kotimaista puhdasta lähiruokaa meille kaikille suomalaisille. Samalla rakennetaan ja ylläpidetään elinvoimaista maaseutua.
Tutkimuksen mukaan agrologien mediaanipalkka oli 3400 euroa vuonna 2021 ja työllistyminen hyvää. Sen lisäksi, että maalla on mukavaa – agrologit saavat siitä myös palkkaa.
Hortonomit – vihreän hyvänolon asiantuntijat
Kun nautimme kaupunkien viihtyisistä viheralueista ja niiden luomasta monimuotoisuudesta – tai mehevistä salaateista lautasillamme, niitä meille tuottavat puutarhatalouden ja viherrakentamisen asiantuntijat, hortonomit (AMK). Kerrosviljely, kasvihuonetuotanto, kauppa, logistiikka ja yrittäjyys ovat hortonomin asiantuntijuuden suuntia, joissa biologinen, tekninen ja kaupallinen osaaminen sekä toimialan kehittäminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti pääsee kukoistamaan. Näiden vihreyden asiantuntijoiden mediaanipalkka on samaa luokkaa agrologien kanssa ja noin puolet heistä toimii yrittäjinä.
Luonnollisesti luonnonvara-ala
Tiesitkö, että Suomen ulkomaanviennistä viidesosa on metsäteollisuuden tuotteita, pinta-alasta 75 prosenttia metsää ja Euroopan tiukasti suojelluista metsistä yli puolet on Suomessa?
Tai, että Suomessa kaikilla pelloilla vilja ja palkokasvit eivät kasva, mutta nurmi tuottaa siellä jopa viisi satoa kesässä. Ruohoa emme voi syödä, mutta lehmä muuttaa nurmen ihmisravinnoksi soveltuvaan muotoon.
Nämä esimerkit kertovat siitä, miten luonnonvara-alan AMK-asiantuntijoilla on ylisukupolvinen näkemys siitä, miten luontoa hoidetaan kestävästi, sillä vain hyvinvoiva luonto tuottaa meille ja tuleville sukupolvillemme taloudellista, sosiaalista ja ekologista hyvinvointia.
Tiina Eklund
päätoimittaja, Luonnon Varassa-lehti
koulutuspoliittinen vastaava, METO – Metsäalan Asiantuntijat ry
