Sharepoint
Etsi..
Koti Blogi

Hallitusohjelma lataa ammattikorkeakouluille paljon tavoitteita, mutta koulutuksen rahoitus vähenee

Tekijä
Samuli Maxenius
-
0

Suomi sai uuden hallituksen, kun kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien muodostama koalitio nousi virallisesti valtaan. Petteri Orpon johtaman hallituksen ohjelma painottaa vahvasti valtiontalouden sopeuttamista, erityisesti leikkaamalla menoja. Suurimmat leikkaukset kohdistuvat odotetusti sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaaliturvaan, mutta myös koulutussektorille kohdistuu leikkauksia koulutuksen erityissuojeluksesta huolimatta.

Hallitusohjelma on korkeakoulutuksen näkökulmasta kaksiteräinen miekka. Ohjelmassa esitetään merkittäviä leikkauksia ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen sekä kiristetään toimintaedellytyksiä ja ohjausta. Toisaalta ohjelmassa on sitouduttu korkeakoulutettujen määrän lisäämiseen, kansallisen TKI-rahoituksen kasvattamiseen sekä parantamaan korkeakoulujen kyvykkyyksiä hankkia tuloja uusista rahoituslähteistä. Kirjaukset jäävät kokonaisuuden kannalta kuitenkin pakkasen puolelle; ohjelmassa on paljon tavoitteita, mutta vähän villoja.

Koulutustaso nosto ei onnistu hallitusohjelman keinoilla – ammattikorkeakouluilta leikataan yli 100 milj. € vuosien 2024–2028 aikana

Orpon hallitus on ohjelmassaan sitoutunut koulutuspoliittisessa selonteossa sovitun mukaisesti nostamaan korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä 50 prosenttiin ikäluokassa vuoteen 2030 mennessä. Koulutustason nostoa tavoitellaan hallitusohjelmassa lisäämällä aloituspaikkoja erityisesti kasvukeskuksiin ja työvoimapula-aloille, kuten sosiaali- ja terveysalla sekä vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeisiin.

Hallitusohjelmassa ei käytännössä esitellään lainkaan keinoja, joilla aloituspaikkamäärien lisääminen rahoitettaisiin. Yksi todennäköinen keino aloituspaikkojen resursoinnille on kansainvälisten opiskelijoiden poistaminen julkisen rahoituksen piiristä, joka vapauttaa OKM:n arvion mukaan 68 milj. €/v nykyiset lukuvuosimaksut huomioiden. Hallitusohjelmassa on linjattu, että täyskatteellisuuteen siirryttäessä perusrahoituksesta leikataan korkeakouluilta 20 milj. €. Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti OKM:n laskelmaan, sillä Arenen ammattikorkeakoululle tekemän kyselyn mukaan ammattikorkeakoulut käyttävät nykyisten stipendikäytänteiden mukaisesti reilusti yli puolet lukuvuosimaksuista koulutuksen järjestämisen kustannuksiin. Lukuvuosimaksuja maksavista opiskelijoista saatavat perusrahoituksen eurot siis kohdentuvat merkittävästi jo nyt suomalaisten kouluttamiseen.

Lukuvuosimaksu-uudistuksen lisäksi myös avoimen hinnoittelun uudistamisen ”hintana” leikataan korkeakoulujen perusrahoitusta 15 milj. €. Ammattikorkeakoulujen järkytykseksi myös sote-alan harjoittelukorvausten siirto STM:n kehykseen leikkaa ammattikorkeakoulujen rahoitusta 12 milj. €. Ohjelman linjausten perusteella ammattikorkeakouluilta leikataan yli 100 milj. € vuosien 2024–2028 aikana.

Todennäköistä onkin, että aloituspaikat ammattikorkeakouluissa vähenevät ensi vuodesta lähtien. Syy tälle on nyt tehtävät rahoitusleikkaukset ja Marinin hallituksen aikana annettujen määräaikaisten lisäaloituspaikkarahoitusten päättyminen. Lisäaloituspaikkojen poistuminen tiputtaa ammattikorkeakoulujen rahoitusta laskennallisesti vielä 20 milj. €, jolloin yhdessä leikkausten kanssa ammattikorkeakoulujen rahoitustaso on nykyuraa noin 50 milj. € pienempi vuonna 2027.

Ammattikorkeakoulujen kyky ylläpitää nykyisiä aloituspaikkamääriä ei ole mahdollista ilma pysyvää perusrahoituksen lisäystä. Joustonvara on jo käytetty vanhojen leikkausten vuoksi, kun ammattikorkeakoulujen tutkinnon hinta rahoitusmallissa on laskenut lähes puolella viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Koska uusia aloituspaikkoja ei hallituksen toimilla voida lisätä, keinoja etsitään ensimmäisen tutkinnon priorisoinnoista ja ensikertaisten hakijoiden aseman vahvistamisesta opiskelijavalinnassa. Samantasoisen tutkinnon suorittaneiden henkilöiden opinto-oikeuksien rajaaminen ei kuitenkaan yksin vapauta merkittävästi aloituspaikkoja, mutta aiheuttaa esteitä esimerkiksi sote-alan osaajapulaan vastaamiseksi. Korkeakoulupaikan vastaanottaneiden henkilöiden mahdollisuus vaihtaa koulutusalaa tai korkeakoulua vie sekin resursseja ja aloituspaikkoja, vaikka alan tai korkeakoulun vaihto toteutetaan muun kuin normaalin opiskelijavalinnan kautta.

Korkeakoulujen halutaan tehostavan opintojen läpäisyä. Rahoitusmallia esitetään muutettavaksi suuntaan, jossa kannusteita läpäisyn parantamiseen voidaan vahvistaa. Tämä ei ole helppoa, koska jo nyt rahoitusmallissa kaikki tutkinto-opiskelijoista tuleva rahoitus perustuu suoritettuihin tutkintoihin. Lisäksi korkeakouluja palkitaan jo nyt tavoiteajassa valmistumisesta.

Sitoutuminen parlamentaarisen TKI-tavoitteisiin tärkeää, mutta rahoituksen kohdentaminen vielä tärkeämpää

Positiivisena asiana hallitusohjelmassa on hallituksen sitoutuminen TKI-rahoituslakiin ja parlamentaarisesti sovittuun TKI-suunnitelmaan. Ohjelman T&K-rahoituksen lisäyksiä koskevassa kirjauksessa ensimmäisenä rahoituskohteena mainitaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehtävä perus- ja soveltava tutkimus.

Ammattikorkeakoulut pitävät keskeisenä, että TKI-rahoituksen lisäyksestä osa kohdistetaan suoraan korkeakoulujen perusrahoitukseen. Ammattikorkeakouluille keskeinen este TKI-toiminnan laajentamisessa on perusrahoituksen puute ja heikentää kykyä hakea ulkoisia rahoituksia esimerkiksi EU:n puiteohjelmassa olevista rahoituslähteistä kuten Horisontti Euroopasta. Merkittävä osa rahoittajista edellyttää korkeakouluilta omavastuuosuuksia, minkä lisäksi ammattikorkeakoulujen tulee kyetä pitämään kiinni henkilöstöstään omalla rahoituksellaan yli hankekausien. Esimerkiksi rakennerahastohankkeiden päätösten viivästyminen yli kahdella vuodella on pakottanut ammattikorkeakoulujen käynnistämään hankkeita täysin omalla rahoituksella.

Ohjelman kirjaus kohdentaa T&K-rahoitus erityisesti tutkimus-yritys-yhteistyöhön on erinomainen tavoite, jonka onnistuminen edellyttää TKI-rahoitusta tarjoavien organisaatioiden rahoitusinstrumenttien uudistamista ja uudelleenkohdentamista. Rahoitusta tulee kohdistaa instrumentteihin, jotka edellyttävät yhteistyötä korkeakoulujen ja muiden tutkimusorganisaation ja yritysten välillä. Esimerkiksi Business Finlandin rahoituksen painopistettä tulee siirtää merkittävästi Co-creation ja Co-innovation -rahoitusten suuntaan. Rahoitusta on kohdennettava koko TRL-asteikolle.

Tohtorikoulutuksen kehittäminen taas suorastaan huutaa ammattikorkeakoulujen kädenjälkeä. Ammattikorkeakoulut kouluttavat tohtoreita jo tällä hetkellä yhteistyössä sekä suomalaisten että kansainvälisten yliopistojen kanssa, kun oma tohtorikoulutus ei ole mahdollista. Vain ne voivat tarjota uskottavasti kaivattua työelämälähtöistä uudistamista tohtorikoulutukseen.  

Varhaiskasvatuksen osaajapulaan helpotusta ammattikorkeakoulujen avulla

Hallitusohjelman yksi selkeä valopilkku on ohjelman varhaiskasvatusta koskevat kirjaukset. Ammattikorkeakoulujen tuottaman osaamisen tunnistaminen vahvistuu, kun varhaiskasvatuslaki avataan ja sosionomien roolia varhaiskasvatuksessa parannetaan. Lisäksi sosionomi YAMK-tutkinnon suorittaneet saavat jatkossa kelpoisuuden toimia päiväkodinjohtajina.

Samuli Maxenius

Erityisasiantuntija

Arene ry

Jaa

Varhaiskasvatuksen osaajapulan ratkaisemisessa tarvitaan ammattikorkeakouluja

Tekijä
Samuli Maxenius
-
0

Varhaiskasvatus kärsii kroonisesta osaajapulasta. Vuonna 2018 voimaan tulleessa varhaiskasvatuslaissa korkeakoulutettujen osuutta päiväkotien henkilöstömitoituksessa kasvatettiin kahteen kolmasosaan koko henkilökunnasta. Muutos on entisestään kasvattanut korkeakoulutettujen varhaiskasvatuksen ammattilaisten kysyntää.

Uudessa varhaiskasvatuslaissa sosionomien roolia varhaiskasvatuksen tehtävissä heikennettiin. Aiemmin varhaiskasvatukseen suuntautuneet sosionomit saivat varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden, ja heillä oli laissa turvattu asema osana henkilöstömitoitusta. Uuden lain myötä sosionomit menettivät oikeuden opettajan nimikkeeseen ja tilalle luotiin uusi varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus. Varhaiskasvatuksen sosionomeille ei uudessa laissa turvattu asemaa päiväkotien henkilöstömitoituksissa, kuten tehtiin varhaiskasvatuksen opettajille.  

Varhaiskasvatuslain uudistuksessa sosionomin tehtävänkuvaksi maalattiin moniammatillinen työ ja perhetyö eikä sosionomeilla nähty olevan selkeää roolia lapsiryhmissä toimimiselle. Tutkinnot kuitenkin sisältävät laajasti lapsiryhmän ohjauksen, hyvinvointityön, ongelmia ennaltaehkäisevän työn ja sosiaalipedagogiikan oppisisältöjä. Ymmärryksen puute sosionomien osaamisesta näkyy siten myös lain henkilöstömitoituksessa ja koulutustarpeiden arvioinnissa.

Laissa sosionomit menettivät myös uraetenemismahdollisuutensa, kun päiväkodin johtajan pätevyysvaatimuksesi asetettiin kasvatustieteiden maisterin tutkinto. Tällä hetkellä päiväkodin johtajina toimii paljon ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tehneitä sosionomeja. Tämä on luonnollista, sillä YAMK-tutkinto valmentaa juuri tällaiseen johtamis- ja kehittämistyöhön. Päiväkodin johtajaksi haluavan sosionomin olisikin tulevaisuudessa suoritettava sekä kasvatustieteen alempi että ylempi korkeakoulututkinto saadakseen kelpoisuuden, sillä yliopistojen kasvatustieteiden laitokset eivät ole tosiasiallisesti huolineet sosionomeja maisteriohjelmiinsa ilman kandidaatin tutkintoa tai sitä vastaavien yliopisto-opintojen suorittamista. Lakimuutos tukki sosionomeilta uraetenemisen väylät.

Vuonna 2021 sosionomeja valmistui ammattikorkeakouluista 2 367 ja varhaiskasvatuksen opettajia yliopistoista 552. Aiemmin sosionomiopiskelijoista noin neljännes on suuntautunut opintojensa aikana varhaiskasvatuksen tehtäviin. Arenen ammattikorkeakouluille tekemän kyselyn mukaan varhaiskasvatuksen suuntautumisen valinneiden opiskelijoiden määrä on romahtanut tänä vuonna. Varhaiskasvatuksen suuntautumisen valinneiden määrä on laskenut tänä vuonna noin kolmannekselle vuoden 2018 jälkeen. Varhaiskasvatuslain esitöissä arvioitiin, että osaajatarve ratkaistaan kaksinkertaistamalla varhaiskasvatuksen opettajakoulutus yliopistoissa eikä sosionomikoulutuksen määrää tarvitse lisätä. Arvio kuvaa hyvin, että lain tarkoituksen oli heikentää sosionomien asemaa varhaiskasvatuksessa.

On selvää, ettei uuden varhaiskasvatuslain henkilöstömitoitusten saavuttaminen ole mahdollista ilman sosionomien koulutusmäärien kasvattamista ja aseman vahvistamista lainsäädännössä. Rahoitusta on siis kohdennettava myös sosionomikoulutukseen, sillä varhaiskasvatuksen henkilöstön eläköityminen ja alanvaihto on ennakoitua suurempaa. Sosionomien asemaa laissa tulee taas vahvistaa, jotta sosionomiopiskelijat haluavat myös jatkossa suuntautua varhaiskasvatuksen tehtäviin ja työllistyä alalle valmistuttuaan. Varhaiskasvatuksen sosionomin koulutus nimittäin antaa pätevyyden toimia myös muissa sosionomien lakisääteisissä tehtävissä.

Varhaiskasvatuksen osaajapulan ratkaisemiseksi tarvitaankin seuraavia toimenpiteitä:

  • Nopein, yksinkertaisin ja varmin tapa ratkaista kestämätön tilanne on palauttaa sosionomeille oikeus varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin. Tällöin laissa voidaan luopua varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvasta.
  • Toinen vaihtoehto on muuttaa päiväkodin henkilöstön rakennetta koskevaa pykälää (37 §) siten, että kolmasosalla henkilöstöstä tulee olla varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus.
  • Päiväkodin johtajaa koskevaa pykälää (31 §) muutetaan siten, että myös sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittanut henkilö on kelpoinen toimimaan päiväkodin johtajana. Ylemmät AMK-tutkinnot ovat juuri johtamis- ja kehittämisvalmiuksia tuottavia koulutuksia.
  • Osaajapulan ratkaisu edellyttää myös varhaiskasvatuksen sosionomien koulutusmäärien kasvattamista. Sosionomikoulutukseen tulisi kohdentaa erillisrahoitusta vähintään 300 aloituspaikan lisäämiseksi ammattikorkeakouluissa. Samoin kuntia tulisi kannustaa ostamaan sosionomikoulutusta tilauskoulutuksena lastenhoitajien koulutustason nostamiseksi sekä mahdollistaa sosionomikoulutuksen ostaminen työvoimakoulutuksena.

Samuli Maxenius

Erityisasiantuntija

Arene ry

Jaa

Changes in the student admission process, but selections made despite coronavirus

Tekijä
Nina Ylönen
-
0

Universities of applied sciences will replace the entrance examinations of this spring’s first joint application process planned for April with admissions based on school performance and selection assignments. This is done in response to Finland’s decision to close its borders as part of the measures to combat the coronavirus pandemic. This decision was made in a rectors’ conference held on Tuesday 17 March.

During this state of emergency, international students would be prevented from participating in entrance examinations in Finland. As travel restrictions and quarantines also apply to a number of other countries, organising the examinations is also no longer possible outside Finland’s borders. Thankfully, the FINNIPS network of Finland’s universities of applied sciences has already previously organised examinations in ten different countries.

Instead of entrance examinations, universities of applied sciences will rely on applicants’ school performance and selection assignments in making selections on candidates applying for foreign-language education. The results of the FINNIPS network’s entrance examinations arranged outside Finland, will, however, be acknowledged in the student selection.

The selection of students based on their school performance will take into account applicants seeking admission based on their matriculation examinations and vocational upper secondary qualifications similarly as in the spring’s second joint application.

Preparations of the selection assignment and an online interview possibly connected with this will continue in the network of managers of academic affairs of universities of applied sciences.

The second joint application process to universities of applied sciences will begin on Wednesday 18 March. More than half of the intake places will be filled based on the applicants’ school performance. If the entrance examination for universities of applied sciences planned for the beginning of June cannot be organised due to the coronavirus epidemic, universities of applied sciences will make some other arrangements for selecting applicants.

Jaa

CampusOnline ja Savonia – strategista nerokkuutta vai sattumien summa?

Tekijä
Arene ry
-
0

Kilsoja amk-kentässä on allekirjoittaneelle kertynyt jo sen verran että varsin harvoin koen tulleeni yllätetyksi, näin pääsi kuitenkin käymään kesän 2019 CampusOnline-tilastojen kolahtaessa sähköpostiin. Eniten suoritettujen opintojaksojen TOP10:ssä oli yhdeksän Savonian opintojaksoa. Kaikkiaan Savonian tarjoamia opintoja suoritettin 18 750 opintopistettä, joka vastaa noin 35 % kaikista kesällä 2019 CampusOnlinessä suoritetuista opintopisteistä. Miten tässä näin pääsi käymään?

Kesällä 2019 ammattikorkeakoulujen yhteisessä portaalissa oli opintojaksoja tarjolla yhteensä 513. Savonian opintojaksoja opiskelijoilla oli valittavana 40 kappaletta eli hieman alle 8 % kokonaismäärästä. Tämän jälkeen alkoikin varsinainen ilotulitus: kymmenen suosituimman opintojakson joukossa kuusi Savonian opintojaksoa ja joista neljä koko portaalin suosituimpia.

Otsikkoon viitaten olisi tietenkin kiusaus todeta, että kyseessä on pitkäjänteinen strateginen nerokkuus En toki tätäkään täysin sulje pois. mutta ehkä kuitenkin pitkäjänteisyys liittyy enemmän systemaattiseen kehittämiseen ja uskoon valitun linjan jatkuvuudesta. 

Korkeakoulujen välisen opintotarjonnan juuret ulottuvat Savonialla varsin kauas. Ennen CampusOnlinea ja sitä edeltänyttä Turun ammattikorkeakoulun synnyttämää kesäopintoportaalia tarjosimme opintoja usean vuoden ajan ristiin Karelian ja Saimaan-ammattikorkeakoulun välillä. Periaate oli sama, rahaa ei vaihdettu ja byrokratia pyrittiin pitämään matalana – toisin kuin samaan aikaan hiipumassa olleessa Virtuaali-amk –verkostossa.

Opiskelijoiden laaja kiinnostus oman ammattikorkeakoulun tarjontaa laajentavaa opintotarjontaa kohtaan oli jo tuolloin havaittavissa, vaikka tekniset ratkaisut tarjonnan esittämisessä, ilmoittautumisissa, opintojaksoille rekisteröitymisissä ja arviointitietojen toimittamisessa olivat vahvasti kehitysvaiheessa. Tämä yhteinen historia opintojen ristiintarjonnassa pohjusti, että siirtymä koko ammattikorkeakoulukentän kattavaan tarjontaan ei tuntunut kovinkaan isolta hypyltä vaan enemmänkin luonnolliselta jatkumolta.

Toinen selittävä tekijä murskaavien tulostemme takana on ennakkoluulottomat ja kehittymishakuiset opettajat.  Valtakunnalliseen tarjontaan tähtäävien verkko-opintojaksojen toteuttamista on pyritty tukemaan riittävällä resursoinnilla ja tarvittaessa myös lomajaksojen yksilötasoisella rytmittämisellä. Savoniassa on parin vuoden ajan toteutettu työaikasuunnittelussa kokonaisvaltaista suunnittelua, joka varmasti osaltaan on tuonut kaivattuja joustoja.

Erinomaisena tukena on toiminut myös eAMK-hanke, jonka tuottamat koulutukset, materiaalit ja verkko-opintojaksojen laatukriteerit ovat kehittäneet ja yhtenäistäneet CampusOnline-tarjontaa. Savonian kesän 2019 CampusOnline-opinnoista antoi palautetta yhteensä 2066 opiskelijaa. Kysymykseen ”Olen kokonaisuutena tyytyväinen opintojaksoon” vastusten keskiarvo oli 4,3/5 mikä oli myös palautekyselyn kaikkien kysymysten keskiarvo. Ei huono.

Tilastojen mukaan CampusOnline-portaalissa oli kesäjakson aikana kävijöitä kaikkiaan yli 83 000 ja suoritettuja opintopisteitä lähes 54 000. Tämä kertoo ensinnäkin siitä, että opiskelijat näkevät kiinnostavana mahdollisuutena syventää ja laajentaa osaamistaan täydentämällä oman korkeakoulun tarjontaa valitsemalla opintoja yhteisestä tarjonnasta. Toiseksi mahdollisuus opintojen suorittamiseen omaan tahtiin koetaan mielekkäänä.

Opiskelijat ovat tässä suhteessa ilmaisseet mielipiteensä, viesti on selvä ja vahva. Nyt onkin paikallaan kysyä vastaammeko me ammattikorkeakouluina tähän toiveeseen parhaalla mahdollisella tavalla. Niin meillä Savoniassa kuin monessa muussakin korkeakoulussa esimerkiksi opetussuunnitelmien rakenteet ja jähmeät hyväksilukukäytänteet estävät varsin tehokkaasti CampusOnlinen hyödyntämisen muuna kuin valinnaisia opintoja tarjoavana kesäportaalina. Mikäli portaalia halutaan aidosti hyödyntää ympärivuotisen opiskelun tukena, ajaudutaan väistämättä profiili-ja työnjakokeskusteluihin. Kukahan tuota Pandoran lippaan kantta haluaa raottaa?

CampusOnline on ollut menestystarina. Näin voidaan todeta, vaikka olemme vasta alkumatkassa opiskelijoita laajasti hyödyntävän yhteisen opintotarjonnan rakentamisessa. Mahdollisuuksia on valtavasti, mutta nähtäväksi jää onko meillä näiden hyödyntämisen edellyttämää kaukonäköisyyttä ja ennakkoluulottomuutta.   Oman varjonsa kehitykselle levittää myös rahoitusmallin uudistuminen. Korkeakoulujen välisten yhteistyöopintojen rahoitusosuuden kutistaminen yhteen prosenttiin johtaa nopeasti tilanteeseen, jossa yhteistyöopintojen tuottamisen kannattavuutta joudutaan kriittisesti arvioimaan. Tällöin häviäjiä ovat nimenomaan opiskelijat.  

Yllättävää kehitystä saattaa kuitenkin tapahtua yliopistojen tarjoamien ristiin opiskelun mahdollisuuksien suhteen. Siinä missä ammattikorkeakoulujen rahoituksessa yhden yhteistyöopintopisteen arvon ennakoidaan painuvan reilusti alle sadan euron, yliopistojen rahoituksessa vastaavan yhteistyöpisteen arvo vuoden 2018 tuotetuilla yhteistyöopintopistemäärillä on 2021 rahoituksessa noin 750 euroa. Tästä kannattaa vinkata naapuriyliopistolle.

Savonia haluaa olla vastuullisesti vaikuttava ammattikorkeakoulu. Otamme nöyrästi opintoihimme kohdistuneen kiinnostuksen vastaan ja toivomme jatkossakin pystyvämme tuottamaan laajasti oppimisen kokemuksia niin Savonian omille opiskelijoille kuin laajemminkin jatkuvan oppimisen tarpeisiin.

Esa Viklund
kehittämispäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu 

Jaa

Korkeakoulut tasaveroisesti tietosuojalakiin

Tekijä
Arene ry
-
0

Korkeakoulut on huomioitava tasaveroisesti uudessa tietosuojalaissa esittää Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa uudesta tietosuojalaista.

Eurooppalaisen tietosuoja-asetuksen mukaan tietosuojarikkomuksesta voidaan määrät seuraamusmaksu. Kansallisen lakiesityksen mukaan maksu koskisi ammattikorkeakouluja, mutta ei yliopistoja. Syy erilaiseen kohteluun on, että ammattikorkeakouluja ei lakiesityksessä tulkita itsenäisiksi julkisoikeudellisiksi laitoksiksi.

EU:n eri direktiiveissä julkisoikeudellisilla laitoksilla tarkoitetaan organisaatioita, jotka on perustettu vastaamaan yleisen edun mukaista tarvetta eikä niissä pääasiallisesti harjoiteta kaupallista tai teollista toimintaa. Lisäksi kysymys on pääasiallisesti valtion rahoittamasta toiminnasta.

Näillä perusteilla kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat Suomessa julkisoikeudellisia laitoksia, Arenen lausunnossa todetaan.

Arenen lausunto kokonaisuudessaan (pdf)

Jaa

Tekoäly muutosvoimana ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa ja oppimisessa

Tekijä
Arenen viestinta
-
0
Yhteiskuva tekoälykoulutukseen osallistuneista.

Ammattikorkeakoulujen perustehtävät – koulutus, TKI-toiminta sekä rooli yritysten ja yhteiskunnan kehittäjänä – ovat murroksessa, kun tekoäly muuttaa toimintaympäristöä radikaalisti. CSC:n ja Arenen vuonna 2024 toteuttama koulutusohjelma syventyi tekoälyn mahdollisuuksiin korkeakoulujen johtamisessa, TKI-toiminnassa sekä koulutuksen kehittämisessä.

Tavoitteena oli asiantuntijaluentojen syötteiden sekä korkeakoulujen omien TKI-edelläkävijöiden innostavimpien esimerkkien avulla lisätä ymmärrystä tekoälyn tuomista muutoksista ja mahdollisuuksista. Johtajat visioivat ryhmäkeskusteluissa, kuinka tekoäly toimii innovaatiokyvykkyyden moottorina ja ammattikorkeakoulut voivat paikallisina ja kansallisina TKIO-toimijoina viedä Suomea kohti kansainvälisen kehityksen kärkeä.

Tekoäly ja siihen liittyvä julkinen keskustelu kehittyivät vuoden aikana nopeasti, mutta myös koulutusohjelma kasvatti merkittävästi ammattikorkeakoulujen yhteistä ymmärrystä. Alkuvuonna keskustelu painottui erityisesti opiskelijoiden ja henkilöstön tekoälytyökalujen käyttöön sekä opetustyön muuttumiseen. Kielimallien nopea kehitys herätti keskustelua, mutta ohjelman painotus oli mahdollisuuksien tunnistamisessa – erityisesti siinä, miten opiskelijoita, opettajia ja TKI-toimijoita kannustetaan tekoälykokeiluihin. Arenen tekoälysuositusta päivitettiin korostamaan opetustilanteita, joissa tekoälyä vaaditaan käyttämään. Suositus on saanut myös kansainvälistä huomiota benchmarkina.

Ammattikorkeakoulut kansainvälisiksi tekoälykumppaneiksi

Koulutusohjelman päätösseminaari järjestettiin 21.11. Vaasan ammattikorkeakoulun isännöimänä. Yhteiseksi tavoitteeksi muodostettiin, että ”AMK on kansainvälisen tason haluttu kumppani ja osaaja tekoälyn kehityksessä”, mihin liittyen osallistujat onnistuivat nopeasti ideoimaan toimenpiteitä, joilla korkeakoulut yhdessä luovat menestystä. Näitä esimerkkejä ovat mm.

Yksilölliset opintopolut: Kehitetään tekoälypohjainen järjestelmä, joka yhdistää opiskelijan toiveet, kansallisen ja eurooppalaisen koulutustarjonnan sekä korkeakoulujen sisäisen tiedon. Tämä auttaa opiskelijoita rakentamaan opintopolkuja, jotka vastaavat työelämän muuttuviin tarpeisiin.

Ketterät opetussuunnitelmat: Luodaan tekoälyosaamiseen perustuva, jatkuvasti päivittyvä tietovaranto opetussuunnitelmille. Tämä tukee opetussisältöjen, uraseurantatiedon ja parhaiden käytäntöjen kehittämistä.

TKI-tekoälyverkosto: Perustetaan asiantuntijoiden verkosto vahvistamaan tekoälyä TKI-toiminnassa.

Tietoja pk-yritysten tekoälysuunnitelmista: Kerätään laadullista tietoa pk-yritysten tulevaisuuden suunnitelmista, muodostetaan tästä aineisto ja siihen tekoälypohjainen käyttöliittymä.

Tuki pk-yrityksille: Korkeakoulujen ja opiskelijoiden osaaminen auttaa pk-yrityksiä käynnistämään tekoälyhankkeita ja hyödyntämään tekoälyä liiketoiminnassaan.

Eettinen tekoäly: Tekoälykehityksen rinnalle nostetaan eettisyys ja demokratia, jotka varmistavat, että ratkaisut ovat inhimillisiä ja yhteiskunnallisesti kestäviä.

Ammattikorkeakoulut pk-yritysten avainkyvykkyyksien kehittämisen kumppanina

Tällä hetkellä innovaatioita syntyy useilla toimialoilla, esimerkkeinä vaikkapa tekoälyn soveltaminen hoitotyössä, ohjelmistopohjaisissa ajoneuvoissa tai urheiludatan analytiikassa. Ammattikorkeakoulut ovat avainasemassa näissä syntyneiden osaamisten ja onnistumisten siltaamisessa ja skaalaamisessa laajasti uusille toimialoille, yrityksiin ja sovelluskohteisiin. 

Koulutusohjelmassa puhuttiin erityisesti ammattikorkeakoulujen roolista Suomen 20 000 pk-yrityksen tekoälykehityksen liikkeellepanijana. Haaga-Helian ammattikorkeakoulun vararehtori Salla Huttunen vertasi osuvasti tilannetta ravilähtöön, jossa yritykset odottavat voltissa pyörien vielä lähtökäskyä, mutta ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja tuki lupaavat vauhdikkaita avauksia. Vaikka osa saattaa lähteä laukalle, suunta on selvä: Suomi tavoittelee globaalia kärkisijaa tekoälyn vastuullisessa hyödyntämisessä.

Ohjelman keskeinen tuotos ovat jäsennys ja inspiroivat esimerkit tekoälyn tuomasta muutoksesta. CSC on tuottanut niiden pohjalta viitekehyksen ja AITO-koulutuskonseptin (AI innovaatiotoiminnassa, tutkimuksessa ja opetuksessa), jota tarjotaan erilaisille kohderyhmille korkeakouluissa.

Hanna-Mari Puuska, johtaja, CSC

Aleksi Kallio, kehityspäällikkö, CSC

Antti Mäki, asiakasratkaisupäällikkö, CSC

Jaa

Arene etsii EU/TKI-asiantuntijaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen

Tekijä
Arenen viestinta
-
0
Woman hand with EU(European) swaying flag on the blue sky. Europe. Concept
Adobe Stock - flowertiare

Asiantuntijan tehtävä on vastata kokonaisvaltaisesti ammattikorkeakoulujen EU-edunvalvonnasta yhteistyössä eurooppalaisen AMK-organisaation UAS4Europen kanssa. Työnkuvassa tärkeää on verkostoituminen ja vaikuttaminen kotimaassa EU-”välitteisissä” TKI-kysymyksissä. Työnkuvan kannalta olennaista on aktiivinen viestintä ja vuorovaikutus ammattikorkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa eri tavoin.

Työsuhteen alkuvaiheessa erityisenä vastuuna on koordinoida Arenen puheenjohtajuuskautta eurooppalaisten ammattikorkeakoulujen UAS4EUROPE-kattojärjestössä (päättyy kesäkuussa 2026).

Odotamme hakijalta EU:n toimielinten ja päätöksentekojärjestelmän tuntemusta sekä aiempaa kokemusta EU-tason edunvalvonta- ja vaikuttamistyöstä koulutus- ja tutkimuskysymyksissä. Toivomme ammattikorkeakouluille olennaisten EU-rahoitusohjelmien tuntemusta. Erityisesti arvostamme EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (Horisontti Eurooppa), Erasmus+ -ohjelman ja EU:n alue- ja rakennerahastojen tuntemusta.

Palkkaus on kokeneen asiantuntijan. 

Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja CV viimeistään 9.12.2024 mennessä osoitteeseen ida.mielityinen@arene.fi. Paikka voidaan täyttää heti sopivan ehdokkaan löydyttyä. 

Lisätietoja antaa Toiminnanjohtaja Ida Mielityinen, +358 50 5940731 ja EU-asiantuntija Mikael Vainio, +358 40 5102825.

Jaa

Heikki Saastamoinen Arenen hallitukseen

Tekijä
Arenen viestinta
-
0

Rehtori-toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta valittiin Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen hallituksen jäseneksi.

Arenen hallituksessa jatkavat puheenjohtajana rehtori-toimitusjohtaja Riitta Konkola Metropolia Ammattikorkeakoulusta, varapuheenjohtajina rehtori-toimitusjohtajat Jari Multisilta Satakunnan ammattikorkeakoulu ja rehtori-toimitusjohtaja Mona Forsskåhl Arcada ammattikorkeakoulu sekä hallituksen jäseninä rehtori-toimitusjohtaja Riitta Rissanen Lapin ammattikorkeakoulusta, sekä rehtori-toimitusjohtaja Jaakko Hallila Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n syyskokous järjestettiin AMK Johdon seminaarin yhteydessä Vaasassa 22.11.2024.

Jaa

Ammattikorkeakoulut vaativat Suomeen kunnianhimoisempaa koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa – Ammattikorkeakoulut otettava mukaan tohtorikoulutuksen kehittämiseen

Tekijä
Arenen viestinta
-
0
Search and business concept.Hand holding magniflying glass on a natural background.
Adobe Stock - witsarut

Suomi on jäänyt korkeakoulutettujen määrässä jälkeen muista OECD-maista. Myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan taso ja vaikuttavuus ovat olleet laskussa. Ammattikorkeakouluissa piilee vapauttamaton resurssi maamme kilpailukyvyn rakentamiseen. Työelämäläheisesti ja -lähtöisesti toimivat ammattikorkeakoulut ovat koulutus- ja tutkimusyhteisöinä kuin luotu koulutustason nostamiseen ja tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämiseen.

Tehokas ja toimiva duaalimalli perustuu työnjakoon, jota määrittävät toiminnan tavoitteet, eivät keinot. Nykytilanne, jossa yliopistojen toivotaan vastaavan kaikkiin tarpeisiin yritysten kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemisesta globaalin huippututkimuksen tekemiseen asti, ei ole tuottanut toivottua tulosta talouden ja tuottavuuden kasvuun. Suomen korkeakoulupolitiikassa on viimeiset vuosikymmenet käytetty satoja miljoonia euroja korkeakoulujen rakenneleikkeihin ja omistusten siirtelyyn. Suomen ongelmien syvyys kertoo, että strategia ei tuo toivottua elinvoiman tulosta.   Tohtorikoulutuspilotti on kuvaava esimerkki tehottomasti kohdennetuista varoista. Tavoitteet ja keinot eivät muodosta uskottavaa yhdistelmää, eikä pilotti yllä tarvittavalle uudelle systeemisyyden tasolle suhteessa T&K-rahoituksen perimmäisiin tavoitteisiin.

– Nyt kunniahimon tasoa on nostettava, uusin eväin. Suomi tarvitsee kipeästi ammattikorkeakoulujen tehokasta ja pragmaattista otetta kirittämään korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuutta, sanoo Arenen hallituksen varapuheenjohtaja Jari Multisilta, joka avasi Arenen Korkeakoulutus 2.0 -seminaarin maanantaina Haaga-Heliassa.   

Tuoreen kyselyn mukaan kolmanneksella ammattikorkeakouluista on jo yhteistyösopimukset tohtorikoulutusyhteistyöstä joko kotimaisten tai ulkomaisten yliopistojen kanssa, toiminta käynnistyneenä tai suunnitelmissa.  Samoin niiden henkilöstö ohjaa ja toimii väitöskirjojen esitarkastajina. Ammattikorkeakoulujen tutkimushenkilöstössä tutkijakoulutettujen osuus on 2,5-kertaistunut kymmenessä vuodessa. Tästä huolimatta Suomessa ammattikorkeakouluja ei ole otettu millään tavalla osaksi tohtorikoulutuksen tai väitelleiden urapolkujen kehittämistä. Jokainen ymmärtää mahdottomaksi yhtälön, jossa kolmessa vuodessa valmistuu huippuluokan tieteellinen väitöskirja nuorelta henkilöltä, jolla on myös vahva kehittämisosaaminen ja työelämäyhteydet.

Ammattikorkeakoulut haluavat kehittää lakisääteiset tehtävänsä huippuunsa

Ammattikorkeakoulujen tehtäväksi on laissa määritelty työelämää ja aluekehitystä palveleva ja elinkeinorakennetta uudistava soveltava tutkimus ja kehittämistyö. Suomessa on rikki ennen kaikkea tutkimuksen ja käytännön sekä innovaatioiden kehittämisen yhteys. Työelämän ja innovaatiotoiminnan vahva kiihdyttäminen tarvitsee uudenlaista korkeinta osaamista. Tämä syntyy aidossa vahvassa yhteisessä tekemisessä yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa.

– Juuri tätä toimintamallia me olemme kehittäneet koko olemassaolomme ajan. Suomessa ei ole varaa ohittaa ammattikorkeakoulujen työelämäverkostoja, osaamista ja korkeatasoisia tutkijayhteisöjä. Maan etu vaatii, että ammattikorkeakoulut otetaan nyt kunnianhimoisesti mukaan kehittämään kaikkea osaamista, jolla vahvistetaan Suomen kilpailukykyä, toteaa tilaisuudessa Turun yhteistyön mallista puhunut Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila. 

Ammattikorkeakoulut perustelevat niiden ottamista mukaan tohtorikoulutuksen kehittämiseen myös sillä, että se nostaisi laajasti ammattikorkeakoulutuksen laatua. Hyöty tulee satojen tuhansien tutkinnon suorittaneiden parempina osaamisina yhteiskuntaan. Näin parannetaan myös entisestään ammattikorkeakoulujen kykyä vastata työelämän tarpeisiin ja lisätään T&K-toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Uudistaminen helpottaisi myös ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia päästä tutkijakoulutukseen. Tutkimus- ja kehittämistyöhön kasvaisi osaajia nykyistä heterogeenisemmällä taustalla. Täysivaltaisen korkeakoulun työkalut parantaisivat myös ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia osallistua tasavertaisina kumppaneina kansainvälisiin verkostoihin ja hankkeisiin, kuten Eurooppalaiset yliopistot -alliansseihin. Kyse on siis äärimmäisen laajasta yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Suomi rapauttaa nyt osaamisen ja T&K-työn tärkeintä perustaa korkeakoulutuksessa

Suomen suurin ongelma on korkeakoulutettujen osaajien puute. Niin kansalliset kuin eri toimialojen tekemät ennakointitulokset osoittavat, että korkeakoulutuksen osalta suurin kysyntä tulee kohdistumaan ammattikorkeakoulujen kouluttamiin osaajiin. Tutkintojen rahoitus on kuitenkin puolittunut kymmenessä vuodessa ja ammattikorkeakouluilta on leikattu jatkuvasti rahoitusta – myös tällä hallituskaudella. Kuitenkin juuri näiden asiantuntijoiden määrä ja osaaminen pitkälti ratkaisevat Suomen ja sen eri alueiden elinvoiman. Ammattikorkeakouluista valmistuneista näet 2/3 jää valmistumismaakuntiinsa töihin. Taloustutkijoiden laajasti jakama käsitys on, että T&K-panosten vaikuttavuuden esteeksi nouseekin osaajien puute.  

– Taloudet ja yhteiskunnat kehittyvät vain jatkuvalla, systeemisellä ja laaja-alaisella osaamistason nostamisella väestössä – mutta myös korkeimman tason erikoistuvalla osaamisella. Tohtoripolku on luonnollinen osa näiden koulutusten ja T&K-työn jatkumoa. Tämä vastaa kehitystä muualla Euroopassa, sanoo tilaisuudessa puhunut Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori Pertti Puusaari.

Ammattikorkeakoulut ovat pian 30-vuotiaita. Niitä itseään, samoin kuin niiden ylempien, maisteritasoisten tutkintojen kehittämistä vastustettiin aikanaan tarpeettomina. Useimmat työelämän järjestöt eivät uskoneet tutkintojen kysyntään. Nyt tiedetään toisin. Ohjelmat ovat vetovoimaisia, ja jo joka neljäs maisteritasoinen tutkinto tehdään jo ammattikorkeakouluissa. Näiden kautta työelämän rajapinnassa ammattikorkeakoulut tekevät tutkimusta ja kehittämistyötä, ja tutkinnot nostavat samalla useimpien koulutustasoa.

Jaa

Kiinan paras yliopisto haluaa oppia suomalaisesta ammattikorkeakoulukonseptista – Sopimus tehtiin tasavallan presidentti Stubbin vierailun yhteydessä

Tekijä
Arenen viestinta
-
0
Yhteiskuva osallistujista

Suomen tasavallan presidentin Alexander Stubbin Kiinan valtionvierailun yhteydessä allekirjoitettiin ammattikorkeakoulujen Kiina-verkoston ja Kiinan huippuyliopisto Tsinghuan välinen aiesopimus yhteistyöstä, jonka avulla kehitetään yhdessä ammattikorkeakoulutuksen ja tutkimuksen konseptia kiinalaisten korkeakoulujen ja yhteiskunnan tarpeisiin ja kontekstiin.

Kiinassa haetaan nyt laajasti juuri ammattikorkeakoulujen kaltaisesta mallista joustavaa ja tehokasta ratkaisijaa yhteiskunnan moniin haasteisiin, kuten kaupungistumiseen, ikääntymiseen ja tekoälyn mukanaan tuomaan kehitykseen. Kiinassa on laadittu soveltavan tutkimuksen ja koulutuksen vahvistamiseen oma lainsäädäntönsä, joka pitää sisällään oman tutkintojärjestelmänsä omaleimaiseen tohtoritutkintoon asti.

– Sopimuksen yhteydessä pidetyssä seminaarissa Tsinghuan yliopistojen edustajien kanssa tuli selväksi, että kiinalainen huippuyliopisto arvostaa erityisesti Suomen ammattikorkeakoulujen systeemistä yhteistyön mallia yritysten ja muiden työelämän organisaatioiden kanssa sekä tähän soveltuvaa pedagogiikkaa, sanoo matkalle osallistunut Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Tämä huippuyliopisto samoin kuin Kiinassa laajemminkin katsotaan, että on luotava vahva ja autonominen järjestelmä olemassa olevan sisälle ja rinnalle. Vain tällä tavoin he katsovat voitavan säilyttää sekä huippututkimus että tehostaa korkeakoulutuksen kyvykkyyttä vauhdittaa tutkimukseen perustuvien innovaatioiden syntyä ja kaikkien yhteiskunnan osa-alueiden kehitystä.

Suomen tasavallan presidentin Alexander Stubbin Kiinan valtionvierailun yhteydessä allekirjoitettiin ammattikorkeakoulujen Kiina-verkoston ja Kiinan huippuyliopisto Tsinghuan välinen aiesopimus yhteistyöstä.

Suomalaiset korkeakoulut ovat seuraavan kansainvälistymisen aallon kynnyksellä. Pian voimaan tuleva lainsäädäntö velvoittaa korkeakoulut perimään EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta kustannukset kattavat maksut. Tämä tarkoittaa, että kansainvälisessä yhteistyössä tarvitaan uudenlaista osaamista ja suhteita.

– On todella hienoa, että Suomen ylin valtiojohto edesauttaa korkeakouluja tässä vaativassa työssä. Suhteet ja osaaminen on oltava korkeakouluilla itsellään, mutta Kiina on esimerkki valtiosta, jossa oikea-aikainen valtiojohdon tuki merkitsee. Arvostamme kovasti, että tuore tasavallan presidentti näkee suomalaisten ammattikorkeakoulujen potentiaalin ja mahdollisuudet myös kansainvälisessä yhteistyössä, sanoo ammattikorkeakoulujen Kiina-verkoston johtaja, Haaga-Helian vararehtori Jouni Ahonen.

Ammattikorkeakoulujen Kiina-verkoston toimintaa on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö osana Globaalipilottia. Verkostossa on tehty ammattikorkeakoulutuksen konseptointia ja rakennettu yhteistyösuhteita ammattikorkeakoulujen erilaisiin koulutusyhteistyön tarpeisiin kiinalaisten kumppanien kanssa.

China-Network of Finnish Universities of Applied Sciences (UAS) >>

Lisätietoja

Ida Mielityinen, Arenen toiminnanjohtaja, puh. +358 50 594 0731
Jouni Ahonen, Haaga-Helian vararehtori, Kiina-verkoston johtaja, puh. +358 50 518 8151

Jaa

Ammattikorkeakoulut haluavat kehittää korkeakoulujärjestelmää Suomen tarpeita varten

Tekijä
Arenen viestinta
-
0

Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä kyseenalaisti kolumnissaan (SK 13.10.) tohtorikoulutuksen käynnistämisen ja professorin nimikkeen käyttöönoton ammattikorkeakouluissa. Määttä perustelee näkemystään sillä, että muutokset johtaisivat kahden kerroksen tohtoreihin ja lopulta duaalimallin murentumiseen. Näkemys perustuu erittäin kapeaan näkemykseen suomalaisen osaamisen kehittämisen tarpeista ja korkeakoulutuksen potentiaalista.

Suomea pidetään laajasti koulutuksen suurvaltana. Lisäksi tutkijoiden piirissä viitataan usein Suomessa tehtävän tieteellisen tutkimuksen laatuun ja laajuuteen. Viime vuosina Suomen mainitut vahvuudet ovat kokeneet kolauksia. PISA-tulokset ovat heikentyneet tasaisesti, koulutustasossa olemme jo selkeästi OECD-maiden keskiarvon alapuolella ja tutkimuspanostuksemme ovat heikentyneet suhteessa kansantuotteeseen Nokian huippuvuosista. Jos nykyinen Määtän toimivaksi väittämä duaalinen malli toimisi, emme olisi nykyisessä tilanteessa ongelminemme.

Suomen lukuisat ongelmat osoittavat, että meillä on rikki nimenomaan soveltavan tutkimuksen systeemisyys. Soveltavan tutkimuksen yliopistoina (Universities of Applied Sciences) työelämäläheinen ja kysyntälähtöinen korkeakoulutus ja tutkimus ovat ammattikorkeakoulujen DNA:n ydintä. Ammattikorkeakoulujen lähtökohta korkeakoulujärjestelmän kehittämiselle on Suomen kilpailukyky ja kestävä hyvinvointi, eivät korkeakoulutuksen hiekkalaatikot.  

Miksi ammattikorkeakoulujen ei anneta kehittyä eurooppalaisittain täysvaltaisiksi korkeakouluiksi?

Ammattikorkeakoulujen tavoitteena ei ole professorin ja maisterin nimikkeiden käyttöönotolla tai tohtorikoulutuksen laajentamisella romuttaa duaalimallia. Tavoitteena on tehdä Suomeen maailman paras korkeakoulujärjestelmä, jossa koko järjestelmää kehitetään vahvuuksiensa pohjalta täyteen potentiaaliinsa – kansallisten korkeakoulu- ja tutkimuspoliittisten tavoitteiden parhaaksi. Nyt näin ei ole. Duaalimallista on tullut korkeakoulujärjestelmän kehittämisessä hokema, mutta toimivuuden kriteerejä ei ole määritelty. Määtälle osoitus toimivasta duaalimallista on kirjoituksen perusteella toisen pilarin moninkertainen rahoitus. Määttä viittaa kirjoituksessaan myös toisen maan (verifioimattomaan) rehtorin lausahdukseen – emme kai tällaisilla perusteilla perustele korkeakoulutuksemme linjaa. Käytössähän olisi myös vahvaa arviointitutkimusta kokemuksista.

Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on erilaiset lainmukaiset tehtävät. Hallitusohjelman mukaan yliopistot toimivat ja niitä kehitetään sivistysyliopistomallin mukaisesti, jossa akateemisella tutkimuksella ja tieteellä on itseisarvo. Ammattikorkeakouluilla taas nähdään olevan tärkeä rooli alueiden elinvoiman kehittäjinä ja työ- ja elinkeinoelämän uudistajina, jotka vastaavat työelämän nopeasti uudistuviin osaamistarpeisiin, tukevat yritysten uudistumista ja nostavat väestön osaamis- ja koulutustasoa.

Työnjako vaikuttaa selvältä. Koska ammattikorkeakouluilta kuitenkin puuttuvat täysvaltaisen korkeakoulun oikeudet ja mahdollisuudet, ei korkeakoulutuksemme tuota Suomen kipeästi kaipaamaa kasvua ja kilpailukykyä. Jos järjestelmämme toimisi, emme olisi keskellä pitkään jatkunutta hitaan tuottavuuden ja talouskasvun aikaa, valtavine sote-kriiseineen.

Korkeakoulut ovat yhteiskuntaa ja ihmisiä varten – ei toisinpäin. Tarvitsemmekin nyt rajua ja kunnianhimoista, faktapohjaiseen tilannekuvaan perustuvaa korkeakoulutuksen visiota ja siihen pohjautuvaa kehittämistä. Tämä edellyttää ammattikorkeakoulujen kehittämistä täysvaltaisiksi ja elinvoimaisiksi korkeakouluiksi

Meillä ei ole korkeakoulutuksen ja tutkimuksen duaalimallia

Professorin ja maisterin nimikkeet ovat eurooppalaisissa ammattikorkeakouluissa yleisesti käytössä olevia nimikkeitä, mutta Suomi on poikkeus tässä joukossa. Tarkalleen ottaen Suomi on esimerkiksi ranskankielisen Belgian ohella ainut Länsi-Euroopan, jossa ylemmällä tutkinnolla ei ole käytössä maisterinimikettä. Nimikkeiden puute vaikeuttaa kansainvälisten osaajien rekrytointia, kansainvälistä yhteistyötä ja T&K-rahoituksen saantia. Rajusta leikkauksista huolimatta, ammattikorkeakoulut ovat onnistuneet kehittämään omaleimaista tutkimus- ja kehittämistyötään niin, että monen ammattikorkeakoulun ulkoinen TKI-rahoitus menee jo parin yliopistomme ohi. Ne jäävät puutteellisten välineidensä vuoksi kuitenkin monesta rahoituksesta ja yhteistyöstä paitsi. Onko tämä Suomen etu?

Valtaosa duaalimallia toteuttavista Euroopan valtioista on myöntänyt ammattikorkeakouluille tohtorikoulutusoikeuden viimeisen vuosikymmenen aikana. Paikalliset ammattikorkeakoulut ovat saaneet tohtorikoulutusoikeuden muun muassa Saksassa, Alankomaissa ja Portugalissa. Norjassa ja Irlannissa tohtorikoulutusoikeutta on taas laajennettu laajemman korkeakoulureformin avulla. Yleinen suunta Euroopassa onkin ottaa ammattikorkeakoulujen kyvyt ja valmiudet tehokkaampaan käyttöön tukemaan kansallisia T&K-järjestelmiä.   

Työelämäläheiselle ja tarvelähtöiselle tohtorikoulutukselle on selkeä kysyntä työmarkkinoilla, jonka paikkaamiseen yliopistot on nyt valjastettu tohtoripilotin myötä. Nyt yliopistojen toivotaan yksin ratkaisevan kaikki tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskevat haasteet huipputason perustutkimuksesta yritysten innovaatiotoimintaan saakka. Tavoitteista jäädään jatkuvasti, jos niitä on uskallettu edes asettaa. 

Yhteiskuntien nopea muutos edellyttää myös instituutioiden nopeaa kehittämistä. Kaiken ytimessä on yhteiskuntien kyvykkyys vahvistaa laajasti ja systemaattisesti kansalaistensa osaamista tätä varten kehitettyjen ammattikorkeakoulujen avulla.

Ida Mielityinen
Toiminnanjohtaja
Arene ry

Jaa

Ammattikorkeakoulut luovat elinvoimaa koko Suomeen – Arene julkaisee alue- ja kuntavaalitavoitteensa

Tekijä
Arenen viestinta
-
0

Ammattikorkeakouluilla on kriittinen merkitys koko Suomen elinvoiman takaajina. Ne kouluttavat työmarkkinoille korkeakoulutettuja osaajia, tekevät työelämää hyvin palvelevaa soveltavaa tutkimusta ja kehittämistä sekä edistävät koulutusperäistä maahanmuuttoa. Ammattikorkeakoulujen kyvykkyys ja rooli alueiden elinvoimalle ja talouskasvulle on tunnistettava nykyistä paremmin niin kansallisella kuin alueellisella tasolla. Ammattikorkeakoulujen alue- ja kuntavaalien teemat ovat ammattikorkeakoulujen omistajapolitiikka, niiden kotiuttaman EU-rahoituksen merkitys, hyvinvointialueiden kehittäminen, koulutusperäinen maahanmuutto sekä opiskelija-asuntojen saatavuus.  

Ammattikorkeakoulut kouluttavat noin kaksi kolmasosaa kaikista Suomen uusista korkeakoulutetuista. Ammattikorkeakoulutetut myös jäävät usein opiskelumaakuntaansa, sillä noin 2/3 kaikista ammattikorkeakouluista valmistuneista työllistyy opiskelumaakuntaansa. Soveltavassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ammattikorkeakoulut ovat euromääräisesti yli kaksinkertaistaneet toimintansa viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Ammattikorkeakoulujen merkitys alueilla on aivan kriittinen. Kunnat ovat edelleen omistajina 16 ammattikorkeakoulussa. Kuntien kannattaa ottaa nyt aktiivinen, arvostava ja kunnianhimoinen omistajuuden ote ammattikorkeakouluihin saadakseen parhaan hyödyn. Yhdessä alueen toimijoiden kanssa tehty omistajastrategia olisi hyvä väline ammattikorkeakoulutuksen ja niiden tutkimuksen kehittämisessä – alueen elinvoiman ja kehittämisen vahvistamiseksi, toteaa Arene toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Ammattikorkeakouluilla on kasvava rooli myös eurooppalaisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen kotiuttajina yhdessä alueiden yritysten, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa. Nykyisin yli puolet ammattikorkeakoulujen ulkoisesta TKI-rahoituksesta tulee EU:n rakennerahastoista. Tämän ohella ammattikorkeakoulut tavoittelevat yhä aktiivisemmin EU:n kilpailtua TKI-rahoitusta eri erillisohjelmista kuten Horisontti Eurooppa –puiteohjelmasta.

– EU:n tutkimuksen puiteohjelman sekä rakennerahastojen luonne ovat todennäköisesti muuttumassa merkittävästikin seuraavalla rahoituskaudella. Alue- ja kuntapäättäjien onkin nyt tärkeää olla hereillä ja vaikuttaa siihen, ettei työelämää palvelevan soveltavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus vähene, Mielityinen toivoo.

Hyvinvointialueiden työvoimapulan ratkaisu edellyttää yhteistyötä

Hyvinvointialueiden työvoimapulan ja tuottavuusongelmien ratkaiseminen edellyttää uusien osaajien kouluttamista ja toimintamallien kehittämistä terveys- ja hyvinvointipalveluihin. Ammattikorkeakoulut kouluttavat valtaosan hyvinvointialueiden korkeakoulutetusta henkilöstöstä. Haasteeksi on nyt muodostumassa harjoittelupaikkojen puute niin kotimaisille kuin kansainvälisille opiskelijoille.

Kaikkien yhteistyöalueiden on sitouduttava ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävään kumppanuuteen TKIO-sopimuksin, joilla vahvistetaan ammattikorkeakoulujen osallistumista myös hyvinvointialueiden toimintaa uudistavaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Koulutusperäinen maahanmuutto edellyttää toimia myös kunnilta ja hyvinvointialueilta

Ammattikorkeakouluilla on merkittävä rooli koulutusperäisessä maahanmuutossa. Viime vuonna ammattikorkeakouluihin tuli lähes 7 000 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa, joista valtaosa on halukkaita työllistymään Suomeen. Työllistyminen ja kotoutuminen edellyttävät kuitenkin, että työelämä ja palvelujärjestelmä ovat valmiita vastaanottamaan uudet asukkaat.  

Isoksi haasteeksi on muodostumassa myös opiskelija-asuntojen puute. Opiskelijamäärien kasvaessa kohtuuhintaisen opiskelija-asumisen kysyntä kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Kuntien ja opiskelija-asuntosäätiöiden on varmistettava, että asuntoja rakennetaan kysyntää vastaavaksi. 

Lue lisää

Arenen alue- ja kuntavaalitavoitteet 2025 >>

Jaa

Arenen lausunto Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa – lainsäädäntö ja suositukset -dokumentista

Tekijä
Arenen viestinta
-
0
Person using artificial intelligence technology on a laptop vector illustration. Technology, innovation and the future.
Adobe stock - Kit8 d.o.o.

Arenen lausunto Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa – lainsäädäntö ja suositukset -dokumentista >>

Jaa

Arenen lausunto kulttuuripoliittisesta selonteosta

Tekijä
Arenen viestinta
-
0
Dynamic Color series. Creative arrangement of streams of paint to act as complimentary graphic for subject of forces of nature, art, design and creativity
Adobe Stock - agsandrew

Arenen lausunto kulttuuripoliittisesta selonteosta >>

Jaa

Arenen lausunto hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2025

Tekijä
Arenen viestinta
-
0
Photo by Sincerely Media on Unsplash
  • Ammattikorkeakoulujen taloudellinen tilanne heikkenee entisestään edelliseen vuoteen verrattuna hallituksen talousarvioesityksessä. Hallituksen leikkaukset vähentävät ammattikorkeakoulujen reaalista rahoitusta noin 6 miljoonalla eurolla. Ammattikorkeakoulujen reaalinen rahoitustaso on vuoden 2025 talousarvioesityksessä noin 200 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2011.
  • Talousarvioesitys ei ota lainkaan huomioon ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteiden merkittävää nostoa, jonka myötä ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteet kasvavat kolmanneksella vuosille 2025–2028 verrattuna vuosien 2020–2022 tutkintojen keskiarvoon.
  • Kansallisia tavoitteita koulutustason nostosta nuorissa aikuisissa 50 prosenttiin ikäluokasta ei
    saavuteta ilman lisärahoitusta ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen. Ammattikorkeakoulut kantavat jo nyt päävastuun koulutustason nostosta; sekä määrällisesti, että haastavimpien koulutettavien osalta.
  • T&K-rahoituksen kohdistamisessa tulee painottaa nykyistä enemmän sitä osaa TKI-järjestelmästämme, mikä ei nyt toimi eli käyttäjälähtöistä soveltavaa tutkimusta ja kehittämistä, joka tehdään alusta alkaen yhdessä Suomen talouskehitystä edistävien tulosten hyödyntäjien kanssa. Samoin TKI-rahoituksen on palveltava paremmin palvelualojen ja kaupan sekä pk-yritysten tutkimus-ja kehittämistoimintaa. Tässä suurin potentiaali on laaja-alaisella yhteistyöllä ammattikorkeakoulujen kanssa.
  • T&K-rahoitusta tulee kohdentaa suoraan ammattikorkeakouluille. Pelkkä hankemuotoinen rahoitus ei lisää riittävästi ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia palvella työelämää ja yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa pitkäjänteisesti osaamiskeskittymiä kasvattamalla. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden käynnistäminen ja ylläpito vaativat myös riittävää perusrahoitusta ja omarahoitusosuuksia, jotta kyvykkyyksiä ja TKI-infroja voidaan vahvistaa, kehittää ja ylläpitää.
  • Suomi on jäänyt korkeakoulujärjestelmän kehittämisessä kauaksi jälkeen muuta läntistä Eurooppaa. Tästä esimerkkinä on se, että Suomi on läntisen Euroopan maista ainoa Tanskan (myllätty koko yliopistosektori) ja Itävallan (tulossa seuraavaan hallitusohjelmaan) ohella, jossa ei kehitetä kovaa vauhtia työelämälähtöisiä tohtoritutkintoja ja työelämäläheisen korkeakoulutuksen TKI-rahoitusta.
  • Professorin ja maisterin tutkintonimikkeiden käyttöönotto ja YAMK-tutkintojen kahden vuoden työkokemuksen poisto ovat kustannusneutraaleja uudistuksia, joilla voidaan nopeasti parantaa ammattikorkeakoulujen kilpailukykyä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti koulutuksessa ja TKI-toiminnassa.

Arenen lausunto hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2025 >>

Jaa
123...94Sivu 1 / 94

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry on korkeakoulupolitiikan edunvalvoja ja vaikuttaja sekä ammattikorkeakoulujen yhteistyöfoorumi. Arene palvelee ammattikorkeakouluja luomalla edellytyksiä korkeatasoiselle työelämälähtöiselle korkeakoulutukselle ja TKI-toiminnalle.

Ota meihin yhteyttä: info@arene.fi