Koti Blogi Sivu 2

Ammattikorkeakoulut haluavat Suomen hyötyvän tekoälyn mahdollisuuksista – Arene ja CSC käynnistävät koulutuksen tekoälystä ammattikorkeakoulujen johdolle

0
AI, Machine learning, Hands of robot and human touching big data of Global network connection, Internet and digital technology, Science and artificial intelligence digital technologies of futuristic.
Adobe Stock . ipopba

Tekoäly vaikuttaa ammattikorkeakouluissa vahvasti sekä koulutukseen että tutkimus- ja kehittämistyöhön. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus järjestävät yhdessä vuoden kestävän tekoälykoulutuksen ammattikorkeakoulujen johdolle. Tavoitteena on tarjota paitsi uusinta tietoa teknologioista ja kehittymisen näkymistä, myös tarjota alusta yhteistyön vahvistamiseen. 

Ammattikorkeakoulut ovat keskeisessä roolissa, kun Suomi pyrkii koulutuksen ja tutkimuksen kautta pitämään asemansa kärkimaana maailman hyvinvoivien maiden joukossa. Kilpailussa on keskeistä, että korkeakouluja johdetaan strategisesti uusimman tiedon pohjalta.

Kaksi kolmasosaa Suomen korkeasti koulutetuista valmistuu ammattikorkeakouluista nyt ja tulevaisuudessa. Samoin ammattikorkeakouluissa tehdään yhä merkittävämpi osa työelämää kehittävästä soveltavasta tutkimus- ja kehittämistyöstä. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että korkeakouluja johdetaan ja koulutusta kehitetään etupainotteisesti tulevaisuuden työelämän osaamistarpeiden mukaisesti. Merkitys on erityisen suuri siksi, että tekoäly vaikuttaa työn tuottavuuteen merkittävästi.

Tutkimustieto osoittaa, että asiantuntijatyö ei katoa tekoälyn myötä, mutta tekoäly muuttaa toimenkuvia huomattavasti kaikilla toimialoilla, terveydenhuoltoa myöten. Toisin kun monet muut teknologiset murrokset, tekoäly muuttaa nimenomaan korkeasti koulutettujen työtä. Samoin se jakanee yritysten menestymisen edellytyksiä rajusti uudelleen.

Suomi hyötyy tekoälyn tuomista eduista kansakuntana sitä enemmän, mitä valmiimpia asiantuntijat ja yritykset ovat sitä hyödyntämään. Tämän vuoksi ammattikorkeakoulujen johto haluaa olla etujoukkona kehittämässä koulutustaan ja tutkimustaan, sanoo ammattikorkeakoulut kokoavan Arenen hallituksen jäsen ja digivaliokunnan puheenjohtaja, Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori Pertti Puusaari.

CSC:n avulla Suomessa on käytettävissä maailman tehokkaimpiin kuuluva tekoälyn kehityskalu: LUMI-supertietokone. Tarvitsemme laskennan ja datanhallinnan työkalujen lisäksi monipuolista valikoimaa digitaalisia teknologioita, osaamista ja yhteistyömallien kehittämistä. Tekoälyn merkitys tutkimuksessa ja opetuksessa tulee lähitulevaisuudessa merkittävästi kasvamaan ja yhdessä voimme rakentaa valmiuksia tekoälyn vaikuttavaan, vastuulliseen ja eettiseen käyttöön, kertoo CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski.  

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus järjestävät vuoden 2024 aikana suomalaisten ammattikorkeakoulujen rehtoreille ja ylimmälle johdolle moniosaisen koulutusohjelman tekoälystä oppimisen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan muutosmahdollisuutena. Kokonaisuus käsittelee mm. tekoälyn teknologioita, tulevaisuutta, kansainvälisiä näkökulmia, kyberturvallisuutta, sääntelyn kehitystä, ja sisältää paljon yhteistä työskentelyä. 

Lisätietoja Arenesta 
www.arene.fi ja CSC:stä www.csc.fi 

Jaa

Ammattikorkeakoulujen henkilöstön vastuullisuusperehdytyksen tarkistuslista

0
businessman hand sign check mark box with a pen, view from above
Adobe Stock - Mihail

Ammattikorkeakoulujen henkilöstön vastuullisuusperehdytyksen tarkistuslista kehitettiin Arenen kestävyys- ja vastuullisuustyön henkilöstöryhmässä. Vastuullisuusperehdytyksen tarkistuslista toimii tarvittaessa tukena henkilöstön perehdyttämistä suunniteltaessa ja se on helppo ottaa käyttöön riippumatta olemassa olevasta perehdytysmallista. Tarkistuslistaa on pilotoitu neljässä eri ammattikorkeakoulussa kevään ja kesän aikana 2023. Vastuullisuusperehdytyksen tarkistuslista ja pilotoinnin tulokset sekä esimerkkitapaus vastuullisuusperehdytyksen toteuttamisesta ammattikorkeakoulussa on nyt koottu yhteiseen julkaisuun.

Tarkistuslistan laadinnan työryhmänä toimi Vappu Kunnaala-Hyrkki Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta, Sari Ahvenlampi Oulun ammattikorkeakoulusta, Tiina Huhtalo Lapin ammattikorkeakoulusta ja Elli Ojala Metropoliasta.

Ammattikorkeakoulujen henkilöstön vastuullisuusperehdytyksen tarkistuslista (pdf) >>

Jaa

Arviointi: Ammatillisesta koulutuksesta saatava paremmat valmiudet korkeakoulutukseen

0
Stack of books with laptop on wooden table
Adobe Stock - BillionPhotos.com

Koulutuksen arviointikeskus Karvin julkaiseman arvioinnin mukaan ammatillisen tutkinnon antamissa perustaidoissa on puutteita, jotta korkeakoulutukseen voitaisiin siirtyä nopeammin ja laajemmin. Ammattikorkeakoulut paikkaavat näitä puutteita nyt omilla resursseillaan. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista jo lähes puolet on suorittanut ammatillisen tutkinnon. Korkeakoulutettujen määrän kasvattaminen edellyttää, että jatkossa yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut nuori jatkaa ammattikorkeakoulussa.

Koulutuksen kansallinen arviointikeskus Karvi julkaisi tänään arvioinnin ammatillisen koulutuksen tuottamista valmiuksista korkeakouluopintoihin siirtymiseksi. Arvioinnin tulokset osoittavat, että ammatillisen tutkinnon suorittaneet opiskelijat menestyvät ammattikorkeakouluopinnoissa keskimäärin hyvin. Toisaalta arviointi osoittaa, että perustaitojen, kuten luku- ja kirjoitustaidon, matemaattisten taitojen sekä opiskelutaitojen, osaaminen ei usein ole ammatillisen koulutuksen päättävillä riittävät korkeakouluopintoihin. Esimerkiksi tekniikan alan koulutusohjelmissa vaaditaan lukion pitkän matematiikan ja fysiikan oppimäärien mukaista osaamista.

– Ammattikorkeakouluopinnot ovat ennen kaikkea korkeakouluopintoja, joissa kielelliset, matemaattiset ja analyyttiset taidot ovat välttämättömiä tutkinnon suorittamisen ja työelämässä menestymisen kannalta. Arvioinnissa esitetyt perustaidot ovat kuitenkin välttämättömiä myös heille, jotka eivät jatka korkeakouluopintoihin, toteaa arvioinnin julkaisuwebinaarissa puhunut Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Arvioinnissa esitetään myös, että ammattikorkeakoulujen tulisi tunnistaa ammatillisten tutkintojen alakohtainen ammatillinen osaaminen nykyistä kattavammin jatko-opintovalmiuksia rakentavaksi tekijäksi sekä huomioida ammatillinen osaaminen osana osaamisen tunnistamisen prosesseja.

– Vaikka ammatillinen osaaminen tukee osin opinnoissa ja myöhemmin työelämässä menestymistä, eivät ne korvaa missään tilanteessa perustaitoja, joita korkeakouluopinnoissa tarvitaan, Mielityinen toteaa.

Koulutustason nosto edellyttää rajua koulutusjärjestelmän uudelleen tarkastelua

Kansallinen tavoite kasvattaa korkeakoulutettujen määrä 50 prosenttiin nuorissa ikäluokissa edellyttää, että jatkossa yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut nuori jatkaa korkeakouluopintoihin. Jotta tavoite voidaan saavuttaa niin nykyisillä korkeakoulutuksen läpäisyasteilla toisen asteen oppivelvollisuuskoulutuksen päättävistä nuorista noin 70 prosentin tulisi jatkaa korkeakouluopinnoissa 2–3 vuoden aikana valmistumisestaan. Siirtymistä korkeakouluopintoihin tulisi nopeuttaa merkittävästi, sillä nyt opintojen aloittaminen tapahtuu monilla ammatillisen tutkinnon suorittaneilla vasta 30 ikävuoden jälkeen.

Arvioinnissa suositellaan, että ammatillisen koulutuksen järjestäjät varmistavat, että ohjaus jatko-opintoihin on yhtä kiinteä ja jatkuvasti läsnä oleva osa ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden uraohjausta kuin ohjaus työelämäänkin. Arvioinnissa suositellaan yhteistyömuotojen kehittämistä ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja ammattikorkeakoulut välille siirtymien kehittämiseksi. 

Ammattikorkeakoulut ovat valmiita kaiken yhteistyön lisäämiseen, mutta riittävät toimet perustuvat ainoastaan järjestelmätason ajattelu- ja toimintamallien uudistamiseen. Jatko-opintovalmiuksien vahvistaminen ei saa riippua ammatillisen koulutuksen järjestäjän ohjauksen tasosta ja koulutustarjonnasta vaan perustaitojen asemaa on vahvistettava ammatillisten perustutkintojen tutkintojen perusteissa.

Koulutusjärjestelmän näkökulmasta ei ole tarkoituksenmukaista, että ammattikorkeakoulut ottavat laajasti vastuuta ammatillisten tutkintojen valmiuksien tuottamisesta. Valmiudet korkeakoulutukseen on saatava toisella asteella. Ammattikorkeakoulujen tutkinnon hinta on rahoitusleikkausten myötä lähes puolittunut kymmenessä vuodessa, eikä siellä ole enää pelivaraa, Mielityinen toteaa.

Jaa

Osaajapula ja yritysten kasvu tarvitsee nyt ammattikorkeakouluja

0
Busy employees of business company going to work, panorama
AdobeStock - Photographee.eu

Suomessa on pula sekä tekijöistä että uusiutumiskyvystä. Ammattikorkeakoulujen rooli molempien osalta on kriittinen. Arenen uusi hallitus järjestäytyy tänään. Sen tärkeimpänä tavoitteena on vahvistaa suomalaisten ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia palvella suomalaisia yrityksiä ja julkista sektoria tuottamalla niille tulevaisuuden osaajia sekä työelämäläheistä tutkimus- ja kehittämistyötä. 

Suomi kaipaa kipeästi keinoja, joilla samanaikaisesti vähennetään julkisia menoja ja vahvistetaan kilpailukykyä. Pulaa on erityisesti fiksummin tekemisestä. Esimerkiksi sairaanhoitajia Suomessa on asukasta kohden eniten EU-maista. Ammattikorkeakoulujen kehittämispotentiaali on käytetty aivan liian vähän esimerkiksi sote-sektorilla. 

Suomen kilpailukyky perustuu osaamiseen ja kasvuun. Tässä ammattikorkeakouluilla on alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävä rooli. Niissä aloittaa joka vuosi jo yli 50 000 uutta opiskelijaa. Samoin niiden tutkimus- ja kehittämistyön luonne ja laajuus ovat edellytys alueiden elinvoimalle. Insinöörit, sairaanhoitajat, sosionomit, tradenomit, restonomit ja noin 28 000 joka vuosi valmistuvaa muuta osaajaa kehittävät suomalaista työelämää jatkuvasti. Koulutustasomme ei nouse ilman ammattikorkeakouluja.

Suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset kasvavat ja kehittyvät pitkälti ammattikorkeakoulujen varassa. Tämän vuoksi on äärimmäisen huolestuttavaa, että uudet satsaukset TKI-rahoitukseen ollaan sijoittamassa pitkälti vakiintuneita reittejä pitkin eikä uudistumiseen olla valmiita. Esimerkiksi tohtorikoulutuksen kehittämisessä tarvittaisiin nyt kipeästi ammattikorkeakoulujen kädenjälkeä, jos uusien tohtoreiden halutaan todella edistävän yksityisen sektorin panostuksia tutkimukseen ja kehittämiseen, sanoo Arenen uusi puheenjohtaja Metropolian rehtori Riitta Konkola.  

Ammattikorkeakoulut ovat ainoa suomalaisen koulutusjärjestelmän osa, jolta on leikattu rahaa satoja miljoonia euroja viimeisen vuosikymmenen aikana. Muualla rahoitusta on lisätty. Kymmenessä vuodessa ammattikorkeakoulututkintojen hinta on lisääntyneen tehokkuuden ansiosta tippunut puoleen, ulkoista TKI-rahoituksen osuutta ne ovat nostaneet 50 prosenttia ja ulkomaisten opiskelijoiden määrä on noussut kolmanneksella vuodesta 2015.   

Ammattikorkeakoulut ovat osoittaneet kykynsä luoda nahkansa ja nousta tiukimmat eurooppalaiset kriteerit täyttäviksi korkeakouluiksi. Nyt tämän kehityksen merkitys on ymmärrettävä Suomessakin ja varmistettava niiden autonomia toimia ja kehittyä, painottaa Konkola.

Jaa

Tapio Kujala ja Mona Forsskåhl Arenen varapuheenjohtajiksi

0

Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Kujala valittiin Arenen hallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Yrkeshögskolan Arcadan rehtori Mona Forsskåhl. Päätökset tehtiin Arenen hallituksen järjestäytymiskokouksessa 16.1. Hallituksen puheenjohtajana toimii rehtori Riitta Konkola Metropoliasta.

Jaa

Ammattikorkeakoulut ovat osa eurooppalaista korkeakoulualuetta

0

Suomen korkeakoulujärjestelmä perustuu duaalimalliin, joka koostuu ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Mallia tähän haettiin Keski-Euroopasta, erityisesti Saksasta, Hollannista ja Englannista. Ensimmäiset ammattikorkeakoulut aloittivat Suomessa 1990-luvulla. Ammattikorkeakouluja on Suomessa 24 ja niissä on noin 150 000 tutkinto-opiskelijaa. Kehityskulku on vahvasti kansainvälinen, erityisesti osana eurooppalaista korkeakoulualuetta.

Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisiä toimijoita. Niistä jo kolmannes on mukana eurooppalaisissa yliopistoalliansseissa. Tämä kertoo erinomaisesti siitä, että suomalaisilla ammattikorkeakouluilla on sellaista osaamista ja vaikuttavuutta, jota arvostetaan kansainvälisesti. Samalla se kertoo historiamme jatkumosta, yhteydestä eurooppalaiseen korkeakoulualueeseen, mikä alkoi ammattikorkeakoulujen perustamisesta.

Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävä, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotehtävä sekä taiteellinen toiminta ovat hyvin laajoja ja monin tavoin yhteiskuntaamme vaikuttavia. Ammattikorkeakoululain mukaan niiden opetuksen tulee perustua työelämään ja sen kehittämiseen sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin. Opetuksen tulee johtaa ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijoiden ammatillista kasvua. Soveltavan tutkimuksen-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä taiteellisen toiminnan perustana ovat työelämä, aluekehitys ja alueen elinkeinorakenteen uudistaminen. TKI-toiminta palvelee opetusta täysimääräisesti ja vahvistaa jokaisen valmistuvan valmiuksia. Ammattikorkeakoulujen tulee tarjota myös mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.

Korkeakoulujen eurooppalainen strategia (European Strategy for Universities) mukaan korkeakouluilla on keskeinen rooli Euroopan pandemian jälkeisessä elpymisessä ja kestävän kehityksen edistämisessä. Ne ovat myös perusta avoimuudelle, demokratialle, oikeudenmukaisuudelle, kestävälle kasvulle, yrittäjyydelle ja työllisyydelle. Keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ovat mm. yhteiset tutkinto-ohjelmat, opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuus ja monialainen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta.

Suomalaisten ammattikorkeakoulujen lakisääteiset tehtävät ja autonominen asema tukevat hyvin korkeakoulujen eurooppalaisen strategian toteutumista. Parannettavaakin silti löytyy. Ammattikorkeakoulujen pitäisi voida tarjota koulutusta kaikilla tutkintotasoilla (BA, MA, PhD) tunnistettavasti ja vertailtavasti. Tämä haaste on sekä kotimainen että kansainvälinen. Erityisen haastavaa on, että emme voi käyttää ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osalta kotimaisia maisteri- tai magister-tutkintonimikettä, vaikka kyseessä on korkeakouluihin kuuluva maisteritason koulutus. Voimme ainoastaan käyttää englanninkielisistä master-tutkintonimikettä englanninkielisistä ohjelmista valmistuneille, muille nimike on joko ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) tai högre yrkeshögskoleexamen (högre YH). Tavoitteena on, että myös suomalaiset ammattikorkeakoulut voisivat tarjota tohtoritutkintoon johtavaa koulutusta, joko itse tai yhdessä yliopistojen kanssa. Kehityskulku monissa eurooppalaisissa ammattikorkeakouluissa mahdollistaa jo tämän. Valmiudet tähän olisi jo myös monessa suomalaisessa ammattikorkeakoulussa.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan tavoitteena on olla vahvasti kansainvälisesti ja kansallisesti tunnustettua ja rahoitettua. Tähän meitä kannustaa myös vuonna 2025 uudistuva rahoitusmallimme. Tärkeää olisi, että saisimme vahvan rahoitusmekanismin vahvistamaan ammattikorkeakoulujen yritysyhteistyössä tehtävää soveltavaa tutkimusta. Vastaavia malleja löytyy jo muualta Euroopasta.  

Myös ammattikorkeakoulujen henkilöstön nimikkeet kaipaavat vertailtavuutta kansainvälisesti. Suomi on ainut alue Euroopassa Belgian Flanderin ja Irlannin lisäksi, jossa ammattikorkeakouluilla ei ole oikeutta professorin ammattinimikkeeseen. Nimikkeen puuttuminen vaikuttaa erityisesti kykyyn rekrytoida tehtäviin ulkomaalaisia osaajia ja hakea EU:n kilpailtuja TKI-rahoituksia. Maisteri-nimike puuttuu vain Suomelta Flanderin lisäksi.  

Arene toimii ammattikorkeakoulujen edunvalvojana. Tätä työtä teemme aktiivisena yhteistyökumppanina eri sidosryhmiemme ja verkostojemme kanssa rakentavasti ja rohkeasti, nostaen esille uudistamista kaipaavia asioita ja samalla niihin ratkaisuja hakien. Toimimme myös yhä vahvemmin osana eurooppalaista korkeakoulualuetta.

Riitta Konkola
Arene ry:n puheenjohtaja
Metropolia Ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja-rehtori





Lähteet:

Ammattikorkeakoululaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ammattikorkeakoulu luettu 7.1.2024.

European Comission 2022. Communication from the commission on a European Strategy for Universities. https://education.ec.europa.eu/sites/default/files/2022-01/communication-european-strategy-for-universities-graphic-version.pdf luettu 7.1.2024.

Lampinen, O (2001): Oliko ammattikorkeakoulujen perustaminen yhteiskunnallinen kokeilu? Aikuiskasvatus 3/2001.

https://pdfs.semanticscholar.org/9580/aa40e00c239f91156afb7f76fcc0d1537621.pdf luettu 7.1.2024

Opetushallitus 2024. Eurooppalaiset yliopistot. https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/eurooppalaiset-yliopistot

Luettu 7.1.2024.

Jaa

Arenen lausunto aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta

0

Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti hallituksen esitykseen lakkauttaa aikuiskoulutustuki. Leikkaus heikentää työssä käyvän väestön mahdollisuuksia alanvaihtoon, ja vaikeuttaa jo työuralla olevien ammatillisen tutkinnon suorittaneiden hakeutumista korkeakoulutukseen. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen osuu erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutukseen, joka on selkeästi suosituin koulutusala aikuiskoulutustuella opiskelijoiden parissa. Tuen rohkealla kehittämisellä olisi mahdollista parantaa sen kohdistumista nykyistä paremmin siihen joukkoon, joka tarvitsee erityisen kipeästi koulutustason nostoa työllistymisen näkökulmasta.

Arenen lausunto hallituksen esityksestä aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta >>

Jaa

Unifi, Arene ja Sivista: Korkeakoulujen rahoitusmallit uudistuvat vuosille 2025–2028 

0
Photo by Visual Stories || Micheile on Unsplash

Korkeakoulujen rahoitusmallien uudistamista valmistellut työryhmä luovuttaa raporttinsa opetus- ja kulttuuriministeriölle tänään perjantaina. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleissa ovat laskennalliset tulosindikaattorit, joilla kohdennetaan noin 2,8 miljardin euron valtionrahoitus korkeakouluille vuosina 2025–2028.  

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtoreita edustavat Unifi, Arene sekä Sivistystyönantajia laajasti edustava Sivista ovat tyytyväisiä uudistamistyöhön kokonaisuutena. Lähtökohtana on ollut, että malleihin ei tehdä suuria muutoksia, jotta korkeakoulujen toivoma ennakoitavuus toteutuu. Tehdyt muokkaukset ovat hallitusohjelman tavoitteista lähteviä. 

Yliopistot ovat tyytyväisiä siihen, että tutkimustoiminnan painoarvo yliopistojen mallissa hieman kasvaa. Isompia muutostarpeita rahoitusmalliin pitää suunnitella hyvissä ajoin, ja on hyvä, ettei tässä aikataulussa lähdetty avaamaan koko mallia, sanoo Unifin puheenjohtaja, rehtori Jukka Kola

Ammattikorkeakoulut vahvistavat toiminnassaan tällä hetkellä voimakkaasti työelämäläheiseen, alueiden elinvoimaa vahvistavaan soveltavaan tutkimukseen ja kehittämistoimintaan. On hienoa, että tämän lakisääteisen tehtävän asema vahvistui myös rahoituksen perusteissa, sanoo Arenen puheenjohtaja Mervi Vidgrén

Suurin yksittäinen muutos rahoitusmalleissa on se, että malliin tuodaan uutena osiona ensikertalaisista opiskelijoista palkitseva indikaattori. Sen suuruus on 3 prosenttia rahoituksesta kummallakin korkeakoulusektorilla. 

Suomen tavoite on, että puolet nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Opiskelupaikkoja pitää voida kohdentaa henkilöille, joilla ei vielä ole korkeakoulututkintoa. Samalla on huolehdittava siitä, että alan vaihtamiseen on hyviä mahdollisuuksia, sanoo Sivistystyönantajien elinkeinopolitiikan johtaja Heikki Kuutti Uusitalo

Rahoitusmallien perusteella jaetaan valtion talousarvioon yliopistoille ja ammattikorkeakouluille varatut määrärahat. Mallien muutokset eivät lisää tai vähennä rahoitusta. Muutosvaiheessa on tärkeää, että yksittäisen korkeakoulun rahoitus ei vähene liikaa. Siksi järjestöt pitävät hyvänä rahoitusmalliin esitettyä mekanismia, joka rajoittaa vuosittaisen rahoituksen vähentymisen yksittäisessä korkeakoulussa enintään 3 prosenttiin. 

Ensi vuoden aikana on käynnistettävä työ mallin pitkäjänteiseksi kehittämiseksi vuodesta 2029 eteenpäin. 

Lisätiedot: 

Sivistystyönantajat, johtaja Heikki Kuutti Uusitalo, heikki.kuutti.uusitalo@sivista.fi, puh. 050 302 8246 
Unifi, toiminnanjohtaja Heikki Holopainen, heikki.holopainen@unifi.fi, puh. 0400 639 331 
Arene, toiminnanjohtaja Ida Mielityinen, ida.mielityinen@arene.fi, puh. 050 5940731 

Jaa

Kansallinen korkeakoulupolitiikka on korvautunut yksittäisten aluetoimijoiden vallalla

0
Photo by Shapelined on Unsplash

Orpon hallitusohjelman korkeakoulupolitiikka lähtee tavoitteesta, jossa sekä ammattikorkeakoulut että yliopistot ovat vahvoja strategisia toimijoita. Ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiömuotoisia toimijoita, joita ohjaa ensisijaisesti ammattikorkeakoululaki. Osakeyhtiömuotoisuus tarkoittaa kuitenkin tällä hetkellä moninaisia omistajajärjestelyjä, joita tehdään ammattikorkeakouluja kuulematta ja osallistamatta. Opetus- ja kulttuuriministeriön on käynnistettävä välittömästi toimet, joiden avulla ammattikorkeakoulujen autonomian suojaa vahvistetaan.

Vaasassa kaupunki, Pohjanmaan kauppakamari ja yliopisto ovat käynnistäneet yhdessä selvitystyön Vaasan ammattikorkeakoulun osakkeiden myymisestä Vaasan yliopistolle. Ammattikorkeakouluyhteisö on ollut sivussa keskustelusta eikä rakenteelliset pyrkimykset ole huomioinut Vamk:n kehittymisintressejä. On selvää, ettei tällä tavoin rakenneta kestävää yhteistyötä. 

Korkeakoulutuksemme on vapaalaskussa, jossa järjestelmän kehittäminen on jätetty alueellisten toimijoiden temmellyskentäksi. Tällä voi olla ennakoimattomia seurauksia alueelle jäävien osaajien ja tutkimus- ja kehittämistyön profiilin kannalta.

Ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiöinä päätyneet alueellisen vallankäytön välineeksi ja kauppatavaraksi. Omistajajärjestelyt on nähty mahdollisuutena toteuttaa eri toimijoiden tavoitteita. Ammattikorkeakoululaki tunnistaa selvästi, mikä on ammattikorkeakoulun toiminnan tarkoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävänä on varmistaa, että ammattikorkeakouluilla on mahdollisuus toteuttaa kaikkia lainmukaisia tehtäviä täysimääräisesti ja itsenäisesti.

Tämä tarkoitus ja tehtävä ei kuitenkaan näytä aina kiinnostavan omistajaa. Ammattikorkeakoulujen toiminnan ja talouden autonomian rajoja selvittäneestä tutkimuksesta käy ilmi useita eri omistajiin ja omistajarakenteisiin liittyviä ongelmallisia piirteitä. Selvitys tuo ilmi, että omistajaohjaus ei ole nyt täysin lainmukaista ja asiallista. Osakeyhtiön hallituksen täytyy kaikissa olosuhteissa aina toimia varmistaen osakeyhtiön etu.

Opetus- ja kulttuuriministeriön on käynnistettävä välittömästi toimet, joiden avulla ammattikorkeakoulujen autonomian suojaa vahvistetaan. Ammattikorkeakoulujen omistajaohjaukselle on laadittava kattava ohjeistus ja esteellisyysohjeet muun muassa hallitustyöskentelylle. Samoin lainsäädäntöä on vahvistettava tukemaan ammattikorkeakoulujen autonomiaa selvityksen osoittamassa suunnassa.

Suomi haasteineen tarvitsee yhä kipeämmin korkeakoulutusta kilpailukykymme vahvistamiseen. Nyt tarvitaan molempien korkeakoulusektoreiden vahvuudet käyttöön täysimääräisesti. Yhteistyön on oltava molempien vahvuudet tunnistavaa ja tasavertaista. Ammattikorkeakoulut tarvitsevat autonomiansa antaakseen Suomelle, alueelle, yrityksille ja yhteisöille sen mitä ne tarvitsevat.

Vaasan kaupunki ja Pohjanmaan kauppakamari selvittävät VAMKin osakkeiden myymistä Vaasan yliopistolle (STT Info)

OAJ:n selvitys: Ammattikorkeakoulujen omistusvallan keskittymisessä on suuri riski (OAJ)

Lisätietojen antajat

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Toiminnanjohtaja Ida Mielityinen, p. 050 594 0731
Insinööriliitto, Erityisasiantuntija Miihkaili Härkönen, p. 050 307 5587
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen, p. 020 748 9639
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry, Puheenjohtaja Joonas Soukkio, p. 050 389 1000
STTK ry, Asiantuntija Riina Nousiainen p. 050 310 6056

Jaa

Arene hakee EU-asiantuntijaa ammattikorkeakoulujen asialle 

0
Photo by Gradienta on Unsplash

Arene etsii osa-aikaista asiantuntijaa määräaikaiseen ja osa-aikaiseen (50 %) työsuhteeseen. Asiantuntijan tehtävä on vastata Arenen EU-edunvalvonnasta vuosina 2024–2026. Henkilön pääasiallinen tehtävä on vastata Arenen vastuista UAS4Europe-järjestössä vuosien puheenjohtajuuskauden (7/2024–7/2026) aikana. Työ alkaa kuitenkin mahdollisimman pian ja päättyy heinäkuussa 2026.    

Odotamme hakijalta EU:n toimielinten toiminnan tuntemusta sekä aiempaa kokemusta EU:n tasolla tehdystä edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä. Toivomme EU:n puiteohjelmien tuntemista erityisesti Horisontti Euroopan, Erasmus+ ja rakennerahastojen osalta. Työssä tärkeää on aktiivinen viestintä ja vuorovaikutus ammattikorkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa sekä sosiaalisessa mediassa.  

Asiantuntijan tehtäviin kuuluvat: 

  • Kokonaisvastuu Arenen EU-edunvalvonnasta.   
  • UAS4Europen työn koordinointi ja ohjaus Arenen puheenjohtajuuskauden aikana vuosina 2024–2026.  
  • Yhteydenpito keskeisiin EU:n TKI-politiikkaa tekeviin tahoihin kansallisella tasolla.  
  • Arenen EU-vaalivaikuttamisen valmistelu ja koordinointi keväällä 2024.  
  • Valmistella Arenen lausuntoja ja kannanottoja EU-aiheisista kysymyksistä.   

Palkkaus perustuu kokeneen asiantuntijan palkkaukseen. Työ on yhdistettävissä toisen tehtävän hoitoon, ja tehtävä on hoidettavissa joko Suomesta tai Brysselistä käsin.   

Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja CV mahdollisimman nopeasti osoitteeseen ida.mielityinen@arene.fi, kuitenkin viimeistään 27.12.2023 mennessä.  

Lisätietoja antaa erityisasiantuntija Samuli Maxenius, +358 40 650 1006 

Jaa