Sharepoint
Etsi..
Koti Blogi

Hallitusohjelma lataa ammattikorkeakouluille paljon tavoitteita, mutta koulutuksen rahoitus vähenee

Tekijä
Samuli Maxenius
-
0

Suomi sai uuden hallituksen, kun kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien muodostama koalitio nousi virallisesti valtaan. Petteri Orpon johtaman hallituksen ohjelma painottaa vahvasti valtiontalouden sopeuttamista, erityisesti leikkaamalla menoja. Suurimmat leikkaukset kohdistuvat odotetusti sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaaliturvaan, mutta myös koulutussektorille kohdistuu leikkauksia koulutuksen erityissuojeluksesta huolimatta.

Hallitusohjelma on korkeakoulutuksen näkökulmasta kaksiteräinen miekka. Ohjelmassa esitetään merkittäviä leikkauksia ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen sekä kiristetään toimintaedellytyksiä ja ohjausta. Toisaalta ohjelmassa on sitouduttu korkeakoulutettujen määrän lisäämiseen, kansallisen TKI-rahoituksen kasvattamiseen sekä parantamaan korkeakoulujen kyvykkyyksiä hankkia tuloja uusista rahoituslähteistä. Kirjaukset jäävät kokonaisuuden kannalta kuitenkin pakkasen puolelle; ohjelmassa on paljon tavoitteita, mutta vähän villoja.

Koulutustaso nosto ei onnistu hallitusohjelman keinoilla – ammattikorkeakouluilta leikataan yli 100 milj. € vuosien 2024–2028 aikana

Orpon hallitus on ohjelmassaan sitoutunut koulutuspoliittisessa selonteossa sovitun mukaisesti nostamaan korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä 50 prosenttiin ikäluokassa vuoteen 2030 mennessä. Koulutustason nostoa tavoitellaan hallitusohjelmassa lisäämällä aloituspaikkoja erityisesti kasvukeskuksiin ja työvoimapula-aloille, kuten sosiaali- ja terveysalla sekä vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeisiin.

Hallitusohjelmassa ei käytännössä esitellään lainkaan keinoja, joilla aloituspaikkamäärien lisääminen rahoitettaisiin. Yksi todennäköinen keino aloituspaikkojen resursoinnille on kansainvälisten opiskelijoiden poistaminen julkisen rahoituksen piiristä, joka vapauttaa OKM:n arvion mukaan 68 milj. €/v nykyiset lukuvuosimaksut huomioiden. Hallitusohjelmassa on linjattu, että täyskatteellisuuteen siirryttäessä perusrahoituksesta leikataan korkeakouluilta 20 milj. €. Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti OKM:n laskelmaan, sillä Arenen ammattikorkeakoululle tekemän kyselyn mukaan ammattikorkeakoulut käyttävät nykyisten stipendikäytänteiden mukaisesti reilusti yli puolet lukuvuosimaksuista koulutuksen järjestämisen kustannuksiin. Lukuvuosimaksuja maksavista opiskelijoista saatavat perusrahoituksen eurot siis kohdentuvat merkittävästi jo nyt suomalaisten kouluttamiseen.

Lukuvuosimaksu-uudistuksen lisäksi myös avoimen hinnoittelun uudistamisen ”hintana” leikataan korkeakoulujen perusrahoitusta 15 milj. €. Ammattikorkeakoulujen järkytykseksi myös sote-alan harjoittelukorvausten siirto STM:n kehykseen leikkaa ammattikorkeakoulujen rahoitusta 12 milj. €. Ohjelman linjausten perusteella ammattikorkeakouluilta leikataan yli 100 milj. € vuosien 2024–2028 aikana.

Todennäköistä onkin, että aloituspaikat ammattikorkeakouluissa vähenevät ensi vuodesta lähtien. Syy tälle on nyt tehtävät rahoitusleikkaukset ja Marinin hallituksen aikana annettujen määräaikaisten lisäaloituspaikkarahoitusten päättyminen. Lisäaloituspaikkojen poistuminen tiputtaa ammattikorkeakoulujen rahoitusta laskennallisesti vielä 20 milj. €, jolloin yhdessä leikkausten kanssa ammattikorkeakoulujen rahoitustaso on nykyuraa noin 50 milj. € pienempi vuonna 2027.

Ammattikorkeakoulujen kyky ylläpitää nykyisiä aloituspaikkamääriä ei ole mahdollista ilma pysyvää perusrahoituksen lisäystä. Joustonvara on jo käytetty vanhojen leikkausten vuoksi, kun ammattikorkeakoulujen tutkinnon hinta rahoitusmallissa on laskenut lähes puolella viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Koska uusia aloituspaikkoja ei hallituksen toimilla voida lisätä, keinoja etsitään ensimmäisen tutkinnon priorisoinnoista ja ensikertaisten hakijoiden aseman vahvistamisesta opiskelijavalinnassa. Samantasoisen tutkinnon suorittaneiden henkilöiden opinto-oikeuksien rajaaminen ei kuitenkaan yksin vapauta merkittävästi aloituspaikkoja, mutta aiheuttaa esteitä esimerkiksi sote-alan osaajapulaan vastaamiseksi. Korkeakoulupaikan vastaanottaneiden henkilöiden mahdollisuus vaihtaa koulutusalaa tai korkeakoulua vie sekin resursseja ja aloituspaikkoja, vaikka alan tai korkeakoulun vaihto toteutetaan muun kuin normaalin opiskelijavalinnan kautta.

Korkeakoulujen halutaan tehostavan opintojen läpäisyä. Rahoitusmallia esitetään muutettavaksi suuntaan, jossa kannusteita läpäisyn parantamiseen voidaan vahvistaa. Tämä ei ole helppoa, koska jo nyt rahoitusmallissa kaikki tutkinto-opiskelijoista tuleva rahoitus perustuu suoritettuihin tutkintoihin. Lisäksi korkeakouluja palkitaan jo nyt tavoiteajassa valmistumisesta.

Sitoutuminen parlamentaarisen TKI-tavoitteisiin tärkeää, mutta rahoituksen kohdentaminen vielä tärkeämpää

Positiivisena asiana hallitusohjelmassa on hallituksen sitoutuminen TKI-rahoituslakiin ja parlamentaarisesti sovittuun TKI-suunnitelmaan. Ohjelman T&K-rahoituksen lisäyksiä koskevassa kirjauksessa ensimmäisenä rahoituskohteena mainitaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehtävä perus- ja soveltava tutkimus.

Ammattikorkeakoulut pitävät keskeisenä, että TKI-rahoituksen lisäyksestä osa kohdistetaan suoraan korkeakoulujen perusrahoitukseen. Ammattikorkeakouluille keskeinen este TKI-toiminnan laajentamisessa on perusrahoituksen puute ja heikentää kykyä hakea ulkoisia rahoituksia esimerkiksi EU:n puiteohjelmassa olevista rahoituslähteistä kuten Horisontti Euroopasta. Merkittävä osa rahoittajista edellyttää korkeakouluilta omavastuuosuuksia, minkä lisäksi ammattikorkeakoulujen tulee kyetä pitämään kiinni henkilöstöstään omalla rahoituksellaan yli hankekausien. Esimerkiksi rakennerahastohankkeiden päätösten viivästyminen yli kahdella vuodella on pakottanut ammattikorkeakoulujen käynnistämään hankkeita täysin omalla rahoituksella.

Ohjelman kirjaus kohdentaa T&K-rahoitus erityisesti tutkimus-yritys-yhteistyöhön on erinomainen tavoite, jonka onnistuminen edellyttää TKI-rahoitusta tarjoavien organisaatioiden rahoitusinstrumenttien uudistamista ja uudelleenkohdentamista. Rahoitusta tulee kohdistaa instrumentteihin, jotka edellyttävät yhteistyötä korkeakoulujen ja muiden tutkimusorganisaation ja yritysten välillä. Esimerkiksi Business Finlandin rahoituksen painopistettä tulee siirtää merkittävästi Co-creation ja Co-innovation -rahoitusten suuntaan. Rahoitusta on kohdennettava koko TRL-asteikolle.

Tohtorikoulutuksen kehittäminen taas suorastaan huutaa ammattikorkeakoulujen kädenjälkeä. Ammattikorkeakoulut kouluttavat tohtoreita jo tällä hetkellä yhteistyössä sekä suomalaisten että kansainvälisten yliopistojen kanssa, kun oma tohtorikoulutus ei ole mahdollista. Vain ne voivat tarjota uskottavasti kaivattua työelämälähtöistä uudistamista tohtorikoulutukseen.  

Varhaiskasvatuksen osaajapulaan helpotusta ammattikorkeakoulujen avulla

Hallitusohjelman yksi selkeä valopilkku on ohjelman varhaiskasvatusta koskevat kirjaukset. Ammattikorkeakoulujen tuottaman osaamisen tunnistaminen vahvistuu, kun varhaiskasvatuslaki avataan ja sosionomien roolia varhaiskasvatuksessa parannetaan. Lisäksi sosionomi YAMK-tutkinnon suorittaneet saavat jatkossa kelpoisuuden toimia päiväkodinjohtajina.

Samuli Maxenius

Erityisasiantuntija

Arene ry

Jaa

Varhaiskasvatuksen osaajapulan ratkaisemisessa tarvitaan ammattikorkeakouluja

Tekijä
Samuli Maxenius
-
0

Varhaiskasvatus kärsii kroonisesta osaajapulasta. Vuonna 2018 voimaan tulleessa varhaiskasvatuslaissa korkeakoulutettujen osuutta päiväkotien henkilöstömitoituksessa kasvatettiin kahteen kolmasosaan koko henkilökunnasta. Muutos on entisestään kasvattanut korkeakoulutettujen varhaiskasvatuksen ammattilaisten kysyntää.

Uudessa varhaiskasvatuslaissa sosionomien roolia varhaiskasvatuksen tehtävissä heikennettiin. Aiemmin varhaiskasvatukseen suuntautuneet sosionomit saivat varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden, ja heillä oli laissa turvattu asema osana henkilöstömitoitusta. Uuden lain myötä sosionomit menettivät oikeuden opettajan nimikkeeseen ja tilalle luotiin uusi varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus. Varhaiskasvatuksen sosionomeille ei uudessa laissa turvattu asemaa päiväkotien henkilöstömitoituksissa, kuten tehtiin varhaiskasvatuksen opettajille.  

Varhaiskasvatuslain uudistuksessa sosionomin tehtävänkuvaksi maalattiin moniammatillinen työ ja perhetyö eikä sosionomeilla nähty olevan selkeää roolia lapsiryhmissä toimimiselle. Tutkinnot kuitenkin sisältävät laajasti lapsiryhmän ohjauksen, hyvinvointityön, ongelmia ennaltaehkäisevän työn ja sosiaalipedagogiikan oppisisältöjä. Ymmärryksen puute sosionomien osaamisesta näkyy siten myös lain henkilöstömitoituksessa ja koulutustarpeiden arvioinnissa.

Laissa sosionomit menettivät myös uraetenemismahdollisuutensa, kun päiväkodin johtajan pätevyysvaatimuksesi asetettiin kasvatustieteiden maisterin tutkinto. Tällä hetkellä päiväkodin johtajina toimii paljon ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tehneitä sosionomeja. Tämä on luonnollista, sillä YAMK-tutkinto valmentaa juuri tällaiseen johtamis- ja kehittämistyöhön. Päiväkodin johtajaksi haluavan sosionomin olisikin tulevaisuudessa suoritettava sekä kasvatustieteen alempi että ylempi korkeakoulututkinto saadakseen kelpoisuuden, sillä yliopistojen kasvatustieteiden laitokset eivät ole tosiasiallisesti huolineet sosionomeja maisteriohjelmiinsa ilman kandidaatin tutkintoa tai sitä vastaavien yliopisto-opintojen suorittamista. Lakimuutos tukki sosionomeilta uraetenemisen väylät.

Vuonna 2021 sosionomeja valmistui ammattikorkeakouluista 2 367 ja varhaiskasvatuksen opettajia yliopistoista 552. Aiemmin sosionomiopiskelijoista noin neljännes on suuntautunut opintojensa aikana varhaiskasvatuksen tehtäviin. Arenen ammattikorkeakouluille tekemän kyselyn mukaan varhaiskasvatuksen suuntautumisen valinneiden opiskelijoiden määrä on romahtanut tänä vuonna. Varhaiskasvatuksen suuntautumisen valinneiden määrä on laskenut tänä vuonna noin kolmannekselle vuoden 2018 jälkeen. Varhaiskasvatuslain esitöissä arvioitiin, että osaajatarve ratkaistaan kaksinkertaistamalla varhaiskasvatuksen opettajakoulutus yliopistoissa eikä sosionomikoulutuksen määrää tarvitse lisätä. Arvio kuvaa hyvin, että lain tarkoituksen oli heikentää sosionomien asemaa varhaiskasvatuksessa.

On selvää, ettei uuden varhaiskasvatuslain henkilöstömitoitusten saavuttaminen ole mahdollista ilman sosionomien koulutusmäärien kasvattamista ja aseman vahvistamista lainsäädännössä. Rahoitusta on siis kohdennettava myös sosionomikoulutukseen, sillä varhaiskasvatuksen henkilöstön eläköityminen ja alanvaihto on ennakoitua suurempaa. Sosionomien asemaa laissa tulee taas vahvistaa, jotta sosionomiopiskelijat haluavat myös jatkossa suuntautua varhaiskasvatuksen tehtäviin ja työllistyä alalle valmistuttuaan. Varhaiskasvatuksen sosionomin koulutus nimittäin antaa pätevyyden toimia myös muissa sosionomien lakisääteisissä tehtävissä.

Varhaiskasvatuksen osaajapulan ratkaisemiseksi tarvitaankin seuraavia toimenpiteitä:

  • Nopein, yksinkertaisin ja varmin tapa ratkaista kestämätön tilanne on palauttaa sosionomeille oikeus varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin. Tällöin laissa voidaan luopua varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvasta.
  • Toinen vaihtoehto on muuttaa päiväkodin henkilöstön rakennetta koskevaa pykälää (37 §) siten, että kolmasosalla henkilöstöstä tulee olla varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus.
  • Päiväkodin johtajaa koskevaa pykälää (31 §) muutetaan siten, että myös sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittanut henkilö on kelpoinen toimimaan päiväkodin johtajana. Ylemmät AMK-tutkinnot ovat juuri johtamis- ja kehittämisvalmiuksia tuottavia koulutuksia.
  • Osaajapulan ratkaisu edellyttää myös varhaiskasvatuksen sosionomien koulutusmäärien kasvattamista. Sosionomikoulutukseen tulisi kohdentaa erillisrahoitusta vähintään 300 aloituspaikan lisäämiseksi ammattikorkeakouluissa. Samoin kuntia tulisi kannustaa ostamaan sosionomikoulutusta tilauskoulutuksena lastenhoitajien koulutustason nostamiseksi sekä mahdollistaa sosionomikoulutuksen ostaminen työvoimakoulutuksena.

Samuli Maxenius

Erityisasiantuntija

Arene ry

Jaa

Changes in the student admission process, but selections made despite coronavirus

Tekijä
Nina Ylönen
-
0

Universities of applied sciences will replace the entrance examinations of this spring’s first joint application process planned for April with admissions based on school performance and selection assignments. This is done in response to Finland’s decision to close its borders as part of the measures to combat the coronavirus pandemic. This decision was made in a rectors’ conference held on Tuesday 17 March.

During this state of emergency, international students would be prevented from participating in entrance examinations in Finland. As travel restrictions and quarantines also apply to a number of other countries, organising the examinations is also no longer possible outside Finland’s borders. Thankfully, the FINNIPS network of Finland’s universities of applied sciences has already previously organised examinations in ten different countries.

Instead of entrance examinations, universities of applied sciences will rely on applicants’ school performance and selection assignments in making selections on candidates applying for foreign-language education. The results of the FINNIPS network’s entrance examinations arranged outside Finland, will, however, be acknowledged in the student selection.

The selection of students based on their school performance will take into account applicants seeking admission based on their matriculation examinations and vocational upper secondary qualifications similarly as in the spring’s second joint application.

Preparations of the selection assignment and an online interview possibly connected with this will continue in the network of managers of academic affairs of universities of applied sciences.

The second joint application process to universities of applied sciences will begin on Wednesday 18 March. More than half of the intake places will be filled based on the applicants’ school performance. If the entrance examination for universities of applied sciences planned for the beginning of June cannot be organised due to the coronavirus epidemic, universities of applied sciences will make some other arrangements for selecting applicants.

Jaa

CampusOnline ja Savonia – strategista nerokkuutta vai sattumien summa?

Tekijä
Arene ry
-
0

Kilsoja amk-kentässä on allekirjoittaneelle kertynyt jo sen verran että varsin harvoin koen tulleeni yllätetyksi, näin pääsi kuitenkin käymään kesän 2019 CampusOnline-tilastojen kolahtaessa sähköpostiin. Eniten suoritettujen opintojaksojen TOP10:ssä oli yhdeksän Savonian opintojaksoa. Kaikkiaan Savonian tarjoamia opintoja suoritettin 18 750 opintopistettä, joka vastaa noin 35 % kaikista kesällä 2019 CampusOnlinessä suoritetuista opintopisteistä. Miten tässä näin pääsi käymään?

Kesällä 2019 ammattikorkeakoulujen yhteisessä portaalissa oli opintojaksoja tarjolla yhteensä 513. Savonian opintojaksoja opiskelijoilla oli valittavana 40 kappaletta eli hieman alle 8 % kokonaismäärästä. Tämän jälkeen alkoikin varsinainen ilotulitus: kymmenen suosituimman opintojakson joukossa kuusi Savonian opintojaksoa ja joista neljä koko portaalin suosituimpia.

Otsikkoon viitaten olisi tietenkin kiusaus todeta, että kyseessä on pitkäjänteinen strateginen nerokkuus En toki tätäkään täysin sulje pois. mutta ehkä kuitenkin pitkäjänteisyys liittyy enemmän systemaattiseen kehittämiseen ja uskoon valitun linjan jatkuvuudesta. 

Korkeakoulujen välisen opintotarjonnan juuret ulottuvat Savonialla varsin kauas. Ennen CampusOnlinea ja sitä edeltänyttä Turun ammattikorkeakoulun synnyttämää kesäopintoportaalia tarjosimme opintoja usean vuoden ajan ristiin Karelian ja Saimaan-ammattikorkeakoulun välillä. Periaate oli sama, rahaa ei vaihdettu ja byrokratia pyrittiin pitämään matalana – toisin kuin samaan aikaan hiipumassa olleessa Virtuaali-amk –verkostossa.

Opiskelijoiden laaja kiinnostus oman ammattikorkeakoulun tarjontaa laajentavaa opintotarjontaa kohtaan oli jo tuolloin havaittavissa, vaikka tekniset ratkaisut tarjonnan esittämisessä, ilmoittautumisissa, opintojaksoille rekisteröitymisissä ja arviointitietojen toimittamisessa olivat vahvasti kehitysvaiheessa. Tämä yhteinen historia opintojen ristiintarjonnassa pohjusti, että siirtymä koko ammattikorkeakoulukentän kattavaan tarjontaan ei tuntunut kovinkaan isolta hypyltä vaan enemmänkin luonnolliselta jatkumolta.

Toinen selittävä tekijä murskaavien tulostemme takana on ennakkoluulottomat ja kehittymishakuiset opettajat.  Valtakunnalliseen tarjontaan tähtäävien verkko-opintojaksojen toteuttamista on pyritty tukemaan riittävällä resursoinnilla ja tarvittaessa myös lomajaksojen yksilötasoisella rytmittämisellä. Savoniassa on parin vuoden ajan toteutettu työaikasuunnittelussa kokonaisvaltaista suunnittelua, joka varmasti osaltaan on tuonut kaivattuja joustoja.

Erinomaisena tukena on toiminut myös eAMK-hanke, jonka tuottamat koulutukset, materiaalit ja verkko-opintojaksojen laatukriteerit ovat kehittäneet ja yhtenäistäneet CampusOnline-tarjontaa. Savonian kesän 2019 CampusOnline-opinnoista antoi palautetta yhteensä 2066 opiskelijaa. Kysymykseen ”Olen kokonaisuutena tyytyväinen opintojaksoon” vastusten keskiarvo oli 4,3/5 mikä oli myös palautekyselyn kaikkien kysymysten keskiarvo. Ei huono.

Tilastojen mukaan CampusOnline-portaalissa oli kesäjakson aikana kävijöitä kaikkiaan yli 83 000 ja suoritettuja opintopisteitä lähes 54 000. Tämä kertoo ensinnäkin siitä, että opiskelijat näkevät kiinnostavana mahdollisuutena syventää ja laajentaa osaamistaan täydentämällä oman korkeakoulun tarjontaa valitsemalla opintoja yhteisestä tarjonnasta. Toiseksi mahdollisuus opintojen suorittamiseen omaan tahtiin koetaan mielekkäänä.

Opiskelijat ovat tässä suhteessa ilmaisseet mielipiteensä, viesti on selvä ja vahva. Nyt onkin paikallaan kysyä vastaammeko me ammattikorkeakouluina tähän toiveeseen parhaalla mahdollisella tavalla. Niin meillä Savoniassa kuin monessa muussakin korkeakoulussa esimerkiksi opetussuunnitelmien rakenteet ja jähmeät hyväksilukukäytänteet estävät varsin tehokkaasti CampusOnlinen hyödyntämisen muuna kuin valinnaisia opintoja tarjoavana kesäportaalina. Mikäli portaalia halutaan aidosti hyödyntää ympärivuotisen opiskelun tukena, ajaudutaan väistämättä profiili-ja työnjakokeskusteluihin. Kukahan tuota Pandoran lippaan kantta haluaa raottaa?

CampusOnline on ollut menestystarina. Näin voidaan todeta, vaikka olemme vasta alkumatkassa opiskelijoita laajasti hyödyntävän yhteisen opintotarjonnan rakentamisessa. Mahdollisuuksia on valtavasti, mutta nähtäväksi jää onko meillä näiden hyödyntämisen edellyttämää kaukonäköisyyttä ja ennakkoluulottomuutta.   Oman varjonsa kehitykselle levittää myös rahoitusmallin uudistuminen. Korkeakoulujen välisten yhteistyöopintojen rahoitusosuuden kutistaminen yhteen prosenttiin johtaa nopeasti tilanteeseen, jossa yhteistyöopintojen tuottamisen kannattavuutta joudutaan kriittisesti arvioimaan. Tällöin häviäjiä ovat nimenomaan opiskelijat.  

Yllättävää kehitystä saattaa kuitenkin tapahtua yliopistojen tarjoamien ristiin opiskelun mahdollisuuksien suhteen. Siinä missä ammattikorkeakoulujen rahoituksessa yhden yhteistyöopintopisteen arvon ennakoidaan painuvan reilusti alle sadan euron, yliopistojen rahoituksessa vastaavan yhteistyöpisteen arvo vuoden 2018 tuotetuilla yhteistyöopintopistemäärillä on 2021 rahoituksessa noin 750 euroa. Tästä kannattaa vinkata naapuriyliopistolle.

Savonia haluaa olla vastuullisesti vaikuttava ammattikorkeakoulu. Otamme nöyrästi opintoihimme kohdistuneen kiinnostuksen vastaan ja toivomme jatkossakin pystyvämme tuottamaan laajasti oppimisen kokemuksia niin Savonian omille opiskelijoille kuin laajemminkin jatkuvan oppimisen tarpeisiin.

Esa Viklund
kehittämispäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu 

Jaa

Korkeakoulut tasaveroisesti tietosuojalakiin

Tekijä
Arene ry
-
0

Korkeakoulut on huomioitava tasaveroisesti uudessa tietosuojalaissa esittää Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa uudesta tietosuojalaista.

Eurooppalaisen tietosuoja-asetuksen mukaan tietosuojarikkomuksesta voidaan määrät seuraamusmaksu. Kansallisen lakiesityksen mukaan maksu koskisi ammattikorkeakouluja, mutta ei yliopistoja. Syy erilaiseen kohteluun on, että ammattikorkeakouluja ei lakiesityksessä tulkita itsenäisiksi julkisoikeudellisiksi laitoksiksi.

EU:n eri direktiiveissä julkisoikeudellisilla laitoksilla tarkoitetaan organisaatioita, jotka on perustettu vastaamaan yleisen edun mukaista tarvetta eikä niissä pääasiallisesti harjoiteta kaupallista tai teollista toimintaa. Lisäksi kysymys on pääasiallisesti valtion rahoittamasta toiminnasta.

Näillä perusteilla kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat Suomessa julkisoikeudellisia laitoksia, Arenen lausunnossa todetaan.

Arenen lausunto kokonaisuudessaan (pdf)

Jaa

Suomen kasvutavoitteet eivät toteudu ilman ammattikorkeakouluja

Tekijä
Arenen viestinta
-
0
Close-up Of Asian man Hand Holding / looking / watching using Binoculars with copyspace, Technology Binoculars background concept

Kansainväliset raportit ovat johdonmukaisesti nostaneet esille suomalaisten ammattikorkeakoulujen kyvyn tehdä vaikuttavaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä yhdessä työelämän ja erityisesti yritysten kanssa. Viimeksi Euroopan komissio suositteli raportissaan näiden kyvykkyyksien kehittämistä.

Pienen maamme niukat resurssit sekä Suomen taloutta riivaavat ongelmat edellyttävät, että eri toimijoiden vahvuudet käytetään nykyistä täysimääräisemmin hyväksi. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyön osalta tämä edellyttää, että rahoitus kannustaa vahvemmin systeemiseen, tehokkaaseen ja nopeasti tuloksia tuottavaan yhteistyöhön eri toimijoiden kesken. Työelämäläheisinä korkeakouluina ammattikorkeakoulujen kaikki koulutus ja tutkimus pohjautuvat työelämän ja yhteiskunnan kehittämisen tarpeisiin.

Ammattikorkeakoulujen lakisääteinen profiili ja tehtäväkenttä on TKI-työn alueella erityisen laaja-alainen. Se kattaa työelämän ja alueiden kehittämistyön, mutta myös elinkeinorakennetta uudistavan soveltavan tutkimuksen, kehittämis- ja innovaatiotyön, taiteellista toimintaa unohtamatta.  

Komission tuoreessa raportissa arvioitiin Suomen tutkimusorganisaatioiden ja yksityisen sektorin välisen TKI-yhteistyön esteitä ja pullonkauloja. Se sisältää paljon suosituksia, joilla pyritään vahvistamaan julkisen ja yksityisen sektorin TKI-toimijoiden yhteistyötä, hyödyntämään kaikkea tuotettua osaamista nykyistä laajemmin sekä turvaamaan pitkäjänteisen toiminnan edellytykset. Komission mukaan Suomen innovaatiojärjestelmän rakenne toimii monin paikoin, mutta sen täysi potentiaali talouden vahvistamiseksi ei nyt toteudu. Perustutkimuksesta edetään soveltavaan tutkimukseen ja mahdollisiin innovaatioihin ja siitä taas kaupallistamiseen nyt liian sattumanvaraisesti ja hitaasti.    

Raportti korostaa, että ammattikorkeakoulut tekevät korkealaatuista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Niillä on vuosikymmenten aikana rakentuneet verkostot ja toimintakulttuuri, mikä auttaa ratkaisemaan erityisen suurta haastettamme, eli vahvistamaan pienten ja keskisuurten yritysten TKI-työtä. Sekä Suomen Akatemian että Business Finlandin rahoitusta on suunnattava nykyistä enemmän ammattikorkeakouluille. Tällä tavoin rahoituksen vaikuttavuutta voidaan parantaa.

– Meillä on nyt historiallinen tilaisuus saada enemmän vaikuttavuutta kasvavista T&K-investoinneista lisäämällä ammattikorkeakoulujen roolia soveltavassa tutkimuksessa ja kehittämistyössä. Suomen tutkimus- ja kehittämisjärjestelmä kaipaa nyt ennen kaikkea kyvykkyyttä rakentaa aivan uudenlaisia ilmiölähtöisiä ja laajoihin ekosysteemeihin perustuvia yhteistyön muotoja korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja työelämän kesken, korostaa Arenen puheenjohtaja, rehtori-toimitusjohtaja Riitta Konkola.

Ammattikorkeakoulut ovat jo nyt kyenneet oma-aloitteisella kehittämisellä vastaamaan Suomen keskeisimpään TKI-haasteeseen eli laajan yrityskentän kasvaviin kehittämistarpeisiin. Näin on tehty siitä huolimatta, että ammattikorkeakouluille suunnattu valtion tutkimusrahoitus on hyvin vähäistä. Samoin niiltä puuttuvat lähes kaikkien muiden eurooppalaisten ammattikorkeakoulujen pelimerkit eli asianmukaiset tutkinto- ja ammattinimikkeet sekä osallisuus kaikkien tutkintotasojen koulutustehtävään. Nämä kaikki puutteet vaikeuttavat lakisääteisten tehtävien hoitamista ja rahoituksen hankkimista mm Euroopan Unionin rahoituslähteistä.

Ammattikorkeakouluilla työelämäläheisinä korkeakouluina on kaiken koulutus- ja tutkimustoiminnan läpäisevät toimimisen tavat tarvelähtöiseen yhteistyöhön yritysten ja työelämän kanssa. Lisäksi ammattikorkeakoulut suuntautuvat vahvasti liiketoimintaan, jonka vuoksi ne soveltuvat hyvin kumppaniksi monenlaiseen testaukseen ja pilotointiin. Monelle yritykselle ja organisaatioille ammattikorkeakoulujen TKI-työ on jo nyt oleellinen kasvun ja kehityksen edellytys.

Suurin merkitys on kuitenkin ammattikorkeakouluista valmistuneiden osaajien tuomalla panoksella työelämän kehittämiseen. Erityisesti maisteritasoisen, ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet tuovat valtavan kehittämisbuustin kaikkialle Suomeen. Joka neljäs maisteritasoinen tutkinto suoritetaankin jo ammattikorkeakoulussa. Kaksi kolmasosaa korkeakouluissa aloittaneista aloittaa opinnot ammattikorkeakulussa. Jo yksinomaan tämä osoittaa, että osaamistason laaja-alainen nostaminen Suomessa edellyttää rajua resurssien allokointia uudelleen korkeakoulutuksessa ammattikorkeakouluille.     

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry kokoontui kesäpäiville Ahvenanmaalle. Päivien aikana yhteisö keskusteli ammattikorkeakoulujen merkityksestä Suomen elinvoiman ja hyvinvoinnin kasvun moottorina. 

Jaa

Tekoälyn käytön vaikutus arviointiin

Tekijä
Arenen viestinta
-
0
Cyber big data flow. Blockchain data fields. Network line connect stream. Concept of AI technology, digital communication, science research, 3D illustration music waves
Adobe stock - Siarhei

Korkeakoulut ovat tarttuneet aktiivisesti tekoälyn tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin osana korkeakoulutusta ja lähteneet systemaattisesti kehittämään yhteisiä ratkaisuja. Koulutuksen kannalta keskeistä on koulutuksen korkean laadun ylläpitäminen, opetussuunnitelmien ajantasaisuuden varmistaminen, sekä osaamistavoitteiden kehittäminen huomioiden tekoälyn käyttö osana osaamisen arviointia. Ammattikorkeakoulujen yhteiset ratkaisut, kuten  tekoälyn käytön ohjeistus (Arene, 2024a),  liikennevalomalli (Arene 2024b) sekä yhteiset koulutuskonseptit (Puuska ym., 2024) tukevat tekoälyn mahdollisuuksien hyödyntämistä koulutuksessa.

Viime aikoina on erityisesti puhututtanut tekoälyn käyttö liittyen osaamisen arviointiin. EU:n tekoälyasetuksen 2024/1689 avulla pyritään säätelemään riskiperustaisesti tekoälyn käyttöä, ja säädöksessä tekoälyn käyttö opiskeluun hakeutumisen arvioinnin prosesseissa sekä oppimistulosten tai koulutustason arvioinnissa on huomioitu korkean riskin käyttötapauksena (EU, 2025). Opettajat ovat nostaneet esiin huolen perustaitojen katoamisesta, kun tekoälyn avulla on helppo hakea vastauksia opittavan aineen peruskysymyksiin. Keskeistä onkin tunnistaa opittavasta aineksesta asiat, jotka opiskelijan on osattava ulkoa sekä ne, joissa tekoälyä voidaan hyödyntää kriittisesti arvioimalla sen tuottamaa tietoa. Tiedon kriittinen tarkastelu sekä alan tietoperustan ja käytänteiden kriittinen tarkastelu ovat ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskeisiä geneerisiä kompetensseja (Arene, 2022), joiden merkitys yhä korostuu tekoälyn aikakautena.

Ammattikorkeakouluissa opettajat voivat Arenen liikennevalomallin avulla määritellä tekoälyn käyttöä tehtävissä ja tehtävien arviointia suhteessa tekoälyn käyttöön. Erityisesti opettajia suositellaan liikennevalomallin avulla tunnistamaan opintojaksoilla:

  • oppimistehtävät, joissa olennaista on perusosaamisen varmistaminen, ja joissa on syytä kieltää tekoälyn käyttö (punainen liikennevalo)
  • oppimistehtävät, joissa olennaista on kriittisen ajattelun kehittyminen, jajoissa tekoälyn käyttö sallitaan (keltainen liikennevalo) tai sen käyttöä vaaditaan (sininen liikennevalo). Näissätekoälyn käytöstä pitää kertoa ja sillä on vaikutusta arviointiin. Kriittisen ajattelun taitoa vaaditaan myös silloin, kun oppimistehtävässä voi hyödyntää tekoälyä vapaasti (vihreä liikennevalo) eikä arviointiprosessi ohjaa opiskelijaa tekoälyn käytön tarkasteluun osana tehtävää.

Liikennevalomalli on mahdollisuuksien mukaan hyvä integroida oppimisympäristöön, jolloin ne toimivat opetuksen ja oppimisen työkaluna niin opettajille kuin opiskelijoille.

Myös opettaja voi hyödyntää tekoälyä omassa arviointityössään. Tekoälyavusteinen arviointi voi toteutua mm. arvioinnin ja palautteenannon suunnittelussa, toteutuksessa tai oman arviointiviestin tai palautteen koostamisessa. Tällöin opettaja on itse vastuussa varsinaisesta arvioinnista, mutta käyttää tekoälyä apuna materiaalin luomiseen, koostamiseen, hiomiseen ja tarkistamiseen. Vilpin mahdollisuuden ensiarviointi on mahdollista tehdä tekoälyavusteisesti, mutta sen varsinainen toteaminen on opettajan vastuulla. Tekoälyn vastuullisen käytön periaatteet (Kuvio 1) tukevat tekoälyavusteisen arviointiprosessin suunnittelua ja toteutusta.

Tekoälyn käyttö vilpilliseen osaamisen osoittamiseen on kasvanut tekoälytyökalujen käyttökokemusten myötä. Tekoälyn väärinkäyttöä on esiintynyt mm. tekstintuottamisessa ja lähteiden haussa. Tällöin opiskelijan kriittisen ajattelun kyky, tiedonhaun taidot ja alakohtainen osaaminen jäävät osoittamatta, puhumattakaan tieteellisen tutkimuksen eettisistä periaatteista. On kuitenkin huomioitava, että opiskelijoillekin tekoäly on uusi työkalu, ja korkeakouluoppijaksi kasvaminen edellyttää tekoälylukutaidon aktiivista kehittämistä osana opintoja. Vinkkejä opiskelijoiden tekoälyn käytön tukemiseen kaipaavat myös opettajat. Tekoälyn käytön toteutusta edistää opiskelijoiden selkeä ohjeistus (Kuvio 2), joka osaltaan tukee tekoälylukutaidon kehittymistä.

Yritykset odottavat työelämään valmistuvilta osaajilta erityisesti tiedonhallinnan hyviä taitoja. Tekoälyn avulla tieto on saavutettavissa, muokattavissa ja arvioitavissa, mutta se on hyödyllistä yritykselle vain, jos tiedon käyttäjä kykenee perusosaamisen ansiosta rakentamaan ammattimaisen arvion ja soveltamaan tietoa tarvitusti. Yritykset ottavat tekoälytyökaluja ketterästi käyttöön ja kouluttavat henkilöstöään aktiivisesti, mutta korkeakoulujen oppimissuunnitelmien uudistussykli toimii hitaasti yritysrattaiden tarpeisiin verrattuna. Siksi onkin tärkeää, että tekoälytyökalujen vastuullinen käyttö on merkittävä osa opintojaksoja, että voidaan varmistaa opiskelijoiden ymmärrys tekoälyn alakohtaisista tarpeista ja käyttökohteista sekä sen soveltaminen osana harjoitteluja ja opinnäytetöitä.

Tekoälylukutaidon kehittyminen on osa digitaalista sivistystä ja digitaalista kansalaisuutta (Valtioneuvosto, 2025). Korkeakoulutettuja tekoälyosaajia tarvitaan tulevaisuudessa jokaisella toimialalla, ja jokaisella korkeakoulusta valmistuneella on oltava tekoälylukutaito. Korkeakoulujen välinen yhteistyö voi osaltaan edistää digitaalisen sivistyksen kasvua ja vastuullista digirohkeutta, jota edellytetään niin opettajilta kuin oppijoilta. On tärkeää jakaa kokemuksia ja parhaita käytänteitä avoimesti niin paikallisella, kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla, jotta osaaminen kasvaa ja vahvistuu. Koulutusasteet ylittävä yhteistyö voisi tukea perusosaamisen varmistamista ja tekoälylukutaidon kehittymistä korkeakouluun siirryttäessä. Uusia tekoälyratkaisuja innovoidaan tällä hetkellä tiiviisti myös osaamisen arviointiin. Yhteistyöllä voidaan tehdä Suomesta mallimaa tekoälyn vastuullisessa käytössä osana korkeakoulutusta.

For the English version of the text, please click here.

Kirjoittaja

Marjo Joshi, Osaamisalajohtaja / Seinäjoen ammattikorkeakoulu, marjo.joshi@seamk.fi

Artikkelin tuottamiseen ovat osallistuneet digipedagogiset asiantuntijat: Henri Annala (TAMK), Linda Kantola (HAMK) ja Sami Simpanen (HAMK)

Kuvio 1. Tekoälyn vastuullisen käytön periaatteet osana arviointiprosessia (Annala ym., 2025)
Kuvio 2. Opiskelijoiden ohjeistus tekoälyavusteisen oppimis- ja arviointiprosessin keskiössä – vinkkejä opettajille (Annala ym., 2025)

Lähteet:

Arene (2022). Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. https://arene.fi/julkaisut/suositus-ammattikorkeakoulujen-yhteisista-kompetensseista-ja-niiden-soveltamisesta-2022/

Arene (2024a). Arenen suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluille. https://arene.fi/wp-content/uploads/PDF/2024/Teko%C3%A4lysuositukset/Arenen%20suositukset%20teko%C3%A4lyn%20hy%C3%B6dynt%C3%A4misest%C3%A4%20ammattikorkeakouluille%202024.pdf?_t=1730467050

Arene (2024b). Tekoälyn käyttäminen oppimistehtävissä – liikennevalomalli https://arene.fi/wp-content/uploads/PDF/2024/Teko%C3%A4lysuositukset/ARENE_AI_liikennevalomalli%20.pdf?_t=1730467050

European Union EU (2025). Shaping Europe’s digital future. https://digital-strategy.ec.europa.eu/policies/regulatory-framework-ai

Annala, H., Joshi, M., Kantola, L. & Simpala, S. (2025). Tekoälyn vaikutus arviointiin. Arenen Koulutuksesta vastaavien vararehtoreiden ja johtajien seminaaripäivät, Kuopio, 20.3.2025.

Puuska, H., Kallio, A. & Mäki, A. (2024). Tekoäly muutosvoimana ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa ja oppimisessa. Blogi 24.11.2024. Tekoäly muutosvoimana ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa ja oppimisessa – CSC

Valtioneuvosto (2025). Tekoälylukutaito osana digitaalista sivistystä – julkishallinnon näkymät. Keskustelusarja digitaalisesta sivistyksestä 27.3.2025. https://okm.fi/tapahtumat/2025-03-27/tekoalylukutaito-osana-digitaalista-sivistysta-julkishallinnon-nakymat

Jaa

Impact of the use of AI on assessment

Tekijä
Arenen viestinta
-
0
Cyber big data flow. Blockchain data fields. Network line connect stream. Concept of AI technology, digital communication, science research, 3D illustration music waves
Adobe stock - Siarhei

Higher education institutions have actively seized the challenges and opportunities brought about by artificial intelligence (AI) as part of higher education and have systematically started to develop joint solutions. From the point of view of education, it is essential to maintain the high quality of education, ensure that curricula are up to date, and develop learning outcomes, taking into account the use of AI as part of assessment of competence. Joint solutions of universities of applied sciences (UAS), such as guidelines for the use of AI (Arene, 2024a), traffic light model (Arene 2024b) and joint training concepts (Puuska et al., 2024), support the utilisation of the opportunities offered by AI in education.

Recently, the use of AI in relation to the assessment of competence has been a particular topic of discussion. The EU Artificial Intelligence Regulation 2024/1689 aims to regulate the use of AI on a risk-based basis, where the use of AI in the access to education and soring of exams is classified as a high-risk use case (EU, 2025). Teachers have raised concerns about the loss of basic skills when AI makes it easy to find answers to the basic questions of the subject being studied. It is therefore essential to identify the things that the student needs to know by heart and those in which AI can be used critically by evaluating the information it produces. Critical assessment of information and the knowledge base and practices of the study field are key generic competencies of UAS students (Arene, 2022), the importance of which becomes even more topical in the AI era.

In universities of applied sciences, teachers can utilize the traffic light model to define the use of AI in assignments, and the assessment of assignments in relation to the use of AI. More specifically, teachers are recommended to identify on each course:

  • learning assignments where the verification of basic competences is essential and where the use of AI should be prohibited (red traffic light)
  • learning assignments where the development of critical thinking is essential,and where the use of AI is allowed (yellow traffic light) or required (blue traffic light).In these, the use of AI must be communicated, and it has an impact on the assessment. Critical thinking skills are also required when AI can be used freely in a learning assignment (green traffic light) and the assessment process does not guide the student to examine the use of AI as part of the assignment.

It is also advisable to integrate the traffic lights into the virtual learning environmentso that both teachers and students can use it as a tool for teaching and learning.

Teachers can also utilise AI in their own assessment work. AI-assisted assessment can be realised, for example, in the planning and implementation of assessment and feedback, or in compiling one’s own assessment message or feedback. In this case, the teacher is responsible for the actual assessment, but uses AI to help create, compile, refine and revise the material. The initial assessment of the possibility of cheating can be carried out with the help of AI, but it is the teacher’s responsibility to determine the actual situation. The principles for the responsible use of artificial intelligence (Figure 1) support the planning and implementation of an AI-assisted assessment process.

The use of AI for fraudulent demonstration of competence has increased with the user experiences of AI tools. AI has been used incorrectly, for example, in text production and information search. In this case, the student’s ability to think critically, search for information and field-specific competence are not demonstrated, not to mention the ethical principles of scientific research. However, it should be noted that AI is also a new tool for students, and growing into a higher education learner requires active development of AI literacy as part of their studies. Teachers are also looking for tips on how to support students’ use of AI. The implementation of the use of AI can be supported with clear instructions for students (Figure 2), contributing to the development of AI literacy.

Companies expect good information management skills from future graduates. With the help of AI, information can be accessed, edited and evaluated, but it is only useful for the company if the user is able to create a professional assessment and apply the information by utilising the core skills. Companies are adopting AI tools in an agile manner and actively training their staff, but the cycle of renewing curricula in higher education works slowly compared to the needs of corporate world. It is therefore important thattheresponsible use of AI tools is a significant part of the courses to ensure that learners gain an understanding of the field-specific needs and applications of AIand can apply their skills as part of their internships and thesis work.

The development of AI literacy is part of digital education and digital citizenship (Government, 2025). In the future, highly educated AI experts will be needed in every industry, and every university graduate must have AI literacy. Cooperation between higher education institutions can contribute to the growth of digital education and responsible digital courage, which is required of both teachers and learners. It is important to share experiences and best practices openly at the local, national and international levels to increase and strengthen competence. Cooperation across levels of education could support the development of basic competence and AI literacy when moving to higher education. New AI innovations are currently being developed also for assessment of competence. Through cooperation, Finland can become a model country for the responsible use of artificial intelligence as part of higher education.

Marjo Joshi, Dean / Seinäjoki University of Applied Sciences, marjo.joshi@seamk.fi

Digital pedagogy experts have participated in the production of this article: Henri Annala (TAMK), Linda Kantola (HAMK) and Sami Simpanen (HAMK).

Microsoft CoPilot  AI translation tool was utilised in the production of the English translation and checked by the original author M Joshi.

Figure 1. Principles of responsible use of artificial intelligence as part of the evaluation process (Annala et al., 2025)

Figure 2. Student guidance at the heart of the AI-assisted learning and assessment process – tips for teachers (Annala et al., 2025)

Sources:

Arene (2022). Recommendation on the common competencies of universities of applied sciences and their application. The Rectors’ Conference of Finnish Universities of Applied Sciences Arene ry. https://arene.fi/julkaisut/suositus-ammattikorkeakoulujen-yhteisista-kompetensseista-ja-niiden-soveltamisesta-2022/

Arene (2024a). Arene’s recommendations on the utilisation of artificial intelligence for universities of applied sciences. https://arene.fi/wp-content/uploads/PDF/2024/Teko%C3%A4lysuositukset/Arenen%20suositukset%20teko%C3%A4lyn%20hy%C3%B6dynt%C3%A4misest%C3%A4%20ammattikorkeakouluille%202024.pdf?_t=1730467050

Arene (2024b). Using artificial intelligence in learning tasks – traffic light model https://arene.fi/wp-content/uploads/PDF/2024/Teko%C3%A4lysuositukset/ARENE_AI_liikennevalomalli%20.pdf?_t=1730467050

European Union EU (2025). Shaping Europe’s digital future. https://digital-strategy.ec.europa.eu/policies/regulatory-framework-ai

Annala, H., Joshi, M., Kantola, L. & Simpala, S. (2025). Tekoälyn vaikutus arviointiin. Arenen Koulutuksesta vastaavien vararehtoreiden ja johtajien seminaaripäivät, Kuopio, 20.3.2025.

Puuska, H., Kallio, A. & Mäki, A. (2024). AI as a driving force in the RDI and Education activities in Universities of Applied Sciences. Blog 26.11.2024. AI as a driving force in the RDI and Education activities in Universities of Applied Sciences – CSC

Valtiovarainministeriö (2025). Artificial intelligence literacy as part of digital education – public administration outlooks. Discussion series on digital education 27.3.2025. https://okm.fi/tapahtumat/2025-03-27/tekoalylukutaito-osana-digitaalista-sivistysta-julkishallinnon-nakymat

Jaa

Olethan sinäkin vuoden opettaja?

Tekijä
Arenen viestinta
-
0
Chief Male Engineer Chatting with Arabic Female Computer Science Specialist While Standing Next to the Table with Robotic Hand. Promising Engineering Majors Collaboration Concept. Medium Shot.
Adobe Stock - Gorodenkoff

SAMOK valitsee vuoden AMK-opettajan keväisin ja valinta julkistetaan valtakunnallisilla AMK-päivillä. Niin tänäkin vuonna. Mutta miksi odottaa palkitsemista, kun jokainen AMK-opettaja voi myös kilpailla itsensä kanssa ja pyrkiä opetuksessaan ja ohjauksessaan kohti hyvää, jopa parasta omaa suoritusta? Opiskelijoiden viesti hyvästä opetuksesta on selkeä ja siinä painottuvat monet opettajille varsin tutut ja saavutettavissa olevat tekijät.

Opiskelijakunnat eri ammattikorkeakouluista ehdottivat kymmeniä opettajia Vuoden opettaja -tunnustuksen saajiksi. Ehdotuksia perusteltiin monista eri näkökulmista. Kuitenkin tietyt teemat toistuivat lähes kaikissa ehdotuksissa. Erityisesti arvostettiin pedagogisia taitoja, empaattisuutta ja kykyä luoda turvallinen oppimisympäristö. Kaikki ovat asioita, joiden korostuminen näinä haastavina aikoina on helppo ymmärtää. Ja kaikki ovat asioita, joiden edistämiseen jokainen opettaja ja opettajatiimi voi keskittyä ilman Vuoden opettaja -titteliäkin. Samat teemat ovat myös ammattikorkeakoulujen pedagogisen johtamisen keskiössä. Olemme siis kaikki samalla asialla, niin opiskelijat, opettajat kuin AMK-johtokin.

Perusteluissaan opiskelijat nostivat esille useita muitakin hyvän opettajuuden elementtejä. Tällaisia olivat esimerkiksi opetus- ja ohjaustilanteissa ilmenevä selkeys, rauhallisuus ja opiskelijoiden kannustaminen oppimisessa. Opettajan kokemusta työelämästä ja kokemuksen myötä tulevaa opetuksen käytännönläheisyyttä arvostettiin. Nähtiin myös, että opettajan innostus sekä pedagogiikasta että omasta alastaan välittyy opiskelijoille motivoivana ja inspiroivana oppimisympäristönä ja auttaa opiskelijoita ylläpitämään motivaatiota oppimispolun eri vaiheissa. Useita mainintoja tuli opettajista, joilla on kyky ja tahto luoda yhteisöllistä, arvostavaa ja positiivista ilmapiiriä sekä opiskelijoiden kesken että opettajan ja opiskelijoiden välisessä vuorovaikutuksessa. Kaikki jälleen asioita, joita jokainen opettaja voi lisätä pedagogiseen toimintaansa ja näin tukea opiskelijoiden edistymistä opinnoissa ja ammatillisessa kasvussa.

Vuoden 2025 Vuoden opettaja -ehdotusten perusteella voidaan sanoa, että opettajien toiminnalla ja valinnoilla on iso vaikutus opiskelijoiden ammatilliseen identiteettiin, opiskeluaikaan ja tulevaisuuteen. Siinä kiteytyy koulutuksen yhteiskunnallinen tehtävä ja merkitys. Olethan sinäkin vuoden opettaja.

Blogin ovat kirjoittaneet Vuoden opettaja -raadin jäsenet: SAMOKin hallituksen jäsen Taru Kyllönen, OAJ:n edustajana OAJ:n varapuheenjohtaja ja OAJ:n Ammatilliset Opettajat – OAO ry:n puheenjohtaja Lauri Hietalahti sekä Arenen edustajana Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja Hanna Ilola.

Vuoden opettajaksi valittiin tänä vuonna Matti Virtasalo Lapin ammattikorkeakoulusta (samok.fi) >>

Tämä blogi on alun perin julkaistu SAMOK:n sivuilla 8.5.2025 (linkki).

Jaa

Arenen lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029

Tekijä
Arenen viestinta
-
0
Contemporary White and Gray Abstract Background Ideal for Presentations, Posters, and Templates with Smooth Wave Design
Adobe Stock - panumas

Lausunnon pääviestit ovat:

  • Hallitus päätti leikata taas nimenomaan korkeakoulujen perusrahoitusta. Riihen päätösten myötä kaikkien korkeakoulujen perusrahoitus tulee laskemaanpysyvästi 114,2 miljoonalla eurolla vuoteen 2028 mennessä, josta ammattikorkeakoulujen osuus on 2026: 51,4 milj. €, 2027: 52,8 milj. €, 2028 ja siitä eteenpäin pysyvänä perusrahoituksen tason laskuna: 54 miljoonaa euroa.
  • Vuoden 2028 pysyvä leikkaus vastaa ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa noin 3 800 vuosittaisen tutkinnon rahoitusta.
  • Hallituskauden aikana tehdyt leikkaukset tarkoittavat ensi vuonna ammattikorkeakouluille 51 miljoonan euron ja 5,4 prosentin laskua perusrahoitukseen.
  • Erityisen huolestuttavaa on jo usean hallituksen toimintamalli leikata pysyvää perusrahoitusta, ja pyrkiä korvaamaan ne määräaikaisilla ja kohdennetuilla rahoituserillä.
  • Hallituksen keskeinen tavoite koulutustason nostosta ei onnistu nyt tehdyillä päätöksillä. Koulutus- ja osaamistason nosto ovat keskeisiä talouskasvun ja tuottavuuden kasvun lähteitä. Tutkimus- ja kehittämispanosten valtava kasvattaminen valuu hukkaan, ellei samalla huolehdita osaajien saatavuudesta.
  • 100 miljoonan euron rahoitusta uusiin aloituspaikkoihin ei saa ottaa nykyisestä korkeakoulujen rahoituskehyksestä. Se johtaisi vain nykyisten opiskelijoiden tuen ja opetuksen laadun heikkenemiseen. Ne tulee kohdentaa siten, että se vahvistaa samalla kertaa koulutustason nostoa ja yritysten kasvun edellyttämää tutkimus- ja kehittämisosaamista. Tämä yhtälö voidaan toteuttaa suuntaamalla rahoituksesta merkittävä osuus ammattikorkeakouluille, joilla on jo toimivat yritysyhteistyö- ja koulutusmallit.
  • Nyt linjattua 30 opintosetelirahoitusta (otetaan 100 miljoonasta) on kohdennettava erityisesti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun pyrkivien määrän lisäämiseksi. Näin voimme tehokkaimmin lisätä nostaa koulutustasoa.
  • Erityisesti Arene kiittää päätöstä kohdentaa T&K-rahoituslain mukaista rahoitusta korkeakoulujen perusrahoitukseen. Summa on kuitenkin erittäin pieni suhteutettuna muuhun T&K- rahoituslain kokonaisrahoitukseen sekä ammattikorkeakoulujen lakisääteisiin T&K-tehtäviin. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamiseen kohdistetaan 10 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 15 miljoonaa euroa vuodesta 2027 eteenpäin.
  • Kehysriihessä linjattiin myös muutamista periaatteellisista korkeakoulutuksen rahoitukseen ja korkeakoulutukseen pääsyyn liittyvästä asiasta eli opintosetelistä toiselta asteelta tuleville sekä koko korkeakoulututkinnon suorittamisesta avoimessa korkeakoulussa. Tällaiset muutokset koko järjestelmän dynamiikkaan on tehtävä hyvin harkiten, jotta uudistusten haitalliset vaikutukset voidaan eliminoida tai niitä voidaan hallita.

Arenen lausunto: Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029 (VNS 2/2025 vp) >>

Jaa

Hallitus tekee kohtalokkaat leikkaukset ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen – T&K-lisäeurot lohduttavat vain vähän

Tekijä
Arenen viestinta
-
0
Photo by Shapelined on Unsplash

Kehysriihen päätös leikkaa korkeakoulujen koulutustehtävän perusrahoitusta. Leikkaukset on kohdennettava perusrahoitusten suhteessa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken. Hallitus kohdentaa viimein perusrahoitusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan myös ammattikorkeakouluille. Rahoitus toteutuu kuitenkin paljon toivottua pienempänä.   

Ammattikorkeakoulujen tehtäviä on koko niiden olemassaolon ajan jatkuvasti kasvatettu ja tavoitteita muutettu kunnianhimoisemmiksi. Rahoitus on kuitenkin vähentynyt 200 miljoonalla eurolla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nyt perusrahoitusta leikataan taas lisää, vuositasolla useita kymmeniä miljoonia euroja, joista osa on pysyvää rahoitustason laskua. 

T&K-panostukset ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen ovat pieniä. Tämä on vastoin näkemystä, jossa korkeakoulut ovat merkittäviä toimijoita Suomen kasvun ja elinvoiman vauhdittamisessa. Tilannetta vaikeuttavat koulutustason nostopaine ja koulutuksesta tehtävät perusrahoituksen leikkaukset.

– Ilo T&K-panosten kasvamisesta ammattikorkeakouluille jää pieneksi, kun samalla koulutuksesta leikataan. Osaavan työvoiman saatavuus tulee T&K-tavoitteiden vaikuttavuuden esteeksi ja kalliit investoinnit ovat vaarassa valua hukkaan, varoittaa Arenen puheenjohtaja, toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola.

Erityisesti ammattikorkeakoulujen T&K-rahoitus on jäänyt vähäiseksi. Vuoden 2025 talousarviossa yliopistoille kohdennettu T&K-rahoitus kasvoi 162 miljoonaa euroa, kun taas ammattikorkeakoulujen vain 2,2 miljoonaa euroa. Tutkimusrahoitus on jo lähtökohdiltaan ammattikorkeakouluissa vain murto-osa yliopistojen rahoituksesta, vaikka se on myös ammattikorkeakoulujen lakisääteinen tehtävä, oman profiilinsa mukaisesti toteutettuna.

– Ammattikorkeakoulut ovat työelämäläheisiä ja ne edistävät yritysten tutkimus- ja kehittämistyötä laaja-alaisesti, tehokkaasti ja kysyntälähtöisesti. Suomen elinvoimaa vahvistavan soveltavan tutkimuksen uudistamisen potentiaali on nimenomaan ammattikorkeakouluissa, kuvaa Konkola. 

Korkeakoulujen perusrahoituksen epäsuhta lisää leikkausten aiheuttamia ongelmia. Yliopistojen saama perusrahoitus on kaksinkertainen verrattuna ammattikorkeakoulujen saamaan rahoitukseen. Tämä on erityisen kohtalokasta siksi, että ammattikorkeakoulujen koulutusvastuu on kasvanut voimakkaasti, ja ammattikorkeakouluissa aloittaa jo 2/3 uusista korkeakouluopiskelijoista. Koulutuksen laadun varmistaminen edellyttää myös ammattikorkeakoulussa korkealaatuista, omaan profiiliin pohjautuvaa tutkimus- ja kehittämistyötä. Tämän pohjalta tapahtuu myös nopeatempoisempi innovaatiotyö, mikä onkin nimenomaiseesti ammattikorkeakoulujen lakisääteinen tehtävä.

Lisätietoja

Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen, puh. 050 594 0731

Jaa

Mikä on hyväksytty ikäraja Suomessa opiskella korkeakoulututkinto?

Tekijä
Arenen viestinta
-
0

Olen kuullut lyhyen ajan sisällä useamman kerran, että ammattikorkeakoulut ovat aikuiskouluttajia. Suomessa on tehty useita koulutuspoliittisia ratkaisuja, jotka tällä hetkellä pitkittävät korkeakoulutukseen siirtymistä, ja erityisesti ammattikorkeakouluissa. Ei ole kansantaloudellisesti järkevää ja yksilölle kohtuullista tehdä tämän vuoksi myöhemmin aloitetuista opinnoista vaikeaa tai jopa mahdotonta?   

Miten julkisella rahalla tehtyä aikuiskoulutusta pitäisi arvottaa? Olennaista on, nostaako koulutus työllisyyttä ja koulutustasoa. Eli tuottaako koulutus sitä osaamista, mitä työmarkkinat näyttävät tarvitsevan.  

Muutama fakta ammattikorkeakoulujen näkökulmasta:

  1. Vuonna 2024 AMK-tutkintokoulutuksessa aloittaneiden uusien opiskelijoiden mediaani-ikä oli 25 vuotta.
  2. AMK-tutkintokoulutuspaikan vuonna 2024 vastaanottaneista ensikertaisia hakijoita oli 75 prosenttia eli he ovat opiskelijoita, jotka nostavat koulutustasoaan ja suorittavat ensimmäistä korkeakoulututkintoaan.
  3. Ammattikorkeakouluissa on myös paljon aloja, joille tyypillisesti tulevat alanvaihtajat. Tämä on toivottavaa erityisesti silloin, kun koulutus kohdistuu työvoimapula-alalle tai työt näyttävät olevan vähissä alkuperäisellä alalla.
  4. Yli puolet ammattikorkeakouluista aloittavista tulee ammatillisen väylää pitkin eli heillä on taustallaan ammatillinen koulutus. He tulevat opiskelemaan pääsääntöisesti oltuaan työelämässä jo useamman vuoden. Tällä kombolla he ovat erittäin haluttua työvoimaa, ja usein todella motivoituneita opiskelijoita.
  5. Nyt aloitus ammattikorkeakouluissa lykkääntyy liian monella liian monta vuotta. Ensikertalaisuuskiintiö nostaa opintojen aloittamisikää. Moni kokeilee pääsyä yliopistoon. Aiemmin tällainen opiskelija olisi onneaan kokeillessaan ehtinyt parissa vuodessa tekemään tutkinnon lähes valmiiksi. Tässä kohtaa tutkinto on ollut helppo päättää tehdä loppuun.  

Lisäksi pari koulutuspoliittista ajatusta:

  1. Syy, miksi haluamme korkeasti kouluttaa nykyistä suuremman osuuden ikäluokasta on selvä: heidän työllisyytensä ja tuottavuutensa on parempaa. Haluamme Suomeen korkean jalostusarvon työpaikkoja, ja sellaisia investointeja vetää puoleensa osaava työvoima.
  2. On totta, jos valmistumisikä venyy OECD-mittauspisteen (25-34 vuotta) yli ei valmistunut enää kaunista juuri tätä koulutustasotilastoa. Tästä huolimatta esimerkiksi 35 vuotta täyttäneellä valmistuneella on yli 30 vuotta työuraa jäljellä! Eli aikaa olla tuottavampi, ja todennäköisemmin työllinen. Tämä ei todentotta ole tilastollisesti ja kansantaloudellisesti yhdentekevää. Puhumattakaan inhimillisistä ulottuvuuksista, sekä välillisistä vaikutuksista esimerkiksi perheellistymiseen tai kyvykkyyteen muuttaa työn perässä.
  3. Merkittävin nykytilan taustalla oleva koulutuspoliittinen linjaus on ollut suunnata puolet ikäluokasta ammatilliseen koulutukseen. Sitä on työelämäjärjestöjen vaatimuksesta kehitetty jatkuvasti enemmän työpaikalla tapahtuvaksi, ja vähemmän yleisiä valmiuksia antavaksi.  Työllisyys on koulutustarpeen vaatimuksista huolimatta pysynyt niin kutsutusti maltillisena. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllisyysaste vuosi valmistumisen jälkeen vuosina 2017–2022   oli 67 prosenttia ja vertailun vuoksi AMK-tutkinnon suorittaneiden osalta vastaava luku oli 86 prosenttia.

Ida Mielityinen
toiminnanjohtaja
Arene ry

Jaa

Lisäleikkaukset ammattikorkeakouluista olisivat täysin kohtalokkaita koulutuksen laadulle

Tekijä
Arenen viestinta
-
0
Stack of books with laptop on wooden table
Adobe Stock - BillionPhotos.com

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta leikattiin heti hallituskauden alussa merkittävästi. Ammattikorkeakoulujen tilanne on erityisen tukala, sillä niiden rahoitusta on leikattu rajusti jo aiemmin. Reaalinen perusrahoitus on laskenut vuodesta 2011 yli 200 miljoonalla eurolla ja samaan aikaan tutkintotavoitteet ovat lähes kaksinkertaistuneet.

Ammattikorkeakoulujen tehtävä korkeakoulutuksessa on erityinen monella tapaa, ja kattava ennakointitieto kertoo niiden tuottaman osaamisen olevan tulevaisuudessa erityisen haluttua. Ammattikorkeakouluille on sälytetty koulutustason nostossa vaativin rooli sekä määrällisesti että opiskelijajoukon heterogeenisyyden kautta. Uusista korkeakouluopiskelijoista jo 2/3 aloittaa opinnot ammattikorkeakoulussa. Leikkauksista huolimatta ammattikorkeakouluista valmistuu lähes kaksinkertainen määrä osaajia vuosittain yliopistoihin verrattuna.

Vuoden 2025 kehysriihi lähestyy. Petteri Orpon hallitus on kuvannut puoliväliriihtä kasvuriiheksi, jossa hallituksen tavoitteena on löytää eväitä Suomen kasvun vahvistamiseksi. Lähestulkoon kaikki tahot yhteiskunnassa ovat nimenneet osaajapulan keskeiseksi kasvun esteeksi ja koulutustason noston ratkaisuksi. Ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat täysin ratkaisevassa asemassa myös uusien T&K-panosten vaikuttavuuden saavuttamisessa.

Julkisen talouden heikko tilanne sekä aiemmin sovitut opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalle sovitut leikkaukset pelottavat myös korkeakoulukenttää. Esimerkiksi indeksin puolittainen jäädyttäminen sopimuskaudeksi 2025–2028 tarkoittaisi ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen reaalisen tason laskua noin 40 miljoonalla eurolla.

Hallitus on jo leikannut ammattikorkeakoulujen rahoitusta tällä hallituskaudella

 – Ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta on tällä hallituskaudella leikattu jo hallitusohjelmassa tehtyjen päätösten perusteella. Lisääntyneet tavoitteet ja opiskelijamäärien kasvu huomioiden ovat leikkaukset paljon euromääräänsä suurempia, toteaa Arenen puheenjohtaja ja Metropolian rehtori-toimitusjohtaja Riitta Konkola.

Aiemmin tällä hallituskaudella tehtyjen päätösten perusteella ammattikorkeakoulujen reaalinen perusrahoitus tulee laskemaan vuoteen 2028 mennessä yhteensä yli 32 miljoonalla eurolla, joka vastaa noin 1 700 tutkinnon vuosittaista rahoitusta.

Hallitus leikkasi ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta muun muassa vedoten hallituskauden aikana mahdollistettaviin uusiin rahoituslähteisiin eli EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksuihin ja avoimen korkeakoulujen maksujen korottamisella. Vuonna 2024 ammattikorkeakoulujen rahoitusta leikattiin pysyvästi 12 miljoonalla eurolla vedoten sote-alan harjoittelukorvausten siirtoon sosiaali- ja terveysministeriön kehykseen. Muilla koulutusmuodoilla vastaava valtion rahoitus harjoittelukorvauksiin ei ole leikannut perusrahoitusta. 

– Lisäleikkausten kohdentaminen ammattikorkeakoulutukseen tilanteessa, jossa rahoituspohja pienenee ja tutkintotavoitteita kasvatetaan entisestään, olisi kohtalokasta koulutuksen laadulle, toteaa Konkola.

Jaa

Ammattikorkeakoulututkinto vastaa työelämän vaatimuksiin: Alumnit tyytyväisiä urakehitykseensä

Tekijä
Arenen viestinta
-
0
Portrait of young successful entrepreneur woman standing over modern company office building. Startup, vision and female empowerment
Adobe Stock - Xavier Lorenzo

Tuoreet tulokset ammattikorkeakoulutuksesta valmistuneiden kokemuksista tutkinnoistaan ovat erittäin positiivisia: 87 prosenttia alumneista on tyytyväisiä tutkintoonsa ja työuraansa. Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden tyytyväisyyttä ja kokemuksia koulutuksestaan selvitetään säännöllisesti Uraseurantakyselyllä. Koulutus on valmistuneiden kokemuksen mukaan vastannut työelämän vaatimuksia ja antanut hyvät valmiudet oman alan tehtäviin. Vain 2 prosenttia vastaajista oli työttömänä. Ammattikorkeakoulut onnistuvat saavuttamaan koulutukselle asetetut tavoitteet vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta.

– Koulutus oli väylä omaan haaveammattiini ja olen edennyt urapolulla haluamaani suuntaan, kertoo vuoden 2019 alumni, ja kiteyttää näin kyselyn perusviestin.

Tämänkertaisessa kyselyssä selvitettiin vastaajien tunnistamia osaamistarpeita erityisesti avoimien vastausten perusteella. Tämä analyysi tarjoaa ennakointitietoa työelämän muutoksista ja vaatimuksista.

Korkeakoulututkinto on merkittävästi parantanut vastaajien uramahdollisuuksia ja tarjonnut arvokkaita käytännön taitoja, jotka ovat auttaneet uralla etenemistä. Vastauksissa korostuvat ammatillinen osaaminen, viestintä- ja vuorovaikutustaidot sekä kansainvälisyysosaaminen. Lisäksi esiin nousevat työelämän uudet vaatimukset, kuten tekoälyn hyödyntäminen ja kestävyysraportointi.

Uraseurantakysely lähetetään vuosittain kaikille ammattikorkeakoulun ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. Kyselyyn vastasi syksyllä 2024 yhteensä 11600 (42 prosenttia) vuonna 2019 valmistunutta. Kyselyllä saadaan tietoa tutkinnon suorittaneiden työllistymisestä, urapoluista, lisäkouluttautumisesta sekä tyytyväisyydestä työuraan ja tutkintoon. Tulokset antavat arvokasta tietoa koulutuksen kehittämisestä ja työelämän uusista osaamistarpeista.

Ammattikorkeakoulujen uraseurantaverkosto järjestää yhdessä Arenen kansaan 19.3.2025 klo 13:00 tulosseminaarin valtakunnallisen uraseurantakyselyn tuloksista (lisätietoa).

Lisätietoja:

Ida Mielityinen, toiminnanjohtaja Arene ry, p. 050 594 0731, ida.mielityinen@arene.fi

Tutkimuksen osalta: Tina Lauronen, tutkija, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr, tina.lauronen(a)otus.fi

Kyselyn osalta: Satu Helmi, Uraseurantaverkoston puheenjohtaja, Turun ammattikorkeakoulu, p. 050 5985563, satu.helmi(a)turkuamk.fi

Uraseurantakyselyn tuloksia ja lisätietoa: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen ja töissä.fi palvelu sekä www.amk-uraseurannnat.fi nettisivutoissä.fi

Jaa

Arenen lausunto hallituksen esityksestä patenttilaiksi

Tekijä
Arenen viestinta
-
0
books in colored covers swirl on a blue background, copy space
Adobe Stock - Rara

Esitetyt muutokset ja uudistukset ovat positiivisia ja prosessia selventäviä. Uusi laki pyrkii luomaan olosuhteet, jotka kannustavat korkeakouluja rohkeaan innovaatiotoimintaan, uudistumiseen sekä kansainväliseen kasvuun. Tämä tukee vahvasti korkeakoulujen roolia tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Lisäksi selkeämpi ja ajantasaisempi patenttilainsäädäntö helpottaa innovaatiotoimintaa tarjoamalla paremman oikeusvarmuuden ja vähentämällä hallinnollista taakkaa.

Arenen lausunto hallituksen esityksestä patenttilaiksi >>

Jaa
123...97Sivu 1 / 97

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry on korkeakoulupolitiikan edunvalvoja ja vaikuttaja sekä ammattikorkeakoulujen yhteistyöfoorumi. Arene palvelee ammattikorkeakouluja luomalla edellytyksiä korkeatasoiselle työelämälähtöiselle korkeakoulutukselle ja TKI-toiminnalle.

Ota meihin yhteyttä: info@arene.fi

SUOSITUIMMAT SISÄLLÖT

SUOSITUIMMAT KATEGORIAT

© 2023 Designed by G-Media Group