Koti Blogi

Hallitusohjelma lataa ammattikorkeakouluille paljon tavoitteita, mutta koulutuksen rahoitus vähenee

0

Suomi sai uuden hallituksen, kun kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien muodostama koalitio nousi virallisesti valtaan. Petteri Orpon johtaman hallituksen ohjelma painottaa vahvasti valtiontalouden sopeuttamista, erityisesti leikkaamalla menoja. Suurimmat leikkaukset kohdistuvat odotetusti sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaaliturvaan, mutta myös koulutussektorille kohdistuu leikkauksia koulutuksen erityissuojeluksesta huolimatta.

Hallitusohjelma on korkeakoulutuksen näkökulmasta kaksiteräinen miekka. Ohjelmassa esitetään merkittäviä leikkauksia ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen sekä kiristetään toimintaedellytyksiä ja ohjausta. Toisaalta ohjelmassa on sitouduttu korkeakoulutettujen määrän lisäämiseen, kansallisen TKI-rahoituksen kasvattamiseen sekä parantamaan korkeakoulujen kyvykkyyksiä hankkia tuloja uusista rahoituslähteistä. Kirjaukset jäävät kokonaisuuden kannalta kuitenkin pakkasen puolelle; ohjelmassa on paljon tavoitteita, mutta vähän villoja.

Koulutustaso nosto ei onnistu hallitusohjelman keinoilla – ammattikorkeakouluilta leikataan yli 100 milj. € vuosien 2024–2028 aikana

Orpon hallitus on ohjelmassaan sitoutunut koulutuspoliittisessa selonteossa sovitun mukaisesti nostamaan korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä 50 prosenttiin ikäluokassa vuoteen 2030 mennessä. Koulutustason nostoa tavoitellaan hallitusohjelmassa lisäämällä aloituspaikkoja erityisesti kasvukeskuksiin ja työvoimapula-aloille, kuten sosiaali- ja terveysalla sekä vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeisiin.

Hallitusohjelmassa ei käytännössä esitellään lainkaan keinoja, joilla aloituspaikkamäärien lisääminen rahoitettaisiin. Yksi todennäköinen keino aloituspaikkojen resursoinnille on kansainvälisten opiskelijoiden poistaminen julkisen rahoituksen piiristä, joka vapauttaa OKM:n arvion mukaan 68 milj. €/v nykyiset lukuvuosimaksut huomioiden. Hallitusohjelmassa on linjattu, että täyskatteellisuuteen siirryttäessä perusrahoituksesta leikataan korkeakouluilta 20 milj. €. Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti OKM:n laskelmaan, sillä Arenen ammattikorkeakoululle tekemän kyselyn mukaan ammattikorkeakoulut käyttävät nykyisten stipendikäytänteiden mukaisesti reilusti yli puolet lukuvuosimaksuista koulutuksen järjestämisen kustannuksiin. Lukuvuosimaksuja maksavista opiskelijoista saatavat perusrahoituksen eurot siis kohdentuvat merkittävästi jo nyt suomalaisten kouluttamiseen.

Lukuvuosimaksu-uudistuksen lisäksi myös avoimen hinnoittelun uudistamisen ”hintana” leikataan korkeakoulujen perusrahoitusta 15 milj. €. Ammattikorkeakoulujen järkytykseksi myös sote-alan harjoittelukorvausten siirto STM:n kehykseen leikkaa ammattikorkeakoulujen rahoitusta 12 milj. €. Ohjelman linjausten perusteella ammattikorkeakouluilta leikataan yli 100 milj. € vuosien 2024–2028 aikana.

Todennäköistä onkin, että aloituspaikat ammattikorkeakouluissa vähenevät ensi vuodesta lähtien. Syy tälle on nyt tehtävät rahoitusleikkaukset ja Marinin hallituksen aikana annettujen määräaikaisten lisäaloituspaikkarahoitusten päättyminen. Lisäaloituspaikkojen poistuminen tiputtaa ammattikorkeakoulujen rahoitusta laskennallisesti vielä 20 milj. €, jolloin yhdessä leikkausten kanssa ammattikorkeakoulujen rahoitustaso on nykyuraa noin 50 milj. € pienempi vuonna 2027.

Ammattikorkeakoulujen kyky ylläpitää nykyisiä aloituspaikkamääriä ei ole mahdollista ilma pysyvää perusrahoituksen lisäystä. Joustonvara on jo käytetty vanhojen leikkausten vuoksi, kun ammattikorkeakoulujen tutkinnon hinta rahoitusmallissa on laskenut lähes puolella viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Koska uusia aloituspaikkoja ei hallituksen toimilla voida lisätä, keinoja etsitään ensimmäisen tutkinnon priorisoinnoista ja ensikertaisten hakijoiden aseman vahvistamisesta opiskelijavalinnassa. Samantasoisen tutkinnon suorittaneiden henkilöiden opinto-oikeuksien rajaaminen ei kuitenkaan yksin vapauta merkittävästi aloituspaikkoja, mutta aiheuttaa esteitä esimerkiksi sote-alan osaajapulaan vastaamiseksi. Korkeakoulupaikan vastaanottaneiden henkilöiden mahdollisuus vaihtaa koulutusalaa tai korkeakoulua vie sekin resursseja ja aloituspaikkoja, vaikka alan tai korkeakoulun vaihto toteutetaan muun kuin normaalin opiskelijavalinnan kautta.

Korkeakoulujen halutaan tehostavan opintojen läpäisyä. Rahoitusmallia esitetään muutettavaksi suuntaan, jossa kannusteita läpäisyn parantamiseen voidaan vahvistaa. Tämä ei ole helppoa, koska jo nyt rahoitusmallissa kaikki tutkinto-opiskelijoista tuleva rahoitus perustuu suoritettuihin tutkintoihin. Lisäksi korkeakouluja palkitaan jo nyt tavoiteajassa valmistumisesta.

Sitoutuminen parlamentaarisen TKI-tavoitteisiin tärkeää, mutta rahoituksen kohdentaminen vielä tärkeämpää

Positiivisena asiana hallitusohjelmassa on hallituksen sitoutuminen TKI-rahoituslakiin ja parlamentaarisesti sovittuun TKI-suunnitelmaan. Ohjelman T&K-rahoituksen lisäyksiä koskevassa kirjauksessa ensimmäisenä rahoituskohteena mainitaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehtävä perus- ja soveltava tutkimus.

Ammattikorkeakoulut pitävät keskeisenä, että TKI-rahoituksen lisäyksestä osa kohdistetaan suoraan korkeakoulujen perusrahoitukseen. Ammattikorkeakouluille keskeinen este TKI-toiminnan laajentamisessa on perusrahoituksen puute ja heikentää kykyä hakea ulkoisia rahoituksia esimerkiksi EU:n puiteohjelmassa olevista rahoituslähteistä kuten Horisontti Euroopasta. Merkittävä osa rahoittajista edellyttää korkeakouluilta omavastuuosuuksia, minkä lisäksi ammattikorkeakoulujen tulee kyetä pitämään kiinni henkilöstöstään omalla rahoituksellaan yli hankekausien. Esimerkiksi rakennerahastohankkeiden päätösten viivästyminen yli kahdella vuodella on pakottanut ammattikorkeakoulujen käynnistämään hankkeita täysin omalla rahoituksella.

Ohjelman kirjaus kohdentaa T&K-rahoitus erityisesti tutkimus-yritys-yhteistyöhön on erinomainen tavoite, jonka onnistuminen edellyttää TKI-rahoitusta tarjoavien organisaatioiden rahoitusinstrumenttien uudistamista ja uudelleenkohdentamista. Rahoitusta tulee kohdistaa instrumentteihin, jotka edellyttävät yhteistyötä korkeakoulujen ja muiden tutkimusorganisaation ja yritysten välillä. Esimerkiksi Business Finlandin rahoituksen painopistettä tulee siirtää merkittävästi Co-creation ja Co-innovation -rahoitusten suuntaan. Rahoitusta on kohdennettava koko TRL-asteikolle.

Tohtorikoulutuksen kehittäminen taas suorastaan huutaa ammattikorkeakoulujen kädenjälkeä. Ammattikorkeakoulut kouluttavat tohtoreita jo tällä hetkellä yhteistyössä sekä suomalaisten että kansainvälisten yliopistojen kanssa, kun oma tohtorikoulutus ei ole mahdollista. Vain ne voivat tarjota uskottavasti kaivattua työelämälähtöistä uudistamista tohtorikoulutukseen.  

Varhaiskasvatuksen osaajapulaan helpotusta ammattikorkeakoulujen avulla

Hallitusohjelman yksi selkeä valopilkku on ohjelman varhaiskasvatusta koskevat kirjaukset. Ammattikorkeakoulujen tuottaman osaamisen tunnistaminen vahvistuu, kun varhaiskasvatuslaki avataan ja sosionomien roolia varhaiskasvatuksessa parannetaan. Lisäksi sosionomi YAMK-tutkinnon suorittaneet saavat jatkossa kelpoisuuden toimia päiväkodinjohtajina.

Samuli Maxenius

Erityisasiantuntija

Arene ry

Jaa

Varhaiskasvatuksen osaajapulan ratkaisemisessa tarvitaan ammattikorkeakouluja

0

Varhaiskasvatus kärsii kroonisesta osaajapulasta. Vuonna 2018 voimaan tulleessa varhaiskasvatuslaissa korkeakoulutettujen osuutta päiväkotien henkilöstömitoituksessa kasvatettiin kahteen kolmasosaan koko henkilökunnasta. Muutos on entisestään kasvattanut korkeakoulutettujen varhaiskasvatuksen ammattilaisten kysyntää.

Uudessa varhaiskasvatuslaissa sosionomien roolia varhaiskasvatuksen tehtävissä heikennettiin. Aiemmin varhaiskasvatukseen suuntautuneet sosionomit saivat varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden, ja heillä oli laissa turvattu asema osana henkilöstömitoitusta. Uuden lain myötä sosionomit menettivät oikeuden opettajan nimikkeeseen ja tilalle luotiin uusi varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus. Varhaiskasvatuksen sosionomeille ei uudessa laissa turvattu asemaa päiväkotien henkilöstömitoituksissa, kuten tehtiin varhaiskasvatuksen opettajille.  

Varhaiskasvatuslain uudistuksessa sosionomin tehtävänkuvaksi maalattiin moniammatillinen työ ja perhetyö eikä sosionomeilla nähty olevan selkeää roolia lapsiryhmissä toimimiselle. Tutkinnot kuitenkin sisältävät laajasti lapsiryhmän ohjauksen, hyvinvointityön, ongelmia ennaltaehkäisevän työn ja sosiaalipedagogiikan oppisisältöjä. Ymmärryksen puute sosionomien osaamisesta näkyy siten myös lain henkilöstömitoituksessa ja koulutustarpeiden arvioinnissa.

Laissa sosionomit menettivät myös uraetenemismahdollisuutensa, kun päiväkodin johtajan pätevyysvaatimuksesi asetettiin kasvatustieteiden maisterin tutkinto. Tällä hetkellä päiväkodin johtajina toimii paljon ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tehneitä sosionomeja. Tämä on luonnollista, sillä YAMK-tutkinto valmentaa juuri tällaiseen johtamis- ja kehittämistyöhön. Päiväkodin johtajaksi haluavan sosionomin olisikin tulevaisuudessa suoritettava sekä kasvatustieteen alempi että ylempi korkeakoulututkinto saadakseen kelpoisuuden, sillä yliopistojen kasvatustieteiden laitokset eivät ole tosiasiallisesti huolineet sosionomeja maisteriohjelmiinsa ilman kandidaatin tutkintoa tai sitä vastaavien yliopisto-opintojen suorittamista. Lakimuutos tukki sosionomeilta uraetenemisen väylät.

Vuonna 2021 sosionomeja valmistui ammattikorkeakouluista 2 367 ja varhaiskasvatuksen opettajia yliopistoista 552. Aiemmin sosionomiopiskelijoista noin neljännes on suuntautunut opintojensa aikana varhaiskasvatuksen tehtäviin. Arenen ammattikorkeakouluille tekemän kyselyn mukaan varhaiskasvatuksen suuntautumisen valinneiden opiskelijoiden määrä on romahtanut tänä vuonna. Varhaiskasvatuksen suuntautumisen valinneiden määrä on laskenut tänä vuonna noin kolmannekselle vuoden 2018 jälkeen. Varhaiskasvatuslain esitöissä arvioitiin, että osaajatarve ratkaistaan kaksinkertaistamalla varhaiskasvatuksen opettajakoulutus yliopistoissa eikä sosionomikoulutuksen määrää tarvitse lisätä. Arvio kuvaa hyvin, että lain tarkoituksen oli heikentää sosionomien asemaa varhaiskasvatuksessa.

On selvää, ettei uuden varhaiskasvatuslain henkilöstömitoitusten saavuttaminen ole mahdollista ilman sosionomien koulutusmäärien kasvattamista ja aseman vahvistamista lainsäädännössä. Rahoitusta on siis kohdennettava myös sosionomikoulutukseen, sillä varhaiskasvatuksen henkilöstön eläköityminen ja alanvaihto on ennakoitua suurempaa. Sosionomien asemaa laissa tulee taas vahvistaa, jotta sosionomiopiskelijat haluavat myös jatkossa suuntautua varhaiskasvatuksen tehtäviin ja työllistyä alalle valmistuttuaan. Varhaiskasvatuksen sosionomin koulutus nimittäin antaa pätevyyden toimia myös muissa sosionomien lakisääteisissä tehtävissä.

Varhaiskasvatuksen osaajapulan ratkaisemiseksi tarvitaankin seuraavia toimenpiteitä:

  • Nopein, yksinkertaisin ja varmin tapa ratkaista kestämätön tilanne on palauttaa sosionomeille oikeus varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin. Tällöin laissa voidaan luopua varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvasta.
  • Toinen vaihtoehto on muuttaa päiväkodin henkilöstön rakennetta koskevaa pykälää (37 §) siten, että kolmasosalla henkilöstöstä tulee olla varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus.
  • Päiväkodin johtajaa koskevaa pykälää (31 §) muutetaan siten, että myös sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittanut henkilö on kelpoinen toimimaan päiväkodin johtajana. Ylemmät AMK-tutkinnot ovat juuri johtamis- ja kehittämisvalmiuksia tuottavia koulutuksia.
  • Osaajapulan ratkaisu edellyttää myös varhaiskasvatuksen sosionomien koulutusmäärien kasvattamista. Sosionomikoulutukseen tulisi kohdentaa erillisrahoitusta vähintään 300 aloituspaikan lisäämiseksi ammattikorkeakouluissa. Samoin kuntia tulisi kannustaa ostamaan sosionomikoulutusta tilauskoulutuksena lastenhoitajien koulutustason nostamiseksi sekä mahdollistaa sosionomikoulutuksen ostaminen työvoimakoulutuksena.

Samuli Maxenius

Erityisasiantuntija

Arene ry

Jaa

Changes in the student admission process, but selections made despite coronavirus

0

Universities of applied sciences will replace the entrance examinations of this spring’s first joint application process planned for April with admissions based on school performance and selection assignments. This is done in response to Finland’s decision to close its borders as part of the measures to combat the coronavirus pandemic. This decision was made in a rectors’ conference held on Tuesday 17 March.

During this state of emergency, international students would be prevented from participating in entrance examinations in Finland. As travel restrictions and quarantines also apply to a number of other countries, organising the examinations is also no longer possible outside Finland’s borders. Thankfully, the FINNIPS network of Finland’s universities of applied sciences has already previously organised examinations in ten different countries.

Instead of entrance examinations, universities of applied sciences will rely on applicants’ school performance and selection assignments in making selections on candidates applying for foreign-language education. The results of the FINNIPS network’s entrance examinations arranged outside Finland, will, however, be acknowledged in the student selection.

The selection of students based on their school performance will take into account applicants seeking admission based on their matriculation examinations and vocational upper secondary qualifications similarly as in the spring’s second joint application.

Preparations of the selection assignment and an online interview possibly connected with this will continue in the network of managers of academic affairs of universities of applied sciences.

The second joint application process to universities of applied sciences will begin on Wednesday 18 March. More than half of the intake places will be filled based on the applicants’ school performance. If the entrance examination for universities of applied sciences planned for the beginning of June cannot be organised due to the coronavirus epidemic, universities of applied sciences will make some other arrangements for selecting applicants.

Jaa

CampusOnline ja Savonia – strategista nerokkuutta vai sattumien summa?

0

Kilsoja amk-kentässä on allekirjoittaneelle kertynyt jo sen verran että varsin harvoin koen tulleeni yllätetyksi, näin pääsi kuitenkin käymään kesän 2019 CampusOnline-tilastojen kolahtaessa sähköpostiin. Eniten suoritettujen opintojaksojen TOP10:ssä oli yhdeksän Savonian opintojaksoa. Kaikkiaan Savonian tarjoamia opintoja suoritettin 18 750 opintopistettä, joka vastaa noin 35 % kaikista kesällä 2019 CampusOnlinessä suoritetuista opintopisteistä. Miten tässä näin pääsi käymään?

Kesällä 2019 ammattikorkeakoulujen yhteisessä portaalissa oli opintojaksoja tarjolla yhteensä 513. Savonian opintojaksoja opiskelijoilla oli valittavana 40 kappaletta eli hieman alle 8 % kokonaismäärästä. Tämän jälkeen alkoikin varsinainen ilotulitus: kymmenen suosituimman opintojakson joukossa kuusi Savonian opintojaksoa ja joista neljä koko portaalin suosituimpia.

Otsikkoon viitaten olisi tietenkin kiusaus todeta, että kyseessä on pitkäjänteinen strateginen nerokkuus En toki tätäkään täysin sulje pois. mutta ehkä kuitenkin pitkäjänteisyys liittyy enemmän systemaattiseen kehittämiseen ja uskoon valitun linjan jatkuvuudesta. 

Korkeakoulujen välisen opintotarjonnan juuret ulottuvat Savonialla varsin kauas. Ennen CampusOnlinea ja sitä edeltänyttä Turun ammattikorkeakoulun synnyttämää kesäopintoportaalia tarjosimme opintoja usean vuoden ajan ristiin Karelian ja Saimaan-ammattikorkeakoulun välillä. Periaate oli sama, rahaa ei vaihdettu ja byrokratia pyrittiin pitämään matalana – toisin kuin samaan aikaan hiipumassa olleessa Virtuaali-amk –verkostossa.

Opiskelijoiden laaja kiinnostus oman ammattikorkeakoulun tarjontaa laajentavaa opintotarjontaa kohtaan oli jo tuolloin havaittavissa, vaikka tekniset ratkaisut tarjonnan esittämisessä, ilmoittautumisissa, opintojaksoille rekisteröitymisissä ja arviointitietojen toimittamisessa olivat vahvasti kehitysvaiheessa. Tämä yhteinen historia opintojen ristiintarjonnassa pohjusti, että siirtymä koko ammattikorkeakoulukentän kattavaan tarjontaan ei tuntunut kovinkaan isolta hypyltä vaan enemmänkin luonnolliselta jatkumolta.

Toinen selittävä tekijä murskaavien tulostemme takana on ennakkoluulottomat ja kehittymishakuiset opettajat.  Valtakunnalliseen tarjontaan tähtäävien verkko-opintojaksojen toteuttamista on pyritty tukemaan riittävällä resursoinnilla ja tarvittaessa myös lomajaksojen yksilötasoisella rytmittämisellä. Savoniassa on parin vuoden ajan toteutettu työaikasuunnittelussa kokonaisvaltaista suunnittelua, joka varmasti osaltaan on tuonut kaivattuja joustoja.

Erinomaisena tukena on toiminut myös eAMK-hanke, jonka tuottamat koulutukset, materiaalit ja verkko-opintojaksojen laatukriteerit ovat kehittäneet ja yhtenäistäneet CampusOnline-tarjontaa. Savonian kesän 2019 CampusOnline-opinnoista antoi palautetta yhteensä 2066 opiskelijaa. Kysymykseen ”Olen kokonaisuutena tyytyväinen opintojaksoon” vastusten keskiarvo oli 4,3/5 mikä oli myös palautekyselyn kaikkien kysymysten keskiarvo. Ei huono.

Tilastojen mukaan CampusOnline-portaalissa oli kesäjakson aikana kävijöitä kaikkiaan yli 83 000 ja suoritettuja opintopisteitä lähes 54 000. Tämä kertoo ensinnäkin siitä, että opiskelijat näkevät kiinnostavana mahdollisuutena syventää ja laajentaa osaamistaan täydentämällä oman korkeakoulun tarjontaa valitsemalla opintoja yhteisestä tarjonnasta. Toiseksi mahdollisuus opintojen suorittamiseen omaan tahtiin koetaan mielekkäänä.

Opiskelijat ovat tässä suhteessa ilmaisseet mielipiteensä, viesti on selvä ja vahva. Nyt onkin paikallaan kysyä vastaammeko me ammattikorkeakouluina tähän toiveeseen parhaalla mahdollisella tavalla. Niin meillä Savoniassa kuin monessa muussakin korkeakoulussa esimerkiksi opetussuunnitelmien rakenteet ja jähmeät hyväksilukukäytänteet estävät varsin tehokkaasti CampusOnlinen hyödyntämisen muuna kuin valinnaisia opintoja tarjoavana kesäportaalina. Mikäli portaalia halutaan aidosti hyödyntää ympärivuotisen opiskelun tukena, ajaudutaan väistämättä profiili-ja työnjakokeskusteluihin. Kukahan tuota Pandoran lippaan kantta haluaa raottaa?

CampusOnline on ollut menestystarina. Näin voidaan todeta, vaikka olemme vasta alkumatkassa opiskelijoita laajasti hyödyntävän yhteisen opintotarjonnan rakentamisessa. Mahdollisuuksia on valtavasti, mutta nähtäväksi jää onko meillä näiden hyödyntämisen edellyttämää kaukonäköisyyttä ja ennakkoluulottomuutta.   Oman varjonsa kehitykselle levittää myös rahoitusmallin uudistuminen. Korkeakoulujen välisten yhteistyöopintojen rahoitusosuuden kutistaminen yhteen prosenttiin johtaa nopeasti tilanteeseen, jossa yhteistyöopintojen tuottamisen kannattavuutta joudutaan kriittisesti arvioimaan. Tällöin häviäjiä ovat nimenomaan opiskelijat.  

Yllättävää kehitystä saattaa kuitenkin tapahtua yliopistojen tarjoamien ristiin opiskelun mahdollisuuksien suhteen. Siinä missä ammattikorkeakoulujen rahoituksessa yhden yhteistyöopintopisteen arvon ennakoidaan painuvan reilusti alle sadan euron, yliopistojen rahoituksessa vastaavan yhteistyöpisteen arvo vuoden 2018 tuotetuilla yhteistyöopintopistemäärillä on 2021 rahoituksessa noin 750 euroa. Tästä kannattaa vinkata naapuriyliopistolle.

Savonia haluaa olla vastuullisesti vaikuttava ammattikorkeakoulu. Otamme nöyrästi opintoihimme kohdistuneen kiinnostuksen vastaan ja toivomme jatkossakin pystyvämme tuottamaan laajasti oppimisen kokemuksia niin Savonian omille opiskelijoille kuin laajemminkin jatkuvan oppimisen tarpeisiin.

Esa Viklund
kehittämispäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu 

Jaa

Korkeakoulut tasaveroisesti tietosuojalakiin

0

Korkeakoulut on huomioitava tasaveroisesti uudessa tietosuojalaissa esittää Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa uudesta tietosuojalaista.

Eurooppalaisen tietosuoja-asetuksen mukaan tietosuojarikkomuksesta voidaan määrät seuraamusmaksu. Kansallisen lakiesityksen mukaan maksu koskisi ammattikorkeakouluja, mutta ei yliopistoja. Syy erilaiseen kohteluun on, että ammattikorkeakouluja ei lakiesityksessä tulkita itsenäisiksi julkisoikeudellisiksi laitoksiksi.

EU:n eri direktiiveissä julkisoikeudellisilla laitoksilla tarkoitetaan organisaatioita, jotka on perustettu vastaamaan yleisen edun mukaista tarvetta eikä niissä pääasiallisesti harjoiteta kaupallista tai teollista toimintaa. Lisäksi kysymys on pääasiallisesti valtion rahoittamasta toiminnasta.

Näillä perusteilla kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat Suomessa julkisoikeudellisia laitoksia, Arenen lausunnossa todetaan.

Arenen lausunto kokonaisuudessaan (pdf)

Jaa

Ammattikorkeakoulut ovat jo kantaneet osansa koulutusleikkauksista – huoli Suomen tulevaisuudesta kasvaa

0
Decline of euro exchange rate. Scissors cut dollars banknote.
AdobeStock - 9dreamstudio

Suomen julkisen talouden tilanne on erittäin vaikea. Hallitusohjelmassa sovitun, yli kuuden miljardin euron sopeutustavoitteen päälle joudutaan etsimään uusia sopeutuksia. Näitä säästöjä ei pidä hakea ammattikorkeakoulujen rahoituksesta.

Ammattikorkeakoulujen rahoitustaso ei ole kehittynyt riittävällä tavalla suhteessa niille asetettuihin tutkintotavoitteisiin. Hankala kehitys on jatkunut jo useamman hallituskauden ajan, ja tämä vaikeuttaa kunnianhimoisten koulutustasotavoitteiden saavuttamista.

On tärkeää, että ammattikorkeakouluille turvataan riittävät resurssit vaativan koulutustehtävän hoitamiseen. Samalla kun koulutusmääriä kasvatetaan, on niitä vastaavasti löydyttävä myös rahoitusta.

Ammattikorkeakoulutuksella on valtava merkitys Suomen koulutustason nostamisessa. Merkitystä kuvaa se, että niissä aloittaa vuosittain jo lähes kaksikertainen määrä uusia opiskelijoista yliopistoihin verrattuna.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on myös osoittanut uusiin aloituspaikkoihin uutta rahoitusta. Tätä rahoitusta kohdistetaan ammattikorkeakoulutukseen, mutta mittakaava ei riitä suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin.

Ammattikorkeakouluilla on vielä erityinen rooli toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneiden korkeakoulutuksessa. On koulutustasotavoitteemme kannalta todella tärkeää, että mahdollisimman moni nuori saavuttaa riittävät tiedot ja taidot korkeakouluopinnoissa pärjätäkseen.

Myös ammattikorkeakoulujen roolia soveltavan tutkimuksen tekijöinä on syytä vahvistaa. Hallitus kirjasi budjettiriihessä Business Finlandille uudesta roolista ammattikorkeakoulujen ja yritysten yhteistyössä tehtävän tutkimuksen rahoittajana. Tämä on hyvä alku, mutta lisää tarvitaan. Ammattikorkeakoulujen potentiaalia ei pidä hukata.

Eduskunnan ammattikorkeakouluverkoston (Takki-verkosto) jäseninä vetoamme, että Suomessa pidetään huolta ammattikorkeakoulujen mahdollisuuteen kouluttaa asiantuntijoita, joiden osaaminen kestää työelämän muutokset. Laadukkaaseen korkeakouluosaamiseen kuuluu vahva oma tutkimus- ja kehittämistoiminta.

Jaa

Tohtorikoulutus ammattikorkeakouluihin – ”Tarvitaan vain päätöksiä ja päättäjiä, joilla on rohkeutta edistää Suomen kilpailukykyä uudistumisen kautta. ”

0

Uusi tohtorikoulutuksen laajentamisohjelma on alkamaisillaan. Tavoitteet ovat kunnianhimoiset ja rahoitus hyvällä tasolla 255 miljoonaa euroa. On toivottavaa, että tuloksia saadaan aikaan ja Suomen kilpailukyky kasvaa. Voi kuitenkin hyvin kysyä, onko tämä ainoa keino edetä, jos tavoitteena on yhteiskunnan resilienssin ja kilpailukyvyn kasvu. Eurooppalaisessa kehityksessä on kuitenkin menty tohtoriopinnoissa jo selvästi uudenlaiseen toteutustapaan, kun taas Suomi on valinnut perinteisen tavan toimia.

Näyttää siltä, että maailmassa tohtoritutkinnot jakautuvat ainakin kahteen selkeään kokonaisuuteen – vahvaa tieteellisyyttä tai ratkaisuhakuisuutta korostavaan. Perinteisesti Euroopassa on valittu ensimmäinen versio, mutta viime vuosina on ollut selkeä kehityskulku, jossa ammattikorkeakouluille annetaan oikeus omaan soveltavaan tohtoritutkintoon. Tämän reitin, jossa hyödynnetään ammattikorkeakoulujen osaamista yhteiskunnan kilpailukyvyn vahvistamiseksi, ovat valinneet ainakin Norja, Ruotsi, Saksa, Hollanti, Portugali ja Irlanti. Saman suuntaista kehitystä on havaittavissa myös muissa Euroopan maissa.

Suomi kehittyi vuosien saatossa korkeakoulupolitiikassa hyvin, mutta kehitys on jäänyt viime aikoina paikalleen. Tähän virkistävän poikkeuksen tuovat Eurooppa yliopistot ja niiden mukanaan tuoma positiivinen kehitys. Muilta osin Suomen vertailuryhmä alkaa näyttää aika alavireiseltä, muiden maiden kehittäessä rohkeasti korkeakoulutustaan.

Ammattikorkeakoulut ovat kehittyneet viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana vahvoiksi työelämän tuntijoiksi sekä ratkaisuhakuisiksi toimijoiksi.

Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä on todettu, että tohtoritutkinnon tulee täyttää mm. seuraavat kriteerit: näyttöä huomattavasta innovointikyvystä, tieteellisestä ja ammatillisesta luotettavuudesta, kestävästä sitoutumisesta uusien ideoiden tai prosessien kehittämiseen merkittävimmissä työ- tai opintoympäristöissä. Tämän lisäksi tohtoriopiskelijoiden tulee hallita kaikkein edistyneimmät ja erikoistuneimmat taidot ja tekniikat, joita vaaditaan keskeisten ongelmien ratkaisemiseksi tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa. Tämän lukemalla syntyy ajatus, että eurooppalaisista tohtoreista halutaan myös ratkaisijoita työelämän kilpailukyvyn kehittämiseen – siis uusia työelämän osaajia.

Ammattikorkeakoulut ovat kehittyneet viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana vahvoiksi työelämän tuntijoiksi sekä ratkaisuhakuisiksi toimijoiksi. Ammattikorkeakoulujen maisteritasoinen koulutuskin on jo lähes 20 vuotta vanha koulutusinnovaatio, joka on työelämässä tunnistettu, arvostettu ja näkyy sekä työntekijöiden asemassa että palkassa. Harmillista on, että valmistuneet joutuvat edelleen osoittamaan osaamistasonsa suhteessa yliopistojen maistereihin ja eurooppalaisiin kollegoihin omalaatuisen nimikkeen takia. Tällä ratkaisulla heikennetään myös Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.

Myös ammattikorkeakoulujen tutkimus on kehittynyt vuosien saatossa. Kehittämishankkeiden rinnalle on tullut vahva soveltavaa tutkimusta hyödyntävä kehittäminen, joka näkyy myös saaduissa rahoituksissa. Ammattikorkeakoulujen henkilöstörakenne on myös muuttunut ja niissä on jo satoja tutkijoita ja professoreihin vertautuvia osaajia. Tosin professori nimike ei ole meillä käytössä, kun siinäkin on valittu eurooppalaisittain kotokutoinen tie.

Ammattikorkeakouluilla on siis kyky ja osaaminen tuottaa esim. työelämälähtöisiä Professional Doctorate- koulutusohjelmia, jotka sijoittuvat EQF-tasolle 8. Nämä tohtorit ovat luonteva jatkumo ammattikorkeakoulujen maisteritasoille koulutuksille. Kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti Professional Doctorate -koulutusohjelmat tuottaisivat yrityksille parhaita ratkaisijoita, innovaattoreita, kehittäjiä eli niitä henkilöitä, jotka nostavat erityisesti pk-sektorin jalostusarvoa ja omaa osaamista toimia mm. vientimarkkinoilla. Siis nostettaisiin Suomalaista osaamispääomaa ja varmistettaisiin pk-sektorin rooli osaksi 4 prosentin TKI-tavoitetta. Tällainen muutos tarvitsisi vain pienen siemenrahoituksen valtiolta sekä edellyttäisi korkeakouluja hankkimaan ja keskustelemaan toteutuksesta sekä rahoituksesta kehityshakuisten yritysten kanssa. Tämä mahdollisuus olisi mielenkiintoinen myös julkisella sektorilla, kun ammattikorkeakoulutohtorit ratkoisivat hyvinvointialueiden hoitoketjuihin, digitalisaatioon, prosesseihin sekä uusiin teknologioihin liittyviä haasteita käyttäen hyväksi parhaat soveltavan tutkimuksen ja kehittämisen työkalut.

Ammattikorkeakoulutohtorit olisivat yksi keskeinen ja riskitön työväline ratkaista Suomen kestävyys- ja kilpailukykyhaasteita marginaalisella julkisella rahoituksella. Tarvitaan vain päätöksiä ja päättäjiä, joilla on rohkeutta edistää Suomen kilpailukykyä uudistumisen kautta.


Pertti Puusaari
Rehtori
Hämeen ammattikorkeakoulu






Heidi Ahokallio-Leppälä
Vararehtori
Hämeen ammattikorkeakoulu

Jaa

Arenen hallitus perustaa tulevaisuusryhmän – ammattikorkeakoulut luovat huomisen kädenjäljen

0
Dynamic Color series. Creative arrangement of streams of paint to act as complimentary graphic for subject of forces of nature, art, design and creativity
Adobe Stock - agsandrew

Arenen uusi hallitus on koostanut huoneentaulunsa, jossa määritellään tärkeimmät tavoitteet ja luovuttamattomat arvot toiminnalle.

Viestimme on selvä: Yhteiskunnalliset haasteemme tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan ammattikorkeakoulujen kädenjälkeä. Tehtävän toteuttaminen edellyttää ammattikorkeakoulujen autonomian vahvistamista, rahoituksen turvaamista sekä entistä yhtenäisempää rintamaa puolustamaan työelämäläheistä korkeakoulutuksen edelläkävijyyttä.

Luomme parempaa huomista ennakkoluulottomasti, ja siksi perustimme myös erillisen tulevaisuusryhmän vahvistamaan tulevaisuuskatsettamme, sanoo hallituksen puheenjohtajana vuoden alussa aloittanut Metropolian toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola.  

Jaa

AMK-päivät järjestetään Tampereella 17.–18.4.2024

0

Tervetuloa ammattikorkeakoulujen suurimpaan vuosittaiseen tapahtumaan! Valtakunnallisten AMK-päivien järjestäjinä ovat Tampereen ammattikorkeakoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu.

Ajassamme korostuu tarve ymmärtää ja hallita monimutkaisia turvallisuuskysymyksiä. Ammattikorkeakouluyhteisömme hyvinvointi rakentuu vahvan turvallisuuden ja kestävyyden perustalle. Nämä teemat eivät koske vain kriisitilanteita, vaan ne ovat olennainen osa oppilaitostemme arkea ja tulevaisuutta. Näiden AMK-päivien teemana onkin ”Varaudutaan viisaasti”.

Tampereen AMK-päivät tarjoavat inspiroivia keskusteluja, käytännön työkaluja sekä yhteisöllisyyttä 17.–18.4.2024. Tule mukaan rakentamaan turvallista ja kestävää tulevaisuutta – nähdään Tampere-talossa!

Tutustu AMK-päivien ilmoittautumisohjeisiin ja -hintoihin täältä ≫

Jaa

Ammattikorkeakoulujen ääni vahvistuu Brysselissä – Arene aloittaa eurooppalaisen korkeakouluverkoston puheenjohtajana   

0
European Union flags in front of the blurred European Parliament in Brussels, Belgium
Adobe Stock - artjazz

Ammattikorkeakoulujen ulkoisesta TKI-rahoituksesta jo yli puolet tulee eurooppalaisista rahoituslähteistä. Myös niiden uudistuvat rahoituksen perusteet kannustavat hakemaan rahoitusta sieltä. Ammattikorkeakoulut kytkeytyvät muutoinkin yhä tiiviimmin eurooppalaiseen yhteistyöhön niin koulutuksessa, tutkimuksessa kuin edunvalvonnassakin. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene aloittaa kesäkuussa kaksivuotisen puheenjohtajuuskauden eurooppalaisia ammattikorkeakouluja edustavassa UAS4EUROPE-järjestössä.  Puheenjohtajan roolissa toimii Arenessa Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Heidi Fagerholm. Arenessa on aloittanut myös uusi EU-edunvalvontaan keskittyvä asiantuntija.

Arene näkee, että korkeakoulujen eurooppalaisen yhteistyön vahvistaminen on yhä tärkeämpää yhteisten ratkaisujen löytämiseksi niin kansallisiin kuin globaaleihinkin haasteisiin. Monissa maissa ammattikorkeakoulujen vahva profiili työelämäläheisenä soveltavan tutkimuksen tekijänä ja kouluttajana on nähty Suomea kirkkaammin.  

Arenen puheenjohtajuuskausi osuu strategisesti tärkeään saumakohtaan, sillä seuraavat europarlamenttivaalit pidetään kesäkuussa.  Suomesta valitaan tuolloin 15 uutta edustajaa Euroopan parlamenttiin. Myös Euroopan komission painopisteet määritellään syksyllä uusiksi vuosille 2024–2029. Näin ollen vuosi 2024 on pitkälti myös pidemmän aikavälin ennakoinnin aikaa.     

Mikael Vainio

Keskustelut EU:n seuraavan ohjelmakauden (2028–2034) tutkimus- ja innovaatiorahoituksen puiteohjelmasta (FP10) ovat jo käynnistyneet. Arenen puheenjohtajuuskaudella hahmottuvat pitkälti puiteohjelman budjetti, rakenne ja ominaispiirteet. Eurooppalaisten ammattikorkeakoulujen vahva ääni tarvitaan näissä keskusteluissa.

Edunvalvonnan vahvistamiseksi Arenessa on aloittanut helmikuun alussa EU-asiantuntijana yhteiskuntatieteiden maisteri Mikael Vainio. Hänellä on vahva osaaminen korkeakouluasioissa ja EU-edunvalvonnassa sekä Brysselistä että kotimaasta.

UAS4EUROPE-verkoston puheenjohtajuus on suomalaiselle ammattikorkeakoulukentälle kiinnostava strateginen mahdollisuus vahvistaa näkyvyyttään EU-tasolla. Suomella on paljon annettavaa ja saatavaa eurooppalaisesta yhteistyöstä. Erityisesti ammattikorkeakoulujen soveltavalle TKI-toiminnalle on nyt kysyntää eurooppalaisten haasteiden ratkaisemiseksi. Tätä yhteistä viestiä viemme nyt eteenpäin entistä vahvemmin yhdessä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa, sanoo Vainio.

– Euroopassa näytetään kulkevan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämisessä monin paikoin ennakkoluulottomammin kuin Suomessa. Ammattikorkeakoulukenttä haluaa antaa kaiken osaamisensa ja verkostonsa suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Pidämme tärkeänä, että voimme edistää tietoisuutta korkeakoulukentän duaalimallista eri jäsenmaissa sekä korostaa ammattikorkeakoulujen vahvuuksia soveltavassa ja käytännönläheisessä tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa sekä osaajapulan ratkaisemisessa, korostaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Jaa

Ammattikorkeakoulut haluavat Suomen hyötyvän tekoälyn mahdollisuuksista – Arene ja CSC käynnistävät koulutuksen tekoälystä ammattikorkeakoulujen johdolle

0
AI, Machine learning, Hands of robot and human touching big data of Global network connection, Internet and digital technology, Science and artificial intelligence digital technologies of futuristic.
Adobe Stock . ipopba

Tekoäly vaikuttaa ammattikorkeakouluissa vahvasti sekä koulutukseen että tutkimus- ja kehittämistyöhön. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus järjestävät yhdessä vuoden kestävän tekoälykoulutuksen ammattikorkeakoulujen johdolle. Tavoitteena on tarjota paitsi uusinta tietoa teknologioista ja kehittymisen näkymistä, myös tarjota alusta yhteistyön vahvistamiseen. 

Ammattikorkeakoulut ovat keskeisessä roolissa, kun Suomi pyrkii koulutuksen ja tutkimuksen kautta pitämään asemansa kärkimaana maailman hyvinvoivien maiden joukossa. Kilpailussa on keskeistä, että korkeakouluja johdetaan strategisesti uusimman tiedon pohjalta.

Kaksi kolmasosaa Suomen korkeasti koulutetuista valmistuu ammattikorkeakouluista nyt ja tulevaisuudessa. Samoin ammattikorkeakouluissa tehdään yhä merkittävämpi osa työelämää kehittävästä soveltavasta tutkimus- ja kehittämistyöstä. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että korkeakouluja johdetaan ja koulutusta kehitetään etupainotteisesti tulevaisuuden työelämän osaamistarpeiden mukaisesti. Merkitys on erityisen suuri siksi, että tekoäly vaikuttaa työn tuottavuuteen merkittävästi.

Tutkimustieto osoittaa, että asiantuntijatyö ei katoa tekoälyn myötä, mutta tekoäly muuttaa toimenkuvia huomattavasti kaikilla toimialoilla, terveydenhuoltoa myöten. Toisin kun monet muut teknologiset murrokset, tekoäly muuttaa nimenomaan korkeasti koulutettujen työtä. Samoin se jakanee yritysten menestymisen edellytyksiä rajusti uudelleen.

Suomi hyötyy tekoälyn tuomista eduista kansakuntana sitä enemmän, mitä valmiimpia asiantuntijat ja yritykset ovat sitä hyödyntämään. Tämän vuoksi ammattikorkeakoulujen johto haluaa olla etujoukkona kehittämässä koulutustaan ja tutkimustaan, sanoo ammattikorkeakoulut kokoavan Arenen hallituksen jäsen ja digivaliokunnan puheenjohtaja, Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori Pertti Puusaari.

CSC:n avulla Suomessa on käytettävissä maailman tehokkaimpiin kuuluva tekoälyn kehityskalu: LUMI-supertietokone. Tarvitsemme laskennan ja datanhallinnan työkalujen lisäksi monipuolista valikoimaa digitaalisia teknologioita, osaamista ja yhteistyömallien kehittämistä. Tekoälyn merkitys tutkimuksessa ja opetuksessa tulee lähitulevaisuudessa merkittävästi kasvamaan ja yhdessä voimme rakentaa valmiuksia tekoälyn vaikuttavaan, vastuulliseen ja eettiseen käyttöön, kertoo CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski.  

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus järjestävät vuoden 2024 aikana suomalaisten ammattikorkeakoulujen rehtoreille ja ylimmälle johdolle moniosaisen koulutusohjelman tekoälystä oppimisen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan muutosmahdollisuutena. Kokonaisuus käsittelee mm. tekoälyn teknologioita, tulevaisuutta, kansainvälisiä näkökulmia, kyberturvallisuutta, sääntelyn kehitystä, ja sisältää paljon yhteistä työskentelyä. 

Lisätietoja Arenesta 
www.arene.fi ja CSC:stä www.csc.fi 

Jaa

Ammattikorkeakoulujen henkilöstön vastuullisuusperehdytyksen tarkistuslista

0
businessman hand sign check mark box with a pen, view from above
Adobe Stock - Mihail

Ammattikorkeakoulujen henkilöstön vastuullisuusperehdytyksen tarkistuslista kehitettiin Arenen kestävyys- ja vastuullisuustyön henkilöstöryhmässä. Vastuullisuusperehdytyksen tarkistuslista toimii tarvittaessa tukena henkilöstön perehdyttämistä suunniteltaessa ja se on helppo ottaa käyttöön riippumatta olemassa olevasta perehdytysmallista. Tarkistuslistaa on pilotoitu neljässä eri ammattikorkeakoulussa kevään ja kesän aikana 2023. Vastuullisuusperehdytyksen tarkistuslista ja pilotoinnin tulokset sekä esimerkkitapaus vastuullisuusperehdytyksen toteuttamisesta ammattikorkeakoulussa on nyt koottu yhteiseen julkaisuun.

Tarkistuslistan laadinnan työryhmänä toimi Vappu Kunnaala-Hyrkki Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta, Sari Ahvenlampi Oulun ammattikorkeakoulusta, Tiina Huhtalo Lapin ammattikorkeakoulusta ja Elli Ojala Metropoliasta.

Ammattikorkeakoulujen henkilöstön vastuullisuusperehdytyksen tarkistuslista (pdf) >>

Jaa

Arviointi: Ammatillisesta koulutuksesta saatava paremmat valmiudet korkeakoulutukseen

0
Stack of books with laptop on wooden table
Adobe Stock - BillionPhotos.com

Koulutuksen arviointikeskus Karvin julkaiseman arvioinnin mukaan ammatillisen tutkinnon antamissa perustaidoissa on puutteita, jotta korkeakoulutukseen voitaisiin siirtyä nopeammin ja laajemmin. Ammattikorkeakoulut paikkaavat näitä puutteita nyt omilla resursseillaan. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista jo lähes puolet on suorittanut ammatillisen tutkinnon. Korkeakoulutettujen määrän kasvattaminen edellyttää, että jatkossa yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut nuori jatkaa ammattikorkeakoulussa.

Koulutuksen kansallinen arviointikeskus Karvi julkaisi tänään arvioinnin ammatillisen koulutuksen tuottamista valmiuksista korkeakouluopintoihin siirtymiseksi. Arvioinnin tulokset osoittavat, että ammatillisen tutkinnon suorittaneet opiskelijat menestyvät ammattikorkeakouluopinnoissa keskimäärin hyvin. Toisaalta arviointi osoittaa, että perustaitojen, kuten luku- ja kirjoitustaidon, matemaattisten taitojen sekä opiskelutaitojen, osaaminen ei usein ole ammatillisen koulutuksen päättävillä riittävät korkeakouluopintoihin. Esimerkiksi tekniikan alan koulutusohjelmissa vaaditaan lukion pitkän matematiikan ja fysiikan oppimäärien mukaista osaamista.

– Ammattikorkeakouluopinnot ovat ennen kaikkea korkeakouluopintoja, joissa kielelliset, matemaattiset ja analyyttiset taidot ovat välttämättömiä tutkinnon suorittamisen ja työelämässä menestymisen kannalta. Arvioinnissa esitetyt perustaidot ovat kuitenkin välttämättömiä myös heille, jotka eivät jatka korkeakouluopintoihin, toteaa arvioinnin julkaisuwebinaarissa puhunut Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Arvioinnissa esitetään myös, että ammattikorkeakoulujen tulisi tunnistaa ammatillisten tutkintojen alakohtainen ammatillinen osaaminen nykyistä kattavammin jatko-opintovalmiuksia rakentavaksi tekijäksi sekä huomioida ammatillinen osaaminen osana osaamisen tunnistamisen prosesseja.

– Vaikka ammatillinen osaaminen tukee osin opinnoissa ja myöhemmin työelämässä menestymistä, eivät ne korvaa missään tilanteessa perustaitoja, joita korkeakouluopinnoissa tarvitaan, Mielityinen toteaa.

Koulutustason nosto edellyttää rajua koulutusjärjestelmän uudelleen tarkastelua

Kansallinen tavoite kasvattaa korkeakoulutettujen määrä 50 prosenttiin nuorissa ikäluokissa edellyttää, että jatkossa yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut nuori jatkaa korkeakouluopintoihin. Jotta tavoite voidaan saavuttaa niin nykyisillä korkeakoulutuksen läpäisyasteilla toisen asteen oppivelvollisuuskoulutuksen päättävistä nuorista noin 70 prosentin tulisi jatkaa korkeakouluopinnoissa 2–3 vuoden aikana valmistumisestaan. Siirtymistä korkeakouluopintoihin tulisi nopeuttaa merkittävästi, sillä nyt opintojen aloittaminen tapahtuu monilla ammatillisen tutkinnon suorittaneilla vasta 30 ikävuoden jälkeen.

Arvioinnissa suositellaan, että ammatillisen koulutuksen järjestäjät varmistavat, että ohjaus jatko-opintoihin on yhtä kiinteä ja jatkuvasti läsnä oleva osa ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden uraohjausta kuin ohjaus työelämäänkin. Arvioinnissa suositellaan yhteistyömuotojen kehittämistä ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja ammattikorkeakoulut välille siirtymien kehittämiseksi. 

Ammattikorkeakoulut ovat valmiita kaiken yhteistyön lisäämiseen, mutta riittävät toimet perustuvat ainoastaan järjestelmätason ajattelu- ja toimintamallien uudistamiseen. Jatko-opintovalmiuksien vahvistaminen ei saa riippua ammatillisen koulutuksen järjestäjän ohjauksen tasosta ja koulutustarjonnasta vaan perustaitojen asemaa on vahvistettava ammatillisten perustutkintojen tutkintojen perusteissa.

Koulutusjärjestelmän näkökulmasta ei ole tarkoituksenmukaista, että ammattikorkeakoulut ottavat laajasti vastuuta ammatillisten tutkintojen valmiuksien tuottamisesta. Valmiudet korkeakoulutukseen on saatava toisella asteella. Ammattikorkeakoulujen tutkinnon hinta on rahoitusleikkausten myötä lähes puolittunut kymmenessä vuodessa, eikä siellä ole enää pelivaraa, Mielityinen toteaa.

Jaa

Osaajapula ja yritysten kasvu tarvitsee nyt ammattikorkeakouluja

0
Busy employees of business company going to work, panorama
AdobeStock - Photographee.eu

Suomessa on pula sekä tekijöistä että uusiutumiskyvystä. Ammattikorkeakoulujen rooli molempien osalta on kriittinen. Arenen uusi hallitus järjestäytyy tänään. Sen tärkeimpänä tavoitteena on vahvistaa suomalaisten ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia palvella suomalaisia yrityksiä ja julkista sektoria tuottamalla niille tulevaisuuden osaajia sekä työelämäläheistä tutkimus- ja kehittämistyötä. 

Suomi kaipaa kipeästi keinoja, joilla samanaikaisesti vähennetään julkisia menoja ja vahvistetaan kilpailukykyä. Pulaa on erityisesti fiksummin tekemisestä. Esimerkiksi sairaanhoitajia Suomessa on asukasta kohden eniten EU-maista. Ammattikorkeakoulujen kehittämispotentiaali on käytetty aivan liian vähän esimerkiksi sote-sektorilla. 

Suomen kilpailukyky perustuu osaamiseen ja kasvuun. Tässä ammattikorkeakouluilla on alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävä rooli. Niissä aloittaa joka vuosi jo yli 50 000 uutta opiskelijaa. Samoin niiden tutkimus- ja kehittämistyön luonne ja laajuus ovat edellytys alueiden elinvoimalle. Insinöörit, sairaanhoitajat, sosionomit, tradenomit, restonomit ja noin 28 000 joka vuosi valmistuvaa muuta osaajaa kehittävät suomalaista työelämää jatkuvasti. Koulutustasomme ei nouse ilman ammattikorkeakouluj