Koti Blogi Sivu 2

Ammattikorkeakouluista valmistuneet ovat tyytyväisiä koulutukseensa ja työuraansa

0
Photo by Glenn Carstens-Peters on Unsplash

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 85 prosenttia ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 87 prosenttia on tyytyväisiä tutkintoonsa.

Valtakunnallisen ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyn perusteella viisi vuotta sitten valmistuneiden tyytyväisyys tutkintoon on kasvanut edellisestä vuodesta. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 85 prosenttia ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 87 prosenttia on vähintäänkin melko tyytyväisiä tutkintoonsa.

Tyytyväisyys tutkintoon on vahvasti yhteydessä vastaajan tyytyväisyyteen työuraansa. Vuonna 2017 tutkinnon suorittaneista 88 prosenttia oli vähintäänkin melko tyytyväisiä työuraansa. Tutkinnon antamat riittävät valmiudet työelämään, mahdollisuus hyödyntää osaamista työssä sekä työnantajan arvostus tutkintoa kohtaan vaikuttavat siihen, miten tyytyväisiä vastaajat ovat tutkintoon

Jo viidettä kertaa toteutettuun valtakunnalliseen uraseurantakyselyyn vastasi melkein 11 000 vuonna 2017 ammattikorkeakoulututkinnosta tai ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta valmistunutta. Tämä on 41 prosenttia kaikista vuonna 2017 valmistuneista. Vastausprosentti kasvoi edellisestä kyselystä.

Uraseurantakysely lähetetään vuosittain kaikille AMK- ja YAMK-tutkinnon suorittaneille Uraseurantakysely tuottaa ajantasaista tietoa valmistuneiden työurista ja työmarkkinatilanteesta, lisäkouluttautumisesta sekä opintojen työelämävastaavuudesta. Vastauksia hyödynnetään mm. koulutuksen kehittämisessä ja uraohjauksessa.

Ammattikorkeakoulujen uraseurantaverkosto järjestää 16.3.2023 tulosseminaarin valtakunnallisen uraseurantakyselyn tuloksista (lisätietoa).

Jaa

De som utexaminerats från yrkeshögskolorna är nöjda med sin utbildning och karriär

0
Photo by Glenn Carstens-Peters on Unsplash

85 procent av dem som avlagt yrkeshögskoleexamen och 87 procent av dem som avlagt högre yrkeshögskoleexamen är nöjda med sin examen.

Enligt yrkeshögskolornas riksomfattande karriäruppföljningsenkät är de som utexaminerats för fem år sedan nöjdare med sin examen jämfört med de som utexaminerats året innan. 85 procent av dem som avlagt yrkeshögskoleexamen och 87 procent av dem som avlagt högre yrkeshögskoleexamen är åtminstone ganska nöjda med sin examen.

Belåtenheten med examen har ett starkt samband med hur nöjd respondenten är med sin karriär. År 2017 var 88 procent av dem som avlagt examen åtminstone ganska nöjda med sin karriär. Faktorer som påverkar hur nöjda respondenterna är med sin examen är tillräckliga färdigheter som examen ger för arbetslivet, möjligheten att utnyttja kompetensen i arbetet samt arbetsgivarens uppskattning för examen.

Nästan 11 000 personer som avlagt yrkeshögskoleexamen eller högre yrkeshögskoleexamen under 2017 besvarade den riksomfattande karriäruppföljningsenkäten som genomfördes redan för femte gången. Detta är 41 procent av alla utexaminerade under 2017. Svarsprocenten ökade jämfört med föregående enkät.

Karriäruppföljningsenkäten skickas årligen till alla som avlagt YH- och HYH-examen. Karriäruppföljningsenkäten ger aktuell information om utexaminerades karriärer och arbetsmarknadssituationen, tilläggsutbildning samt om hur studierna motsvarar arbetslivet. Svaren utnyttjas bl.a. i utvecklingen av utbildningen och i karriärvägledningen.

Yrkeshögskolornas karriäruppföljningsnätverk ordnar den 16 mars 2023 ett resultatseminarium om resultaten av den riksomfattande karriäruppföljningsenkäten (mer information).

Jaa

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

0
Photo by Priscilla Du Preez on Unsplash

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 15.3. ja päättyy torstaina 30.3. klo 15. Yhteishaussa haetaan korkeakoulujen syksyllä 2023 alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin.

Kevään toisessa yhteishaussa ammattikorkeakouluilla on mukana 806 hakukohdetta ja tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa. Aloituspaikkoja on tarjolla ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin koulutuksiin 22 329 ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (YAMK) johtaviin koulutuksiin 4 860. Yhteishaussa voi hakea päivätoteutuksena, monimuotototeutuksena sekä verkko-opintoina järjestettäviin koulutuksiin.

Yhteishaussa on mukana 22 ammattikorkeakoulua. Poliisiammattikorkeakoulu ja Högskolan på Åland järjestävät omat erilliset hakunsa.

AMK-tutkintoon johtaviin koulutuksiin opiskelijat valitaan pääsääntöisesti todistusvalinnan ja AMK-valintakokeen perusteella. Keväällä 2023 ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen on tarjolla yli 10 500 aloituspaikkaa todistusvalinnassa ja lähes 8 400 aloituspaikkaa AMK-valintakokeessa. 

Todistusvalinnalla valittavien osuus vaihtelee ammattikorkeakouluittain ja hakukohteittain, mutta keskimäärin todistusvalinnalla valitaan hieman yli puolet opiskelijoista. Todistusvalinnassa on erikseen aloituspaikat suomalaisella tai kansainvälisellä ylioppilastutkintotodistuksella sekä ammatillisella perustutkintotodistuksella hakeville. Todistusvalinnan hakukohteet ja aloituspaikkojen määrät ammattikorkeakouluittain on koottu ammattikorkeakouluun.fi-sivustolle.

Suurin osa ammattikorkeakoulujen hakukohteista käyttää ammattikorkeakoulujen yhteistä digitaalista AMK-valintakoetta. AMK-valintakoe järjestetään ammattikorkeakoulujen osoittamissa tiloissa touko-kesäkuun vaihteessa. Valintakoetilaisuuksia järjestetään viitenä päivänä yhteensä yhdeksänä koekertana usealla eri paikkakunnalla. Suorituspaikkoja on tarjolla lähes 71 000. Hakija valitsee kokeen suorituspaikan ja -ajan yhteishaun hakulomakkeella tarjolla olevista vaihtoehdoista. Lisätietoa kevään toisesta yhteishausta löytyy ammattikorkeakouluun.fi-sivustolta.

Tärkeitä päivämääriä:

  • Kevään toinen yhteishaku korkeakouluihin 15.−30.3.2023. 
  • Todistusvalinnan tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään 29.5.2023.
  • AMK-valintakoe järjestetään 29.5.–2.6.2023.
  • Valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään 7.7.2023.
  • Opinnot alkavat elo-syyskuussa 2023.
Jaa

Gemensam ansökan börjar – över 27 000 nybörjarplatser vid yrkeshögskolorna

0
Photo by Priscilla Du Preez on Unsplash

I vårens andra gemensamma ansökan erbjuder yrkeshögskolorna 806 ansökningsmål och över 27 000 nybörjarplatser. På utbildningarna som leder till yrkeshögskoleexamen finns det 22 329 platser. På utbildningarna som leder till högre yrkeshögskoleexamen (HYH) finns det 4 860 platser. I gemensam ansökan kan man söka till utbildningar som ordnas som dagstudier, flerformsstudier eller nätstudier.

Tjugotvå yrkeshögskolor deltar i gemensam ansökan. Polisyrkeshögskolan och Högskolan på Åland ordnar egna separata ansökningar.

Antagningen av studerande till utbildningarna som leder till yrkeshögskoleexamen sker huvudsakligen på basis av betyg och YH-urvalsprovet. Våren 2023 erbjuds över 10 500 nybörjarplatser i betygsantagningen, medan nästan 8 400 nybörjarplatser besätts på basis av YH-urvalsprovet.

Andelen som antas på basis av betyg varierar mellan yrkeshögskolorna och ansökningsmålen, men i genomsnitt antas drygt hälften av de studerande på basis av betyg. I den betygsbaserade antagningen finns det skilda kvoter för sökande som har en finländsk eller internationell studentexamen och sökande som har en yrkesinriktad grundexamen. Yrkeshögskolornas ansökningsmål och antalet nybörjarplatser i den betygsbaserade antagningen finns listade på webbplatsen yrkeshogskolestudier.fi.

Majoriteten av yrkeshögskolornas ansökningsmål använder yrkeshögskolornas gemensamma digitala YH-urvalsprov. YH-urvalsprovet ordnas i månadsskiftet maj-juni i utrymmen som yrkeshögskolorna anvisar. Urvalsprovstillfällen erbjuds vid totalt nio tidpunkter under fem dagar på olika orter. Sammanlagt erbjuds det plats för ca 71 000 deltagare. Den sökande väljer tidpunkt och plats för provet bland de alternativ som finns på gemensam ansökans ansökningsblankett. Tilläggsinformation om vårens andra gemensam ansökan finns på webbplatsen yrkeshogskolestudier.fi.

Viktiga datum: 

  • Vårens andra gemensamma ansökan till högskolorna 15.3–30.3.2023.
  • Resultaten i den betygsbaserade antagningen publiceras senast 29.5.2023.
  • YH-urvalsprovet ordnas 29.5–2.6.2023
  • Alla antagningsresultat publiceras senast 7.7.2023.
  • Studierna inleds i augusti-september 2023.
Jaa

Valtakunnalliset AMK-päivät järjestetään Laureassa 3.-4.5.2023

0

Ammattikorkeakoulusektorin suurin vuosittainen tapahtuma kokoaa tänä vuonna tapahtumakävijät Laureaan, Leppävaaran kampukselle Espooseen. Päivillä innostutaan yhdessä digitaalisuudesta, hyvinvoinnista sekä kansainvälisyydestä.

Valtakunnalliset AMK-päivät toteutetaan tänä vuonna kattoteemoilla digitaalisuus, hyvinvointi ja kansainvälisyys. Kattoteemat rytmittävät päivien kulkua sekä määrittävät työpajatyöskentelyn suunnan. Tapahtuman yhteisen ohjelman lisäksi aikatauluun on sisällytetty työpajatyöskentelyä innopajoissa, joissa innostutaan pedagogiikka-, turvallisuus- tai TKI-teemasta.

Innopajoissa käsitellään ajankohtaisia teemoja, jaetaan toimivia käytänteitä ja etsitään uusia ratkaisuja arjen tuomiin haasteisiin korkeakoulutoiminnan kehittämiseksi. Innopaja valitaan ilmoittautumisen yhteydessä. Vaihtoehtoisesti voit osallistua rennompaan ohjelmaan ilman työpajaohjausta. Vaihtoehtoisessa oheisohjelmassa on esillä näytteilleasettajien case-esimerkkejä, puheenvuoroja, paneelikeskustelu sekä tutustumista Laurean Living Lab -tiloihin.

Etäosallistujana voit seurata innopajojen aikana oheisohjelmaa auditoriosta streamattuna, sillä innopajoissa ei ole etäosallistumismahdollisuutta. Huomioithan, että 3.5. iltapäivän oheisohjelmaa ei streamata.

Ilmoittautuminen ja tapahtuman tarkempi ohjelma löytyy AMK-päivien tapahtumasivulta: https://www.laurea.fi/amk-paivat-2023

Jaa

Kuntoutusala tarjoaa merkityksellistä työtä nyt ja tulevaisuudessa

0
Photo by Sincerely Media on Unsplash

Tiedätkö mitä yhteistä on fysio- ja toimintaterapeutilla? Molemmat ovat kuntoutusalan asiantuntijoita ja terveydenhuollon laillistettuja ammattihenkilöitä, jotka valmistuvat ammattikorkeakoulusta. Kuntoutusala on laaja kenttä, jossa työskentelee paljon myös muita ammattilaisia, kuten psykologeja, puheterapeutteja, sosiaalityöntekijöitä ja ammatillisen kuntoutuksen asiantuntijoita. Tässä blogikirjoituksessa käsittelemme kuntoutusalan tulevaisuus- ja työllistymisnäkymiä erityisesti fysio- ja toimintaterapeuttien näkökulmasta.

Kuntoutus on keino auttaa ihmistä. Se on myös väline ratkaista monia yhteiskunnallisia ongelmia. Keskeistä kuntoutuksessa on toimintakykyajattelu: kuntoutuksen avulla tuetaan ihmisen toimintakykyä, ei niinkään esimerkiksi keskitytä sairauden hoitoon. Fysio- ja toimintaterapeutit ovat kuntoutusalan asiantuntijoita, joiden osaamista voidaan hyödyntää lukemattomissa eri palveluissa, myös sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolella.

Kuntoutus on tulevaisuuden ala. Oikea-aikainen kuntoutus vähentää kalliin hoidon tarvetta ja parantaa kansalaisten elämänlaatua ja toimintakykyä. Kuntoutuksen avulla voidaan ratkaista kansanterveyden ja kansantalouden suurimpia haasteita. Näitä ovat esimerkiksi lasten ja nuorten syrjäytyminen, mielenterveyden ongelmat, työkyvyttömyys sekä runsas avun ja palveluiden tarve elämän loppupuolella.

Palkitsevinta ihmisten auttaminen

Kuntoutusala tarjoaa monia mahdollisuuksia merkitykselliseen työhön. Kuntoutusta toteutetaan esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, kouluissa ja työelämän palveluissa. Työpaikkoja on sekä julkisella, yksityisellä että kolmannella sektorilla. Monet kuntoutusalan ammattilaiset toimivat myös yrittäjänä, esimerkiksi oman toiminimen kautta.

Fysio- ja toimintaterapeuttien työ kuntoutusalalla on itsenäistä asiantuntijatyötä, mutta samalla se sisältää paljon moniammatillista yhteistyötä yli sektorirajojen. Työ on merkityksellistä, palkitsevaa, monipuolista ja haastavaa. Kuntoutus on tavoitteellista toimintaa, ja kuntoutujan oma rooli kuntoutusprosessissa on aktiivinen – keskiössä on aina kuntoutuja itse. Työ vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja ja osaamista kohdata vaikeissakin elämäntilanteissa olevia henkilöitä. Palkitsevinta kuntoutustyössä on ihmisen auttaminen.

Palkkauksessa kuntoutusalalla on parannettavaa, eikä esimerkiksi fysio- ja toimintaterapeuttien palkkaus vastaa työn vaativuutta. Palkkauskysymyksiin onkin kiinnitetty erityistä huomiota muun muassa työehtosopimusneuvotteluissa. Julkisen talouden rooli määrittelee voimakkaasti myös kuntoutusalan yrittäjien ansiotasoa, sillä valtaosa kuntoutuspalveluista tuotetaan julkisten hankintojen avulla.

Kuntoutusalan osaamiselle on tilausta

Kuntoutusalalla työskentelevien työllistymisnäkymät ovat kokonaisuudessaan hyvät. Monista kuntoutusalan asiantuntijoista on tällä hetkellä pulaa, ja kuntoutuspalvelut ovat osin ruuhkautuneita tai niitä ei ole lainkaan saatavilla. Työllisyystilanne kuntoutusalalla vaihtelee kuitenkin sekä alueellisesti että eri ammattien välillä. Esimerkiksi toimintaterapeuteista on syksyn 2022 ammattibarometrin perusteella pulaa lähitulevaisuudessa suurimmassa osassa Suomea. Fysioterapeuttien osalta pitkään jatkunut runsas työvoimatarjonta on sekin kääntymässä työvoimapulaksi.

Tulevaisuuden trendejä kuntoutusalalla ovat muun muassa digitalisaatio ja hyvinvointiteknologian tarjoamat uudet mahdollisuudet. Esimerkiksi etäkuntoutusta, robotiikkaa ja virtuaalitodellisuutta voidaan hyödyntää kuntoutuksessa toimintakyvyn edistämisessä. Tutkimus-, kehitys ja innovaatiotyön parissa työskentely on avaamassa uusia ovia myös kuntoutusalan ammattilaisille.

Yhteiskunta voisi hyödyntää kuntoutusalan osaamista ja kuntoutuksen potentiaalia kaiken kaikkiaan huomattavasti nykyistä enemmän, esimerkiksi työterveyshuollossa. Kuntoutus auttaa ihmistä pysymään työkykyisenä ja edistää työkyvyn palautumista. 

Kuntoutusta tarvitaan aiempaan enemmän myös ennaltaehkäisevissä palveluissa ja koulutuksessa. Palveluilla voitaisiin tukea ja edistää kansalaisten terveyttä, työ- ja opiskelukykyä sekä osallisuutta yhteiskunnan ja yhteisöjen tasolla. Kuntoutusalan asiantuntijoita kannattaa ottaa mukaan myös palveluiden ja asiakasprosessien suunnitteluun.

Juho Korpi
Kehittämisasiantuntija
Suomen Fysioterapeutit ry
www.suomenfysioterapeutit.fi

Eva Paakkanen
Asiantuntija, täydennyskoulutus ja koulutuspolitiikka
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
www.toimintaterapeuttiliitto.fi

Jaa

Ammattikorkeakoulut tarvitaan tohtorikoulutuksen kehittämiseen 

0

Suomi tarvitsee ammattikorkeakoulujen työelämälähtöiseen ja soveltavaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan periaatteille rakentuvia tohtorinkoulutusohjelmia. Ilman ammattikorkeakoulujen panosta emme kykene tuottamaan riittävästi tutkijakoulutettuja osaajia korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän palvelukseen. 

Suomessa on pulaa tohtoreista. Tämä on todettu sekä opetus- ja kulttuuriministeriön Sivistyskatsauksessa että parlamentaarisen TKI-työryhmän valmistelemassa monivuotisessa T&K-rahoitusta koskevassa suunnitelmassa. Tohtorikoulutettujen osaajien kysyntä on kasvussa korkeakouluissa sekä tutkimuslaitoksissa, kun korkeakoulutuksen opiskelijamäärät ja julkiset TKI-investoinnit kasvavat tulevina vuosina. Myös elinkeinoelämä on viestittänyt tohtorikoulutettujen kasvavasta tarpeesta yrityksissä.  

Tulisiko ammattikorkeakoulujen osaamista hyödyntää nykyistä paremmin myös tutkijakoulutuksen toteuttamisessa? Ammattikorkeakoulujen mukaan ottamista tohtoripulan ratkaisemiseksi puoltaa useakin havainto niin kotimaasta kuin ulkomailta.  

Yliopistoissa suoritettujen jatkotutkintojen määrä on pysynyt 2000-luvun alusta lähtien samalla tasolla, ja viime vuosina valmistuvien tohtoreiden määrä on kääntynyt jopa hienoiseen laskuun. Vuosien 2021–2024 sopimuksissa tohtorikoulutuksen tutkintotavoitteet nousivat reilulla 200 tutkinnolla yhteensä 1900 tohtoriin vuodessa, mutta valmistuvien tohtorien määrä on samaan aikaan kääntynyt laskuun tavoitteiden nostosta huolimatta. Villeimmissä puheenvuoroissa on esitetty, että tohtorikoulutuksen volyymi tulisi kaksinkertaistaa, jotta vastaisimme kansalliseen tohtorien kysyntään. 

Lähde: Vipunen

Tohtorikoulutuksen yksi keskeisistä haasteista liittyy tohtorien työllistymiseen ja koulutuksen kytkeytymiseen elinkeinoelämän tarpeisiin. Tällä hetkellä varsin vaatimaton osuus tohtoreista työllistyy yksityiselle sektorille. Tutkijanurakysymyksiä käsittelevän työryhmän loppuraportti mukaan vain kolmannes tohtoreista työllistyy yrityksiin tai on itse yrittäjänä. Ammattikorkeakoulujen työelämälähtöinen ja soveltavaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan fokusoitunut toimintaperiaate olisi erinomainen alusta kehittää tohtorinkoulutusta. Näin painopiste olisi juuri elinkeinoelämää tukeva ja sinne työllistymistä edistävä tohtorikoulutus.  

Ammattikorkeakouluilla ei ole nyt mahdollisuutta kouluttaa omaa yliopettajatason henkilöstöään eikä yliopiston tohtorikoulutus tuota ammattikorkeakoulujen opetus- ja TKI-toimintaa parhaiten tukevaa osaamista. Ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet osaamistaan ja hankkineet huippuosaajia omille strategisille painopistealoilleen, joiden varaan tohtorikoulutusohjelmia voidaan ryhtyä rakentamaan. Ammattikorkeakouluilla on osaamista myös sellaisilla aloilla, joissa suomalaisilla yliopistoille ei ole lainkaan tai on hyvin vähän tutkimus- tai koulutustoimintaa, kuten kuntoutuksen tai ammattikasvatuksen aihepiireissä. Näiden alojen osalta olisi luonnollista, että tutkimus olisi samassa paikassa alan koulutuksen kanssa. 

Useilla ammattikorkeakouluilla on jo nyt käynnissä tai rakenteilla tohtorikoulutusohjelmia yhdessä suomalaisten ja/tai ulkomaalaisten korkeakoulujen kanssa. Erityisesti ulkomaalaisten kumppaneiden kanssa käytössä ja kehitteillä on malleja, joissa ammattikorkeakoululla on keskeinen rooli tohtorikoulutettavien ohjauksessa, vaikka ensisijainen ohjaaja ja tutkimussuunnitelmaa koskevat linjaukset tulevat kumppanikorkeakoulusta. Suomalaisten yliopistojen kanssa on luotu malleja, joilla tohtorikoulutus räätälöidään erityisesti ammattikorkeakoulujen oman tutkimushenkilökunnan kouluttamiseen hyödyntäen ammattikorkeakoulujen osaamista. 

Ammattikorkeakoulujen osaaminen ja valmius tohtorikoulutukseen on tunnistettu useissa Euroopan maassa. Saksassa ammattikorkeakoulujen tohtorikoulutus on laajenemassa kovaa vauhtia osavaltiosta toiseen. Arene vieraili syksyllä Frankfurtin ammattikorkeakoulussa, jolle Hessenin osavaltio antoi oikeuden tohtorikoulutukselle vuonna 2017. Useat muut osavaltiot suunnittelevat parhaillaan antavansa ammattikorkeakouluille oikeuden kouluttaa tohtoreita. Paine tohtorikoulutuksen laajentamiseen on tullut erityisesti elinkeinoelämältä, jonka kehittämis- ja työvoimatarpeisiin eivät perinteiset tutkimusyliopistot ole kyenneet vastaamaan.  

Alankomaissa ammattikorkeakoulut käynnistävät tohtorikoulutusohjelmansa tämän vuoden aikana. Tutkinnot tulevat olemaan ns. professional doctorate -tutkintoja, joiden panopiste on erityisesti elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tarpeista syntyvässä TKI-toiminnassa. Näin tehtävä tutkimus on mahdollisimman lähellä yritysten sekä kolmannen ja julkisen sektorin kehittämistarpeita. Alankomaissa on muodostettu kansallisen tutkimusrahoituksen jakamisesta vastaavan Dutch Research Councilin alaisuuteen erityisesti ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimuksen rahoituksesta vastaava yksikkö, joka rahoittaa myös nyt kännistyviä tohtorikoulutusohjelmia. 

Tohtorikoulutuksen laajentamisen lisäksi ammattikorkeakouluille tulisi sallia professorin ammattinimikkeen käyttö. Professorin ammattinimike on yleisesti korkeakouluissa käytössä oleva nimike ja Suomi on Irlannin ja Belgian Flanderin lisäksi ainoa alue Euroopassa, jossa ammattikorkeakouluilla ei ole oikeutta professorin ammattinimikkeen käyttöön. Professorin ammattinimike on edellytyksenä tohtorikoulutuksen laajentamiselle, mutta nimikkeellä olisi arvoa ammattikorkeakouluille myös kansainvälisissä yhteyksissä. Professorin titteli on yliopettajaa tai tutkijaa tunnetumpi ulkomaalaisten asiantuntijoiden rekrytoinnissa. Titteli myös parantaisi ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia menestyä EU:n TKI-rahoitushauissa ja helpottaisi tutkimuskumppanuuksien muodostamista ulkomaalaisten partnerien kanssa. 

Muualla Euroopassa ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia palvella yhteiskuntaa ja työelämää vahvistetaan antamalla niille mahdollisuuksia kehittää ja laajentaa toimintaansa. Pysähtyminen paikalleen tarkoittaa, että jäämme jälkeen kansainvälisestä kilpailusta kuten on käynyt koulutustasomme kanssa. Haluammeko tässäkin asiassa seurata kilpailijamaitamme vuosikymmenien viiveellä?  

Samuli Maxenius 
erityisasiantuntija 
Arene ry 

Jaa

AMK kasvattaa luonnonvara-alan parhaat asiantuntijat

0

Luonnonvara-alan parhaat asiantuntijat valmistuvat ammattikorkeakoulusta, sillä AMK:n tutkintokoulutuksessa saatu teoreettinen tieto yhdistettynä vahvaan käytännön osaamiseen, on tutkitusti oikea menestystarina. Kun työskennellään elävän luonnon kanssa, pitää tiedon lisäksi myös osata ”upottaa sormet multaan”, jotta voi neuvoa ja johtaa muita käyttämään uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi – vaikka kädestä kiinni pitäen.

Tällä AMK:n menestysreseptillä koulutetaan luonnonvara-alan asiantuntijoita niin maatalouden, metsätalouden kuin puutarhatalouden alalle. Nimikkeet näiden alojen asiantuntijoille ovat perinteiset, arvostetut ja työnantajien tuntemat agrologi (AMK), metsätalousinsinööri (AMK) ja hortonomi (AMK). Vaikka yksi hoitaa metsiä, toinen elää maataloudesta ja kolmas tuottaa kasvihuoneissa kasveja sekä rakentaa viihtyisiä viheralueita, on yhdistävänä tekijänä kestävästi eläminen elävästä luonnosta.

Metsiä hoitava ilmastosankari

Metsätalousinsinöörien (AMK) yleisin tehtävänimike on metsäasiantuntija ja työt monipuolisia aina metsien hoidosta ja puukaupasta, modernien paikkatietosovellusten ja -teknologioiden käyttämiseen, kehittämis- ja esimiestyöhön sekä johtamiseen. Metsäasiantuntijat myös suunnittelevat luonnonhoito- ja ennallistamiskohteita, suojelualueita sekä virkistysalueiden käyttöä ja hoitoa. Myös tuulivoimayhtiöt, pankit ja riista-ala palkkaavat metsäasiantuntijoita. Ala on mitä sosiaalisin, siellä työskennellään tiimeissä ja metsänomistajia neuvoen.

Metsäasiantuntijoiden mediaanipalkka ilman luontaisetuja ja bonuksia oli 3500 euroa vuonna 2021. Avoimia työpaikkoja on runsaasti, ja kysyntä nostaa vauhdilla palkkoja. Palkkaus on Suomen tasa-arvoisimpia, sillä naisen euro on metsäalalla noin 96 senttiä ja paikoittain yli sadan. Myös metsäopiskelijoilla on harjoittelupalkka, vieläpä hyvä sellainen.

Isossa kuvassa metsätalousinsinöörit pelastavat maailmaa, koska puutuotteet sitovat ilman hiilidioksidia ja korvaavat fossiilisia materiaaleja. Maailmanpelastustyön lisäksi he saavat työkseen kulkea metsissä.

Agrologi – kestävän kehityksen edelläkävijä

Agrologi (AMK) -koulutuksessa opiskellaan kestävää kasvi- ja kotieläintuotantoa, maatalousteknologiaa, bio- ja kiertotaloutta, maaseutuyrittäjyyttä – ja jopa hevostaloutta. Agrologit ovat monipuolisia maaseudun asiantuntijoita, jotka työskentelevät mm. maaseudun yrittäjänä, neuvonnan asiantuntijoina, hanketyöntekijänä, rahoitusalalla sekä myyntipäällikköinä.

Agrologit ovat keskeisessä roolissa, kun ratkaistaan kestävän kehityksen ja kiertotalouden haasteita, kuten kierrätyslannoitteiden käyttöä, biokaasuntuotantoa ja viljelykasvivalintaa positiivisimman ympäristövaikutuksen aikaansaamiseksi. Agrologien asiantuntemuksella tuotetaan kotimaista puhdasta lähiruokaa meille kaikille suomalaisille. Samalla rakennetaan ja ylläpidetään elinvoimaista maaseutua.

Tutkimuksen mukaan agrologien mediaanipalkka oli 3400 euroa vuonna 2021 ja työllistyminen hyvää. Sen lisäksi, että maalla on mukavaa – agrologit saavat siitä myös palkkaa.

Hortonomit – vihreän hyvänolon asiantuntijat

Kun nautimme kaupunkien viihtyisistä viheralueista ja niiden luomasta monimuotoisuudesta – tai mehevistä salaateista lautasillamme, niitä meille tuottavat puutarhatalouden ja viherrakentamisen asiantuntijat, hortonomit (AMK). Kerrosviljely, kasvihuonetuotanto, kauppa, logistiikka ja yrittäjyys ovat hortonomin asiantuntijuuden suuntia, joissa biologinen, tekninen ja kaupallinen osaaminen sekä toimialan kehittäminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti pääsee kukoistamaan. Näiden vihreyden asiantuntijoiden mediaanipalkka on samaa luokkaa agrologien kanssa ja noin puolet heistä toimii yrittäjinä.

Luonnollisesti luonnonvara-ala

Tiesitkö, että Suomen ulkomaanviennistä viidesosa on metsäteollisuuden tuotteita, pinta-alasta 75 prosenttia metsää ja Euroopan tiukasti suojelluista metsistä yli puolet on Suomessa?

Tai, että Suomessa kaikilla pelloilla vilja ja palkokasvit eivät kasva, mutta nurmi tuottaa siellä jopa viisi satoa kesässä. Ruohoa emme voi syödä, mutta lehmä muuttaa nurmen ihmisravinnoksi soveltuvaan muotoon.

Nämä esimerkit kertovat siitä, miten luonnonvara-alan AMK-asiantuntijoilla on ylisukupolvinen näkemys siitä, miten luontoa hoidetaan kestävästi, sillä vain hyvinvoiva luonto tuottaa meille ja tuleville sukupolvillemme taloudellista, sosiaalista ja ekologista hyvinvointia.

Tiina Eklund
päätoimittaja, Luonnon Varassa-lehti
koulutuspoliittinen vastaava, METO – Metsäalan Asiantuntijat ry

Jaa

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta kerätty ensimmäistä kertaa yhteen osoitteeseen – toiminta laajentunut valtavasti viime vuosina

0

Juuri luotu TKI.fi -sivusto kerää ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan nähtäväksi yhden sivuston kautta. Sivustolla myös kuvataan yleisesti ja yleistajuisesti ammattikorkeakoulujen tutkimuksen ja kehittämistyön luonnetta ja laajuutta. Tämä on tärkeää, sillä toiminta on kymmenessä vuodessa monen tietämättä laajentunut valtavasti, ja muodostaa jo koko Suomen elinvoiman ja kasvun tukipilaristoa. Myös koulutuksen ja tutkimuksen yhteys vahvistuu koko ajan.

Suomi tarvitsee juuri nyt erityisen paljon juuri ammattikorkeakoulujen käytännönläheistä, mutta tutkimuksellisesti korkeatasoista TKI-työtä. Sivusto tarjoaa yrityksille, hyvinvointialueille, järjestöille paremmat mahdollisuudet löytää kumppanit tutkimus- ja kehittämistyölle. Toivottavasti myös moni päättäjä ja virkamies päivittäisi näkemyksensä ammattikorkeakouluissa tehtävästä TKI-työstä ja sen mahdollisuuksista, kertoo Arenen TKI-valiokunnan puheenjohtaja, rehtori Vesa Taatila.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta laajentunut merkittävästi viime vuosina

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on kasvanut ja kehittynyt valtavalla voimalla viimeiset vuodet. TKI-toimintaan vuosittain käytetyn TKI-rahoituksen määrä on kasvanut yli 100 miljoonalla eurolla vuoden 2015 jälkeen, ja suurin osa rahoituksen kasvusta on tullut ulkoisen rahoituksen kasvusta.

Ammattikorkeakoulut ovat pystyneet kasvattamaan merkittävästi TKI-toimintaansa, vaikka perusrahoituksen reaalinen taso on laskenut ja koulutukseen tavoitteet kasvaneet. Ulkoisen rahoituksen määrää on näissä vaikeissa oloissa kyetty kasvattamaan ulkoisen rahoituksen määrää kuudessa vuodessa lähes 65 miljoonalla eurolla, toteaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Lähde: Tilastopalvelu Vipunen, poliisiammattikorkeakoulu.

Suomen työn tuottavuuden kasvu vuonna 2022 oli 0,2 prosenttia (Global Innovation Index, 2022). Olimme maavertailussa sijalla 84, ja tilanne ei ole parantunut finanssikriisin jälkeen. Heikko tuottavuus on Suomen suurimpia haasteita myös kansainvälisten arvioiden ja vertailujen perusteella. Ammattikorkeakoulut ovat pystyneet siihen, mihin muu Suomi ei eli tuottavuuden kasvattamiseen. Ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutuksen tuottavuus kasvoi vuosien 2011 ja 2021 välillä 58 prosenttia.

Työn tuottavuuden parantamiseksi T&K-rahoitusta tulee suunnata nykyistä enemmän yhteistyössä tehtävään soveltavaan tutkimukseen ja kehittämistoimintaan. Koulutusorganisaatiot huolehtivat osaamisen ja tiedon kierrättämisestä. Ammattikorkeakouluilla on valtava potentiaali erityisesti pk-yritysten T&K-työn vahvistamisessa.

Ammattikorkeakouluille keskeiseksi haasteeksi TKI-toiminnan kehittämisen ja laajentamisen kannalta on muodostumassa perusrahoituksen taso, koska ulkoinen rahoitus edellyttää usein merkittävää omarahoitusosuutta.  

Pelkän kilpaillun TKI-rahan lisääminen ei varmista laadukasta, strategista ja pitkäjänteistä TKI-toiminnan kehittämistä, Mielityinen huomauttaa.

Ammattikorkeakouluja tarvitaan tohtorikoulutuksen kehittämiseen

TKI-investointien lisääminen ja työelämän TKI-kyvykkyyden parantaminen edellyttää tohtorikoulutusmäärien kasvattamista kansallisesti. Määrän lisäksi nykyistä useamman tulisi työllistyä yksityiselle sektorille. Suomen T&K-henkilöstöstä vain 20 prosenttia on suorittanut tutkijankoulutuksen (tohtori, lisensiaatti). Yrityssektorilla T&K-työtä tekevistä vain 7 prosenttia on tutkijankoulutettuja (Tilastokeskus). Osuus on kasvanut erittäin hitaasti kehittämispyrkimyksistä huolimatta.

Työelämälähtöisen TKI-toiminnan tekijöinä ammattikorkeakoulut pystyisivät tukemaan tohtoritutkintojen kehittämistä juuri elinkeinoelämän tarpeisiin – sekä yhdessä yliopistojen kanssa että yksin. Euroopassa ammattikorkeakoulujen rooli onkin tunnistettu ja esimerkiksi Alankomaissa ja Saksassa ammattikorkeakoulut ovat saaneet oikeuden kouluttaa tohtoreita. Toivottavasti nyt otamme opiksi koulutustason kehityksessä tehdyistä virheistä vaan pysymme kehityksessä mukana, Mielityinen toteaa.

Professorin ammattinimikkeen puuttuminen vaikeuttaa ammattikorkeakoulujen kykyä rekrytoida kansainvälisiä osaajia ja kotiuttaa rahoitusta esimerkiksi EU:n rahoituslähteistä.  Tohtorikoulutuksen laajentaminen ja professorin ammattinimikkeen käyttöönotto ammattikorkeakouluissa tukisi ammattikorkeakoulujen TKI-kyvykkyyden vahvistamista.

Professorin ammattinimike on maailmalla korkeakouluissa yleisesti käytetty ammattinimike ja Suomen lisäksi ainoastaan Belgian Flanderissa ammattikorkeakouluilla ei ole mahdollisuutta käyttää nimikettä. Nimikkeet vaikuttavat korkeakoulujen uskottavuuteen, erityisesti kansainvälisessä kontekstissa, toteaa Mielityinen.

Tutustu TKI.fi -sivustoon >>

Jaa

Akava, Arene ja Unifi vaativat koulutuksen pitkän aikavälin rahoitussuunnitelmaa hallitusohjelmaan

0

Akava, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi esittävät uuden, koulutuksen pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman kirjaamista seuraavan hallituksen ohjelmaan. Suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta tulisi muodostaa parlamentaarinen yhteisymmärrys.

Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren esitti koko koulutusjärjestelmän kattavan rahoitussuunnitelman kirjaamista seuraavan hallituksen ohjelmaan Akavan eduskuntavaalipaneelissa tammikuun puolivälissä. Esitys sai puolueilta myönteisen vastaanoton.

Parlamentaarinen sopu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioasioissa on osoittanut, että eduskuntapuolueiden yhteistyöllä on mahdollista saada aikaan kestäviä uudistuksia ja jatkuvuutta. Koulutusjärjestelmä on yhteiskuntamme kulmakivi, mutta sen rahoitus on liian epävarmalla pohjalla. Suunnitelmaa ja sitoutumista vaalikausien yli tarvitaan, Löfgren sanoo.

Löfgren pitää kestämättömänä, että kiristyviä vaatimuksia koulutusmäärien lisäämisestä ja jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan laajentamisesta esitetään korkeakouluille, mutta samalla rahoitusta tai henkilöstöresursseja ei nosteta tai kasvateta läheskään samassa suhteessa.

Korkeakouluihin on tällä hallituskaudella lisätty yli 12 000 aloituspaikkaa. Rahoitus näille lisäyksille on ollut riittämätön ja korkeakoulutusta on edelleen lisättävä voimakkaasti. Jo tulevana kesänä ollaan tilanteessa, jossa korkeakoulut joutuvat tekemään esitykset tutkintomääristä opetus- ja kulttuuriministeriölle ilman tietoa tulevien vuosien resursseista.

Unifin puheenjohtaja, rehtori Jukka Kola toteaa, että pitkän aikavälin suunnitelman ohella tämä rahoitusvaje tulisi huomioida jo nyt valmisteltaessa julkisen talouden suunnitelmaa vuodelle 2024. Työmarkkinoille tarvitaan yhä enemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita osaajia. Kola painottaa, että tässä tavoitteessa ei ole varaa pitää yhtäkään välivuotta.

Kunnianhimoisten TKI-tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan myös suuri määrä lisää tohtoreita. Tohtorikoulutuksen lisäämiseksi TKI-panostuksia on kohdennettava korkeatasoiseen tutkimukseen, johon väitöskirjatutkijat kiinnittyvät, Kola toteaa.

Arenen puheenjohtaja, rehtori Mervi Vidgrén painottaa, että monimutkaiset globaalit ja kansalliset haasteet edellyttävät moninaista korkeakoulutusta.

Nyt on aika vahvistaa koulutusmahdollisuuksia, ei kaventaa niitä. Tämä edellyttää, että huolehdimme sekä korkeakoulutuksen että tutkimuksen monipuolisuudesta koko maassa ja luomme mahdollisuuksia korkeakoulutukseen erilaisista taustoista tuleville, Vidgrén toteaa.

Jaa