Koti Blogi

Hallitusohjelma lataa ammattikorkeakouluille paljon tavoitteita, mutta koulutuksen rahoitus vähenee

Tekijä

28/06/2023

Suomi sai uuden hallituksen, kun kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien muodostama koalitio nousi virallisesti valtaan. Petteri Orpon johtaman hallituksen ohjelma painottaa vahvasti valtiontalouden sopeuttamista, erityisesti leikkaamalla menoja. Suurimmat leikkaukset kohdistuvat odotetusti sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaaliturvaan, mutta myös koulutussektorille kohdistuu leikkauksia koulutuksen erityissuojeluksesta huolimatta.

Hallitusohjelma on korkeakoulutuksen näkökulmasta kaksiteräinen miekka. Ohjelmassa esitetään merkittäviä leikkauksia ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen sekä kiristetään toimintaedellytyksiä ja ohjausta. Toisaalta ohjelmassa on sitouduttu korkeakoulutettujen määrän lisäämiseen, kansallisen TKI-rahoituksen kasvattamiseen sekä parantamaan korkeakoulujen kyvykkyyksiä hankkia tuloja uusista rahoituslähteistä. Kirjaukset jäävät kokonaisuuden kannalta kuitenkin pakkasen puolelle; ohjelmassa on paljon tavoitteita, mutta vähän villoja.

Koulutustaso nosto ei onnistu hallitusohjelman keinoilla – ammattikorkeakouluilta leikataan yli 100 milj. € vuosien 2024–2028 aikana

Orpon hallitus on ohjelmassaan sitoutunut koulutuspoliittisessa selonteossa sovitun mukaisesti nostamaan korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä 50 prosenttiin ikäluokassa vuoteen 2030 mennessä. Koulutustason nostoa tavoitellaan hallitusohjelmassa lisäämällä aloituspaikkoja erityisesti kasvukeskuksiin ja työvoimapula-aloille, kuten sosiaali- ja terveysalla sekä vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeisiin.

Hallitusohjelmassa ei käytännössä esitellään lainkaan keinoja, joilla aloituspaikkamäärien lisääminen rahoitettaisiin. Yksi todennäköinen keino aloituspaikkojen resursoinnille on kansainvälisten opiskelijoiden poistaminen julkisen rahoituksen piiristä, joka vapauttaa OKM:n arvion mukaan 68 milj. €/v nykyiset lukuvuosimaksut huomioiden. Hallitusohjelmassa on linjattu, että täyskatteellisuuteen siirryttäessä perusrahoituksesta leikataan korkeakouluilta 20 milj. €. Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti OKM:n laskelmaan, sillä Arenen ammattikorkeakoululle tekemän kyselyn mukaan ammattikorkeakoulut käyttävät nykyisten stipendikäytänteiden mukaisesti reilusti yli puolet lukuvuosimaksuista koulutuksen järjestämisen kustannuksiin. Lukuvuosimaksuja maksavista opiskelijoista saatavat perusrahoituksen eurot siis kohdentuvat merkittävästi jo nyt suomalaisten kouluttamiseen.

Lukuvuosimaksu-uudistuksen lisäksi myös avoimen hinnoittelun uudistamisen ”hintana” leikataan korkeakoulujen perusrahoitusta 15 milj. €. Ammattikorkeakoulujen järkytykseksi myös sote-alan harjoittelukorvausten siirto STM:n kehykseen leikkaa ammattikorkeakoulujen rahoitusta 12 milj. €. Ohjelman linjausten perusteella ammattikorkeakouluilta leikataan yli 100 milj. € vuosien 2024–2028 aikana.

Todennäköistä onkin, että aloituspaikat ammattikorkeakouluissa vähenevät ensi vuodesta lähtien. Syy tälle on nyt tehtävät rahoitusleikkaukset ja Marinin hallituksen aikana annettujen määräaikaisten lisäaloituspaikkarahoitusten päättyminen. Lisäaloituspaikkojen poistuminen tiputtaa ammattikorkeakoulujen rahoitusta laskennallisesti vielä 20 milj. €, jolloin yhdessä leikkausten kanssa ammattikorkeakoulujen rahoitustaso on nykyuraa noin 50 milj. € pienempi vuonna 2027.

Ammattikorkeakoulujen kyky ylläpitää nykyisiä aloituspaikkamääriä ei ole mahdollista ilma pysyvää perusrahoituksen lisäystä. Joustonvara on jo käytetty vanhojen leikkausten vuoksi, kun ammattikorkeakoulujen tutkinnon hinta rahoitusmallissa on laskenut lähes puolella viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Koska uusia aloituspaikkoja ei hallituksen toimilla voida lisätä, keinoja etsitään ensimmäisen tutkinnon priorisoinnoista ja ensikertaisten hakijoiden aseman vahvistamisesta opiskelijavalinnassa. Samantasoisen tutkinnon suorittaneiden henkilöiden opinto-oikeuksien rajaaminen ei kuitenkaan yksin vapauta merkittävästi aloituspaikkoja, mutta aiheuttaa esteitä esimerkiksi sote-alan osaajapulaan vastaamiseksi. Korkeakoulupaikan vastaanottaneiden henkilöiden mahdollisuus vaihtaa koulutusalaa tai korkeakoulua vie sekin resursseja ja aloituspaikkoja, vaikka alan tai korkeakoulun vaihto toteutetaan muun kuin normaalin opiskelijavalinnan kautta.

Korkeakoulujen halutaan tehostavan opintojen läpäisyä. Rahoitusmallia esitetään muutettavaksi suuntaan, jossa kannusteita läpäisyn parantamiseen voidaan vahvistaa. Tämä ei ole helppoa, koska jo nyt rahoitusmallissa kaikki tutkinto-opiskelijoista tuleva rahoitus perustuu suoritettuihin tutkintoihin. Lisäksi korkeakouluja palkitaan jo nyt tavoiteajassa valmistumisesta.

Sitoutuminen parlamentaarisen TKI-tavoitteisiin tärkeää, mutta rahoituksen kohdentaminen vielä tärkeämpää

Positiivisena asiana hallitusohjelmassa on hallituksen sitoutuminen TKI-rahoituslakiin ja parlamentaarisesti sovittuun TKI-suunnitelmaan. Ohjelman T&K-rahoituksen lisäyksiä koskevassa kirjauksessa ensimmäisenä rahoituskohteena mainitaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehtävä perus- ja soveltava tutkimus.

Ammattikorkeakoulut pitävät keskeisenä, että TKI-rahoituksen lisäyksestä osa kohdistetaan suoraan korkeakoulujen perusrahoitukseen. Ammattikorkeakouluille keskeinen este TKI-toiminnan laajentamisessa on perusrahoituksen puute ja heikentää kykyä hakea ulkoisia rahoituksia esimerkiksi EU:n puiteohjelmassa olevista rahoituslähteistä kuten Horisontti Euroopasta. Merkittävä osa rahoittajista edellyttää korkeakouluilta omavastuuosuuksia, minkä lisäksi ammattikorkeakoulujen tulee kyetä pitämään kiinni henkilöstöstään omalla rahoituksellaan yli hankekausien. Esimerkiksi rakennerahastohankkeiden päätösten viivästyminen yli kahdella vuodella on pakottanut ammattikorkeakoulujen käynnistämään hankkeita täysin omalla rahoituksella.

Ohjelman kirjaus kohdentaa T&K-rahoitus erityisesti tutkimus-yritys-yhteistyöhön on erinomainen tavoite, jonka onnistuminen edellyttää TKI-rahoitusta tarjoavien organisaatioiden rahoitusinstrumenttien uudistamista ja uudelleenkohdentamista. Rahoitusta tulee kohdistaa instrumentteihin, jotka edellyttävät yhteistyötä korkeakoulujen ja muiden tutkimusorganisaation ja yritysten välillä. Esimerkiksi Business Finlandin rahoituksen painopistettä tulee siirtää merkittävästi Co-creation ja Co-innovation -rahoitusten suuntaan. Rahoitusta on kohdennettava koko TRL-asteikolle.

Tohtorikoulutuksen kehittäminen taas suorastaan huutaa ammattikorkeakoulujen kädenjälkeä. Ammattikorkeakoulut kouluttavat tohtoreita jo tällä hetkellä yhteistyössä sekä suomalaisten että kansainvälisten yliopistojen kanssa, kun oma tohtorikoulutus ei ole mahdollista. Vain ne voivat tarjota uskottavasti kaivattua työelämälähtöistä uudistamista tohtorikoulutukseen.

Varhaiskasvatuksen osaajapulaan helpotusta ammattikorkeakoulujen avulla

Hallitusohjelman yksi selkeä valopilkku on ohjelman varhaiskasvatusta koskevat kirjaukset. Ammattikorkeakoulujen tuottaman osaamisen tunnistaminen vahvistuu, kun varhaiskasvatuslaki avataan ja sosionomien roolia varhaiskasvatuksessa parannetaan. Lisäksi sosionomi YAMK-tutkinnon suorittaneet saavat jatkossa kelpoisuuden toimia päiväkodinjohtajina.

Samuli Maxenius

Erityisasiantuntija

Arene ry

Jaa

Varhaiskasvatuksen osaajapulan ratkaisemisessa tarvitaan ammattikorkeakouluja

Tekijä

Samuli Maxenius

25/10/2022

Varhaiskasvatus kärsii kroonisesta osaajapulasta. Vuonna 2018 voimaan tulleessa varhaiskasvatuslaissa korkeakoulutettujen osuutta päiväkotien henkilöstömitoituksessa kasvatettiin kahteen kolmasosaan koko henkilökunnasta. Muutos on entisestään kasvattanut korkeakoulutettujen varhaiskasvatuksen ammattilaisten kysyntää.

Uudessa varhaiskasvatuslaissa sosionomien roolia varhaiskasvatuksen tehtävissä heikennettiin. Aiemmin varhaiskasvatukseen suuntautuneet sosionomit saivat varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden, ja heillä oli laissa turvattu asema osana henkilöstömitoitusta. Uuden lain myötä sosionomit menettivät oikeuden opettajan nimikkeeseen ja tilalle luotiin uusi varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus. Varhaiskasvatuksen sosionomeille ei uudessa laissa turvattu asemaa päiväkotien henkilöstömitoituksissa, kuten tehtiin varhaiskasvatuksen opettajille.

Varhaiskasvatuslain uudistuksessa sosionomin tehtävänkuvaksi maalattiin moniammatillinen työ ja perhetyö eikä sosionomeilla nähty olevan selkeää roolia lapsiryhmissä toimimiselle. Tutkinnot kuitenkin sisältävät laajasti lapsiryhmän ohjauksen, hyvinvointityön, ongelmia ennaltaehkäisevän työn ja sosiaalipedagogiikan oppisisältöjä. Ymmärryksen puute sosionomien osaamisesta näkyy siten myös lain henkilöstömitoituksessa ja koulutustarpeiden arvioinnissa.

Laissa sosionomit menettivät myös uraetenemismahdollisuutensa, kun päiväkodin johtajan pätevyysvaatimuksesi asetettiin kasvatustieteiden maisterin tutkinto. Tällä hetkellä päiväkodin johtajina toimii paljon ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tehneitä sosionomeja. Tämä on luonnollista, sillä YAMK-tutkinto valmentaa juuri tällaiseen johtamis- ja kehittämistyöhön. Päiväkodin johtajaksi haluavan sosionomin olisikin tulevaisuudessa suoritettava sekä kasvatustieteen alempi että ylempi korkeakoulututkinto saadakseen kelpoisuuden, sillä yliopistojen kasvatustieteiden laitokset eivät ole tosiasiallisesti huolineet sosionomeja maisteriohjelmiinsa ilman kandidaatin tutkintoa tai sitä vastaavien yliopisto-opintojen suorittamista. Lakimuutos tukki sosionomeilta uraetenemisen väylät.

Vuonna 2021 sosionomeja valmistui ammattikorkeakouluista 2 367 ja varhaiskasvatuksen opettajia yliopistoista 552. Aiemmin sosionomiopiskelijoista noin neljännes on suuntautunut opintojensa aikana varhaiskasvatuksen tehtäviin. Arenen ammattikorkeakouluille tekemän kyselyn mukaan varhaiskasvatuksen suuntautumisen valinneiden opiskelijoiden määrä on romahtanut tänä vuonna. Varhaiskasvatuksen suuntautumisen valinneiden määrä on laskenut tänä vuonna noin kolmannekselle vuoden 2018 jälkeen. Varhaiskasvatuslain esitöissä arvioitiin, että osaajatarve ratkaistaan kaksinkertaistamalla varhaiskasvatuksen opettajakoulutus yliopistoissa eikä sosionomikoulutuksen määrää tarvitse lisätä. Arvio kuvaa hyvin, että lain tarkoituksen oli heikentää sosionomien asemaa varhaiskasvatuksessa.

On selvää, ettei uuden varhaiskasvatuslain henkilöstömitoitusten saavuttaminen ole mahdollista ilman sosionomien koulutusmäärien kasvattamista ja aseman vahvistamista lainsäädännössä. Rahoitusta on siis kohdennettava myös sosionomikoulutukseen, sillä varhaiskasvatuksen henkilöstön eläköityminen ja alanvaihto on ennakoitua suurempaa. Sosionomien asemaa laissa tulee taas vahvistaa, jotta sosionomiopiskelijat haluavat myös jatkossa suuntautua varhaiskasvatuksen tehtäviin ja työllistyä alalle valmistuttuaan. Varhaiskasvatuksen sosionomin koulutus nimittäin antaa pätevyyden toimia myös muissa sosionomien lakisääteisissä tehtävissä.

Varhaiskasvatuksen osaajapulan ratkaisemiseksi tarvitaankin seuraavia toimenpiteitä:

Nopein, yksinkertaisin ja varmin tapa ratkaista kestämätön tilanne on palauttaa sosionomeille oikeus varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin. Tällöin laissa voidaan luopua varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvasta.
Toinen vaihtoehto on muuttaa päiväkodin henkilöstön rakennetta koskevaa pykälää (37 §) siten, että kolmasosalla henkilöstöstä tulee olla varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus.
Päiväkodin johtajaa koskevaa pykälää (31 §) muutetaan siten, että myös sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittanut henkilö on kelpoinen toimimaan päiväkodin johtajana. Ylemmät AMK-tutkinnot ovat juuri johtamis- ja kehittämisvalmiuksia tuottavia koulutuksia.
Osaajapulan ratkaisu edellyttää myös varhaiskasvatuksen sosionomien koulutusmäärien kasvattamista. Sosionomikoulutukseen tulisi kohdentaa erillisrahoitusta vähintään 300 aloituspaikan lisäämiseksi ammattikorkeakouluissa. Samoin kuntia tulisi kannustaa ostamaan sosionomikoulutusta tilauskoulutuksena lastenhoitajien koulutustason nostamiseksi sekä mahdollistaa sosionomikoulutuksen ostaminen työvoimakoulutuksena.

Samuli Maxenius

Erityisasiantuntija

Arene ry

Jaa

Changes in the student admission process, but selections made despite coronavirus

Tekijä

Nina Ylönen

18/03/2020

Universities of applied sciences will replace the entrance examinations of this spring’s first joint application process planned for April with admissions based on school performance and selection assignments. This is done in response to Finland’s decision to close its borders as part of the measures to combat the coronavirus pandemic. This decision was made in a rectors’ conference held on Tuesday 17 March.

During this state of emergency, international students would be prevented from participating in entrance examinations in Finland. As travel restrictions and quarantines also apply to a number of other countries, organising the examinations is also no longer possible outside Finland’s borders. Thankfully, the FINNIPS network of Finland’s universities of applied sciences has already previously organised examinations in ten different countries.

Instead of entrance examinations, universities of applied sciences will rely on applicants’ school performance and selection assignments in making selections on candidates applying for foreign-language education. The results of the FINNIPS network’s entrance examinations arranged outside Finland, will, however, be acknowledged in the student selection.

The selection of students based on their school performance will take into account applicants seeking admission based on their matriculation examinations and vocational upper secondary qualifications similarly as in the spring’s second joint application.

Preparations of the selection assignment and an online interview possibly connected with this will continue in the network of managers of academic affairs of universities of applied sciences.

The second joint application process to universities of applied sciences will begin on Wednesday 18 March. More than half of the intake places will be filled based on the applicants’ school performance. If the entrance examination for universities of applied sciences planned for the beginning of June cannot be organised due to the coronavirus epidemic, universities of applied sciences will make some other arrangements for selecting applicants.

Jaa

CampusOnline ja Savonia – strategista nerokkuutta vai sattumien summa?

Tekijä

admin

10/12/2019

Kilsoja amk-kentässä on allekirjoittaneelle kertynyt jo sen verran että varsin harvoin koen tulleeni yllätetyksi, näin pääsi kuitenkin käymään kesän 2019 CampusOnline-tilastojen kolahtaessa sähköpostiin. Eniten suoritettujen opintojaksojen TOP10:ssä oli yhdeksän Savonian opintojaksoa. Kaikkiaan Savonian tarjoamia opintoja suoritettin 18 750 opintopistettä, joka vastaa noin 35 % kaikista kesällä 2019 CampusOnlinessä suoritetuista opintopisteistä. Miten tässä näin pääsi käymään?

Kesällä 2019 ammattikorkeakoulujen yhteisessä portaalissa oli opintojaksoja tarjolla yhteensä 513. Savonian opintojaksoja opiskelijoilla oli valittavana 40 kappaletta eli hieman alle 8 % kokonaismäärästä. Tämän jälkeen alkoikin varsinainen ilotulitus: kymmenen suosituimman opintojakson joukossa kuusi Savonian opintojaksoa ja joista neljä koko portaalin suosituimpia.

Otsikkoon viitaten olisi tietenkin kiusaus todeta, että kyseessä on pitkäjänteinen strateginen nerokkuus En toki tätäkään täysin sulje pois. mutta ehkä kuitenkin pitkäjänteisyys liittyy enemmän systemaattiseen kehittämiseen ja uskoon valitun linjan jatkuvuudesta.

Korkeakoulujen välisen opintotarjonnan juuret ulottuvat Savonialla varsin kauas. Ennen CampusOnlinea ja sitä edeltänyttä Turun ammattikorkeakoulun synnyttämää kesäopintoportaalia tarjosimme opintoja usean vuoden ajan ristiin Karelian ja Saimaan-ammattikorkeakoulun välillä. Periaate oli sama, rahaa ei vaihdettu ja byrokratia pyrittiin pitämään matalana – toisin kuin samaan aikaan hiipumassa olleessa Virtuaali-amk –verkostossa.

Opiskelijoiden laaja kiinnostus oman ammattikorkeakoulun tarjontaa laajentavaa opintotarjontaa kohtaan oli jo tuolloin havaittavissa, vaikka tekniset ratkaisut tarjonnan esittämisessä, ilmoittautumisissa, opintojaksoille rekisteröitymisissä ja arviointitietojen toimittamisessa olivat vahvasti kehitysvaiheessa. Tämä yhteinen historia opintojen ristiintarjonnassa pohjusti, että siirtymä koko ammattikorkeakoulukentän kattavaan tarjontaan ei tuntunut kovinkaan isolta hypyltä vaan enemmänkin luonnolliselta jatkumolta.

Toinen selittävä tekijä murskaavien tulostemme takana on ennakkoluulottomat ja kehittymishakuiset opettajat. Valtakunnalliseen tarjontaan tähtäävien verkko-opintojaksojen toteuttamista on pyritty tukemaan riittävällä resursoinnilla ja tarvittaessa myös lomajaksojen yksilötasoisella rytmittämisellä. Savoniassa on parin vuoden ajan toteutettu työaikasuunnittelussa kokonaisvaltaista suunnittelua, joka varmasti osaltaan on tuonut kaivattuja joustoja.

Erinomaisena tukena on toiminut myös eAMK-hanke, jonka tuottamat koulutukset, materiaalit ja verkko-opintojaksojen laatukriteerit ovat kehittäneet ja yhtenäistäneet CampusOnline-tarjontaa. Savonian kesän 2019 CampusOnline-opinnoista antoi palautetta yhteensä 2066 opiskelijaa. Kysymykseen ”Olen kokonaisuutena tyytyväinen opintojaksoon” vastusten keskiarvo oli 4,3/5 mikä oli myös palautekyselyn kaikkien kysymysten keskiarvo. Ei huono.

Tilastojen mukaan CampusOnline-portaalissa oli kesäjakson aikana kävijöitä kaikkiaan yli 83 000 ja suoritettuja opintopisteitä lähes 54 000. Tämä kertoo ensinnäkin siitä, että opiskelijat näkevät kiinnostavana mahdollisuutena syventää ja laajentaa osaamistaan täydentämällä oman korkeakoulun tarjontaa valitsemalla opintoja yhteisestä tarjonnasta. Toiseksi mahdollisuus opintojen suorittamiseen omaan tahtiin koetaan mielekkäänä.

Opiskelijat ovat tässä suhteessa ilmaisseet mielipiteensä, viesti on selvä ja vahva. Nyt onkin paikallaan kysyä vastaammeko me ammattikorkeakouluina tähän toiveeseen parhaalla mahdollisella tavalla. Niin meillä Savoniassa kuin monessa muussakin korkeakoulussa esimerkiksi opetussuunnitelmien rakenteet ja jähmeät hyväksilukukäytänteet estävät varsin tehokkaasti CampusOnlinen hyödyntämisen muuna kuin valinnaisia opintoja tarjoavana kesäportaalina. Mikäli portaalia halutaan aidosti hyödyntää ympärivuotisen opiskelun tukena, ajaudutaan väistämättä profiili-ja työnjakokeskusteluihin. Kukahan tuota Pandoran lippaan kantta haluaa raottaa?

CampusOnline on ollut menestystarina. Näin voidaan todeta, vaikka olemme vasta alkumatkassa opiskelijoita laajasti hyödyntävän yhteisen opintotarjonnan rakentamisessa. Mahdollisuuksia on valtavasti, mutta nähtäväksi jää onko meillä näiden hyödyntämisen edellyttämää kaukonäköisyyttä ja ennakkoluulottomuutta. Oman varjonsa kehitykselle levittää myös rahoitusmallin uudistuminen. Korkeakoulujen välisten yhteistyöopintojen rahoitusosuuden kutistaminen yhteen prosenttiin johtaa nopeasti tilanteeseen, jossa yhteistyöopintojen tuottamisen kannattavuutta joudutaan kriittisesti arvioimaan. Tällöin häviäjiä ovat nimenomaan opiskelijat.

Yllättävää kehitystä saattaa kuitenkin tapahtua yliopistojen tarjoamien ristiin opiskelun mahdollisuuksien suhteen. Siinä missä ammattikorkeakoulujen rahoituksessa yhden yhteistyöopintopisteen arvon ennakoidaan painuvan reilusti alle sadan euron, yliopistojen rahoituksessa vastaavan yhteistyöpisteen arvo vuoden 2018 tuotetuilla yhteistyöopintopistemäärillä on 2021 rahoituksessa noin 750 euroa. Tästä kannattaa vinkata naapuriyliopistolle.

Savonia haluaa olla vastuullisesti vaikuttava ammattikorkeakoulu. Otamme nöyrästi opintoihimme kohdistuneen kiinnostuksen vastaan ja toivomme jatkossakin pystyvämme tuottamaan laajasti oppimisen kokemuksia niin Savonian omille opiskelijoille kuin laajemminkin jatkuvan oppimisen tarpeisiin.

Esa Viklund
kehittämispäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

Jaa

Korkeakoulujen aloituspaikkarahat annettava ammattikorkeakouluille

Tekijä

Samuli Maxenius

20/09/2023

Speaker giving a talk on scientific conference. Audience at the conference hall. Business and Entrepreneurship concept. — Adobe stock - kasto

Hallitus pitää ammattikorkeakoulut juuri ja juuri pinnan yläpuolella. Suurin pettymys on hallituksen korkeakouluja kohtaan osoittama epäluottamus TKI-rahoituksessa. Juuri korkeakouluissa yhdistyvät tutkimus, koulutus ja tiedon kumulatiivinen luonne. Nyt pelkona on, että rahoitus pirstoituu pääosin kymmenille tuhansille yrityksille ja panosten vaikuttavuus heikkenee.

Rahoitus korkeakoulujen aloituspaikkoihin on valopilkku, mutta ei vie Suomea vielä koulutustason noston tielle. Myöskään mittakaavaa ei tule unohtaa. Ensi vuodelle suunnattu 11,7 miljoonaa ei kata edes ammattikorkeakouluihin kohdistuvaa vuosittaista leikkausta.

– Aloituspaikkoihin suunnatut lisärahat on nyt suunnattava täysimääräisesti ammattikorkeakouluille. Se on perusteltua paitsi sinne kohdistuneiden leikkausten vuoksi, myös siksi, että työmarkkinoiden kysyntä kohdistuu juuri niiden tutkintojen tuottamaan osaamiseen, sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Ilman sosionomeja ja muita sote-alan ammattilaisia ei myöskään ratkaista varhaiskasvatuksen kuten ei koko sote-alan kammottavaa työvoimapulaa. Ammattikorkeakoulujen ja sieltä valmistuneiden TKI-osaamista tarvitaan ennen kaikkea myös sote-sektorin työn kehittämiseen.

Tohtorikoulutuksen kehittäminen edellyttää nyt uutta otetta

On todella hienoa, että hallitus on nähnyt ammattikorkeakoulujen välttämättömän roolin yritysten ja muun työelämäläheisen soveltavan tutkimuksen uudistamisessa. Tähän haasteeseen ammattikorkeakoulut tarttuvat innolla.

Loistava avaus onkin uusi Business Finlandin rahoitusmekanismi, jolla tuettaisiin erityisesti ammattikorkeakoulujen ja yritysten tutkimusyhteistyötä. Siihen on varattava riittävä rahoitus ja rahoitusehtojen on tuettava aidosti yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyönä tehtävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

– Ammattikorkeakouluja tarvitaan myös tohtorikoulutuksen uudistamisessa. Koulutus on jäänyt kehittämistavoitteista jo parikymmentä vuotta ja nyt on aika ottaa eurooppalaisen mallin mukaisesti uudet keinot – eli ammattikorkeakoulut – käyttöön, sanoo Arene ry:n puheenjohtaja Mervi Vidgrén.

Jaa

Ammattikorkeakoulut: Suomessa ei ole yhtään tilaa suvaitsemattomuudelle ja syrjinnälle

Tekijä

Arenen viestinta

19/09/2023

Unit and concord in multiethnic team, all hands together — Adobe Stock - luckybusiness

Ammattikorkeakouluissa syksyllä 2023 alkaviin opintoihin on paikan vastaanottanut lähes 8000 kansainvälistä opiskelijaa, jonka lisäksi ammattikorkeakouluihin saapuu lukuvuodeksi 2023–2024 useita tuhansia vaihto-opiskelijoita. Ammattikorkeakoulut ovat monikulttuurisia ja kansainvälisiä yhteisöjä, joissa opiskelee ja työskentelee ihmisiä erilaisista vähemmistöistä ja monenlaisilla taustoilla.

Käymme nyt laajaa ja tärkeää keskustelua suomalaisen yhteiskunnan suvaitsevaisuudesta ja suhtautumisesta muualta Suomeen saapuviin ihmisiin. Ammattikorkeakoulujen ajattelutapa perustuu ehdottomaan syrjimättömyyteen ja yhdenvertaisuuteen. Meidän yksiselitteinen viestimme on, että Suomella ei ole varaa tinkiä näistä periaatteista yhtään vaan yhteiskuntamme rakentuu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden varaan.

Ammattikorkeakouluissa opiskelee merkittävä joukko maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Myös ammattikorkeakoulujen henkilöstö muuttuu vauhdilla monikulttuurisemmaksi. Suomessa maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat edelleen rajusti aliedustettuina korkeakoulutuksessa. Juuri ammattikorkeakoulut tarjoavat tälle ryhmälle usein polun asiantuntijauralle.

Suomi on asettanut kansalliseksi tavoitteekseen lisätä työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa, jotta voimme vastata kasvavaan osaajatarpeeseen ja globaalin kilpailun haasteisiin. Ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet edistämään tätä tavoitetta, jotta maallamme riittää osaajia myös tulevaisuudessa. Kansainvälisten osaajien houkuttelu ei ole mahdollista, jos yhteiskuntamme ei tarjoa turvallista, tasa-arvoista ja yhdenvertaista ympäristöä elämiselle, opiskelulle ja työnteolle. Syrjivien ja rasististen näkemysten edistäminen ja mielipiteiden esittäminen tekevät yhteiskunnastamme turvattoman.

Ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet omassa toiminnassaan yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen, jossa ei ole tilaa syrjinnälle tai rasismille. Ammattikorkeakoulut ovat jo nyt monilla alueille keskeisiä monikulttuurisuuden keskittymiä, joissa erilaisista kulttuuritaustoista tulevat opiskelijat kohtaavat.

Jaa

Ammattikorkeakouluilla ratkaisevin rooli koulutustason nostossa

Tekijä

Arenen viestinta

18/09/2023

OECD (Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö) julkaisi taas vertailutiedot koulutuksesta. Esillä oli tällä kertaa erityisesti ammatillisen toisen asteen vertailu maiden kesken. Tiedoista käy ilmi, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osuus 25–34-vuotiaista (36,8 prosenttia) on Suomessa OECD-maiden kolmanneksi korkein ja lähes kaksinkertainen verrattuna OECD-maiden keskiarvoon (19,7 prosenttia). Miten tämä liittyy koulutustason nostoon ja ammattikorkeakouluihin?

Tulosten julkitulo herätti tavanomaisen keskustelun ammatillisen koulutuksen tarpeesta ja arvostuksesta. Elinkeinoelämä huutaa ammatillisen koulutuksen suorittaneita. En kommentoi tätä nyt muutoin kuin toteamalla, että jokin tarjonta – kysyntä -kuviossa ei täsmää, jos työttömyysaste korkeakoulutetuilla 25–34-vuotiailla on lähes puolet pienempi kuin ammatillisen koulutuksen suorittaneilla. Nämä nuoret eivät siis ole esimerkiksi muussa koulutuksessa vaan todella työttömänä!

Ammattikorkeakoulut hoitavat koulutuspoliittista erityistehtävää vahvistaessaan koulutuksellista tasa-arvoa ja nostaessaan koulutustasoa. Koulutustason nosto ja työllisyyden parantaminen edellyttävät ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrän lisäämistä korkeakoulutuksessa. Tämä edellyttää merkittäviä valintoja sekä toisella että korkea-asteella. Jo puolella ammattikorkeakoulussa aloittavista on taustallaan ammatillinen tutkinto. Tämä on myös todennäköinen reitti asiantuntija- ja johtajauralle niille, joiden kumpikaan vanhemmista ei ole korkeasti koulutettu.

Ketä varten avoin korkeakoulutus on tulevaisuudessa?

Hallitus on antamassa korkeakouluille mahdollisuuden periä joustavammin (=korkeampia) maksuja avoimesta korkeakoulutuksesta. Esityksessä on vahvuutensa, sillä maksuja on korotettu viimeksi vuonna 2015. Tosin tätä mahdollisuutta vastaan hallitus leikkaa korkeakoulujen rahoitusta. Nyt on pidettävä huolta, ettei uudistaminen heikennä Suomen kannalta tärkeimpien korkeakoulupoliittisten tavoitteiden saavuttamista.

Avoimia ammattikorkeakouluopintoja suorittavat erityisen paljon ammatillisen tutkinnon pohjalta ammattikorkeakouluun pyrkivät. Näin vahvistetaan aiemmissa opinnoissa usein heikoksi jääneitä yleisiä korkeakouluvalmiuksia. Koulutustason noston näkökulmasta on varmistettava tavalla tai toisella reitit ammatillisella tutkinnolla korkeakoulutukseen. Tämä tarkoittaa, että jokaisen yksilön on nähtävä selvästi tämä tulevaisuuden vaihtoehto jo ammatillisen opintoihin pyrkiessään ja siellä opiskellessaan. Nyt näin ei ole. Suuri syyllinen löytyy opintojen ohjaukseen pesiytyneistä asenteista. Näkymä ei kuitenkaan riitä, vaan korkeakouluopinnot ja sen edellyttämät valmiudet on aidosti oltava sisällä tutkinnon perusteissa sekä jokaisen ammatillisessa koulutuksessa opettavien ja siellä ohjausta antavien ymmärryksessä. Nyt näin ei todellakaan ole.

Korkeakoulujen (ammattikorkeakoulut ja yliopistot) toimintaa ohjaavat voimakkaasti mittarit, joiden perusteella niiden valtiolta saamansa rahoitus jaetaan korkeakoulujen kesken. Uusin rahoitusmalli on ohjannut korkeakouluja lisäämään kaikille avointa korkeakoulutusta, jota käyttävät erilaiset ryhmät, erilaisin tavoittein. Avoimen korkeakoulutuksen on katsottu olevan keskeinen tapa esimerkiksi madaltaa kynnystä hakeutua tutkintoon johtavaan koulutukseen.

Korkeakouluja keskenään kilpailuttava rahoituksen tapa on saanut aikaan sen, että ammattikorkeakouluissa yhden avoimen pisteen rahoitus on laskenut yli 60 prosenttia seitsemässä vuodessa. Määrä on lisääntynyt samassa ajassa kolminkertaiseksi. Malli ohjaa tehokkuuteen, mutta saattaa myös tylpistää kärjen koulutuspoliittista tavoitteista.

Kenelle tutkintokoulutus suunnataan? Kuka maksaa muusta koulutuksesta?

Korkeakoulupaikkoja meillä on periaatteessa koko ikäluokalle. Niitä käyttävät – ja tarvitsevat – myös monet toista tutkintoa suorittavat. Paikkoja menee toki myös henkilöille, joiden työmarkkina-asema ja osaamisen kehittyminen ei edellyttäisi toista tutkintoa. Tai ainakaan valtion ei sitä tarvitsisi kustantaa. Moni tällainen nappaa kuitenkin paikan ensikertalaiselta, koska valmiudet hakemiseen ovat monin tavoin paremmat.

Koulutustason noston näkökulmasta ei vielä riitä, että paikkoja on riittävästi tarjolla. Meidän on tehtävä voimakkaita toimia, jotta rakennamme vahvat ja näkyvät sillat ammatilliselta toiselta asteella korkeakoulutukseen. Tämän lisäksi meidän on lopetettava kaksilla rattailla ajo julkisen koulutustarjonnan kanssa. On väärin, että yksilöitä ja korkeakouluja rangaistaan tulevaisuudessa jatkuvan oppimisen tarpeista, kun emme saa päätettyä, miten työnantajien tai yksilöiden tulisi vastata jatkuvan oppimisen mahdollisuuksista työuran aikana.

Tällä hetkellä merkittävä osa koulutuksellisista resursseistamme kuluu samantasoisen tutkinnon suorittamiseen eikä koulutustason nostoon. Esimerkiksi 25–64 vuotiaista ammatillisessa koulutuksessa aloittavista yli 80 prosentilla on jo vähintään toisen asteen tai korkea-asteen tutkinto. Voimme aina puhua yksilön preferensseistä, mutta työllisyys- ja palkkahyödyn tarkastelu antavat aiheen epäillä, että johdamme tällä hetkellä yksilöitä harhaan koulutuksen tarjonnan kautta.

Ida Mielityinen
Arenen toiminnanjohtaja

Jaa

Budjettiriihessä vahvistettava ammattikorkeakoulujen tutkimusta ja koulutusta

Tekijä

Arenen viestinta

15/09/2023

ibrahim-rifath-OApHds2yEGQ-unsplash (1) — Photo by Ibrahim Rifath on Unsplash

Hallituksen budjettineuvotteluissa tehdään todella tärkeitä linjauksia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) lisärahoituksen kohdentamisesta. Rahoitusta tarvitaan paitsi tällä hetkellä tehtävään soveltavaan tutkimukseen, myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan voimakkaaseen kehittämiseen.

Ammattikorkeakoulut tekevät suurimman osan TKI-työstään ulkopuolisella rahoituksella. Rahoituksen hankkiminen edellyttää kuitenkin omarahoitusosuutta, jota ei nyt ole. Hallitusohjelmassa on kirjattu, että erityisesti alkuvaiheessa lisärahoituksella varmistetaan TKI-osaajien kouluttaminen ja huolehditaan korkeakoulujen perusrahoituksesta. Tämä linjaus ei näy valtionvarainministeriön esityksessä.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan perusrahoitusta vahvistamalla saadaan lisää TKI-osaajia, parannetaan tiedon ja teknologian siirtoa alueellisissa TKI-ekosysteemeissä sekä lisätään pk-yritysten kasvupotentiaalia. Ammattikorkeakoulujen ylempien tutkintojen merkitys on erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kehittämistyössä todella tärkeää. Tämän vuoksi niiden kehittämiseen on nyt satsattava tohtoritutkintojen rinnalla voimakkaasti. Perusrahoitusta vahvistamalla voidaan lisäksi tukea ulkoisen TKI-rahoituksen hankkimista. Ammattikorkeakoulujen on voitava vahvistaa myös omaa tutkimustaan kehittääkseen koulutusta.

TKI-osaajien lisäksi työelämä tarvitsee lisää korkeakoulutettuja. Hallituksen asettama tavoite on, että 50 prosenttia nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tasosta ollaan vielä kaukana, eikä hallitus osoita toimintaan lisärahaa. Ammattikorkeakoulujen rahoitus on nyt hallituksen päätöksillä vähenemässä, mikä johtaa aloituspaikkojen ja suoritettujen tutkintojen määrän laskuun. Erityisesti laskevat koulutusmäärät sote-alalla, jolla osaajapula on suuri.

Esitämme, että hallitus suuntaa TKI-rahoitusta ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen vahvistamiseen. Lisäksi esitämme, että suunnitellut leikkaukset korkeakoulutuksen rahoitukseen perutaan ja koulutuksen rahoitusta vahvistetaan 100 miljoonalla eurolla niin, että koulutus- ja osaamistason nostaminen on aidosti mahdollista.

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Ida Mielityinen, p. 050 594 0731, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

Koulutuspolitiikan päällikkö Niina Jurva, p. 020 748 9639, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Päällikkö Heikki Holopainen, p. 0400 639 331, Sivistystyönantajat ry

Jaa

Kestävä ja vastuullinen osaamisen johtaminen – webinaari 6.10.2023

Tekijä

Arene ry

04/09/2023

Tervetuloa kestävä ja vastuullinen osaamisen johtaminen – webinaariin perjantaina 6.10.2023 klo 9.00–12.00!

Webinaarissa kuullaan puheenvuoroja kestävyysosaamisen merkityksestä tulevaisuuden työelämässä, opetushenkilöstön kestävyysosaamisen vahvistamisesta, sekä konkreettiset esimerkit ammatillisesta oppilaitoksesta ja ammattikorkeakoulusta kestävyysosaamisen kehittämisestä osana perehdytystä ja kehityskeskusteluita.

Ilmoittautuminen webinaariin 25.8.-29.9.2023: https://forms.office.com/e/5CxxT1x3Sn
Ilmoittautuneille lähetetään Zoom-linkki 3.10.2023. Webinaarista ei tehdä tallennetta. Esitykset lähetetään osallistujille webinaarin jälkeen.

Maksuton webinaari on osa Opetushallituksen rahoittamaa VASKI – Vastuullinen ja kestävä ammatillinen koulutus -hanketta ja toteutetaan yhteistyössä Arenen kanssa.
Tapahtuma VASKI-hankkeen tapahtumakalenterissa: https://vaski.info/tapahtuma/06102023/

Ohjelma:
9.00 Tervetuloa!
Kestävän kehityksen asiantuntija Maria Runonen, VASKI-hanke
Rehtori Turo Kilpeläinen, ARENEn kestävän kehityksen ja vastuullisuuden työryhmän vetäjä
9.10 Kestävyysmurros ja työelämä – Miten osaaminen uudistuu?
Tutkija Fanni Moilanen, Työterveyslaitos
10.00 Miksi opetushenkilöstön kestävyysosaaminen on tärkeää ja miten sitä voisi kehittää?
Lehtori Eveliina Asikainen, Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu
TAUKO
10.55 Vastuullisuusperehdytyksen pilotointi ammattikorkeakouluissa
vastuullisuuskoordinaattori Vappu Kunnaala-Hyrkki, ARENEn kestävän kehityksen johtamisen ja henkilöstön osaamisen kehittämisen työryhmä
11.25 Henkilöstön kestävyysosaamisen kehittäminen
Laatuvastaava Staffan Sunabacka, Optima
Vastuukoordinaattori strategiat ja suunnittelu, Carolina Isomaa, Optima
11.55 Webinaarin päätös

Jaa

Kaikki mukaan rakentamaan TKI:n suurvaltaa

Tekijä

Arenen viestinta

31/08/2023

Suomessa on muodostettu poikkeuksellisen laajapohjainen näkemys maamme palauttamisesta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) mitalisijoille. Sen mukaan meidän tulee saavuttaa vuosikymmenen loppuun mennessä TKI:ssa neljän prosentin taso bruttokansantuotteesta. Se ei tee meistä ihan vielä maailmanmestareita, mutta kärkikahinoihin pääsisimme kuitenkin.

Edisonia vähän hutiin lainatakseni: menestys syntyy yhdestä prosentista inspiraatiota ja 99 prosentista perspiraatiota. Inspiraatio-osuus, eli yhteinen tavoitteenasetanta on nyt tehty. Enää puuttuu perspiraatiovaihe. Sen pohjana tulee toimimaan hallitusohjelmaan kirjoitettu sitoumus nostaa tällä hallituskaudella merkittävästi julkista TKI-rahoitusta. Miten tuo merkityksellinen rahapotti pitää kohdentaa, jotta sillä varmistetaan kasvu-ura tuleville vuosikymmenille?

Suomalainen TKI-politiikka on historiassa pitkälti nojannut suomalaistaustaisten suuryritysten orgaaniseen kehitykseen. Niitä tarvitaan jatkossakin, mutta samalla on hyvä huomata, että nykyään suuri osa innovaatioista tulee pienistä yrityksistä. Erilaiset born globalit, yksisarviset ja gasellit ovat loikanneet globaalin pyramidin huipulle turhia nöyristelemättä ja lupia pyytämättä. Osa niistä on fuusioitunut tuttujen brändien alle, mutta varsinainen TKI-työ on tehty kädet savessa pienissä vajoissa.

Neljän prosentin tavoitteen saavuttaminen vaatii, että kaikki pelaavat. Suurten organisaatioiden jatkuva kehittäminen on edelleen välttämätöntä, mutta pieniä ja keskisuuria tarvitaan selkeästi aiempaa enemmän haastamaan status quota ja puhaltamaan innovaatioiden hirmumyrskyillä rakenteita kumoon. Tulemme myös tarvitsemaan kansainvälisiä toimijoita, jotka tulevat rikastuttamaan omaa organisatorista geeniallastamme. Kun onnistumme tukemaan monipuolisten TKI-ekosysteemien syntymistä, luomme samalla myös pohjan muutoskestävälle ja monikärkiselle kansalliselle menestystarinalle.

Julkisen rahoituksen tulisi toimia vipuna, joka kampeaa tällaisia ekosysteemeitä ylemmäs globaalissa ravintoketjussa. Kun yksi ekosysteemitoimija saa läpi kansainvälisen innovaation, on sen kumppaneilla loistava tilaisuus nousta samalla suurempiin sarjoihin, mikä avaa ovia taas uusille kumppaneille. Mitä suoremmin kohdistamme julkista lisärahoitusta tukemaan ekosysteemien syntymistä ja kasvua, sitä todennäköisemmin saamme myös yksityisen TKI-rahoituksen tukemaan kansallista tavoitettamme.

Mutta hetkinen! Eikö tämä blogin pitänyt perustella, miksi ammattikorkeakoulujen erittäin soveltavaa ja käytännönläheistä TKI-työtä tulee tukea suuremmalla rahoituksella?

Ammattikorkeakoulut ovat olemassa oman alueensa työelämän, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Ne ovat tiukasti verkottuneita juuri niiden pienten ja kasvavien organisaatioiden kanssa, joita tarvitsemme paljon nykyistä enemmän yhteiselle TKI-kentälle. Ammattikorkeakoulut ovat rakentaneet viimeisinä vuosikymmeninä sellaiset alueelliset rihmastot, että niiden varaan voidaan luoda perusta kansallisen TKI-kyvykkyyden rakentamisessa – jos se mahdollisuus niille suodaan. Jos julkisen TKI-rahoitusjärjestelmämme kasvua ohjataan konkreettisesti työelämää kehittäviin toimiin sekä pk-sektorin yritysten auttamiseen parempaan kasvuun ja kannattavuuteen, tulevat ammattikorkeakoulut olemaan keskeinen asiantuntijataho sinä kehityksessä.

Otetaan lähivuosina hyöty irti yhteisestä panostuksestamme rakentamalla Suomesta TKI:n suurvalta. Se tulee vaatimaan kaikkien osallistumista sekä paljon konkreettista työtä ja päivittäisten ongelmien ratkaisua; asioita, joissa ammattikorkeakoulut ovat omimmillaan. Me olemme valmiita tähän askeleeseen, hyvässä yhteistyössä koko muun maajoukkueen kanssa.

Vesa Taatila
Arenen TKI-valiokunnan puheenjohtaja
Turun ammattikorkeakoulun rehtori

Jaa

Korkeakoulupoliittiset tavoitteet jäävät saavuttamatta hallituksen esittämillä toimilla

Tekijä

Arenen viestinta

30/08/2023

redd-9o8YdYGTT64-unsplash — Photo by Redd on Unsplash

Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2023 ei lupaa hyvää hallituksen korkeakoulupoliittisille tavoitteille. Koulutustaso ja yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta ei lisäännyt ilman ammattikorkeakouluja.

Hallitusohjelmassa päätetyt koulutusleikkaukset syövät aloituspaikkoja eniten työvoimapulasta kärsivällä sosiaali- ja terveysalalla. Ammattikorkeakouluissa aloittaa vuosittain jo noin puolet enemmän opiskelijoita kuin yliopistoissa. Ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllisyys on koulutusasteiden parasta eli investoinnille on luvassa hyvä tuotto. Budjetti näyttää lupaavan korkeakouluille paljon lisää rahaa, mutta raha on korvausta kustannustason noususta eli indeksikorotusta. Suuri summa kertoo yksinomaan inflaation armottomasta laukasta.

16 miljoonan leikkaus ensi vuonna ammattikorkeakouluilta on valtava summa, tämä tarkoittaa noin 600 aloituspaikka vuosittain. Siksi tarvitaan nyt välttämättä opetus- ja kulttuuriministeriön ehdottama 12 miljoonan rahoitus lisäaloituspaikkoihin. Tämäkin summa vasta kompensoisi harjoittelukorvauksista tehdyn leikkauksen.

– Tehokkuus on viety aiempien rahoitusleikkausten ja koulutusmäärien vuoksi jo nyt huippuunsa. Kamelin selkä katkesi, ja koulutusmääriä on pakko vähentää reilusti, ellei hallitus peräänny päätöksistään, huokaa Arenen hallituksen puheenjohtaja Mervi Vidgrén.

Hallitus haluaa myös vahvistaa tutkimuksella erityisesti teollisuutta, yrityksiä ja tukea vientiä. Ainoastaan ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus ja kehittämistyö tähtää lähtökohtaisesti työelämän kehittämiseen, vaikuttavuuteen ja kysyntälähtöisyyteen. Kaikki niiden toiminta perustuu elimelliseen työelämäyhteyteen. Oma tutkimus- ja kehittämistoiminta takaa myös koulutuksen jatkuvan kehittämisen.

Ammattikorkeakouluista valmistuneista kaksi kolmasosaa työllistyy valmistumismaakuntaansa. Moni pieni ja keskisuuri yritys kehittyy jo pienillä uudistuksilla. Siihen ammattikorkeakoulujen maisteritasoinen tutkinto (YAMK) on juuri oikea väline.

– Jos halutaan uutta tekemisen suuntaa ja tehoa soveltavassa tutkimuksessa, tutkimusympäristöjen rakentamisessa ja tutkijakoulutuksessa, kannattaa katseet kääntää ammattikorkeakouluihin. Tämä tarkoittaa, että rahoitusta on suunnattava sekä korkeakoulujen perusrahoitukseen että rahoitusinstrumentteihin, jotka tukevat korkeakoulujen ja työelämän välistä yhteistyötä ja tuottavuuden kasvua, sanoo Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Arenen viestit budjettiriiheen >>

Jaa

Ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen rahoitusleikkaukset on peruttava

Tekijä

Arenen viestinta

25/08/2023

Ammattikorkeakoulut vastaavat Suomen osaamistarpeeseen eri koulutusaloilla. Vuonna 2022 terveys- ja sosiaalialan tutkintoja suoritettiin 54 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Lisäksi ennakointitiedot kertovat, että 60 prosenttia tulevaisuuden terveysalan osaajatarpeesta kohdistuu nimenomaan ammattikorkeakoulutukseen. Silloin puhutaan sairaanhoitajista, terveydenhoitajista, kätilöistä, ensihoitajista, fysioterapeutesta, suuhygienisteista, bioanalyytikoista, röntgenhoitajista, sosionomeista ja monesta muusta ammattinimikkeestä.

Tammikuussa 2023 ammattikorkeakouluissa iloittiin. Ammattikorkeakoulut eivät enää maksaneet työnantajalle harjoittelukorvausta omasta perusrahoituksestaan vaan ne maksetaan sosiaali- ja terveysministeriöstä sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain mukaan. Ilo loppui lyhyeen, sillä hallitusohjelmassa on päätetty leikata tuo 12 miljoonaan ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta. Ammattikorkeakoulut siis käytännössä edelleen maksavat opiskelijoidensa harjoittelusta. Nyt vaan neljä miljoonaa uudistusta edeltävään tilanteeseen enemmän, koska STM arvioi kustannuksen merkittäväksi suuremmaksi, sillä ammattikorkeakoulut käyttivät rahaa harjoittelukorvauksiin vain 8 miljoonaan euroa vuosittain. Lisäksi uusi laki lisää ammattikorkeakoulujen työtä järkyttävällä tavalla.

Aiemmat rahoitusleikkaukset ja raju tutkintomäärien kasvu on johtanut siihen, että ammattikorkeakoulututkinnon hinta on lähes puolittunut kymmenessä vuodessa. Viime hallituskauden määräaikainen rahoitus aloituspaikkojen lisäämiseen loppuu tämän vuoden lopussa eikä uutta rahoitusta ole luvassa. Ammattikorkeakoulujen yli kymmenen vuotta kestänyt tuottavuuden kasvattaminen ei enää ole mahdollista. Koulutusmääriä on nyt pakko karsia koulutuksen laadun varmistamiseksi. Leikkaus tarkoittaa, että ammattikorkeakoulut pystyvät kouluttamaan vuodessa 450 sosiaali- ja terveysalan tutkintoa vähemmän.

Yhdenvertaisuus on vahva suomalainen arvo. Nyt ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan koulutus ei ole yhdenvertainen verrattuna muihin koulutusasteisiin eikä myöskään ammattikorkeakoulujen sisällä verrattuna muihin koulutusaloihin. Harjoittelukorvauksen maksaminen ammatillisessa koulutuksessa on koulutussopimukseen perustuvassa harjoittelussa kielletty laissa. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen harjoittelusta sosiaali- ja terveysministeriö maksaa entiseen malliin 91,5 miljoonaa euroa vuodessa. Monialaisten ammattikorkeakoulujen muiden alojen opiskelijoille maksetaan harjoitteluajalta palkkaa.

Laadukasta koulutusta arvostetaan maailmalla

Suomalaista sosiaali- ja terveysalan koulutusta arvostetaan maailmalla. Koulutusta on kehitetty ja kiinnitetty huomio tietoihin, taitoihin ja asenteisiin. Koulutuksessa on investoitu merkittävästi simulaatiotiloihin ja opettajien simulaatiopedagogista osaamista on tuettu. Sosiaali- ja terveysalan koulutus antaa hyvät valmiudet toimia ammattilaisena sekä tutkia ja kehittää hoitotyötä. Myös laajenevat tehtäväkuvat kertovat, että Suomen hoito-alan ammattilaiset kykenevät vaativiin tehtäviin kun työ organisoidaan järkevästi ja varmistetaan osaamisen kehittyminen ja urapolut työelämässä.

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen vetovoima on heikentynyt dramaattisesti. Hakijoiden määrä on tippunut neljänneksellä neljässä vuodessa. Samalla alan työelämän pitovoima rakoilee. Tämä on hyvin huolestuttava tieto. Luulen, että sosiaali- ja terveysalan opiskelijamme kokevat nyt tehdyn koulutusleikkauksen oman alansa aliarvoimiseksi. Työelämä tarvitsee vahvoja osaajia ja jatkuvaa oppimista työelämässä. Tämän vuoksi ammattikorkeakoulut eivät hyväksy hallitusohjelman esittämää rahoitusleikkausta sosiaali- ja terveysalalta. Laki asetuksineen on nyt yksinomaan haitallinen ja kuormittava.

Mervi Vidgrén
puheenjohtaja, Arene ry
rehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Jaa

Suomen etu edellyttää ammattikorkeakoulujen autonomian vahvistamista – tutkimus osoittaa puutteet

Tekijä

Arenen viestinta

24/08/2023

Opettajien ammattijärjestö OAJ:n teettämä tutkimuksessa selviää, että tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen autonomia ei usein toteudu lain edellyttämällä tavalla. Korkeakoulujen autonomiaa on suojattu Suomessa lainsäädännössä monin tavoin. Osakeyhtiöinä toimivat ammattikorkeakoulut omistaa aina jokin taho. Tärkeä tutkimus osoittaa, että liian usein omistajan omistajastrategia on epäselvä ja myös hallitukselta unohtuu osakeyhtiön edun valvomisen ensisijaisuus.

– Ammattikorkeakoulut tarvitsevat autonomiansa antaakseen Suomelle, alueille, yrityksille, yhteisöille sen mitä ne tarvitsevat. Koulutuksessa, soveltavassa tutkimuksessa kehittämistoiminnassa ja palveluliiketoiminnassa ammattikorkeakoulujen on voitava säilyttää omaleimainen profiilinsa, jotta työelämäläheinen korkeakoulutus ja tutkimus pääse kehittymään potentiaaliinsa, sanoo Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Saarikoski. Hän piti tutkimuksen julkaisutilaisuudessa ammattikorkeakoulujen puheenvuoron.

Usean tutkijan tekemä, laajaan tilastoaineistoon ja muutamiin haastatteluihin pohjautuva tutkimus osoittaa autonomian vaarantuvan ja olevan monin tavoin uhattuna kaikissa omistusmuodoissa eli niin kunta- kuin yliopisto-omisteisissakin ammattikorkeakouluissa. Autonomian toteutumiseen vaikuttaa nyt liiaksi jopa yksittäisten henkilöiden näkemykset ja henkilökemiat. Ammattikorkeakoulut vaativatkin, että ammattikorkeakoululaissa on rajattava yhtiökokouksen valtaa ja omistajan oikeutta vaikuttaa korkeakoulun toimintaa.

Ammattikorkeakoulun hallituksen on aina asetuttava varmistamaan osakeyhtiön etu ja strategia eikä omistajan intressi saa olla tämän kanssa ristiriidassa.

– Opetus- ja kulttuuriministeriön on tulosten pohjalta käynnistettävä toimet, joiden avulla ammattikorkeakoulujen autonomian suojaa vahvistetaan, sanoo ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Tutustu raporttiin

Ammattikorkeakouluosakeyhtiön toimivuus -Selvitys Opettajien Ammattijärjestö OAJ:lle LOPPURAPORTTI 20.6.2023 (oaj.fi) >>

Jaa

12 3...86 Sivu 1 / 86