Koti Blogi

Hallitusohjelma lataa ammattikorkeakouluille paljon tavoitteita, mutta koulutuksen rahoitus vähenee

0

Suomi sai uuden hallituksen, kun kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien muodostama koalitio nousi virallisesti valtaan. Petteri Orpon johtaman hallituksen ohjelma painottaa vahvasti valtiontalouden sopeuttamista, erityisesti leikkaamalla menoja. Suurimmat leikkaukset kohdistuvat odotetusti sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaaliturvaan, mutta myös koulutussektorille kohdistuu leikkauksia koulutuksen erityissuojeluksesta huolimatta.

Hallitusohjelma on korkeakoulutuksen näkökulmasta kaksiteräinen miekka. Ohjelmassa esitetään merkittäviä leikkauksia ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen sekä kiristetään toimintaedellytyksiä ja ohjausta. Toisaalta ohjelmassa on sitouduttu korkeakoulutettujen määrän lisäämiseen, kansallisen TKI-rahoituksen kasvattamiseen sekä parantamaan korkeakoulujen kyvykkyyksiä hankkia tuloja uusista rahoituslähteistä. Kirjaukset jäävät kokonaisuuden kannalta kuitenkin pakkasen puolelle; ohjelmassa on paljon tavoitteita, mutta vähän villoja.

Koulutustaso nosto ei onnistu hallitusohjelman keinoilla – ammattikorkeakouluilta leikataan yli 100 milj. € vuosien 2024–2028 aikana

Orpon hallitus on ohjelmassaan sitoutunut koulutuspoliittisessa selonteossa sovitun mukaisesti nostamaan korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä 50 prosenttiin ikäluokassa vuoteen 2030 mennessä. Koulutustason nostoa tavoitellaan hallitusohjelmassa lisäämällä aloituspaikkoja erityisesti kasvukeskuksiin ja työvoimapula-aloille, kuten sosiaali- ja terveysalla sekä vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeisiin.

Hallitusohjelmassa ei käytännössä esitellään lainkaan keinoja, joilla aloituspaikkamäärien lisääminen rahoitettaisiin. Yksi todennäköinen keino aloituspaikkojen resursoinnille on kansainvälisten opiskelijoiden poistaminen julkisen rahoituksen piiristä, joka vapauttaa OKM:n arvion mukaan 68 milj. €/v nykyiset lukuvuosimaksut huomioiden. Hallitusohjelmassa on linjattu, että täyskatteellisuuteen siirryttäessä perusrahoituksesta leikataan korkeakouluilta 20 milj. €. Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti OKM:n laskelmaan, sillä Arenen ammattikorkeakoululle tekemän kyselyn mukaan ammattikorkeakoulut käyttävät nykyisten stipendikäytänteiden mukaisesti reilusti yli puolet lukuvuosimaksuista koulutuksen järjestämisen kustannuksiin. Lukuvuosimaksuja maksavista opiskelijoista saatavat perusrahoituksen eurot siis kohdentuvat merkittävästi jo nyt suomalaisten kouluttamiseen.

Lukuvuosimaksu-uudistuksen lisäksi myös avoimen hinnoittelun uudistamisen ”hintana” leikataan korkeakoulujen perusrahoitusta 15 milj. €. Ammattikorkeakoulujen järkytykseksi myös sote-alan harjoittelukorvausten siirto STM:n kehykseen leikkaa ammattikorkeakoulujen rahoitusta 12 milj. €. Ohjelman linjausten perusteella ammattikorkeakouluilta leikataan yli 100 milj. € vuosien 2024–2028 aikana.

Todennäköistä onkin, että aloituspaikat ammattikorkeakouluissa vähenevät ensi vuodesta lähtien. Syy tälle on nyt tehtävät rahoitusleikkaukset ja Marinin hallituksen aikana annettujen määräaikaisten lisäaloituspaikkarahoitusten päättyminen. Lisäaloituspaikkojen poistuminen tiputtaa ammattikorkeakoulujen rahoitusta laskennallisesti vielä 20 milj. €, jolloin yhdessä leikkausten kanssa ammattikorkeakoulujen rahoitustaso on nykyuraa noin 50 milj. € pienempi vuonna 2027.

Ammattikorkeakoulujen kyky ylläpitää nykyisiä aloituspaikkamääriä ei ole mahdollista ilma pysyvää perusrahoituksen lisäystä. Joustonvara on jo käytetty vanhojen leikkausten vuoksi, kun ammattikorkeakoulujen tutkinnon hinta rahoitusmallissa on laskenut lähes puolella viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Koska uusia aloituspaikkoja ei hallituksen toimilla voida lisätä, keinoja etsitään ensimmäisen tutkinnon priorisoinnoista ja ensikertaisten hakijoiden aseman vahvistamisesta opiskelijavalinnassa. Samantasoisen tutkinnon suorittaneiden henkilöiden opinto-oikeuksien rajaaminen ei kuitenkaan yksin vapauta merkittävästi aloituspaikkoja, mutta aiheuttaa esteitä esimerkiksi sote-alan osaajapulaan vastaamiseksi. Korkeakoulupaikan vastaanottaneiden henkilöiden mahdollisuus vaihtaa koulutusalaa tai korkeakoulua vie sekin resursseja ja aloituspaikkoja, vaikka alan tai korkeakoulun vaihto toteutetaan muun kuin normaalin opiskelijavalinnan kautta.

Korkeakoulujen halutaan tehostavan opintojen läpäisyä. Rahoitusmallia esitetään muutettavaksi suuntaan, jossa kannusteita läpäisyn parantamiseen voidaan vahvistaa. Tämä ei ole helppoa, koska jo nyt rahoitusmallissa kaikki tutkinto-opiskelijoista tuleva rahoitus perustuu suoritettuihin tutkintoihin. Lisäksi korkeakouluja palkitaan jo nyt tavoiteajassa valmistumisesta.

Sitoutuminen parlamentaarisen TKI-tavoitteisiin tärkeää, mutta rahoituksen kohdentaminen vielä tärkeämpää

Positiivisena asiana hallitusohjelmassa on hallituksen sitoutuminen TKI-rahoituslakiin ja parlamentaarisesti sovittuun TKI-suunnitelmaan. Ohjelman T&K-rahoituksen lisäyksiä koskevassa kirjauksessa ensimmäisenä rahoituskohteena mainitaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehtävä perus- ja soveltava tutkimus.

Ammattikorkeakoulut pitävät keskeisenä, että TKI-rahoituksen lisäyksestä osa kohdistetaan suoraan korkeakoulujen perusrahoitukseen. Ammattikorkeakouluille keskeinen este TKI-toiminnan laajentamisessa on perusrahoituksen puute ja heikentää kykyä hakea ulkoisia rahoituksia esimerkiksi EU:n puiteohjelmassa olevista rahoituslähteistä kuten Horisontti Euroopasta. Merkittävä osa rahoittajista edellyttää korkeakouluilta omavastuuosuuksia, minkä lisäksi ammattikorkeakoulujen tulee kyetä pitämään kiinni henkilöstöstään omalla rahoituksellaan yli hankekausien. Esimerkiksi rakennerahastohankkeiden päätösten viivästyminen yli kahdella vuodella on pakottanut ammattikorkeakoulujen käynnistämään hankkeita täysin omalla rahoituksella.

Ohjelman kirjaus kohdentaa T&K-rahoitus erityisesti tutkimus-yritys-yhteistyöhön on erinomainen tavoite, jonka onnistuminen edellyttää TKI-rahoitusta tarjoavien organisaatioiden rahoitusinstrumenttien uudistamista ja uudelleenkohdentamista. Rahoitusta tulee kohdistaa instrumentteihin, jotka edellyttävät yhteistyötä korkeakoulujen ja muiden tutkimusorganisaation ja yritysten välillä. Esimerkiksi Business Finlandin rahoituksen painopistettä tulee siirtää merkittävästi Co-creation ja Co-innovation -rahoitusten suuntaan. Rahoitusta on kohdennettava koko TRL-asteikolle.

Tohtorikoulutuksen kehittäminen taas suorastaan huutaa ammattikorkeakoulujen kädenjälkeä. Ammattikorkeakoulut kouluttavat tohtoreita jo tällä hetkellä yhteistyössä sekä suomalaisten että kansainvälisten yliopistojen kanssa, kun oma tohtorikoulutus ei ole mahdollista. Vain ne voivat tarjota uskottavasti kaivattua työelämälähtöistä uudistamista tohtorikoulutukseen.  

Varhaiskasvatuksen osaajapulaan helpotusta ammattikorkeakoulujen avulla

Hallitusohjelman yksi selkeä valopilkku on ohjelman varhaiskasvatusta koskevat kirjaukset. Ammattikorkeakoulujen tuottaman osaamisen tunnistaminen vahvistuu, kun varhaiskasvatuslaki avataan ja sosionomien roolia varhaiskasvatuksessa parannetaan. Lisäksi sosionomi YAMK-tutkinnon suorittaneet saavat jatkossa kelpoisuuden toimia päiväkodinjohtajina.

Samuli Maxenius

Erityisasiantuntija

Arene ry

Jaa

Varhaiskasvatuksen osaajapulan ratkaisemisessa tarvitaan ammattikorkeakouluja

0

Varhaiskasvatus kärsii kroonisesta osaajapulasta. Vuonna 2018 voimaan tulleessa varhaiskasvatuslaissa korkeakoulutettujen osuutta päiväkotien henkilöstömitoituksessa kasvatettiin kahteen kolmasosaan koko henkilökunnasta. Muutos on entisestään kasvattanut korkeakoulutettujen varhaiskasvatuksen ammattilaisten kysyntää.

Uudessa varhaiskasvatuslaissa sosionomien roolia varhaiskasvatuksen tehtävissä heikennettiin. Aiemmin varhaiskasvatukseen suuntautuneet sosionomit saivat varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden, ja heillä oli laissa turvattu asema osana henkilöstömitoitusta. Uuden lain myötä sosionomit menettivät oikeuden opettajan nimikkeeseen ja tilalle luotiin uusi varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus. Varhaiskasvatuksen sosionomeille ei uudessa laissa turvattu asemaa päiväkotien henkilöstömitoituksissa, kuten tehtiin varhaiskasvatuksen opettajille.  

Varhaiskasvatuslain uudistuksessa sosionomin tehtävänkuvaksi maalattiin moniammatillinen työ ja perhetyö eikä sosionomeilla nähty olevan selkeää roolia lapsiryhmissä toimimiselle. Tutkinnot kuitenkin sisältävät laajasti lapsiryhmän ohjauksen, hyvinvointityön, ongelmia ennaltaehkäisevän työn ja sosiaalipedagogiikan oppisisältöjä. Ymmärryksen puute sosionomien osaamisesta näkyy siten myös lain henkilöstömitoituksessa ja koulutustarpeiden arvioinnissa.

Laissa sosionomit menettivät myös uraetenemismahdollisuutensa, kun päiväkodin johtajan pätevyysvaatimuksesi asetettiin kasvatustieteiden maisterin tutkinto. Tällä hetkellä päiväkodin johtajina toimii paljon ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tehneitä sosionomeja. Tämä on luonnollista, sillä YAMK-tutkinto valmentaa juuri tällaiseen johtamis- ja kehittämistyöhön. Päiväkodin johtajaksi haluavan sosionomin olisikin tulevaisuudessa suoritettava sekä kasvatustieteen alempi että ylempi korkeakoulututkinto saadakseen kelpoisuuden, sillä yliopistojen kasvatustieteiden laitokset eivät ole tosiasiallisesti huolineet sosionomeja maisteriohjelmiinsa ilman kandidaatin tutkintoa tai sitä vastaavien yliopisto-opintojen suorittamista. Lakimuutos tukki sosionomeilta uraetenemisen väylät.

Vuonna 2021 sosionomeja valmistui ammattikorkeakouluista 2 367 ja varhaiskasvatuksen opettajia yliopistoista 552. Aiemmin sosionomiopiskelijoista noin neljännes on suuntautunut opintojensa aikana varhaiskasvatuksen tehtäviin. Arenen ammattikorkeakouluille tekemän kyselyn mukaan varhaiskasvatuksen suuntautumisen valinneiden opiskelijoiden määrä on romahtanut tänä vuonna. Varhaiskasvatuksen suuntautumisen valinneiden määrä on laskenut tänä vuonna noin kolmannekselle vuoden 2018 jälkeen. Varhaiskasvatuslain esitöissä arvioitiin, että osaajatarve ratkaistaan kaksinkertaistamalla varhaiskasvatuksen opettajakoulutus yliopistoissa eikä sosionomikoulutuksen määrää tarvitse lisätä. Arvio kuvaa hyvin, että lain tarkoituksen oli heikentää sosionomien asemaa varhaiskasvatuksessa.

On selvää, ettei uuden varhaiskasvatuslain henkilöstömitoitusten saavuttaminen ole mahdollista ilman sosionomien koulutusmäärien kasvattamista ja aseman vahvistamista lainsäädännössä. Rahoitusta on siis kohdennettava myös sosionomikoulutukseen, sillä varhaiskasvatuksen henkilöstön eläköityminen ja alanvaihto on ennakoitua suurempaa. Sosionomien asemaa laissa tulee taas vahvistaa, jotta sosionomiopiskelijat haluavat myös jatkossa suuntautua varhaiskasvatuksen tehtäviin ja työllistyä alalle valmistuttuaan. Varhaiskasvatuksen sosionomin koulutus nimittäin antaa pätevyyden toimia myös muissa sosionomien lakisääteisissä tehtävissä.

Varhaiskasvatuksen osaajapulan ratkaisemiseksi tarvitaankin seuraavia toimenpiteitä:

  • Nopein, yksinkertaisin ja varmin tapa ratkaista kestämätön tilanne on palauttaa sosionomeille oikeus varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin. Tällöin laissa voidaan luopua varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvasta.
  • Toinen vaihtoehto on muuttaa päiväkodin henkilöstön rakennetta koskevaa pykälää (37 §) siten, että kolmasosalla henkilöstöstä tulee olla varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus.
  • Päiväkodin johtajaa koskevaa pykälää (31 §) muutetaan siten, että myös sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittanut henkilö on kelpoinen toimimaan päiväkodin johtajana. Ylemmät AMK-tutkinnot ovat juuri johtamis- ja kehittämisvalmiuksia tuottavia koulutuksia.
  • Osaajapulan ratkaisu edellyttää myös varhaiskasvatuksen sosionomien koulutusmäärien kasvattamista. Sosionomikoulutukseen tulisi kohdentaa erillisrahoitusta vähintään 300 aloituspaikan lisäämiseksi ammattikorkeakouluissa. Samoin kuntia tulisi kannustaa ostamaan sosionomikoulutusta tilauskoulutuksena lastenhoitajien koulutustason nostamiseksi sekä mahdollistaa sosionomikoulutuksen ostaminen työvoimakoulutuksena.

Samuli Maxenius

Erityisasiantuntija

Arene ry

Jaa

Changes in the student admission process, but selections made despite coronavirus

0

Universities of applied sciences will replace the entrance examinations of this spring’s first joint application process planned for April with admissions based on school performance and selection assignments. This is done in response to Finland’s decision to close its borders as part of the measures to combat the coronavirus pandemic. This decision was made in a rectors’ conference held on Tuesday 17 March.

During this state of emergency, international students would be prevented from participating in entrance examinations in Finland. As travel restrictions and quarantines also apply to a number of other countries, organising the examinations is also no longer possible outside Finland’s borders. Thankfully, the FINNIPS network of Finland’s universities of applied sciences has already previously organised examinations in ten different countries.

Instead of entrance examinations, universities of applied sciences will rely on applicants’ school performance and selection assignments in making selections on candidates applying for foreign-language education. The results of the FINNIPS network’s entrance examinations arranged outside Finland, will, however, be acknowledged in the student selection.

The selection of students based on their school performance will take into account applicants seeking admission based on their matriculation examinations and vocational upper secondary qualifications similarly as in the spring’s second joint application.

Preparations of the selection assignment and an online interview possibly connected with this will continue in the network of managers of academic affairs of universities of applied sciences.

The second joint application process to universities of applied sciences will begin on Wednesday 18 March. More than half of the intake places will be filled based on the applicants’ school performance. If the entrance examination for universities of applied sciences planned for the beginning of June cannot be organised due to the coronavirus epidemic, universities of applied sciences will make some other arrangements for selecting applicants.

Jaa

CampusOnline ja Savonia – strategista nerokkuutta vai sattumien summa?

0

Kilsoja amk-kentässä on allekirjoittaneelle kertynyt jo sen verran että varsin harvoin koen tulleeni yllätetyksi, näin pääsi kuitenkin käymään kesän 2019 CampusOnline-tilastojen kolahtaessa sähköpostiin. Eniten suoritettujen opintojaksojen TOP10:ssä oli yhdeksän Savonian opintojaksoa. Kaikkiaan Savonian tarjoamia opintoja suoritettin 18 750 opintopistettä, joka vastaa noin 35 % kaikista kesällä 2019 CampusOnlinessä suoritetuista opintopisteistä. Miten tässä näin pääsi käymään?

Kesällä 2019 ammattikorkeakoulujen yhteisessä portaalissa oli opintojaksoja tarjolla yhteensä 513. Savonian opintojaksoja opiskelijoilla oli valittavana 40 kappaletta eli hieman alle 8 % kokonaismäärästä. Tämän jälkeen alkoikin varsinainen ilotulitus: kymmenen suosituimman opintojakson joukossa kuusi Savonian opintojaksoa ja joista neljä koko portaalin suosituimpia.

Otsikkoon viitaten olisi tietenkin kiusaus todeta, että kyseessä on pitkäjänteinen strateginen nerokkuus En toki tätäkään täysin sulje pois. mutta ehkä kuitenkin pitkäjänteisyys liittyy enemmän systemaattiseen kehittämiseen ja uskoon valitun linjan jatkuvuudesta. 

Korkeakoulujen välisen opintotarjonnan juuret ulottuvat Savonialla varsin kauas. Ennen CampusOnlinea ja sitä edeltänyttä Turun ammattikorkeakoulun synnyttämää kesäopintoportaalia tarjosimme opintoja usean vuoden ajan ristiin Karelian ja Saimaan-ammattikorkeakoulun välillä. Periaate oli sama, rahaa ei vaihdettu ja byrokratia pyrittiin pitämään matalana – toisin kuin samaan aikaan hiipumassa olleessa Virtuaali-amk –verkostossa.

Opiskelijoiden laaja kiinnostus oman ammattikorkeakoulun tarjontaa laajentavaa opintotarjontaa kohtaan oli jo tuolloin havaittavissa, vaikka tekniset ratkaisut tarjonnan esittämisessä, ilmoittautumisissa, opintojaksoille rekisteröitymisissä ja arviointitietojen toimittamisessa olivat vahvasti kehitysvaiheessa. Tämä yhteinen historia opintojen ristiintarjonnassa pohjusti, että siirtymä koko ammattikorkeakoulukentän kattavaan tarjontaan ei tuntunut kovinkaan isolta hypyltä vaan enemmänkin luonnolliselta jatkumolta.

Toinen selittävä tekijä murskaavien tulostemme takana on ennakkoluulottomat ja kehittymishakuiset opettajat.  Valtakunnalliseen tarjontaan tähtäävien verkko-opintojaksojen toteuttamista on pyritty tukemaan riittävällä resursoinnilla ja tarvittaessa myös lomajaksojen yksilötasoisella rytmittämisellä. Savoniassa on parin vuoden ajan toteutettu työaikasuunnittelussa kokonaisvaltaista suunnittelua, joka varmasti osaltaan on tuonut kaivattuja joustoja.

Erinomaisena tukena on toiminut myös eAMK-hanke, jonka tuottamat koulutukset, materiaalit ja verkko-opintojaksojen laatukriteerit ovat kehittäneet ja yhtenäistäneet CampusOnline-tarjontaa. Savonian kesän 2019 CampusOnline-opinnoista antoi palautetta yhteensä 2066 opiskelijaa. Kysymykseen ”Olen kokonaisuutena tyytyväinen opintojaksoon” vastusten keskiarvo oli 4,3/5 mikä oli myös palautekyselyn kaikkien kysymysten keskiarvo. Ei huono.

Tilastojen mukaan CampusOnline-portaalissa oli kesäjakson aikana kävijöitä kaikkiaan yli 83 000 ja suoritettuja opintopisteitä lähes 54 000. Tämä kertoo ensinnäkin siitä, että opiskelijat näkevät kiinnostavana mahdollisuutena syventää ja laajentaa osaamistaan täydentämällä oman korkeakoulun tarjontaa valitsemalla opintoja yhteisestä tarjonnasta. Toiseksi mahdollisuus opintojen suorittamiseen omaan tahtiin koetaan mielekkäänä.

Opiskelijat ovat tässä suhteessa ilmaisseet mielipiteensä, viesti on selvä ja vahva. Nyt onkin paikallaan kysyä vastaammeko me ammattikorkeakouluina tähän toiveeseen parhaalla mahdollisella tavalla. Niin meillä Savoniassa kuin monessa muussakin korkeakoulussa esimerkiksi opetussuunnitelmien rakenteet ja jähmeät hyväksilukukäytänteet estävät varsin tehokkaasti CampusOnlinen hyödyntämisen muuna kuin valinnaisia opintoja tarjoavana kesäportaalina. Mikäli portaalia halutaan aidosti hyödyntää ympärivuotisen opiskelun tukena, ajaudutaan väistämättä profiili-ja työnjakokeskusteluihin. Kukahan tuota Pandoran lippaan kantta haluaa raottaa?

CampusOnline on ollut menestystarina. Näin voidaan todeta, vaikka olemme vasta alkumatkassa opiskelijoita laajasti hyödyntävän yhteisen opintotarjonnan rakentamisessa. Mahdollisuuksia on valtavasti, mutta nähtäväksi jää onko meillä näiden hyödyntämisen edellyttämää kaukonäköisyyttä ja ennakkoluulottomuutta.   Oman varjonsa kehitykselle levittää myös rahoitusmallin uudistuminen. Korkeakoulujen välisten yhteistyöopintojen rahoitusosuuden kutistaminen yhteen prosenttiin johtaa nopeasti tilanteeseen, jossa yhteistyöopintojen tuottamisen kannattavuutta joudutaan kriittisesti arvioimaan. Tällöin häviäjiä ovat nimenomaan opiskelijat.  

Yllättävää kehitystä saattaa kuitenkin tapahtua yliopistojen tarjoamien ristiin opiskelun mahdollisuuksien suhteen. Siinä missä ammattikorkeakoulujen rahoituksessa yhden yhteistyöopintopisteen arvon ennakoidaan painuvan reilusti alle sadan euron, yliopistojen rahoituksessa vastaavan yhteistyöpisteen arvo vuoden 2018 tuotetuilla yhteistyöopintopistemäärillä on 2021 rahoituksessa noin 750 euroa. Tästä kannattaa vinkata naapuriyliopistolle.

Savonia haluaa olla vastuullisesti vaikuttava ammattikorkeakoulu. Otamme nöyrästi opintoihimme kohdistuneen kiinnostuksen vastaan ja toivomme jatkossakin pystyvämme tuottamaan laajasti oppimisen kokemuksia niin Savonian omille opiskelijoille kuin laajemminkin jatkuvan oppimisen tarpeisiin.

Esa Viklund
kehittämispäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu 

Jaa

Korkeakoulut tasaveroisesti tietosuojalakiin

0

Korkeakoulut on huomioitava tasaveroisesti uudessa tietosuojalaissa esittää Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa uudesta tietosuojalaista.

Eurooppalaisen tietosuoja-asetuksen mukaan tietosuojarikkomuksesta voidaan määrät seuraamusmaksu. Kansallisen lakiesityksen mukaan maksu koskisi ammattikorkeakouluja, mutta ei yliopistoja. Syy erilaiseen kohteluun on, että ammattikorkeakouluja ei lakiesityksessä tulkita itsenäisiksi julkisoikeudellisiksi laitoksiksi.

EU:n eri direktiiveissä julkisoikeudellisilla laitoksilla tarkoitetaan organisaatioita, jotka on perustettu vastaamaan yleisen edun mukaista tarvetta eikä niissä pääasiallisesti harjoiteta kaupallista tai teollista toimintaa. Lisäksi kysymys on pääasiallisesti valtion rahoittamasta toiminnasta.

Näillä perusteilla kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat Suomessa julkisoikeudellisia laitoksia, Arenen lausunnossa todetaan.

Arenen lausunto kokonaisuudessaan (pdf)

Jaa

Ammattikorkeakoulut jatkavat rahoituksen nollalinjalla – isot odotukset TKI-rahoituksen kohdentumisesta

0
Photo by Ibrahim Rifath on Unsplash

Ammattikorkeakoulut ovat helpottuneita, ettei niiden rahoitukseen kohdistettu uusia leikkauksia hallitusohjelmassa jo tehtyjen leikkausten lisäksi. Suomen tavoitteet nostaa voimakkaasti nuorten aikuisten koulutustasoa sekä TKI-rahoituksen kasvattaminen 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta edellyttävät, että korkeakoulujen perusrahoituksen taso turvataan nykyistä paremmin. Uusi TKI-rahoitus tulee kohdentaa sellaiseen rahoitukseen, jotka edellyttävät yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä.

Ammattikorkeakoulut ovat vahvasti sitoutuneita kaikessa toiminnassaan tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen. Ammattikorkeakoulujen taloudellinen tilanne on jo nyt erittäin tiukka aiempien leikkausten ja rajusti kasvaneiden opiskelijamäärien vuoksi. Useammassa korkeakoulussa onkin meneillään yhteistoimintaneuvottelut. Käynnissä olevissa sopimusneuvotteluissa ammattikorkeakoulututkintojen tavoitteet vuosille 2025–2028 ovat nousemassa 27 prosenttia verrattuna vuonna 2023 suoritettuihin ammattikorkeakoulututkintoihin. Tämä tarkoittaa noin 7000 ammattikorkeakoulututkintoa.

Ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet hallituksen tavoitteisiin lisätä kasvua ja työllisyyttä Suomeen. Niillä on poikkeuksellinen mahdollisuus vahvistaa sekä alueiden että yritysten elinvoimaisuutta ja lisätä niiden TKI-panostuksia.

Uusi vaihe työssä edellyttää kuitenkin tutkimusrahoituksen kohdentamista ammattikorkeakoulujen ja yritysten väliseen yhteistyöhön ja uudenlaisten ekosysteemien rakentamiseen. Business Finlandia koskeva kirjaus kehysriihestä onkin ammattikorkeakouluille erittäin tärkeä, korostaa ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.  

Jaa

Koulutuksen rahoituksesta huolehdittava myös taloudellisesti vaikeina aikoina

0
Photo by Intricate Explorer on Unsplash

Pääministeri Petteri Orpon hallitus kokoontuu valtion taloutta suuntaavaan kehysriiheensä 15.–16. huhtikuuta. Hallituksen tavoitteena on päättää kehysriihessä noin kolmen miljardin euron uusista sopeutustoimista. Koulutuksen ja tutkimuksen rahoituksesta on huolehdittava myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Rahoitus mahdollistaa osaamistason nousun ja laadukkaan tutkimuksen sekä vahvistaa kasvua ja uskoa tulevaisuuteen.

Valtionvarainministeriön ehdotuksissa julkisen talouden kehyksiksi 2025–2028 positiivista on sitoutuminen T&K-rahoituksen lisäämiseen ja TKI-toiminnan intensiteetin kasvattamiseen kohti neljää prosenttia BKT:sta 2030 mennessä. Sitoutuminen T&K-rahoituksen kasvattamiseen on Suomen kasvun tie. Panostusten tulee kohdentua sekä TKI-osaajien määrän kasvattamiseen että tutkimusympäristöjen kehittämiseen ja sektoreiden välisen yhteistyön tiivistämiseen.

VM:n kehysehdotukseen sisältyy hallitusohjelman mukaiset noin 250 milj. euron leikkaukset opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuoteen 2028 mennessä. Tähän sisältyy leikkauksia myös koulutukseen. Kaavaillut leikkaukset eivät ole linjassa osaamistason noston kanssa: korkeakoulujen aloituspaikkoja ei voida lisätä eikä korkeakoulutettujen määrää kasvattaa puoleen ikäluokista 2030 mennessä ilman asianmukaisia resursseja. Haluamme korostaa, että jo tehdyillä päätöksillä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintokohtainen rahoitus laskee hallituskauden aikana. Tämä heikentää pitkäaikaista kasvua.

Vetoamme erityisesti, että korkeakoulujen rahoitukseen ei tule kohdistaa indeksien jäädytyksiä. Hallituksen lupaamasta koulutuksen erityissuojelusta on pidettävä kiinni.

Kaikilla koulutuksen tasoilla rahoituksen leikkaamisella olisi pitkäaikaiset kasvua heikentävät vaikutukset. Koulutuksen ja osaamisen näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää huolehtia koko koulutusketjusta. Jos leikkauksia tehtäisiin esimerkiksi toiselle asteelle, olisi sillä heikentäviä vaikutuksia opiskelijoiden osaamistasoon ja nuorten hyvinvointiin, jotka näkyvät myös korkea-asteella lisääntyneenä kuormituksen ja tuen tarpeena. Korkeakouluopiskelijoiden kokema kuormitus ja hyvinvoinnin haasteet heijastuvat koko korkeakouluyhteisöön. Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan korkeakouluihin moniammatillista tukea. Opiskelijoiden toimeentulosta ei tule enää leikata.

Julkisen talouden säästöpaineista huolimatta tavoitteena tulee olla vahva sitoutuminen ja tarvittavat resurssit kohti koulutusasteen nostoa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Koulutustason noston toteuttamiseksi on laadittava pitkän aikavälin suunnitelma. Etenkin vaikeina hetkinä on katsottava tulevaisuuteen. Suomen tulevaisuus – talouden kasvu, kilpailukyky ja hyvinvointi perustuvat korkeaan osaamiseen.

Allekirjoittajat

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Professoriliitto ry
Sivistysala ry
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry
Tieteentekijät ry
Suomen Opiskelijakuntien liitto SAMOK ry
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry

Jaa

Ammattikorkeakouluilla kunnianhimoiset tavoitteet eurooppalaiselle yhteistyölle – Tavoitteet EU-vaaleihin julkaistu

0
European flags in front of the Berlaymont building, headquarters of the European commission in Brussels.
Adobe Stock - jorisvo

Suomalaisille ammattikorkeakouluille eurooppalainen verkostoituminen on kehittymisen ydinedellytys. Verkostojen kautta ammattikorkeakoulut voivat kehittää koulutustaan, lisätä opiskelijaliikkuvuutta ja vahvistaa kyvykkyyksiään EU:n tutkimusrahoituksen saannon kasvattamiseksi. Tulevat eurovaalit ovat ammattikorkeakoulujen tulevaisuudelle siksi elintärkeät. Arene johtaa myös seuraavat kaksi vuotta eurooppalaista kattojärjestöään UAS4EUROPE-verkostoa.

Arenen eurovaalien ydinviesti on, että tulevaisuuden elinvoimainen ja demokraattinen Eurooppa perustuu korkeatasoiseen koulutukseen ja kukoistavaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Näin rakennetaan pitkän tähtäimen edellytykset koko Euroopan strategiselle kilpailukyvylle, talouskasvulle ja osaavan työvoiman saatavuudelle. EU:n tutkimusrahoitus on ratkaisevassa asemassa ammattikorkeakoulujen soveltavan ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan TKI-toiminnan vahvistamiseksi.

Tulevalla monivuotisella rahoituskaudella EU:n on kaksinkertaistettava EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman rahoitus. Siinä on vahvistettava erityisesti laadukkaan soveltavan tutkimuksen asemaa, jotta rahoituksella saadaan aikaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja elinvoimaa, toteaa Arenen EU-asioiden asiantuntija Mikael Vainio.  

Toinen tärkeä ammattikorkeakoulujen vaalitavoite on liikkuvuuteen panostaminen. Korkeakouluyhteisöt on saatava liikkumaan Euroopan sisällä nykyistä paljon enemmän. Ammattikorkeakoulujen tavoite on kaksinkertaistaa opiskelijaliikkuvuus Euroopan tasolla, sillä kansainvälistyminen on keskeinen osa korkeakoulutuksen laatua. Ammattikorkeakouluilla on paljon annettavaa inhimillisen, uudistuvan ja tulevaisuuteen katsovan Euroopan rakentamiseksi.

Kolmannes ammattikorkeakouluista kuuluu jo Euroopan komission rahoittamiin “Eurooppalaiset yliopistot” -alliansseihin.  Toki kaikki suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat kytkeytyneitä erilaisiin eurooppalaisiin korkeakouluverkostoihin.  Eurooppalainen yhteistyö vahvistaa yhteyksiä kumppanikorkeakouluihin, joilla useista on paremmin käytössään täysivaltaisen korkeakoulun tunnusmerkit ja rahoitus.  

Eurooppalainen yhteistyö on avannut silmiä suomalaisen korkeakoulujärjestelmän puutteille työelämälähtöisen korkeakoulutuksen kehittämisessä, huomauttaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Arene vahvistaa yhtäaikaisesti vaikuttamistyötään sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla. Puheenjohtajuus eurooppalaisessa kattojärjestössä vahvistaa ammattikorkeakoulujen eurooppalaisia verkostoja, minkä lisäksi se tukee ennakoivaa ja ajankohtaista tiedonsaantia Brysselin toimintaympäristöstä vaikuttamistyön tueksi.  

Tulevalla vaalikaudella (2024–2029) EU:n politiikan ydinteemoja ovat EU:n strateginen kilpailukyky ja toimivat sisämarkkinat, Euroopan kokonaisturvallisuus, ilmastopolitiikka ja vihreä siirtymä, muuttoliikkeen hallinta ja Euroopan laajentumiskeskustelu. Euroopan on uudistuttava monien haasteiden edessä, ja ammattikorkeakoulut pystyvät tukemaan Euroopan uudistumista ja yhteisten ratkaisujen kehittämistä laaja-alaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Euroopan parlamentin vaalit pidetään 6.-9. kesäkuuta ja niissä valitaan yhteensä 720 europarlamentaarikkoa 27 EU-jäsenmaasta, Suomesta valitaan 15 edustajaa.

Arenen EU-vaalitavoitteet 2024

Arenen EU-vaalitavoitteet 2024 (pdf) >>
Arenen EU-vaalitavoitteet 2024 – yksityiskohtaiset tavoitteet (pdf) >>

In english

Arene’s objectives for the EU election 2024 >>
Arene’s objectives for the EU election 2024 – Detailed objectives >>

Jaa

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

0
Portrait of happy young woman sitting on floor with laptop
Adobe Stock - F8 \ Suport Ukraine

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 13.3. ja päättyy torstaina 27.3. klo 15. Yhteishaussa haetaan korkeakoulujen syksyllä 2024 alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin.

Kevään toisessa yhteishaussa ammattikorkeakouluilla on tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa. Aloituspaikkoja on tarjolla ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin koulutuksiin 22 302 ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (YAMK) johtaviin koulutuksiin 5 133. Kaikista aloituspaikoista 53 % on ammattikorkeakouluissa ja 47 % yliopistoissa.

Tutustu aloihin Arenen Ammattikorkeakouluun -podcastissa >>


Jaa

Ammattikorkeakoulut edellyttävät kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista

0
Contemporary White and Gray Abstract Background Ideal for Presentations, Posters, and Templates with Smooth Wave Design
Adobe Stock - panumas

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta. Sen perustana tulisi olla tasavertaiset ammattikorkeakoulut ja yliopistot, niiden omat roolit ja lakisääteiset tehtävät. Vahvasti profiloitunut ja itsenäisiin korkeakouluihin nojaava korkeakoulujärjestelmä on koko Suomen etu ja hallituksen koulutus- ja TKI-tavoitteiden toteutumisen edellytys. Nyt tarvitaan kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista, jotta turvaamme Suomen kilpailukyvyn osana eurooppalaista korkeakoulutusaluetta. Muutoin alueelliset ratkaisut saattavat heikentää ammattikorkeakoulujen toimintaedellytyksiä merkittävästi.

Arene edellyttää, että korkeakoulupolitiikasta ja sen tavoitteista käydään nyt kansallinen keskustelu. Tätä tarvitaan myös siksi, että suuri osa suomalaisista korkeakouluista on jo mukana Eurooppa yliopisto-alliansseissa, ja näin ollen merkittävässä roolissa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen kilpailukyvyn vahvistamisessa. Ammattikorkeakoulut ovat huolissaan siitä, että korkeakoulusektoreiden tasavertainen asema ei toteudu Suomessa.  

– Perimmäisenä huolena on, että ammattikorkeakoulujen autonomian puutteet estävät kansallisten koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Niiden asema tulee vahvistaa aidoiksi autonomisiksi korkeakouluiksi, sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen puheenjohtaja, toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola.

Autonomian puuttuminen näkyy nyt monella tavoin. Ammattikorkeakoulut eivät nyt muun muassa pääse aina vaikuttamaan oman tulevaisuutensa kannalta keskeisiin ratkaisuihin. Korkeakouluina niiltä puuttuu myös oikeus maisteri-nimikkeen ja professori-nimikkeen käyttöön sekä oikeus järjestää tohtorikoulutusta. Nämä ovat oleellisia ja kansainvälisesti tunnustettuja korkeakoulujen ominaispiirteitä.

Ammattikorkeakoulujen toimintaa ohjaavat monet eri lait. Problematiikan taustalla on usean eri lain yhtymäkohta: ammattikorkeakoulu-, yliopisto-, osakeyhtiö- ja kuntalaki. Kansallisen korkeakoulupoliittisen ohjauksen puute on johtanut siihen, että näitä lakeja tulkitaan erilaisista intresseistä ja valta-asemista käsin. Pahimmillaan tulkinnat eivät edistä ammattikorkeakoulujen etua, niiden autonomista asemaa ja kehittymistä kansainvälisesti kilpailukykyisiksi korkeakouluiksi. Häviäjinä ovat suomalaiset alueet, yritykset ja yksilöt.   

Yhteistyötä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen eri toimijoiden välillä on syytä lisätä kansallisen rahoituksen ja ikäluokkien pienentyessä. Yhteistyön on kuitenkin vahvistettava kaikkien osapuolten toiminnan laatua ja vaikuttavuutta.

– Kestävä ja tuloksekas yhteistyö rakentuu aina kaikkien osapuolten aitoon osallisuuteen. Nyt toisaalta korkeakoulujen toimintaa ohjaavan ja rahoittavan ministeriön ja yhtäältä omistajan tavoitteiden välillä saattaa olla suuria ristiriitoja. Ammattikorkeakoulun toimiva johto on usein puun ja kuoren välissä, korostaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Maan hallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön johdon on nyt käytettävä sille kuuluvaa poliittista valtaa kansallisen korkeakoulupolitiikan palauttamiseksi, ja johdettava avointa jäsentynyttä keskustelua suunnasta. Niiden on myös ilmaistava näkemyksensä, toteuttavatko nykyiset ja valmisteilla olevat korkeakoulujen yhteistyöjärjestelyt ammattikorkeakoululain henkeä, hallitusohjelman tavoitteita ja eduskunnan muita korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tahdonilmaisuja.

Arene edellyttää, että:

  • Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää keskustelun ja tarvittavat selvitykset suomalaisesta korkeakoulupolitiikasta osana eurooppalaista korkeakoulutusaluetta.
  • Korkeakoulukenttä rauhoitetaan rakenteellisilta ratkaisuilta ja uusilta omistusjärjestelyiltä ennen kuin tarvittavat selvitykset ja kansalliset suuntaviivat korkeakoulupolitiikasta on tehty.
Jaa

EU:n elinvoima edellyttää lisää panoksia soveltavaan tutkimukseen ja kehittämiseen 

0

Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitys on vahvistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen ulkoisesta TKI-rahoituksesta noin puolet on lähtöisin EU-rahoitusohjelmista. Tästä huolimatta ammattikorkeakoulujen saanto EU:n tärkeimmästä tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta (Horisontti Eurooppa, 2021–2027) on jäänyt vaatimattomaksi. Ammattikorkeakouluilla on kuitenkin paljon annettavaa koko Euroopan TKI-toiminnan kilpailukyvylle. Nämä vahvuudet on artikuloitava kirkkaammin EU-areenoilla – sekä poliittisten päättäjien että eurooppalaisten hankekumppanien tietoisuuteen.

UAS4EUROPE-verkosto on suomalaisten ammattikorkeakoulujen eurooppalainen kattojärjestö ja edunvalvoja. Suomen ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ottaa vastuulleen verkoston kaksivuotisen puheenjohtajuuden kesäkuussa 2024.  Järjestö julkisti juuri yhteisen linjapaperin ”Towards 2028 – Shaping the Future of R&I Framework Programme”. Tavoitteena on, että EU:n seuraava tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ”FP10” (2028–2034) olisi entistä osallistavampi ja saavutettavampi eurooppalaisille ammattikorkeakouluille. Tavoitteistossa korostetaan ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan vahvuuksia eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa: soveltava ja käytännönläheinen tutkimus, luontevat alueellisen ekosysteemin kumppanuudet & yritysyhteistyö sekä laaja-alainen ja nopea yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Vuosi 2024 on otollinen ajankohta vaikuttaa EU:n seuraavaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan. Komissio kerää valmistelutyönsä tueksi näkemyksiä eri sidosryhmiltä. Komission ensimmäinen esitys uudesta puiteohjelmasta on määrä julkistaa kesällä 2025. UAS4EUROPE on luonteva vaikuttamiskanava 150 eurooppalaiselle AMK-jäsenelleen, ja verkosto vaikuttaa proaktiivisesti EU:n TKI-politiikan kehityssuuntiin.

UAS4EUROPE-verkoston linjapaperissa esitetään suosituksia, joiden myötä eurooppalaiset ammattikorkeakoulut olisivat kilpailukykyisempiä hakijoita uuden puiteohjelman rahoituksesta. Verkoston suosituksiin sisältyvät seuraavat nostot:

  • Puiteohjelman budjetti pitää kaksinkertaistaa 200 miljardiin
  • Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen keskinäinen täydentävyys luo lisäarvoa koko Euroopan kilpailukyvylle. Soveltavan tutkimuksen erinomaisuus ja vaikuttavuus on tunnustettava entistä vahvemmin.
  • Korkeakoulujen ja yritysmaailman yhteistyötä on edistettävä osana kokonaisvaltaista innovaatioketjua (ml. markkinasovellukset ja innovaatioiden jalkauttaminen)
  • Mittakaavaltaan pienempiä eurooppalaista hankkeita olisi tuettava laajojen eurooppalaisten konsortioiden ohella, jotta ammattikorkeakoulujen kilpailukyky vahvistuisi suurten ja perinteisten tutkimuslaitosten rinnalla  
  • Työohjelmien oikea-aikainen julkistaminen takaa riittävän pitkän valmisteluajan myös pienemmille organisaatioille

Arene julkaisee omat vaalitavoitteensa ensi viikolla, mitkä ovat pitkälti yhtenevät kattojärjestönsä tavoitteiden kanssa.

UAS4EUROPE-verkoston linjapaperiin voit tutustua täältä:

Mikael Vainio

Mikael Vainio
EU-asiantuntija
Arene ry

Vainio on aloittanut helmikuusta lähtien EU-asiantuntijana
Arenen palveluksessa. Hänellä on aikaisempaa kokemusta
korkeakoulupolitiikasta ja EU-edunvalvonnasta Brysselissä.

Jaa

Avoimen korkeakoulutuksen maksut kolminkertaistuvat – ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen  

0
  • Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen avoimen korkeakouluopetuksen enimmäismaksun korotukseen 45 euroon opintopisteeltä. Ymmärrämme, että aiemmin voimassa ollut 15 euron enimmäismaksu on jäänyt kustannusten noustessa jälkeen hintakehityksestä, mikä puoltaa maksun maltillista korotusta. Toisaalta esitetty enimmäismaksun kolminkertaistaminen aiheuttanee odottamattomia muutoksia avoimeen korkeakouluopetukseen ja sen käyttäjiin. 
  • Hallitusohjelmassa on maksujen korotusta perusteellaan korkeakoulujen rahoituspohjan laajentamisella. Maksujen korotuksen yhteydessä hallitus kuitenkin leikkaa korkeakoulujen rahoitusta, ja vuonna 2028 perusrahoituksen reaalinen taso tulee olemaan 15 miljoonaa euroa nykyistä pienempi. Ammattikorkeakoulut eivät usko, että maksuja korottamalla voidaan paikata esitetyt leikkaukset, sillä korotukset johtavat avoimen opiskelijamäärien pienenemiseen. Lisää rahaa ammattikorkeakoulut kyllä tarvitsisivat, sillä niiden tarjoamien tutkintojen hinta on puolittunut kymmenessä vuodessa yhtäältä valtavien rahoitusleikkausten ja toisaalta kasvavien opiskelijamäärien vuoksi.  
  • Enimmäishinnan korotuksella pelätään olevan erityisen haitallinen vaikutus kansalaisten mahdollisuuksiin osallistua yhdenvertaisesti avoimeen korkeakouluopetukseen – ja myös edetä korkeakoulutukseen. Koulutustasomme nosto edellyttää erityisesti ammatillisesta korkeakoulutuksen siirtyvin voimakasta lisäämistä. Nyt avoimen korkeakoulutuksen väylä on keskeinen reitti siirtymiseen. Jos uusi enimmäishinta siirretään kokonaisuudessaan vuoden mittaisiin polkuopintoihin, tulevat opinnot maksamaan opiskelijalle 2 700 euroa.  
  • Pelkän avoimen korkeakouluopetuksen hintojen korottamisen sijaan olisi tullut käydä koulutuspoliittinen keskustelu, mitä avoimella korkeakoulutuksella jatkossa tavoittelemme. Miten sen avulla edistämme jatkuvan oppimisen tavoitteita, miten se suhteutuu tulossa oleviin pienten osaamiskokonaisuuksien tarjontaan ja muuhun täydennyskoulutukseen sekä millaisia vaikutuksia on kasvavalla verkko-opetustarjonnalla?  

Lue lisää

Arenen lausunto ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen toiminnasta perittävistä maksuista annettujen valtioneuvoston asetusten muuttamisesta >>

Jaa

Ammattikorkeakoulut ovat jo kantaneet osansa koulutusleikkauksista – huoli Suomen tulevaisuudesta kasvaa

0
Decline of euro exchange rate. Scissors cut dollars banknote.
AdobeStock - 9dreamstudio

Suomen julkisen talouden tilanne on erittäin vaikea. Hallitusohjelmassa sovitun, yli kuuden miljardin euron sopeutustavoitteen päälle joudutaan etsimään uusia sopeutuksia. Näitä säästöjä ei pidä hakea ammattikorkeakoulujen rahoituksesta.

Ammattikorkeakoulujen rahoitustaso ei ole kehittynyt riittävällä tavalla suhteessa niille asetettuihin tutkintotavoitteisiin. Hankala kehitys on jatkunut jo useamman hallituskauden ajan, ja tämä vaikeuttaa kunnianhimoisten koulutustasotavoitteiden saavuttamista.

On tärkeää, että ammattikorkeakouluille turvataan riittävät resurssit vaativan koulutustehtävän hoitamiseen. Samalla kun koulutusmääriä kasvatetaan, on niitä vastaavasti löydyttävä myös rahoitusta.

Ammattikorkeakoulutuksella on valtava merkitys Suomen koulutustason nostamisessa. Merkitystä kuvaa se, että niissä aloittaa vuosittain jo lähes kaksikertainen määrä uusia opiskelijoista yliopistoihin verrattuna.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on myös osoittanut uusiin aloituspaikkoihin uutta rahoitusta. Tätä rahoitusta kohdistetaan ammattikorkeakoulutukseen, mutta mittakaava ei riitä suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin.

Ammattikorkeakouluilla on vielä erityinen rooli toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneiden korkeakoulutuksessa. On koulutustasotavoitteemme kannalta todella tärkeää, että mahdollisimman moni nuori saavuttaa riittävät tiedot ja taidot korkeakouluopinnoissa pärjätäkseen.

Myös ammattikorkeakoulujen roolia soveltavan tutkimuksen tekijöinä on syytä vahvistaa. Hallitus kirjasi budjettiriihessä Business Finlandille uudesta roolista ammattikorkeakoulujen ja yritysten yhteistyössä tehtävän tutkimuksen rahoittajana. Tämä on hyvä alku, mutta lisää tarvitaan. Ammattikorkeakoulujen potentiaalia ei pidä hukata.

Eduskunnan ammattikorkeakouluverkoston (Takki-verkosto) jäseninä vetoamme, että Suomessa pidetään huolta ammattikorkeakoulujen mahdollisuuteen kouluttaa asiantuntijoita, joiden osaaminen kestää työelämän muutokset. Laadukkaaseen korkeakouluosaamiseen kuuluu vahva oma tutkimus- ja kehittämistoiminta.

Jaa

Tohtorikoulutus ammattikorkeakouluihin – ”Tarvitaan vain päätöksiä ja päättäjiä, joilla on rohkeutta edistää Suomen kilpailukykyä uudistumisen kautta. ”

0

Uusi tohtorikoulutuksen laajentamisohjelma on alkamaisillaan. Tavoitteet ovat kunnianhimoiset ja rahoitus hyvällä tasolla 255 miljoonaa euroa. On toivottavaa, että tuloksia saadaan aikaan ja Suomen kilpailukyky kasvaa. Voi kuitenkin hyvin kysyä, onko tämä ainoa keino edetä, jos tavoitteena on yhteiskunnan resilienssin ja kilpailukyvyn kasvu. Eurooppalaisessa kehityksessä on kuitenkin menty tohtoriopinnoissa jo selvästi uudenlaiseen toteutustapaan, kun taas Suomi on valinnut perinteisen tavan toimia.

Näyttää siltä, että maailmassa tohtoritutkinnot jakautuvat ainakin kahteen selkeään kokonaisuuteen – vahvaa tieteellisyyttä tai ratkaisuhakuisuutta korostavaan. Perinteisesti Euroopassa on valittu ensimmäinen versio, mutta viime vuosina on ollut selkeä kehityskulku, jossa ammattikorkeakouluille annetaan oikeus omaan soveltavaan tohtoritutkintoon. Tämän reitin, jossa hyödynnetään ammattikorkeakoulujen osaamista yhteiskunnan kilpailukyvyn vahvistamiseksi, ovat valinneet ainakin Norja, Ruotsi, Saksa, Hollanti, Portugali ja Irlanti. Saman suuntaista kehitystä on havaittavissa myös muissa Euroopan maissa.

Suomi kehittyi vuosien saatossa korkeakoulupolitiikassa hyvin, mutta kehitys on jäänyt viime aikoina paikalleen. Tähän virkistävän poikkeuksen tuovat Eurooppa yliopistot ja niiden mukanaan tuoma positiivinen kehitys. Muilta osin Suomen vertailuryhmä alkaa näyttää aika alavireiseltä, muiden maiden kehittäessä rohkeasti korkeakoulutustaan.

Ammattikorkeakoulut ovat kehittyneet viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana vahvoiksi työelämän tuntijoiksi sekä ratkaisuhakuisiksi toimijoiksi.

Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä on todettu, että tohtoritutkinnon tulee täyttää mm. seuraavat kriteerit: näyttöä huomattavasta innovointikyvystä, tieteellisestä ja ammatillisesta luotettavuudesta, kestävästä sitoutumisesta uusien ideoiden tai prosessien kehittämiseen merkittävimmissä työ- tai opintoympäristöissä. Tämän lisäksi tohtoriopiskelijoiden tulee hallita kaikkein edistyneimmät ja erikoistuneimmat taidot ja tekniikat, joita vaaditaan keskeisten ongelmien ratkaisemiseksi tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa. Tämän lukemalla syntyy ajatus, että eurooppalaisista tohtoreista halutaan myös ratkaisijoita työelämän kilpailukyvyn kehittämiseen – siis uusia työelämän osaajia.

Ammattikorkeakoulut ovat kehittyneet viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana vahvoiksi työelämän tuntijoiksi sekä ratkaisuhakuisiksi toimijoiksi. Ammattikorkeakoulujen maisteritasoinen koulutuskin on jo lähes 20 vuotta vanha koulutusinnovaatio, joka on työelämässä tunnistettu, arvostettu ja näkyy sekä työntekijöiden asemassa että palkassa. Harmillista on, että valmistuneet joutuvat edelleen osoittamaan osaamistasonsa suhteessa yliopistojen maistereihin ja eurooppalaisiin kollegoihin omalaatuisen nimikkeen takia. Tällä ratkaisulla heikennetään myös Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.

Myös ammattikorkeakoulujen tutkimus on kehittynyt vuosien saatossa. Kehittämishankkeiden rinnalle on tullut vahva soveltavaa tutkimusta hyödyntävä kehittäminen, joka näkyy myös saaduissa rahoituksissa. Ammattikorkeakoulujen henkilöstörakenne on myös muuttunut ja niissä on jo satoja tutkijoita ja professoreihin vertautuvia osaajia. Tosin professori nimike ei ole meillä käytössä, kun siinäkin on valittu eurooppalaisittain kotokutoinen tie.

Ammattikorkeakouluilla on siis kyky ja osaaminen tuottaa esim. työelämälähtöisiä Professional Doctorate- koulutusohjelmia, jotka sijoittuvat EQF-tasolle 8. Nämä tohtorit ovat luonteva jatkumo ammattikorkeakoulujen maisteritasoille koulutuksille. Kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti Professional Doctorate -koulutusohjelmat tuottaisivat yrityksille parhaita ratkaisijoita, innovaattoreita, kehittäjiä eli niitä henkilöitä, jotka nostavat erityisesti pk-sektorin jalostusarvoa ja omaa osaamista toimia mm. vientimarkkinoilla. Siis nostettaisiin Suomalaista osaamispääomaa ja varmistettaisiin pk-sektorin rooli osaksi 4 prosentin TKI-tavoitetta. Tällainen muutos tarvitsisi vain pienen siemenrahoituksen valtiolta sekä edellyttäisi korkeakouluja hankkimaan ja keskustelemaan toteutuksesta sekä rahoituksesta kehityshakuisten yritysten kanssa. Tämä mahdollisuus olisi mielenkiintoinen myös julkisella sektorilla, kun ammattikorkeakoulutohtorit ratkoisivat hyvinvointialueiden hoitoketjuihin, digitalisaatioon, prosesseihin sekä uusiin teknologioihin liittyviä haasteita käyttäen hyväksi parhaat soveltavan tutkimuksen ja kehittämisen työkalut.

Ammattikorkeakoulutohtorit olisivat yksi keskeinen ja riskitön työväline ratkaista Suomen kestävyys- ja kilpailukykyhaasteita marginaalisella julkisella rahoituksella. Tarvitaan vain päätöksiä ja päättäjiä, joilla on rohkeutta edistää Suomen kilpailukykyä uudistumisen kautta.


Pertti Puusaari
Rehtori
Hämeen ammattikorkeakoulu