Koti Blogi

Hallitusohjelma lataa ammattikorkeakouluille paljon tavoitteita, mutta koulutuksen rahoitus vähenee

0

Suomi sai uuden hallituksen, kun kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien muodostama koalitio nousi virallisesti valtaan. Petteri Orpon johtaman hallituksen ohjelma painottaa vahvasti valtiontalouden sopeuttamista, erityisesti leikkaamalla menoja. Suurimmat leikkaukset kohdistuvat odotetusti sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaaliturvaan, mutta myös koulutussektorille kohdistuu leikkauksia koulutuksen erityissuojeluksesta huolimatta.

Hallitusohjelma on korkeakoulutuksen näkökulmasta kaksiteräinen miekka. Ohjelmassa esitetään merkittäviä leikkauksia ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen sekä kiristetään toimintaedellytyksiä ja ohjausta. Toisaalta ohjelmassa on sitouduttu korkeakoulutettujen määrän lisäämiseen, kansallisen TKI-rahoituksen kasvattamiseen sekä parantamaan korkeakoulujen kyvykkyyksiä hankkia tuloja uusista rahoituslähteistä. Kirjaukset jäävät kokonaisuuden kannalta kuitenkin pakkasen puolelle; ohjelmassa on paljon tavoitteita, mutta vähän villoja.

Koulutustaso nosto ei onnistu hallitusohjelman keinoilla – ammattikorkeakouluilta leikataan yli 100 milj. € vuosien 2024–2028 aikana

Orpon hallitus on ohjelmassaan sitoutunut koulutuspoliittisessa selonteossa sovitun mukaisesti nostamaan korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä 50 prosenttiin ikäluokassa vuoteen 2030 mennessä. Koulutustason nostoa tavoitellaan hallitusohjelmassa lisäämällä aloituspaikkoja erityisesti kasvukeskuksiin ja työvoimapula-aloille, kuten sosiaali- ja terveysalla sekä vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeisiin.

Hallitusohjelmassa ei käytännössä esitellään lainkaan keinoja, joilla aloituspaikkamäärien lisääminen rahoitettaisiin. Yksi todennäköinen keino aloituspaikkojen resursoinnille on kansainvälisten opiskelijoiden poistaminen julkisen rahoituksen piiristä, joka vapauttaa OKM:n arvion mukaan 68 milj. €/v nykyiset lukuvuosimaksut huomioiden. Hallitusohjelmassa on linjattu, että täyskatteellisuuteen siirryttäessä perusrahoituksesta leikataan korkeakouluilta 20 milj. €. Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti OKM:n laskelmaan, sillä Arenen ammattikorkeakoululle tekemän kyselyn mukaan ammattikorkeakoulut käyttävät nykyisten stipendikäytänteiden mukaisesti reilusti yli puolet lukuvuosimaksuista koulutuksen järjestämisen kustannuksiin. Lukuvuosimaksuja maksavista opiskelijoista saatavat perusrahoituksen eurot siis kohdentuvat merkittävästi jo nyt suomalaisten kouluttamiseen.

Lukuvuosimaksu-uudistuksen lisäksi myös avoimen hinnoittelun uudistamisen ”hintana” leikataan korkeakoulujen perusrahoitusta 15 milj. €. Ammattikorkeakoulujen järkytykseksi myös sote-alan harjoittelukorvausten siirto STM:n kehykseen leikkaa ammattikorkeakoulujen rahoitusta 12 milj. €. Ohjelman linjausten perusteella ammattikorkeakouluilta leikataan yli 100 milj. € vuosien 2024–2028 aikana.

Todennäköistä onkin, että aloituspaikat ammattikorkeakouluissa vähenevät ensi vuodesta lähtien. Syy tälle on nyt tehtävät rahoitusleikkaukset ja Marinin hallituksen aikana annettujen määräaikaisten lisäaloituspaikkarahoitusten päättyminen. Lisäaloituspaikkojen poistuminen tiputtaa ammattikorkeakoulujen rahoitusta laskennallisesti vielä 20 milj. €, jolloin yhdessä leikkausten kanssa ammattikorkeakoulujen rahoitustaso on nykyuraa noin 50 milj. € pienempi vuonna 2027.

Ammattikorkeakoulujen kyky ylläpitää nykyisiä aloituspaikkamääriä ei ole mahdollista ilma pysyvää perusrahoituksen lisäystä. Joustonvara on jo käytetty vanhojen leikkausten vuoksi, kun ammattikorkeakoulujen tutkinnon hinta rahoitusmallissa on laskenut lähes puolella viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Koska uusia aloituspaikkoja ei hallituksen toimilla voida lisätä, keinoja etsitään ensimmäisen tutkinnon priorisoinnoista ja ensikertaisten hakijoiden aseman vahvistamisesta opiskelijavalinnassa. Samantasoisen tutkinnon suorittaneiden henkilöiden opinto-oikeuksien rajaaminen ei kuitenkaan yksin vapauta merkittävästi aloituspaikkoja, mutta aiheuttaa esteitä esimerkiksi sote-alan osaajapulaan vastaamiseksi. Korkeakoulupaikan vastaanottaneiden henkilöiden mahdollisuus vaihtaa koulutusalaa tai korkeakoulua vie sekin resursseja ja aloituspaikkoja, vaikka alan tai korkeakoulun vaihto toteutetaan muun kuin normaalin opiskelijavalinnan kautta.

Korkeakoulujen halutaan tehostavan opintojen läpäisyä. Rahoitusmallia esitetään muutettavaksi suuntaan, jossa kannusteita läpäisyn parantamiseen voidaan vahvistaa. Tämä ei ole helppoa, koska jo nyt rahoitusmallissa kaikki tutkinto-opiskelijoista tuleva rahoitus perustuu suoritettuihin tutkintoihin. Lisäksi korkeakouluja palkitaan jo nyt tavoiteajassa valmistumisesta.

Sitoutuminen parlamentaarisen TKI-tavoitteisiin tärkeää, mutta rahoituksen kohdentaminen vielä tärkeämpää

Positiivisena asiana hallitusohjelmassa on hallituksen sitoutuminen TKI-rahoituslakiin ja parlamentaarisesti sovittuun TKI-suunnitelmaan. Ohjelman T&K-rahoituksen lisäyksiä koskevassa kirjauksessa ensimmäisenä rahoituskohteena mainitaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehtävä perus- ja soveltava tutkimus.

Ammattikorkeakoulut pitävät keskeisenä, että TKI-rahoituksen lisäyksestä osa kohdistetaan suoraan korkeakoulujen perusrahoitukseen. Ammattikorkeakouluille keskeinen este TKI-toiminnan laajentamisessa on perusrahoituksen puute ja heikentää kykyä hakea ulkoisia rahoituksia esimerkiksi EU:n puiteohjelmassa olevista rahoituslähteistä kuten Horisontti Euroopasta. Merkittävä osa rahoittajista edellyttää korkeakouluilta omavastuuosuuksia, minkä lisäksi ammattikorkeakoulujen tulee kyetä pitämään kiinni henkilöstöstään omalla rahoituksellaan yli hankekausien. Esimerkiksi rakennerahastohankkeiden päätösten viivästyminen yli kahdella vuodella on pakottanut ammattikorkeakoulujen käynnistämään hankkeita täysin omalla rahoituksella.

Ohjelman kirjaus kohdentaa T&K-rahoitus erityisesti tutkimus-yritys-yhteistyöhön on erinomainen tavoite, jonka onnistuminen edellyttää TKI-rahoitusta tarjoavien organisaatioiden rahoitusinstrumenttien uudistamista ja uudelleenkohdentamista. Rahoitusta tulee kohdistaa instrumentteihin, jotka edellyttävät yhteistyötä korkeakoulujen ja muiden tutkimusorganisaation ja yritysten välillä. Esimerkiksi Business Finlandin rahoituksen painopistettä tulee siirtää merkittävästi Co-creation ja Co-innovation -rahoitusten suuntaan. Rahoitusta on kohdennettava koko TRL-asteikolle.

Tohtorikoulutuksen kehittäminen taas suorastaan huutaa ammattikorkeakoulujen kädenjälkeä. Ammattikorkeakoulut kouluttavat tohtoreita jo tällä hetkellä yhteistyössä sekä suomalaisten että kansainvälisten yliopistojen kanssa, kun oma tohtorikoulutus ei ole mahdollista. Vain ne voivat tarjota uskottavasti kaivattua työelämälähtöistä uudistamista tohtorikoulutukseen.  

Varhaiskasvatuksen osaajapulaan helpotusta ammattikorkeakoulujen avulla

Hallitusohjelman yksi selkeä valopilkku on ohjelman varhaiskasvatusta koskevat kirjaukset. Ammattikorkeakoulujen tuottaman osaamisen tunnistaminen vahvistuu, kun varhaiskasvatuslaki avataan ja sosionomien roolia varhaiskasvatuksessa parannetaan. Lisäksi sosionomi YAMK-tutkinnon suorittaneet saavat jatkossa kelpoisuuden toimia päiväkodinjohtajina.

Samuli Maxenius

Erityisasiantuntija

Arene ry

Jaa

Varhaiskasvatuksen osaajapulan ratkaisemisessa tarvitaan ammattikorkeakouluja

0

Varhaiskasvatus kärsii kroonisesta osaajapulasta. Vuonna 2018 voimaan tulleessa varhaiskasvatuslaissa korkeakoulutettujen osuutta päiväkotien henkilöstömitoituksessa kasvatettiin kahteen kolmasosaan koko henkilökunnasta. Muutos on entisestään kasvattanut korkeakoulutettujen varhaiskasvatuksen ammattilaisten kysyntää.

Uudessa varhaiskasvatuslaissa sosionomien roolia varhaiskasvatuksen tehtävissä heikennettiin. Aiemmin varhaiskasvatukseen suuntautuneet sosionomit saivat varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden, ja heillä oli laissa turvattu asema osana henkilöstömitoitusta. Uuden lain myötä sosionomit menettivät oikeuden opettajan nimikkeeseen ja tilalle luotiin uusi varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus. Varhaiskasvatuksen sosionomeille ei uudessa laissa turvattu asemaa päiväkotien henkilöstömitoituksissa, kuten tehtiin varhaiskasvatuksen opettajille.  

Varhaiskasvatuslain uudistuksessa sosionomin tehtävänkuvaksi maalattiin moniammatillinen työ ja perhetyö eikä sosionomeilla nähty olevan selkeää roolia lapsiryhmissä toimimiselle. Tutkinnot kuitenkin sisältävät laajasti lapsiryhmän ohjauksen, hyvinvointityön, ongelmia ennaltaehkäisevän työn ja sosiaalipedagogiikan oppisisältöjä. Ymmärryksen puute sosionomien osaamisesta näkyy siten myös lain henkilöstömitoituksessa ja koulutustarpeiden arvioinnissa.

Laissa sosionomit menettivät myös uraetenemismahdollisuutensa, kun päiväkodin johtajan pätevyysvaatimuksesi asetettiin kasvatustieteiden maisterin tutkinto. Tällä hetkellä päiväkodin johtajina toimii paljon ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tehneitä sosionomeja. Tämä on luonnollista, sillä YAMK-tutkinto valmentaa juuri tällaiseen johtamis- ja kehittämistyöhön. Päiväkodin johtajaksi haluavan sosionomin olisikin tulevaisuudessa suoritettava sekä kasvatustieteen alempi että ylempi korkeakoulututkinto saadakseen kelpoisuuden, sillä yliopistojen kasvatustieteiden laitokset eivät ole tosiasiallisesti huolineet sosionomeja maisteriohjelmiinsa ilman kandidaatin tutkintoa tai sitä vastaavien yliopisto-opintojen suorittamista. Lakimuutos tukki sosionomeilta uraetenemisen väylät.

Vuonna 2021 sosionomeja valmistui ammattikorkeakouluista 2 367 ja varhaiskasvatuksen opettajia yliopistoista 552. Aiemmin sosionomiopiskelijoista noin neljännes on suuntautunut opintojensa aikana varhaiskasvatuksen tehtäviin. Arenen ammattikorkeakouluille tekemän kyselyn mukaan varhaiskasvatuksen suuntautumisen valinneiden opiskelijoiden määrä on romahtanut tänä vuonna. Varhaiskasvatuksen suuntautumisen valinneiden määrä on laskenut tänä vuonna noin kolmannekselle vuoden 2018 jälkeen. Varhaiskasvatuslain esitöissä arvioitiin, että osaajatarve ratkaistaan kaksinkertaistamalla varhaiskasvatuksen opettajakoulutus yliopistoissa eikä sosionomikoulutuksen määrää tarvitse lisätä. Arvio kuvaa hyvin, että lain tarkoituksen oli heikentää sosionomien asemaa varhaiskasvatuksessa.

On selvää, ettei uuden varhaiskasvatuslain henkilöstömitoitusten saavuttaminen ole mahdollista ilman sosionomien koulutusmäärien kasvattamista ja aseman vahvistamista lainsäädännössä. Rahoitusta on siis kohdennettava myös sosionomikoulutukseen, sillä varhaiskasvatuksen henkilöstön eläköityminen ja alanvaihto on ennakoitua suurempaa. Sosionomien asemaa laissa tulee taas vahvistaa, jotta sosionomiopiskelijat haluavat myös jatkossa suuntautua varhaiskasvatuksen tehtäviin ja työllistyä alalle valmistuttuaan. Varhaiskasvatuksen sosionomin koulutus nimittäin antaa pätevyyden toimia myös muissa sosionomien lakisääteisissä tehtävissä.

Varhaiskasvatuksen osaajapulan ratkaisemiseksi tarvitaankin seuraavia toimenpiteitä:

  • Nopein, yksinkertaisin ja varmin tapa ratkaista kestämätön tilanne on palauttaa sosionomeille oikeus varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin. Tällöin laissa voidaan luopua varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvasta.
  • Toinen vaihtoehto on muuttaa päiväkodin henkilöstön rakennetta koskevaa pykälää (37 §) siten, että kolmasosalla henkilöstöstä tulee olla varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus.
  • Päiväkodin johtajaa koskevaa pykälää (31 §) muutetaan siten, että myös sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittanut henkilö on kelpoinen toimimaan päiväkodin johtajana. Ylemmät AMK-tutkinnot ovat juuri johtamis- ja kehittämisvalmiuksia tuottavia koulutuksia.
  • Osaajapulan ratkaisu edellyttää myös varhaiskasvatuksen sosionomien koulutusmäärien kasvattamista. Sosionomikoulutukseen tulisi kohdentaa erillisrahoitusta vähintään 300 aloituspaikan lisäämiseksi ammattikorkeakouluissa. Samoin kuntia tulisi kannustaa ostamaan sosionomikoulutusta tilauskoulutuksena lastenhoitajien koulutustason nostamiseksi sekä mahdollistaa sosionomikoulutuksen ostaminen työvoimakoulutuksena.

Samuli Maxenius

Erityisasiantuntija

Arene ry

Jaa

Changes in the student admission process, but selections made despite coronavirus

0

Universities of applied sciences will replace the entrance examinations of this spring’s first joint application process planned for April with admissions based on school performance and selection assignments. This is done in response to Finland’s decision to close its borders as part of the measures to combat the coronavirus pandemic. This decision was made in a rectors’ conference held on Tuesday 17 March.

During this state of emergency, international students would be prevented from participating in entrance examinations in Finland. As travel restrictions and quarantines also apply to a number of other countries, organising the examinations is also no longer possible outside Finland’s borders. Thankfully, the FINNIPS network of Finland’s universities of applied sciences has already previously organised examinations in ten different countries.

Instead of entrance examinations, universities of applied sciences will rely on applicants’ school performance and selection assignments in making selections on candidates applying for foreign-language education. The results of the FINNIPS network’s entrance examinations arranged outside Finland, will, however, be acknowledged in the student selection.

The selection of students based on their school performance will take into account applicants seeking admission based on their matriculation examinations and vocational upper secondary qualifications similarly as in the spring’s second joint application.

Preparations of the selection assignment and an online interview possibly connected with this will continue in the network of managers of academic affairs of universities of applied sciences.

The second joint application process to universities of applied sciences will begin on Wednesday 18 March. More than half of the intake places will be filled based on the applicants’ school performance. If the entrance examination for universities of applied sciences planned for the beginning of June cannot be organised due to the coronavirus epidemic, universities of applied sciences will make some other arrangements for selecting applicants.

Jaa

CampusOnline ja Savonia – strategista nerokkuutta vai sattumien summa?

0

Kilsoja amk-kentässä on allekirjoittaneelle kertynyt jo sen verran että varsin harvoin koen tulleeni yllätetyksi, näin pääsi kuitenkin käymään kesän 2019 CampusOnline-tilastojen kolahtaessa sähköpostiin. Eniten suoritettujen opintojaksojen TOP10:ssä oli yhdeksän Savonian opintojaksoa. Kaikkiaan Savonian tarjoamia opintoja suoritettin 18 750 opintopistettä, joka vastaa noin 35 % kaikista kesällä 2019 CampusOnlinessä suoritetuista opintopisteistä. Miten tässä näin pääsi käymään?

Kesällä 2019 ammattikorkeakoulujen yhteisessä portaalissa oli opintojaksoja tarjolla yhteensä 513. Savonian opintojaksoja opiskelijoilla oli valittavana 40 kappaletta eli hieman alle 8 % kokonaismäärästä. Tämän jälkeen alkoikin varsinainen ilotulitus: kymmenen suosituimman opintojakson joukossa kuusi Savonian opintojaksoa ja joista neljä koko portaalin suosituimpia.

Otsikkoon viitaten olisi tietenkin kiusaus todeta, että kyseessä on pitkäjänteinen strateginen nerokkuus En toki tätäkään täysin sulje pois. mutta ehkä kuitenkin pitkäjänteisyys liittyy enemmän systemaattiseen kehittämiseen ja uskoon valitun linjan jatkuvuudesta. 

Korkeakoulujen välisen opintotarjonnan juuret ulottuvat Savonialla varsin kauas. Ennen CampusOnlinea ja sitä edeltänyttä Turun ammattikorkeakoulun synnyttämää kesäopintoportaalia tarjosimme opintoja usean vuoden ajan ristiin Karelian ja Saimaan-ammattikorkeakoulun välillä. Periaate oli sama, rahaa ei vaihdettu ja byrokratia pyrittiin pitämään matalana – toisin kuin samaan aikaan hiipumassa olleessa Virtuaali-amk –verkostossa.

Opiskelijoiden laaja kiinnostus oman ammattikorkeakoulun tarjontaa laajentavaa opintotarjontaa kohtaan oli jo tuolloin havaittavissa, vaikka tekniset ratkaisut tarjonnan esittämisessä, ilmoittautumisissa, opintojaksoille rekisteröitymisissä ja arviointitietojen toimittamisessa olivat vahvasti kehitysvaiheessa. Tämä yhteinen historia opintojen ristiintarjonnassa pohjusti, että siirtymä koko ammattikorkeakoulukentän kattavaan tarjontaan ei tuntunut kovinkaan isolta hypyltä vaan enemmänkin luonnolliselta jatkumolta.

Toinen selittävä tekijä murskaavien tulostemme takana on ennakkoluulottomat ja kehittymishakuiset opettajat.  Valtakunnalliseen tarjontaan tähtäävien verkko-opintojaksojen toteuttamista on pyritty tukemaan riittävällä resursoinnilla ja tarvittaessa myös lomajaksojen yksilötasoisella rytmittämisellä. Savoniassa on parin vuoden ajan toteutettu työaikasuunnittelussa kokonaisvaltaista suunnittelua, joka varmasti osaltaan on tuonut kaivattuja joustoja.

Erinomaisena tukena on toiminut myös eAMK-hanke, jonka tuottamat koulutukset, materiaalit ja verkko-opintojaksojen laatukriteerit ovat kehittäneet ja yhtenäistäneet CampusOnline-tarjontaa. Savonian kesän 2019 CampusOnline-opinnoista antoi palautetta yhteensä 2066 opiskelijaa. Kysymykseen ”Olen kokonaisuutena tyytyväinen opintojaksoon” vastusten keskiarvo oli 4,3/5 mikä oli myös palautekyselyn kaikkien kysymysten keskiarvo. Ei huono.

Tilastojen mukaan CampusOnline-portaalissa oli kesäjakson aikana kävijöitä kaikkiaan yli 83 000 ja suoritettuja opintopisteitä lähes 54 000. Tämä kertoo ensinnäkin siitä, että opiskelijat näkevät kiinnostavana mahdollisuutena syventää ja laajentaa osaamistaan täydentämällä oman korkeakoulun tarjontaa valitsemalla opintoja yhteisestä tarjonnasta. Toiseksi mahdollisuus opintojen suorittamiseen omaan tahtiin koetaan mielekkäänä.

Opiskelijat ovat tässä suhteessa ilmaisseet mielipiteensä, viesti on selvä ja vahva. Nyt onkin paikallaan kysyä vastaammeko me ammattikorkeakouluina tähän toiveeseen parhaalla mahdollisella tavalla. Niin meillä Savoniassa kuin monessa muussakin korkeakoulussa esimerkiksi opetussuunnitelmien rakenteet ja jähmeät hyväksilukukäytänteet estävät varsin tehokkaasti CampusOnlinen hyödyntämisen muuna kuin valinnaisia opintoja tarjoavana kesäportaalina. Mikäli portaalia halutaan aidosti hyödyntää ympärivuotisen opiskelun tukena, ajaudutaan väistämättä profiili-ja työnjakokeskusteluihin. Kukahan tuota Pandoran lippaan kantta haluaa raottaa?

CampusOnline on ollut menestystarina. Näin voidaan todeta, vaikka olemme vasta alkumatkassa opiskelijoita laajasti hyödyntävän yhteisen opintotarjonnan rakentamisessa. Mahdollisuuksia on valtavasti, mutta nähtäväksi jää onko meillä näiden hyödyntämisen edellyttämää kaukonäköisyyttä ja ennakkoluulottomuutta.   Oman varjonsa kehitykselle levittää myös rahoitusmallin uudistuminen. Korkeakoulujen välisten yhteistyöopintojen rahoitusosuuden kutistaminen yhteen prosenttiin johtaa nopeasti tilanteeseen, jossa yhteistyöopintojen tuottamisen kannattavuutta joudutaan kriittisesti arvioimaan. Tällöin häviäjiä ovat nimenomaan opiskelijat.  

Yllättävää kehitystä saattaa kuitenkin tapahtua yliopistojen tarjoamien ristiin opiskelun mahdollisuuksien suhteen. Siinä missä ammattikorkeakoulujen rahoituksessa yhden yhteistyöopintopisteen arvon ennakoidaan painuvan reilusti alle sadan euron, yliopistojen rahoituksessa vastaavan yhteistyöpisteen arvo vuoden 2018 tuotetuilla yhteistyöopintopistemäärillä on 2021 rahoituksessa noin 750 euroa. Tästä kannattaa vinkata naapuriyliopistolle.

Savonia haluaa olla vastuullisesti vaikuttava ammattikorkeakoulu. Otamme nöyrästi opintoihimme kohdistuneen kiinnostuksen vastaan ja toivomme jatkossakin pystyvämme tuottamaan laajasti oppimisen kokemuksia niin Savonian omille opiskelijoille kuin laajemminkin jatkuvan oppimisen tarpeisiin.

Esa Viklund
kehittämispäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu 

Jaa

Korkeakoulut tasaveroisesti tietosuojalakiin

0

Korkeakoulut on huomioitava tasaveroisesti uudessa tietosuojalaissa esittää Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa uudesta tietosuojalaista.

Eurooppalaisen tietosuoja-asetuksen mukaan tietosuojarikkomuksesta voidaan määrät seuraamusmaksu. Kansallisen lakiesityksen mukaan maksu koskisi ammattikorkeakouluja, mutta ei yliopistoja. Syy erilaiseen kohteluun on, että ammattikorkeakouluja ei lakiesityksessä tulkita itsenäisiksi julkisoikeudellisiksi laitoksiksi.

EU:n eri direktiiveissä julkisoikeudellisilla laitoksilla tarkoitetaan organisaatioita, jotka on perustettu vastaamaan yleisen edun mukaista tarvetta eikä niissä pääasiallisesti harjoiteta kaupallista tai teollista toimintaa. Lisäksi kysymys on pääasiallisesti valtion rahoittamasta toiminnasta.

Näillä perusteilla kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat Suomessa julkisoikeudellisia laitoksia, Arenen lausunnossa todetaan.

Arenen lausunto kokonaisuudessaan (pdf)

Jaa

Yrityskysely osoittaa: Ammattikorkeakoulut kiinnostavimpia TKI- yhteistyökumppaneita yrityksille

0
Unit and concord in multiethnic team, all hands together
Adobe Stock - luckybusiness

Kauppakamareiden kyselyn mukaan ammattikorkeakoulut ovat kiinnostavimpia yhteistyökumppaneita yrityksille tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyössä. Erityisen kiinnostavia TKI-yhteistyökumppaneita ammattikorkeakoulut ovat pienille ja keskisuurille yrityksille.

Keskuskauppakamarin ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen mukaan julkisten TKI-panostusten suuntaamiselle voidaan juuri nyt vaikuttaa yritysten kasvun edellytyksiin ja lisätä pk-yritysten TKI-toimintaa.

50–250 henkilöä työllistävistä yrityksistä noin 25 % nimesi ammattikorkeakoulut potentiaalisimmaksi yhteistyökumppaniksi.   

Jotta Suomen talous saadaan takaisin kasvu-uralle, pitää pk-sektori saada panostamaan TKI-toimintaan vahvemmin. Koska pk-yritykset pitävät ammattikorkeakouluja potentiaalisimpina TKI-kumppaneina, on lisääntyvää julkista TKI-rahoitusta kohdistettava ekosysteemeihin, jotka lisäävät pk-yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä soveltavassa tutkimuksessa ja kehittämistyössä, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola.

Keskuskauppakamari ja Arene pitävät huolestuttavana, että pk-yrityksistä moni ei tee TKI-toimintaa lainkaan.

Mitä pienempi yrityskoko, sitä vähäisempää on yrityksen TKI-toimintaa. Myös toimialojen välillä on suuria eroja TKI-aktiivisuudessa. TKI-toiminta on selkeästi vähäisempää kaupan ja palvelualojen yrityksissä ja painottuu vahvasti suuriin, teollisuuden alan yrityksiin. Jotta lisääntyvällä julkisella TKI-rahoituksella saadaan mahdollisimman suuri vipuvaikutus, on pk-yrityskenttä saatava vahvemmin mukaan ja TKI-toimintaa tekevien yritysten määrää kasvatettava, sanoo Sipola.

Ammattikorkeakoulut ratkaisevassa roolissa

Järjestöjen mukaan koko maan elinvoimaisuus edellyttää kasvavia yrityksiä kaikkialla Suomessa. 

Ammattikorkeakouluverkosto kattaa koko maan ja toimii lähellä yrityksiä. Ammattikorkeakoulut sopivat osaamisensa, painopisteidensä ja toimintamalliensa vuoksi parhaiten pk-yritysten yhteistyökumppaniksi tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Yhteistyön lisäämisen merkittävin este on sopivan pitkäjänteisen rahoituksen puuttuminen. Nykyiset kansalliset TKI-rahoitukset eivät tue pitkäjänteistä pk-sektorin ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä, toteaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Ammattikorkeakoulujen kautta rahoitus kehittää paitsi yksittäisiä yrityksiä myös laajemmin yrityskenttää, edistää kymmenien tuhansien asiantuntijoiden koulutusta sekä julkista sektoria. Olennaista on tiedon ja osaamisen kumuloituminen, toiminnan pitkänjänteisyys, verkostoitumisen tuki ja TKI-infrastruktuurien kehittäminen, jatkaa Mielityinen

Hyvä esimerkki löytyy Satakunnasta

Erittäin hyvä esimerkki alueellisesta ekosysteemistä löytyy SuomiAreenan tapahtumapaikkakunnalta Porista. RoboAI-yhteisön muodostavat yli 60 eri osakokonaisuuksien asiantuntijaa kolmessa eri organisaatiossa.

RoboAI on Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Tampereen Yliopiston Porin yksikön yhteinen tutkimus- ja tuotekehityskeskus. Työn vahva omistajuus ja ohjaus on ammattikorkeakoulussa. RoboAI keskittyy alueellisesti tärkeisiin strategisiin vahvuusaloihin, kuten automaatioon ja robotiikkaan, hyvinvointi- ja terveysteknologiaan, teknologiametallien kiertotalouteen sekä tekoälyyn, älykkäisiin järjestelmiin ja data-analytiikkaan. Toiminnan tavoitteena on tukea alueen teollisuuden ja yritysten kasvua, lisätä kilpailukykyä ja edistää digitalisaatiota. Tutkimustyö ekosysteemissä palvelee Satakunnan alueen yrityksiä, yhteisöjä ja julkisia toimijoita tekoälyyn ja robotiikkaan liittyvissä haasteissa. Kokonaisuuden alla tehdään kehitysprojekteja testauksen, tuotekehityksen ja suunnittelun tueksi.

Juuri ammattikorkeakoululla on ”perimässään” elementtejä, joiden pohjalta syntyy luontevasti tällaisia kokonaisvaltaisen tutkimuksen, kehittämisen, yhteistyön ja palvelun ekosysteemejä. Taustalla on hankerahoituksia, mutta tällaisesta työstä ei synny tuloksia kuin pitkäjänteisellä rahoituksella sekä tavoitteellisella työllä ja monipuolisella osaamisilla, hyvää johtamista unohtamatta, kertoo Satakunnan ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja Jari Multisilta.  

Lue lisää

RoboAI ( https://www.roboai.fi/ )

Lisätietoja

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, toiminnanjohtaja Ida Mielityinen, puh. 050 594 0731

Keskuskauppakamari, varatoimitusjohtaja Johanna Sipola, puh. 050 352 1172

Kauppakamareiden kysely toteutettiin valtakunnallisesti 10.-12.1.2024. Kyselyyn vastasi 1569 yritystä.

Jaa

Webinaari: Ammattikorkeakoulut kestävän tulevaisuuden osaamisen rakentajina 3.10.

0
Adobe Stock - dmshpak

Torstaina 3.10.2024 klo 13.00-15.30

Arenen yhteisissä osaamisissa on linjattu, että kaikki ammattikorkeakouluista valmistuvat saavat valmiudet edistää kestävää kehitystä niin yhteiskunnan jäseninä kuin ammattilaisina. Tässä webinaarissa käsitellään teemaan liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä kuten vuonna 2025 tulossa olevaa Karvin koulutusasteet ja muodot ylittävää kestävän kehityksen arviointia, työelämän kestävyysosaamistarpeita ja kestävyyskasvatuksen syventämiseen liittyviä haasteita. Webinaarissa esitellään myös esimerkkejä kestävyysosaamisen integroimisesta AMK-opseihin.

Puhujina mm. varajohtaja Hannele Seppälä Karvista, lehtori Essi Aarnio-Linnanvuori Tampereen yliopistosta sekä erityisasiantuntija Sara Malve-Ahlroth ja vanhempi asiantuntija Heli Clottes Heikkilä molemmat Työterveyslaitokselta. Tilaisuuden avaa Arenen kestävyys- ja vastuullisuusryhmän puheenjohtaja, Humakin rehtori Jukka Määttä.

Ilmoittaudu mukaan >>

Ilmoittautumisen jälkeen saat kalenterikutsun, josta löytyy Zoom-osallistumislinkki.

Lisätiedot: Eveliina Asikainen Arenen kestävyys- ja vastuullisuusryhmän kestävä koulutus -alaryhmän vetäjä, lehtori Eveliina Asikainen, TAMK eveliina.asikainen@tuni.fi

Jaa

T&K-rahoituksen suuntaamista ohjaava monivuotinen suunnitelma on oikeilla jäljillä – Osaajapula voi vesittää investoinnit 

0
Close-up Of Asian man Hand Holding / looking / watching using Binoculars with copyspace, Technology Binoculars background concept

Suomi investoi tulevina vuosina niukkuudesta huolimatta satoja miljoonia euroja lisää rahaa tutkimukseen ja kehittämiseen. Tämän rahoituksen kohdentamista ohjaavan monivuotisen suunnitelman linjaukset edellyttävät rahoituksen suuntaamista korkeakoulujen perusrahoitukseen, yritysten ja tutkimusorganisaatioiden ekosysteemien kehittymiseen ja uusien toimijoiden mukaan saamiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Ammattikorkeakoulujen rooli ja potentiaali T&K-järjestelmän uudistamisen tunnistetaan suunnitelmassa jo kiitettävästi. Ammattikorkeakoulut ovat kaikista tutkimus- ja koulutusorganisaatiosta monipuolisimpia, alueellisimpia sekä verkostuneimpia toimijoita. Näin ollen juuri ammattikorkeakoulut voivat edistää parhaiten rahoituksen nopeaa vaikuttavuutta.  

Valtioneuvoston eilen hyväksymä valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma vie suomalaista T&K-toiminnan rahoitusta pitkälti oikeaan suuntaan. Suunnitelman linjaukset ohjaavat vuoteen 2030 ulottuvan rahoituksen suuntaamista. Käytämme lisää rahaa tutkimukseen ja kehittämiseen, jotta saamme Suomeen uutta korkeaan osaamiseen perustuvaa kasvua, työpaikkoja ja tuottavuutta. Pitkäjänteinen, kestävä, monipuolinen T&K-työ edellyttää perusrahoitusta, minkä osalta suunnitelman linjaus onkin erityisen selvä. Korkeakoulut tarvitsevat perusrahoitusta myös vastatakseen työelämää riivaavaan osaajapulaan. 

Uudistumista ei tehdä vanhoin eväin. Siksi on hienoa, että suunnitelmassa tunnistetaan kiitettävällä tavalla ammattikorkeakoulujen mahdollisuudet suomalaisen TKI-järjestelmän uudistamisessa. Ohjelmassa linjataan rahoituksen kohdentamisesta juuri ammattikorkeakouluissa tehtävään T&K-toimintaan.  Ammattikorkeakouluilla on valtava potentiaali olla kaivattu puuttuvat palanen eri toimijoiden yhteistyötä vahvistavien tutkimus- ja kehittämisekosysteemien kehittämiseen sekä tutkimustiedon nopeampaan soveltamiseen työelämän tarpeiden mukaisesti.

Vahvimmin uudistuva linja näkyy Business Finlandia sekä Suomen Akatemiaa koskevissa kirjauksissa. Niiden rahoitusta esitetään suunnattavan nykyistä enemmän tutkimusorganisaatioiden ja yritysten väliseen yhteistyöhön sekä soveltavaan tutkimukseen.

Suomalaisesta julkisesta T&K-järjestelmästä on puuttunut rahoitus, joka tukisi erityisesti kasvuhakuisten pk-yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä palvelusektorin uudistumista. Rahoitus on kohdistunut tähän mennessä kapealle yrityskentälle. Rahoitus ei myöskään ole tukenut riittävästi ekosysteemien kehittymistä, jotta tieto ja osaaminen kumuloituisivat tutkimusorganisaatioiden, yritysten ja muiden toimijoiden välillä tehokkaasti, toteaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Yritysten lisäksi on rahoitusta kohdennettava myös julkisen sektorin, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kyvykkyyden kehittämiseen ja toiminnan tehostamiseen. Myös tässä työssä ammattikorkeakouluilla on valtavasti annettavaa. Niistä valmistuu noin puolet hyvinvointialueiden henkilöstöstä. Uskottava ja uudistava soveltava tutkimus ja kehittämistyö voi kehittyä vain nivoutumalla voimakkaasti alan asiantuntijoiden koulutukseen. Ammattikorkeakoulujen oma T&K-työ kehittää myös parhaiten lukuisten asiantuntijoiden tutkintokoulutusta sekä jatkuvaa oppimista.  

Rahoitusta kohdennettava suoraan korkeakouluille

Kaikki uutta T&K-rahoitusta käsittelevät asiakirjat ovat nostaneet osaajapulan yhdeksi keskeisimmäksi tavoitteiden toteutumisen ehdoksi. Tähän ei ole kuitenkaan tullut lisää rahaa korkeakouluille. Päinvastoin jokainen lisäeuro on otettu toisella käden pois. Orpon hallituksen päätöksillä ammattikorkeakoulujen reaalinen perusrahoitus laskee noin 35 miljoonalla eurolla vuoteen 2028 mennessä. Samaan aikaan tutkintotavoitteet kasvavat rajusti kaudelle 2025–2028 (n. 8 000 AMK-tutkinnolla verrattuna vuosien 2020–2022 toteumaan). Tilanne on kohtuuton.  

Vähenevällä rahalla ammattikorkeakoulujen odotetaan hankkivan yhä enemmän kilpailtua rahaa EU:sta. T&K-rahoituksen lisäys ei voi perustua pelkkään hankemuotoiseen rahoitukseen, vaan rahoitusta tulee kohdentaa myös suoraan ammattikorkeakoulujen T&K-työhön. Perusrahoituksen kaltainen rahoituksen lisääminen on välttämätöntä, jos haluamme ammattikorkeakoulujen kehittävän laajasti yhteistyötään pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Niitä ammattikorkeakoulut voivat saada laajemmin tekemään tutkimusta ja kehittämistyötä.

Onneksi suunnitelma linjaa perusrahoituksen kohdentamisen nyt selvästi. Rahoitusta voidaan jakaa suoraan perusrahoituksena ammattikorkeakouluille tutkimus- ja kehittämistoimintaan tarkoitettuna harkinnanvaraisena rahoituksena. Näin sen käyttöä voidaan myös lain edellyttämällä tavalla ohjata sekä vaikuttavuutta seurata, toteaa Mielityinen.

Lue lisää

Tutustu ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaan >>

Jaa

Arene ottaa puheenjohtajuuden eurooppalaisen AMK-verkoston johdossa – Suomi jäämässä jälkeen korkeakoulujärjestelmän kehittämisessä

0
Woman hand with EU(European) swaying flag on the blue sky. Europe. Concept
Adobe Stock - flowertiare

Arene ottaa vastaan eurooppalaisen UAS4Europe-verkoston puheenjohtajuuden tänään Brysselissä. Ajankohta on tärkeä heti uuden EU-vaalikauden alussa. UAS4Europe on ammattikorkeakoulujen eurooppalainen etujärjestö, joka keskittyy parantamaan ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan edellytyksiä. Arenen puheenjohtajuuskausi kestää seuraavat kaksi vuotta (2024–2026). Suomalaiset ammattikorkeakoulut hakevat kehittämisvoimaa yhä vahvemmin yhteistyöstä eurooppalaisten korkeakoulujen kanssa. Puheenjohtajuus vahvistaa myös kansallista vaikuttamistyötä.  

UAS4Europe-verkoston ydintavoitteena on vaikuttaa EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan, jotta se vahvistaisi ammattikorkeakoulujen kyvykkyyksiä edistää Euroopan elinvoimaa.  Verkosto toimii aktiivisena keskustelukumppanina eurooppalaisen tutkimusalueen foorumilla (ERA Forum), jossa edistetään mm. tutkijoiden liikkuvuuteen ja urakehitykseen sekä tutkimuksen arviointiin liittyviä kehityskulkuja eri EU-maissa.

Rehtori Heidi Fagerholm. Kuvaaja Antti J. Leinonen, 2021

Arenen puheenjohtajuuskauden tavoitteena on vahvistaa verkoston aktiivista otetta EU-vaikuttamistyöhön. Onnistuminen edellyttää aktiivisia yhteistyösuhteita keskeisiin EU-päättäjiin, kuten esimerkiksi TKI-politiikkaan profiloituviin europarlamentaarikkoihin ja komission avainhenkilöihin. Ammattikorkeakoulujen soveltavan, käytännönläheisen ja alueellisesti vaikuttavan TKI-toiminnan erityispiirteet kaipaavat lisäymmärrystä niin jäsenvaltioissa kuin Unionissakin.   

– Suomalaisille ammattikorkeakouluille puheenjohtajuus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden vahvistaa kollektiivista EU-edunvalvontaa. Tämä on äärimmäisen tärkeää, sillä tällä hetkellä suomalaisten ammattikorkeakoulujen ulkoisesta TKI-rahoituksesta yli puolet on lähtöisin EU-rahoitusohjelmista, sanoo Arenesta puheenjohtajuutta hoitava Oulun ammattikorkeakoulun rehtori – toimitusjohtaja Heidi Fagerholm.     

Suomi jäämässä taas jälkeen korkeakoulujärjestelmän uudistamisessa

Ammattikorkeakoulut ovat viime vuodet kytkeytyneet yhä tiiviimmin osaksi eurooppalaista korkeakouluverkostoa. Yhteistyö on osoittanut, että muu Eurooppa pinkoo taas uusiutumisessa edelle.  Koulutustason noston vaikeus on osoittanut, miten vaikeaa on kuroa umpeen pitkän ajan kuluessa syntynyttä kouluttamis- tai kehittämisvelkaa. Nyt sama on käymässä korkeakoulujärjestelmän kehittämisessä.  

Useissa Suomen keskeisissä kilpailijamaissa ammattikorkeakoulujen asemaa on viime vuosina vahvistettu esimerkiksi antamalla niille oikeuden kouluttaa tohtoreita. Esimerkiksi Alankomaissa ammattikorkeakoulut aloittivat omat tohtorikoulutuspilottinsa loppuvuodesta 2023. Eurooppalaisen yhteistyön tiivistäminen vahvistaa vertaisoppimista, ja antaa syötteitä kansalliseen poliittiseen keskusteluun.

Samaan aikaan kun Brysselissä kattojärjestön puheenjohtajuus siirtyy Arenelle ja Suomelle, niin Suomen muu ammattikorkeakoulujen johto on koolla eurooppalaisen yhteistyön tiimoilta Kotkassa uudella Xamkin kampuksella.

Kuulemme ajankohtaisia kuulumisia muun muassa komissiosta sekä vertailemme eri ammattikorkeakoulujen oppeja eurooppalaisesta yhteistyöstä. Suomi voi saada hyvän aseman verkostoissa, jos hyödynnämme hyvin kansallisen osaamisen esimerkiksi datan siirrossa ja käsittelyssä digitalisoituvassa toimintaympäristössä, toteaa Arenen puheenjohtaja Riitta Konkola.     

Mistä on kyse?

Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Heidi Fagerholm toimii ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkoston UAS4 Europen puheenjohtajana kesäkuusta 2024 kesäkuuhun 2026. Verkosto kokoaa yhteen kahdeksan ammattikorkeakoulujen kattojärjestöä kuudesta eri maasta: Alankomaat, Saksa, Itävalta, Tanska, Suomi ja Sveitsi. Verkoston piiriin kuuluu toistaiseksi yli 150 ammattikorkeakoulua, ja verkostolla on vahva strateginen intressi jäsenpohjansa laajentamiseen.

UAS4Europe-verkosto on julkaissut yhteisen FP10-linjapaperin:”Towards 2028 – Shaping the Future of R&I Framework Programme” tulevan EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjeman (FP10) suunnitteluun.

Jaa

Erasmus+ -ohjelma on vahva investointi Euroopan tulevaisuuteen

0
Multiracial Teen Holding Globe Map - stock
Adobe Stock - Riccardo Piccinini

Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen tulee olemaan keskeinen painopiste tulevalla EU-vaalikaudella (2024–2029). Uskomme, että väestön koulutustason nosto, osaavan työvoiman saatavuus, jatkuvan oppimisen mahdollisuudet ja kansainvälisten liikkuvuusjaksojen edistäminen ovat kaikki tärkeitä tavoitteita, jotka tukevat Euroopan strategista kilpailukykyä. Ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

Koulutus on vahvin investointi Euroopan tulevaisuuteen, ja Erasmus+ -ohjelmaa pidetään yhtenä EU:n näkyvimmistä menestystarinoista. Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ovat molemmat julkistaneet EU-vaalitavoitteensa 2024 hyvissä ajoin ennen tulevia EU-vaaleja, jotka järjestetään  9. kesäkuuta 2024. Molemmat organisaatiot peräänkuuluttavat Erasmus+ -ohjelman budjetin kaksinkertaistamista EU:n seuraavalle monivuotiselle rahoituskehyskaudelle vuodesta 2028 alkaen. Ohjelman merkitystä ammattikorkeakoulujen kansainvälistymiselle ei voi aliarvioida.

Erasmus+ -liikkuvuusjaksojen merkitys opiskelijoille

Kansainvälisen osaamisen tarve tulee kasvamaan huomattavasti eri aloilla vuoteen 2030 mennessä. Pohja kansainvälistymiselle olisi hyvä luoda jo korkeakouluopintojen aikana. Erasmus+ -liikkuvuusjaksot ovat tärkeä keino tällaisen osaamisen kartuttamisessa, ja siksi myös ammattikorkeakoulujen olisi syytä panostaa Erasmus+ -liikkuvuusjaksojen suosion nostamiseen. Erasmus+ -opiskelijavaihto avartaa usein lähtijän maailmankuvaa ja hyödyttää opiskelijan urakehitystä monin eri tavoin. Pitkällä tähtäimellä Erasmus+ -liikkuvuusjaksojen aikana hankitut verkostot ja osaaminen luovat pohjaa myös yritysten ja eri alojen kilpailukyvylle.

Suomessa korkeakouluopiskelijoiden Erasmus+ -liikkuvuusmäärät eivät ole kuitenkaan enää yltäneet 2010-luvun huippuvuosien tasolle. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden liikkuvuusmäärät ovat lisäksi jääneet yliopisto-opiskelijoita alhaisemmalle tasolle. Tällä hetkellä ammattikorkeakouluissa ulkomaanjaksolle lähtevien määrä vastaa vain noin 11 prosenttia uusien opiskelijoiden määrästä. Samalla ammattikorkeakoulukentän opiskelijoille on tyypillistä lyhyiden kansainvälisyysjaksojen korkea suosio, erityisesti terveys- ja hyvinvointialoilla.

Euroopan komission tavoitteena on, että yhä useammalla korkeakoulusta valmistuvalla opiskelijalla olisi vähintään yksi ulkomaanjakso suoritettuna osana tutkintoaan. Komission tavoitteena on, että liikkuvuusjaksolle lähtevien korkeakouluopiskelijoiden määrä nousisi 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Ammattikorkeakouluilla onkin vielä tekemistä tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Erasmus+ -ohjelman vaikuttavuus ammattikorkeakouluille

Erasmus+ -ohjelma on tunnettu opiskelijaliikkuvuuden edistämisestä, mutta ohjelman merkittävyys ei suinkaan rajoitu tähän. Ohjelmasta rahoitetaan myös ammattikorkeakoulujen henkilöstön liikkuvuusjaksoja. Näitä mahdollisuuksia voi hyödyntää sekä opetushenkilöstön että TKI-asiantuntijoiden ammatillisen kehityksen tarpeisiin.

Erasmus+ -ohjelmalla tuetaan merkittävästi korkeakoulujen eurooppalaista hankeyhteistyötä (KA2) korkeakoulutuksen laadun ja kansainvälistymisen vahvistamiseksi. Erasmus+ -innovaatioyhteenliittymät ovat esimerkiksi ammattikorkeakouluille hyvin soveltuva hanketoiminto, jonka synnyttämällä strategisella yhteistyöllä (korkeakoulut, ammattioppilaitokset, yritykset) pyritään löytämään ratkaisuja työelämän tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

Erasmus+ -ohjelmasta on lisäksi tuettu ”Eurooppalaiset korkeakouluverkostot” -allianssien tiivistä ja kunnianhimoista korkeakouluyhteistyötä. Tähän mennessä komissio on myöntänyt Erasmus+ -rahoitusta 50 korkeakouluallianssille, ja viidennen hakukierroksen arviointipäätösten jälkeen luku nousee 60 allianssiin. Tähän mennessä alliansseissa on mukana 7 suomalaista ammattikorkeakoulua. Pidämme tärkeänä, että seuraavan Erasmus+ -ohjelman budjetti on riittävän kunnianhimoinen, jotta resursseja riittää allianssien pitkäkestoiseen ja syvälliseen kehittämiseen. Korkeakoulujen eurooppalainen yhteistyö ei saa kuitenkaan levätä vain allianssien varassa vaan verkostoitumista on tuettava sekä kansallisesti ja EU:n tasolla jokaisen ammattikorkeakoulun osalta. Samalla Erasmus+ -ohjelman muiden ammattikorkeakouluille tärkeiden toimintojen rahoituspohja ei saisi kuitenkaan heikentyä tämän painotuksen seurauksena.

Koulutus on tärkeä painopiste koko Euroopan tulevaisuuden hyväksi. Muistathan äänestää EU-vaaleissa 9. kesäkuuta 2024!

Kirjoittajina Arenen EU-asiantuntija Mikael Vainio ja SAMOKin eurooppapolitiikan ja kansainvälisten asioiden asiantuntija Roosa Veijola.

Jaa

Ammattikorkeakoulujen suositukset yhteisen opintotarjonnan laadun varmistamiseksi

0
books in colored covers swirl on a blue background, copy space
Adobe Stock - Rara

Ammattikorkeakouluissa tuotetaan korkeatasoista osaamista työmarkkinoille. Yhteisen opintotarjonnan avulla ammattikorkeakouluopiskelijat voivat laajentaa osaamistaan suorittamalla opintoja muista korkeakouluista. Osaamisen kehittymistä tukee laadukkaan oppimisprosessin suunnittelu ja toteutus sekä oppimisen arviointi.

Laadukkaiden opintojen ytimessä on pedagoginen kehittämistyö, jota ammattikorkeakoulut ovat jo pitkään tehneet luomalla yhteisiä toimintatapoja, ohjeistuksia ja laatukriteeristöjä – viimeisimpänä yhteiset suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakoulut ovat nyt koonneet nämä pedagogiset linjaukset yhteen. Suositusten vaikuttavuutta vahvistetaan yhteisillä toimintatavoilla, joiden avulla edistetään laadukkaan osaamisperustaisen korkeakouluopetuksen yhteistarjontaa.

Näillä suosituksilla haluamme osoittaa yhteisen sitoutumisemme pedagogisten laatukriteerien käyttöön sekä tuoda esiin laadukkaan opetuksen ja oppimisen, jota ammattikorkeakouluissa toteutetaan niin verkossa kuin kampuksilla, sanoo Lapin ammattikorkeakoulun rehtori ja Arenen koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Riitta Rissanen.

Suosituksilla ei puututa yksittäisen ammattikorkeakoulun laadunhallintaan tai opetuksen suunnittelua ja toteuttamista koskevaan autonomiaan. Kukin ammattikorkeakoulu vastaa itsenäisesti toteuttamansa opintotarjonnan laadusta. Koulutusyhteistyön lisääntyessä on kuitenkin tärkeää edistää yhteisen laatukulttuurin syntymistä korkeakoulujen välille. Yhteistyö edellyttää väistämättä yhteisiin käytänteisiin ja laatuprosesseihin sitoutumista. 

Ammattikorkeakouluja koskevissa suosituksissa kiinnitetään huomioita muun muassa pedagogisten laatukriteerien huomioimiseen osana ammattikorkeakoulujen omaa laatujärjestelmää, pedagogisen johtamisen merkitykseen opetuksen kehittämisessä, riittävään pedagogiseen tukeen, toimivaan palautejärjestelmään ja prosessiin, jolla puututaan mahdollisiin epäkohtiin. Opettajille suunnatuissa suosituksissa nostetaan esiin jo olemassa olevien laatukriteerien hyödyntäminen osana opintojaksojen ja -kokonaisuuksien suunnittelua ja toteutusta.

Verkko-opetuksen yleistyminen sekä uudet teknologiat – kuten tekoäly – vaikuttavat merkittävästi ja uusin tavoin korkeakoulutukseen ja siinä tehtäviin pedagogisiin ratkaisuihin. Teknologian nopea kehitys edellyttää myös uusien pedagogisten käytäntöjen nopeaa käyttöönottoa, ja näin ollen opetushenkilöstön osaamisen kehittämistä. Uusien pedagogisten välineiden toimivuudesta laadukkaan opetuksen järjestämisessä opitaan vasta kokeilujen kautta.

Lue lisää

Arenen suositukset laatukriteerien soveltamiseen ja laadunvarmistukseen ammattikorkeakoulujen yhteisessä opintotarjonnassa >>

Jaa

Läsnäoloa vaativa opetus tärkeää opiskelijoiden ammatilliselle kasvulle ja hyvinvoinnille – opintoja ja työntekoa on edelleen pystyttävä yhdistämään

0
Girl learning at university library while enjoying favourite music via headphones, young female student reading book and preparing for exam with textbook enjoying playlist
Adobe Stock - GalakticDreamer

Koronaviruspandemian aikaiset kokemukset osoittavat, että opintojen eteneminen hidastuu ja opiskelijoiden hyvinvointi kärsii ilman riittävää yhteisöllisyyttä. Hieman alle 80 prosenttia suomalaisista opiskelijoista koki pandemian vaikutukset negatiivisina tai erittäin negatiivisina (Eurostudent VIII). Läsnäoloa vaativa koulutus ei kuitenkaan tarkoita joustavista opintopoluista luopumista.

Ammattikorkeakouluissa tasapainoillaan pedagogisissa ratkaisuissa opiskelijoiden erilaisten toiveiden ja opintojen etenemisestä sekä toisaalta opiskelijoiden hyvinvoinnista saatujen kokemusten ja tutkimustiedon välillä. Opiskelijat ovat monissa ammattikorkeakouluissa toivoneet lähiopetuksen ja verkkovälitteisen ryhmäopetuksen lisäämistä. Lähes puolet opiskelumotivaation puutetta kokevista opiskelijoista toivoo lisää lähiopetusta (Eurostudent VIII). Onkin tärkeää, että opiskelijaa voidaan tukea ja ryhmän kanssa olla läsnä sekä verkossa että lähitapaamisissa.

Opiskelijoiden taustat ovat monipuolistuneet, minkä takia osa opiskelijoista kuitenkin suhtautuu kriittisesti ryhmä- ja lähiopetukseen. Yhä useampi opiskelija tekee opintojaan työn ohessa. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa aloittavien opiskelijoiden keski-ikä on 26 vuotta ja vuonna 2023 opinnot aloittaneista opiskelijoista yli 30-vuotiaita oli noin 14 000. Perheelliset ja toista tutkintoaan suorittavat opiskelijat toivovat opintojen painottuvan vahvasti etä- ja verkkototeutuksina järjestettäviin opintoihin (Eurostudent VIII).

Koronaviruspandemian aikana jouduttiin pakon sanelemana siirtämään opetusta etäopetukseksi ja opiskelijoiden itsenäisen työskentelyn määrä kasvoi merkittävästi. Samaan aikaan opiskelijoiden hyvinvointi heikkeni, mikä kuvastaa lähiopetuksen ja yhteisöllisyyden merkitystä. Opiskelijoiden kokoontuessa kampuksille tapahtuu siis tärkeitä kohtaamisia ja syntyy tulevan työuran kannalta tärkeitä verkostoja. Siksi on tärkeää, että ammattikorkeakoulut tarjoavat riittävästi lähiopetusta ja ryhmämuotoista opetusta, toteaa Suomen opiskelijakuntien liiton SAMOK ry puheenjohtaja Lauri Kujala.

Kansallisena koulutuspoliittisena tavoitteena on korkeakoulutettujen osuuden nostaminen väestössä. Tämän kannalta on tärkeää, että opiskelu ammattikorkeakouluissa on mahdollista hyvin monipuolisissa elämäntilanteissa oleville opiskelijoille. Joustavien opintopolkujen tarjoamiseen on edelleen suuri tarve.

Ammattikorkeakoulut joutuvat tasapainottelemaan erilaisten oppijoiden, opiskelijaryhmien ja korkeakoulutukselle asetettujen tavoitteiden välillä. Lopulta kyse opetuksen järjestämisestä on pedagoginen ja ratkaisut tehdään sen mukaan, miten osaamisen kehittymistä ja opiskelijoiden kasvua asiantuntijuuteen pystytään parhaiten tukemaan. Opiskelijoiden keski-iän nousu edellyttää yhä monipuolisempien ja joustavampien opintopolkujen kehittämistä ja laajempaa tarjoamista. Tärkeää onkin tarjota sopivia opintopolkuja ja opiskelumuotoja opiskelijoille näiden tarpeiden mukaisesti. Siksi verkko- ja monimuotopedagogiikka vaatii suuria panostuksia myös tulevien vuosien aikana, toteaa Arenen hallituksen puheenjohtaja Riitta Konkola.

Lisätietoja:

Lauri Kujala, puheenjohtaja, Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry, puh. 050 389 1000, lauri.kujala@samok.fi
Ida Mielityinen, toiminnanjohtaja, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, puh. 050 594 0731, ida.mielityinen@arene.fi

Jaa

Eettinen ohjeistus käyttöön korkeakoulujen kansainväliseen opiskelijarekrytointiin

0
Unit and concord in multiethnic team, all hands together
Adobe Stock - luckybusiness

Suomalaiset korkeakoulut ovat yhdessä luoneet kansainvälisen koulutusagenttien eettisen ohjeistuksen, jonka tarkoituksena on luoda pelisäännöt kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin parissa toimiville koulutusagenteille ja muille kumppaneille. Eettisen ohjeistuksen tarkoitus on varmistaa vastuullinen ja ammattimainen toiminta kaikissa vuorovaikutustilanteissa potentiaalisten opiskelijoiden, heidän vanhempiensa, koulutuksen tarjoajien ja muiden toimijoiden kanssa. Ohjeistuksen ovat hyväksyneet sekä Arene, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto että Unifi, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto.

Suomi pyrkii kasvattamaan korkeakoulutukseen osallistuvien kansainvälisten opiskelijoiden määrää vuoteen 2027 mennessä osaavan työvoiman varmistamiseksi. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii yhteisiä ponnisteluja ammattimaisen, kestävän kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin ja ekosysteemin kehittämiseksi. Tavoitteena on, että opiskelija saa realistiset tiedot suomalaisesta korkeakouluopiskelusta ja sen vaatimuksista sekä integroitumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja myöhemmin työelämään.

Eettinen ohjeistus opiskelijarekrytointiin sisältää ohjeita ja standardeja, joiden mukaan koulutusagentit ja muut kumppanit sitoutuvat toimimaan yhteistyössään suomalaisten korkeakoulujen kanssa. Nämä sisältävät muun muassa rehellisyyden ja läpinäkyvyyden ylläpitämisen, asiakkaan etujen priorisoinnin sekä eettisen markkinoinnin noudattamisen. Lisäksi eettinen ohjeistus korostaa koulutusagenttien ja muiden yhteistyökumppanien vastuuta konfliktitilanteissa sekä kaikkien opiskelijoiden yhdenmukaista kohtelua että vastuullista käyttäytymistä eri osapuolisia kohtaan.

Eettisesti kestävää opiskelijarekrytointia

Suomi haluaa tarjota koulutusta kestävän hyvinvoinnin saavuttamiseksi kaikille. Tämän eettisen ohjeistuksen tarkoituksena on ohjata korkeakouluja agenttiyhteistyössään ja varmistaa, että koulutusagentit toimivat rehellisesti, avoimesti ja opiskelijoiden edun mukaisesti. Tämä on erityisen tärkeää, kun houkutellaan kansainvälisiä opiskelijoita, jotka saattavat olla haavoittuvaisessa asemassa ja tarvitsevat luotettavaa ohjausta ja tukea. Noudattamalla parhaita käytänteitä ja eettistä ohjeistusta yhteistyökumppanuuksissaan, korkeakoulut voivat varmistaa, että opiskelijarekrytointiprosessi on oikeudenmukainen, läpinäkyvä ja laadukas kaikille osapuolille, toteavat ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen puheenjohtaja, Metropolian toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFIn koulutusvararehtoriverkoston puheenjohtaja Tampereen yliopiston vararehtori Marja Sutela.

Kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin kumppanuuksien eettisen ohjeistuksen lisäksi korkeakoulut ottavat käyttöön parhaita käytäntöjä koulutusviennin toteuttamiseen. Tässä työssä hyödynnetään Education Finlandin työstämää Eettisen toiminnan opasta koulutusviennin ammattilaisille.

– Kansainvälinen opiskelijarekrytointi on vastuullista toimintaa, jossa vaikutetaan ihmisten elämään merkittävällä tavalla. Haluamme tehdä tätä työtä suomalaisella arvopohjalla ja kestävästi sitoutuen kouluttamaan ja jakamaan hyviä käytäntöjä verkostoissamme, toteavat korkeakoulujen kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin ja markkinoinnin verkostojen HERENETin ja FARMin puheenjohtajisto Sirpa Rutanen ja Francesca Cucinotta sekä Eeva Liinamo-Liukku ja Sanna Heikkinen.

Eettisen ohjeistuksen ja parhaiden käytäntöjen noudattamisen tarkoituksena on varmistaa eettisesti kestävä opiskelijarekrytointi suomalaisiin korkeakouluihin.

Lisätietoja

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, erityisasiantuntija Samuli Maxenius, puh. 0406 501 006

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry, toiminnanjohtaja Heikki Holopainen, puh. 0400 639 331

Jaa

Ethical Guidelines for International Student Recruitment in Use by Finnish Higher Education Institutions

0
Unit and concord in multiethnic team, all hands together
Adobe Stock - luckybusiness

Finnish higher education institutions have collectively developed an Agent Code of Conduct, an ethical guideline, aiming to establish standards for education agents and other partners involved in international student recruitment. The purpose of the guidelines is to ensure responsible and professional conduct in all interactions with potential students, their parents, education providers, and other stakeholders. The Agent Code of Conduct has been approved by both Arene, the Rectors’ Conference of Finnish Universities of Applied Sciences, and Unifi, the Rectors’ Conference of Finnish Universities.

Finland aims to increase the number of international students participating in higher education by 2027 to ensure a skilled workforce. Achieving this goal requires collective efforts to develop professional, sustainable international student recruitment practices and ecosystems. The objective is to provide students with realistic information about Finnish higher education and its requirements, as well as integration into Finnish society and later to employment.

The Agent Code of Conduct for student recruitment includes instructions and standards for education agents and other partners to collaborate with Finnish higher education institutions. These include maintaining honesty and transparency, prioritizing the interests of the client, and adhering to ethical marketing practices. Additionally, the ethical guidelines emphasize the responsibility of education agents and other partners in conflict situations, as well as equal treatment of all students and responsible behaviour towards all parties involved.

Ethically sustainable student recruitment

Finland aims to offer education for sustainable well-being for all. The purpose of the ethical guidelines is to guide universities in their agent collaborations, and ensure that education agents operate honestly, openly, and in the best interests of students. This is particularly important when attracting international students, who may be in vulnerable positions and need reliable guidance and support. By adhering to best practices and ethical guidelines in their partnerships, institutions of higher education can ensure that the student recruitment process is fair, transparent, and high-quality for all parties involved, state Riitta Konkola, Chair of the Rectors’ Conference of Arene and President, CEO of Metropolia University of Applied Sciences, and Marja Sutela, Chair of UNIFI’s Education Resources Network and Vice Rector of Tampere University.

In addition to the Agent Code of Conduct, higher education institutions commit to adopting best practices in implementing education export. In this work, Education Finland’s Guide to Ethical Practices in Education Export for Professionals will be utilized.

International student recruitment is responsible work that significantly impacts people’s lives. We want to do this work based on Finnish values and sustainable commitment to educate and share good practices within our networks, state Sirpa Rutanen and Francesca Cucinotta, Eeva Liinamo-Liukku and Sanna Heikkinen, Chairs of the International Student Recruitment and Marketing Networks of Higher Education Institutions (HERENET and FARMI).

The purpose of adhering to ethical guidelines and best practices is to ensure ethically sustainable student recruitment to Finnish higher education institutions.

For more information:

The Rectors’ Conference of Finnish Universities of Applied Sciences Arene, Senior Advisor Samuli Maxenius, tel. +358 406 501 006
Universities Finland UNIFI, Executive Director Heikki Holopainen, tel. +358 400 639 331

Jaa

Ammattikorkeakoulut tarvitaan mukaan kehittämään tohtorikoulutusta ja tutkijoiden urapolkuja

0
Photo by ASTERISK KWON on Unsplash

Suomi tarvitsee kansalliseen TKI-tavoitteeseen päästäkseen aivan uudenlaisia toimintatapoja, koska vanhat rakenteet harvoin synnyttävät radikaalisti uutta. Nyt tarvitaan ennen kaikkea laajasti yhteiskuntaan lisää tuottavuutta ja talouskasvun siemeniä. Suomi tarvitsee ammattikorkeakouluja työelämäläheisten soveltavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan periaatteille rakentuvien tohtorikoulutusmallien ja tutkijoiden urapolkujen rakentamiseen. Tohtorikoulutusohjelmia rakennetaan ammattikorkeakouluihin jo nyt eurooppalaisten kumppaneiden kanssa.

Suomessa on ollut jo pitkään pulaa tutkijakoulutetusta henkilöstöstä. Tämä todettiin muun muassa parlamentaarisen TKI-työryhmän valmistelemassa monivuotisessa T&K-rahoitusta koskevassa suunnitelmassa. Sen arvioiden mukaan yksityisten ja julkisten TKI-investointien määrän kasvaessa tohtorikoulutettujen kysyntä tulee kasvamaan niin korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa kuin yksityisen sektorin tehtävissäkin.

Kyse ei ole yksinomaan tohtoreiden määrästä vaan heidän työllistymisestään ja jatkokehittymisestään. Suomi käyttää tulevina vuosina satoja miljoonia euroja uutta valtion rahaa tutkimus- ja kehittämistyöhön. Tämän rahan avulla tulisi rakentaa uudenlaisessa toimijoiden yhteistyössä entistä nopeammin, paremmin ja enemmän uusia tuotteita, palveluja, prosesseja ja teknologioita.

Ammattikorkeakoulujen tutkijakoulutettu TKI-henkilöstö on yli kaksinkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Ammattikorkeakoulut ovat ainoa organisaatio, jossa lähtökohtaisesti yhdistyvät korkeakoulutus, läheinen työelämäyhteys ja ekosysteemien rakentamisen taito. Tätä potentiaalia Suomella ei ole varaa hukata.      

Suomi jää taas jälkeen eurooppalaisesta kehityksestä

Ammattikorkeakoulut tai niitä vastaavat instituutiot ovat saaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana monissa maissa oikeuden kouluttaa tohtoreita. Saksassa useampi osavaltio on antanut paikallisille ammattikorkeakouluille oikeuden tohtorikoulutukseen, ja Alankomaissa ammattikorkeakoulut aloittivat omat tohtorikoulutuspilottinsa loppuvuodesta 2023. Portugalissa parlamentti hyväksyi esityksen tohtorikoulutuksen laajentamisesta paikallisiin ammattikorkeakouluihin (polytechnic) helmikuussa 2023. Sveitsissä ammattikorkeakouluilla on oikeus tohtorikoulutukseen yhteistyössä yliopistojen kanssa.

Suomen keskeisissä kilpailijamaissa ammattikorkeakoulujen asemaa on vahvistettu erityisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Tohtoriohjelmien ja ammattikorkeakoulujen soveltavaa tutkimustoimintaa tukevien rahoitusinstrumenttien kehittämisen avulla on saatu aikaan aivan uudenlaista työelämän toivomaa TKI-työtä, toteaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Tohtorikoulutuspilottien tavoitteet yksi yhteen ammattikorkeakoululain kanssa

Tämän vuoden alussa käynnistyi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tohtorikoulutuksen pilotointi vuosille 2024–2027. Tohtorikoulutuspilottien tavoitteena on lisätä tohtorikoulutettujen liikkuvuutta yliopistojen ja muun työelämän välillä, joustavoittaa tohtorikoulutuksen prosessia ja sisältöä sekä lisätä tohtoreiden työllistymistä laajasti yhteiskunnan eri sektoreille. Suomessa pulaa tutkijakoulutetuista ollaan ratkaisemassa yksinomaan yliopistojen voimin, ja niille myönnettiin yli 250 miljoonaa tuhannen tohtorin kouluttamista varten nk. tohtorikoulutuspilotteihin.  

Jos pilottien tavoitteita peilaa ammattikorkeakoululain ja yliopistolain kirjauksiin, olisi tämänkaltaisten tohtorikoulutusohjelmien perustaminen päivänselvästi ammattikorkeakoulujen toimintakenttää. Järkevää olisikin ollut ottaa ne heti tässä vaiheessa mukaan kehittämistyöhön. Seuraavaksi Suomessa tulee käynnistää Alankomaiden tapaan ammattikorkeakoulujen omien tohtorikoulutusohjelmien pilotti, jotta voimme uudella tavalla vastata työelämän tarpeisiin, vaatii toiminnanjohtaja Mielityinen.

Duaalimalli edellyttää selkeää työnjakoa ja edellytyksiä lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen

Tohtorikoulutus on osa kokonaisuutta, jolla varmistetaan elinvoimaisen ja toimivan duaalimallin tulevaisuus. Eurooppalaisia duaalisia korkeakoulujärjestelmiä koskevassa tutkimuksessa on selkeästi havaittu, että duaalinen korkeakoulujärjestelmä on elinvoimainen silloin, jos temaattinen työnjako korkeakoulusektoreiden välillä on selkeä, ja sekä yliopistoilla että ammattikorkeakouluilla on välineet ja resurssit tehtäviensä hoitamiseen.

Suomessa on edetty vastakkaiseen suuntaan; yliopistoja on työnnetty ammattikorkeakoululain suuntaan edellyttämällä työelämälähtöisyyden lisäämistä niin koulutuksessa kuin tutkimuksessakin. Ammattikorkeakouluille ei taas ole haluttu antaa välineitä tai resursseja tehdä sitä, mitä laissa niiltä halutaan, summaa Mielityinen.

Suomalaiset ammattikorkeakoulut tavoittelevakin nyt soveltavaan tutkimukseen suuntautuneiden tohtorikoulutusohjelmien tuomista Suomeen eurooppalaisten kumppanien kanssa. Erityisesti eurooppalaiset yliopistot -alliansseissa mukana olevat ammattikorkeakoulut rakentavat parhaillaan eurooppalaisten kumppanikorkeakoulujen kanssa malleja, joiden myötä allianssit voivat tarjota tohtorikoulutusta Suomessa osana yhteistyötä.

Jaa