Koti Blogi

Varhaiskasvatuksen osaajapulan ratkaisemisessa tarvitaan ammattikorkeakouluja

Tekijä

25/10/2022

Varhaiskasvatus kärsii kroonisesta osaajapulasta. Vuonna 2018 voimaan tulleessa varhaiskasvatuslaissa korkeakoulutettujen osuutta päiväkotien henkilöstömitoituksessa kasvatettiin kahteen kolmasosaan koko henkilökunnasta. Muutos on entisestään kasvattanut korkeakoulutettujen varhaiskasvatuksen ammattilaisten kysyntää.

Uudessa varhaiskasvatuslaissa sosionomien roolia varhaiskasvatuksen tehtävissä heikennettiin. Aiemmin varhaiskasvatukseen suuntautuneet sosionomit saivat varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden, ja heillä oli laissa turvattu asema osana henkilöstömitoitusta. Uuden lain myötä sosionomit menettivät oikeuden opettajan nimikkeeseen ja tilalle luotiin uusi varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus. Varhaiskasvatuksen sosionomeille ei uudessa laissa turvattu asemaa päiväkotien henkilöstömitoituksissa, kuten tehtiin varhaiskasvatuksen opettajille.

Varhaiskasvatuslain uudistuksessa sosionomin tehtävänkuvaksi maalattiin moniammatillinen työ ja perhetyö eikä sosionomeilla nähty olevan selkeää roolia lapsiryhmissä toimimiselle. Tutkinnot kuitenkin sisältävät laajasti lapsiryhmän ohjauksen, hyvinvointityön, ongelmia ennaltaehkäisevän työn ja sosiaalipedagogiikan oppisisältöjä. Ymmärryksen puute sosionomien osaamisesta näkyy siten myös lain henkilöstömitoituksessa ja koulutustarpeiden arvioinnissa.

Laissa sosionomit menettivät myös uraetenemismahdollisuutensa, kun päiväkodin johtajan pätevyysvaatimuksesi asetettiin kasvatustieteiden maisterin tutkinto. Tällä hetkellä päiväkodin johtajina toimii paljon ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tehneitä sosionomeja. Tämä on luonnollista, sillä YAMK-tutkinto valmentaa juuri tällaiseen johtamis- ja kehittämistyöhön. Päiväkodin johtajaksi haluavan sosionomin olisikin tulevaisuudessa suoritettava sekä kasvatustieteen alempi että ylempi korkeakoulututkinto saadakseen kelpoisuuden, sillä yliopistojen kasvatustieteiden laitokset eivät ole tosiasiallisesti huolineet sosionomeja maisteriohjelmiinsa ilman kandidaatin tutkintoa tai sitä vastaavien yliopisto-opintojen suorittamista. Lakimuutos tukki sosionomeilta uraetenemisen väylät.

Vuonna 2021 sosionomeja valmistui ammattikorkeakouluista 2 367 ja varhaiskasvatuksen opettajia yliopistoista 552. Aiemmin sosionomiopiskelijoista noin neljännes on suuntautunut opintojensa aikana varhaiskasvatuksen tehtäviin. Arenen ammattikorkeakouluille tekemän kyselyn mukaan varhaiskasvatuksen suuntautumisen valinneiden opiskelijoiden määrä on romahtanut tänä vuonna. Varhaiskasvatuksen suuntautumisen valinneiden määrä on laskenut tänä vuonna noin kolmannekselle vuoden 2018 jälkeen. Varhaiskasvatuslain esitöissä arvioitiin, että osaajatarve ratkaistaan kaksinkertaistamalla varhaiskasvatuksen opettajakoulutus yliopistoissa eikä sosionomikoulutuksen määrää tarvitse lisätä. Arvio kuvaa hyvin, että lain tarkoituksen oli heikentää sosionomien asemaa varhaiskasvatuksessa.

On selvää, ettei uuden varhaiskasvatuslain henkilöstömitoitusten saavuttaminen ole mahdollista ilman sosionomien koulutusmäärien kasvattamista ja aseman vahvistamista lainsäädännössä. Rahoitusta on siis kohdennettava myös sosionomikoulutukseen, sillä varhaiskasvatuksen henkilöstön eläköityminen ja alanvaihto on ennakoitua suurempaa. Sosionomien asemaa laissa tulee taas vahvistaa, jotta sosionomiopiskelijat haluavat myös jatkossa suuntautua varhaiskasvatuksen tehtäviin ja työllistyä alalle valmistuttuaan. Varhaiskasvatuksen sosionomin koulutus nimittäin antaa pätevyyden toimia myös muissa sosionomien lakisääteisissä tehtävissä.

Varhaiskasvatuksen osaajapulan ratkaisemiseksi tarvitaankin seuraavia toimenpiteitä:

Nopein, yksinkertaisin ja varmin tapa ratkaista kestämätön tilanne on palauttaa sosionomeille oikeus varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin. Tällöin laissa voidaan luopua varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvasta.
Toinen vaihtoehto on muuttaa päiväkodin henkilöstön rakennetta koskevaa pykälää (37 §) siten, että kolmasosalla henkilöstöstä tulee olla varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus.
Päiväkodin johtajaa koskevaa pykälää (31 §) muutetaan siten, että myös sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittanut henkilö on kelpoinen toimimaan päiväkodin johtajana. Ylemmät AMK-tutkinnot ovat juuri johtamis- ja kehittämisvalmiuksia tuottavia koulutuksia.
Osaajapulan ratkaisu edellyttää myös varhaiskasvatuksen sosionomien koulutusmäärien kasvattamista. Sosionomikoulutukseen tulisi kohdentaa erillisrahoitusta vähintään 300 aloituspaikan lisäämiseksi ammattikorkeakouluissa. Samoin kuntia tulisi kannustaa ostamaan sosionomikoulutusta tilauskoulutuksena lastenhoitajien koulutustason nostamiseksi sekä mahdollistaa sosionomikoulutuksen ostaminen työvoimakoulutuksena.

Samuli Maxenius

Erityisasiantuntija

Arene ry

Jaa

Changes in the student admission process, but selections made despite coronavirus

Tekijä

Nina Ylönen

18/03/2020

Universities of applied sciences will replace the entrance examinations of this spring’s first joint application process planned for April with admissions based on school performance and selection assignments. This is done in response to Finland’s decision to close its borders as part of the measures to combat the coronavirus pandemic. This decision was made in a rectors’ conference held on Tuesday 17 March.

During this state of emergency, international students would be prevented from participating in entrance examinations in Finland. As travel restrictions and quarantines also apply to a number of other countries, organising the examinations is also no longer possible outside Finland’s borders. Thankfully, the FINNIPS network of Finland’s universities of applied sciences has already previously organised examinations in ten different countries.

Instead of entrance examinations, universities of applied sciences will rely on applicants’ school performance and selection assignments in making selections on candidates applying for foreign-language education. The results of the FINNIPS network’s entrance examinations arranged outside Finland, will, however, be acknowledged in the student selection.

The selection of students based on their school performance will take into account applicants seeking admission based on their matriculation examinations and vocational upper secondary qualifications similarly as in the spring’s second joint application.

Preparations of the selection assignment and an online interview possibly connected with this will continue in the network of managers of academic affairs of universities of applied sciences.

The second joint application process to universities of applied sciences will begin on Wednesday 18 March. More than half of the intake places will be filled based on the applicants’ school performance. If the entrance examination for universities of applied sciences planned for the beginning of June cannot be organised due to the coronavirus epidemic, universities of applied sciences will make some other arrangements for selecting applicants.

Jaa

CampusOnline ja Savonia – strategista nerokkuutta vai sattumien summa?

Tekijä

admin

10/12/2019

Kilsoja amk-kentässä on allekirjoittaneelle kertynyt jo sen verran että varsin harvoin koen tulleeni yllätetyksi, näin pääsi kuitenkin käymään kesän 2019 CampusOnline-tilastojen kolahtaessa sähköpostiin. Eniten suoritettujen opintojaksojen TOP10:ssä oli yhdeksän Savonian opintojaksoa. Kaikkiaan Savonian tarjoamia opintoja suoritettin 18 750 opintopistettä, joka vastaa noin 35 % kaikista kesällä 2019 CampusOnlinessä suoritetuista opintopisteistä. Miten tässä näin pääsi käymään?

Kesällä 2019 ammattikorkeakoulujen yhteisessä portaalissa oli opintojaksoja tarjolla yhteensä 513. Savonian opintojaksoja opiskelijoilla oli valittavana 40 kappaletta eli hieman alle 8 % kokonaismäärästä. Tämän jälkeen alkoikin varsinainen ilotulitus: kymmenen suosituimman opintojakson joukossa kuusi Savonian opintojaksoa ja joista neljä koko portaalin suosituimpia.

Otsikkoon viitaten olisi tietenkin kiusaus todeta, että kyseessä on pitkäjänteinen strateginen nerokkuus En toki tätäkään täysin sulje pois. mutta ehkä kuitenkin pitkäjänteisyys liittyy enemmän systemaattiseen kehittämiseen ja uskoon valitun linjan jatkuvuudesta.

Korkeakoulujen välisen opintotarjonnan juuret ulottuvat Savonialla varsin kauas. Ennen CampusOnlinea ja sitä edeltänyttä Turun ammattikorkeakoulun synnyttämää kesäopintoportaalia tarjosimme opintoja usean vuoden ajan ristiin Karelian ja Saimaan-ammattikorkeakoulun välillä. Periaate oli sama, rahaa ei vaihdettu ja byrokratia pyrittiin pitämään matalana – toisin kuin samaan aikaan hiipumassa olleessa Virtuaali-amk –verkostossa.

Opiskelijoiden laaja kiinnostus oman ammattikorkeakoulun tarjontaa laajentavaa opintotarjontaa kohtaan oli jo tuolloin havaittavissa, vaikka tekniset ratkaisut tarjonnan esittämisessä, ilmoittautumisissa, opintojaksoille rekisteröitymisissä ja arviointitietojen toimittamisessa olivat vahvasti kehitysvaiheessa. Tämä yhteinen historia opintojen ristiintarjonnassa pohjusti, että siirtymä koko ammattikorkeakoulukentän kattavaan tarjontaan ei tuntunut kovinkaan isolta hypyltä vaan enemmänkin luonnolliselta jatkumolta.

Toinen selittävä tekijä murskaavien tulostemme takana on ennakkoluulottomat ja kehittymishakuiset opettajat. Valtakunnalliseen tarjontaan tähtäävien verkko-opintojaksojen toteuttamista on pyritty tukemaan riittävällä resursoinnilla ja tarvittaessa myös lomajaksojen yksilötasoisella rytmittämisellä. Savoniassa on parin vuoden ajan toteutettu työaikasuunnittelussa kokonaisvaltaista suunnittelua, joka varmasti osaltaan on tuonut kaivattuja joustoja.

Erinomaisena tukena on toiminut myös eAMK-hanke, jonka tuottamat koulutukset, materiaalit ja verkko-opintojaksojen laatukriteerit ovat kehittäneet ja yhtenäistäneet CampusOnline-tarjontaa. Savonian kesän 2019 CampusOnline-opinnoista antoi palautetta yhteensä 2066 opiskelijaa. Kysymykseen ”Olen kokonaisuutena tyytyväinen opintojaksoon” vastusten keskiarvo oli 4,3/5 mikä oli myös palautekyselyn kaikkien kysymysten keskiarvo. Ei huono.

Tilastojen mukaan CampusOnline-portaalissa oli kesäjakson aikana kävijöitä kaikkiaan yli 83 000 ja suoritettuja opintopisteitä lähes 54 000. Tämä kertoo ensinnäkin siitä, että opiskelijat näkevät kiinnostavana mahdollisuutena syventää ja laajentaa osaamistaan täydentämällä oman korkeakoulun tarjontaa valitsemalla opintoja yhteisestä tarjonnasta. Toiseksi mahdollisuus opintojen suorittamiseen omaan tahtiin koetaan mielekkäänä.

Opiskelijat ovat tässä suhteessa ilmaisseet mielipiteensä, viesti on selvä ja vahva. Nyt onkin paikallaan kysyä vastaammeko me ammattikorkeakouluina tähän toiveeseen parhaalla mahdollisella tavalla. Niin meillä Savoniassa kuin monessa muussakin korkeakoulussa esimerkiksi opetussuunnitelmien rakenteet ja jähmeät hyväksilukukäytänteet estävät varsin tehokkaasti CampusOnlinen hyödyntämisen muuna kuin valinnaisia opintoja tarjoavana kesäportaalina. Mikäli portaalia halutaan aidosti hyödyntää ympärivuotisen opiskelun tukena, ajaudutaan väistämättä profiili-ja työnjakokeskusteluihin. Kukahan tuota Pandoran lippaan kantta haluaa raottaa?

CampusOnline on ollut menestystarina. Näin voidaan todeta, vaikka olemme vasta alkumatkassa opiskelijoita laajasti hyödyntävän yhteisen opintotarjonnan rakentamisessa. Mahdollisuuksia on valtavasti, mutta nähtäväksi jää onko meillä näiden hyödyntämisen edellyttämää kaukonäköisyyttä ja ennakkoluulottomuutta. Oman varjonsa kehitykselle levittää myös rahoitusmallin uudistuminen. Korkeakoulujen välisten yhteistyöopintojen rahoitusosuuden kutistaminen yhteen prosenttiin johtaa nopeasti tilanteeseen, jossa yhteistyöopintojen tuottamisen kannattavuutta joudutaan kriittisesti arvioimaan. Tällöin häviäjiä ovat nimenomaan opiskelijat.

Yllättävää kehitystä saattaa kuitenkin tapahtua yliopistojen tarjoamien ristiin opiskelun mahdollisuuksien suhteen. Siinä missä ammattikorkeakoulujen rahoituksessa yhden yhteistyöopintopisteen arvon ennakoidaan painuvan reilusti alle sadan euron, yliopistojen rahoituksessa vastaavan yhteistyöpisteen arvo vuoden 2018 tuotetuilla yhteistyöopintopistemäärillä on 2021 rahoituksessa noin 750 euroa. Tästä kannattaa vinkata naapuriyliopistolle.

Savonia haluaa olla vastuullisesti vaikuttava ammattikorkeakoulu. Otamme nöyrästi opintoihimme kohdistuneen kiinnostuksen vastaan ja toivomme jatkossakin pystyvämme tuottamaan laajasti oppimisen kokemuksia niin Savonian omille opiskelijoille kuin laajemminkin jatkuvan oppimisen tarpeisiin.

Esa Viklund
kehittämispäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

Jaa

Ammattikorkeakoulut varmistavat koulutuksen kehittämisellä eturivin paikan vihreän siirtymän tekijöinä – julkaisevat Kestävän ammattikorkeakoulutuksen oppaan

Tekijä

Arenen viestinta

02/06/2023

Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat sitoutuvat kouluttamaan asiantuntijoita, joilla on erinomaiset valmiudet edistää monipuolisesti kestävää kehitystä työssään. Ammattikorkeakoulujen yhteistyössä valmisteleva Kestävän ammattikorkeakoulutuksen käsikirja vahvistaa tavoitteen saavuttamista. Se tarjoaa teoreettista ja käytännöllistä tietoa kestävää kehitystä edistävän koulutuksen järjestämisestä ammattikorkeakouluissa. Opas kestävyyden huomioimisesta ammattikorkeakoulujen TKI-työssä julkaistiin jo aiemmin.

–Nyt julkaistava opas tarjoaa konkreettisen tuen korkeakouluille kehittää opetussuunnitelmia, pedagogisia ratkaisuja ja osaamisen arviointia eri koulutusaloilla ja opintojen eri vaiheissa. Oppaasta saa myös tärkeän teoreettisen pohjan työlle, kertoo ammattikorkeakoulujen yhteistä kestävyystyötä vetävä Arenen hallituksen jäsen, rehtori Turo Kilpeläinen LAB-ammattikorkeakoulusta.

Ammattikorkeakoulut haluavat antaa täyden panoksensa Suomen vihreän siirtymän tueksi. Tämä teos tekee hyvin näkyväksi ammattikorkeakoulujen laajaa, systemaattista ja asiantuntevaa työtä, jonka avulla suomalaista työelämää tehdään eri tavoin kestävämmäksi.

–Suuntaamme monella tapaa koulutusta, soveltavaa tutkimusta ja kehittämistoimintaa niin, että Suomi saisi myös kaupallista hyötyä vihreästä osaamisesta. Tavoitteemme on kuitenkin paljon nykyistä korkeammalla, painottaa Kilpeläinen

Kirja on tarkoitettu kaikille, joita kiinnostaa kestävän maailman rakentaminen asiantuntijoita kouluttamalla.

Artikkelikokoelman kirjoittajat ovat opettajia ja koulutussuunnittelun asiantuntijoita yhdestätoista ammattikorkeakoulusta. Tekstit ovat syntyneet osana Arenen kestävyys- ja vastuullisuusryhmän työtä vuosina 2020–2023.

Kirjan julkistamistilaisuus pidetään osana Pedaforum-tapahtumaa Tampereen yliopiston Hervannan kampuksen Kappelisalissa ti 6.6. 2023 klo 15.30. Tapahtumaa voi seurata myös verkossa. Ilmoittaudu verkkotapahtumaan viimeistään 5.6. 2023 klo 16 sähköpostiin eveliina.asikainen@tuni.fi.

Tutustu Kestävän ammattikorkeakoulutuksen käsikirjaan >>

Jaa

Tradenomista on moneksi

Tekijä

Arenen viestinta

01/06/2023

Tradenomit ovat vakiinnuttaneet paikkansa työelämän asiantuntijoina. Tutkintomme antaa monipuoliset mahdollisuudet rakentaa mielenkiintoisia urapolkuja lähes kaikille toimialoille niin palkansaajan kuin yrittäjän roolissa.

Valtaosa meistä työskentelee asiantuntijatehtävissä yksityisellä sektorilla ja noin 13 prosenttia julkisella sektorilla. Erityisesti naistradenomien asema työelämän asiantuntija- ja johtotehtävissä on vahvistunut viime vuosina. Vielä viisi vuotta sitten naista noin 42 prosenttia työskenteli asiantuntijoina, kun nykyään heistä jo 55 prosenttia on näissä tehtävissä eri toimialoilla.

Tehtävänimikkeitä tradenomeilla on lukuisia: account manager, account specialist, businessa analyst, business manager, digitaalisen markkinoinnin asisantuntija, financial controller, liiketoiminnaanjohtaja, ostopäällikkö, tuotepäällikkö, palkanlaskija, henkilöstöasiantuntija, järjestelmäasiantuntija, ICT-asiantuntija, laskenta-asiantuntija, markkinointi- ja viestintäasiantuntija, myyntipäällikkö, ohjelmistokehittäjä, rahoitusasiantuntija, sisällöntuottaja, projektipäällikkö, palveluasiantuntija, taloussuunnittelija, verosihteeri, vientipäällikkö, yritysmyyjä, yrittäjä – vain murto-osan mainitakseni.

Valtaosa jäsenistämme (60%) on opiskellut liiketalouden koulutusohjelmassa, seuraavaksi eniten tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa (15%) ja kolmanneksi suurimpana koulutusohjelmana International business (11%). Kolme suosituinta suuntautumista opinnoissa ovat olleet taloushallinto, markkinointi ja viestintä sekä johtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Suuntautumisvaihtoehtoja on lukuisia, joista varmasti jokainen löytää itseään kiinnostavan painotuksen. Opintoja voi suorittaa päivä- sekä monimuoto-opiskeluna ja niitä on tarjolla myös englanniksi että ruotsiksi.

Tradenomiopintoihin sisältyvä työharjoittelu antaa hienon mahdollisuuden tutustua eri tehtäviin ja toimialoihin jo opiskeluaikana!

Opiskelijatutkimuksemme tuloksista selviää, että 73 prosenttia tradenomiopiskelijoista tekee työharjoittelunsa palkallisessa työsuhteessa. Samalla kertyy arvokasta työkokemusta, minkä lisäksi työharjoittelujaksot poikivat monille opinnäytetyöaiheen tai valmistumisen jälkeisen työpaikan.

AMK-tutkinto antaa vahvan pohjan työelämän asiantuntijatehtäviin. Jäsenistämme 91 prosenttia kokee osaamisensa riittäväksi tai melko riittäväksi ja 66 prosenttia kokee oman markkina-arvonsa vahvaksi. Tänä päivänä kuitenkin jatkuva oppiminen on välttämätöntä oman työmarkkina-arvon ylläpitämiseksi. Tradenomit kaipaavat tulevaisuudessa lisää osaamista muun muassa datan analysoinnissa, esihenkilötyössä, projektinhallinnassa ja oman työnsä johtamisessa.

Monelle tradenomille ylempi AMK-tutkinto on luonteva väylä kasvattaa osaamistaan. Valtaosa YAMK-tutkintoa suorittaneista jäsenistämme ovat opiskelleet johtamisen ja liiketoiminnan, yrittäjyyden sekä IT-alan kehittämiseen liittyviä koulutusohjelmia. Tutkinto syventää aiemmin hankittua osaamista ja avaa uusia ovia myös työmarkkinoilla.

YAMK-tutkintoja on voinut opiskella jo 20 vuotta, mutta edelleen niiden tuottama osaaminen tunnetaan työelämässä valitettavan huonosti. Yksi syy tähän mielestämme on itse tutkintonimike, joka ei riittävällä tavalla kuvaa sen tasoa tai sisältöä. Tutkinto on lainkin mukaan ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman kelpoisuuden esimerkiksi julkisen sektorin tehtäviin kuin yliopiston maisteritutkinto.

Monet käyttävätkin työelämässä YAMK-tutkinnon englanninkielistä nimikettä, liiketalouden osalta Master of administration. Maailmalla vastaavat tutkinnot ovat maistereita ja nyt on aika meilläkin yhdenmukaistaa nämä nimikkeet. Esitämme tutkintonimikettä muotoon Maisteri (AMK), mikä osaltaan auttaisi tutkinnon tunnettuuden kasvua!

Jaakko Hyvönen, puheenjohtaja
Tradenomit

Tiedot perustuvat vuotuisiin jäsen- ja opiskelijatutkimuksiimme, joihin voit tutustua tarkemmin verkkosivuillamme.

Olemme tulevaisuuteen katsova, maailman parhaan työelämän ja osaamisen puolesta vaikuttava yhteisö, jonka voima tulee tradenomien monipuolisesta osaamisesta. Olemme sitä, mitä jäsenemme erilaisissa uratilanteissa tarvitsevat: opintojen ja työelämän virkistäjä, mentori, manageri ja tarvittaessa puolustajakin.

Toimimme ja viestimme käytännönläheisesti, kunnianhimoisesti ja pilke silmäkulmassa. Niin kuin tradenomit yleensäkin. Muiden korkeakoulutettujen tavoin olemme järjestäytyneet Akavaan ja meitä on lähes 33 000 yhteisössämme. tradenomi.fi

Jaa

Varhaiskasvatuslakia uudistettava lapsen edun mukaisesti – varhaiskasvatuslain tavoitteet edellyttävät lain avaamista

Tekijä

Samuli Maxenius

12/05/2023

annie-spratt-fBrGckWLQ0Q-unsplash — Photo by Annie Spratt on Unsplash

Poikkeuksellisen laaja-alainen järjestöjoukko vaatii varhaiskasvatuslain avaamista. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Ammattiliitto Jyty ry, Sosiaalialan ammattijärjestö Talentia, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Hyvinvointiala ry Hali, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Kuntaliitto lähettävät yhteisen viestin hallitusneuvotteluihin. Järjestöt vaativat lain muuttamista henkilöstörakenteen ja päiväkodin johtajan tehtävien osalta. Jo nyt on selvää, ettei nykyisen lainsäädännön puitteissa ole mahdollista saavuttaa lain sisällöllisiä eikä henkilöstörakenteen tavoitteita.

Varhaiskasvatus on lapsille tärkeä kasvu- ja kehitysympäristö sekä keskeinen pienten lasten hyvinvointia, kehitystä ja oppimista edistävä palvelu. Lapsen oikeuksien sopimuksen ja varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaisesti varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Järjestöjen esittämät muutokset toisivat myös kaivattua työskentelyrauhaa työyhteisöihin.

Lapsen oikeuksien näkökulmasta keskeistä on turvata mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välillä. Varhaiskasvatuslaissa määritellään varhaiskasvatuksen tavoitteet, jotka liittyvät lasten perusoikeuksiin. Nykyinen henkilöstörakennetta koskeva sääntely ei tue varhaiskasvatuslain tavoitteita, se vaarantaa niiden toteutumisen perustavalaatuisella tavalla. Vaikka lain siirtymäkausi on edelleen käynnissä, jo nyt näkyvät sen vaikutukset työvoiman saatavuuteen ja alan vetovoiman heikkenemiseen.

Suurin ongelma on, että laki ei tunnista ja tue kaikkien henkilöstöryhmien osaamisen täysimääräistä käyttöä varhaiskasvatuksessa. Lain tiukat kelpoisuusehdot myös heikentävät alan pitovoimaa, sillä käytännössä ne estävät joustavia koulutuspolkujen ja sen myötä erilaisten uramahdollisuuksien syntymistä varhaiskasvatuksen tehtäviin.

Tilanteen korjaaminen edellyttää varhaiskasvatuslain henkilöstörakennetta koskevan sääntelyn muuttamista

Yliopistot eivät yksin pysty vastaamaan pätevän ja osaavan korkeakoulutetun varhaiskasvatuksen henkilöstön työvoiman saatavuudesta, jolloin varhaiskasvatuslain tavoitteisiin on mahdotonta päästä ja palvelun laatu kärsii. Ammattikorkeakoulujen sosionomiopinnoissa aloitti vuonna 2022 yhteensä 3 700 opiskelijaa, joista noin kolmannes suuntautuu varhaiskasvatuksen sosionomien tehtäviin. Yliopistojen varhaiskasvatuksen opettajan opinnoissa aloitti 900 opiskelijaa. Kuntaliiton vuonna 2022 tekemän laskelman mukaan uusia korkeakoulutettuja varhaiskasvatuksen asiantuntijoita tarvitaan yli 18 000 vuoteen 2030 mennessä. Ammattikorkeakouluilla on merkittävä potentiaali vastata varhaiskasvatuksen työvoimapulaan koko Suomessa, kunhan varhaiskasvatuslain edellyttämät kelpoisuus- ja mitoitusehdot tämän mahdollistavat.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (maisteritasoinen tutkinto) suorittaneilla oli aiemmin kelpoisuus päiväkodin johtajan tehtäviin. Heillä on vähintään kahden vuoden työkokemus ennen ylempää tutkintoaan. He tuntevat varhaiskasvatuksen työkentän ja saavat ylemmässä tutkinnossa valmiudet johtamis-, kehittämis- ja esihenkilötyöhön. Johtajan tehtävä edellyttää laaja-alaista orientaatiota ja kykyä osallistua oman alansa edustajana kuntien varhaiskasvatuksen ja hyvinvoinnin edistämisen palvelutoiminnan kehittämiseen. Ylemmän amk-tutkinnon suorittaneet tuntevat monipuolisesti myös sote-alaa ja sen palveluita. Työvoimatarpeen tilannetta kuvaa, että kuntien päiväkodeissa on varhaiskasvatuksen maistereita vain 960, kun vakansseja on 1600. Toisin sanoen vaikka kaikki päiväkotien maisterit saataisiin sijoitettua vuonna 2030 päiväkodin johtajiksi, jäisi lähes puolet johtajapaikoista määräaikaisten sijaisuuksien varaan.

Lakimuutoksen myötä varhaiskasvatukseen suuntautuneen sosionomin tutkinnon suorittaneet eivät voi enää syksystä 2023 alkaen saada pätevyyttä toimia varhaiskasvatuksen opettajana. Tutkintoon sisältyvät varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot ovat aiemmin tämän mahdollistaneet. Lain myötä varhaiskasvatuksen suuntautumisen vetovoima ammattikorkeakouluissa on romahtanut: opiskelijat eivät enää valitse varhaiskasvatuksen suuntautumista epävarman ja epäselvän työmarkkina-aseman vuoksi. Koko maassa varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin suuntautuvien opiskelijoiden määrä on laskenut vuoden 2018 jälkeen kolmanneksella. Sosionomi-opinnoissa vuosittain aloittaneiden määrä on kasvanut tuhannella opiskelijalla vuodesta 2019, mutta samaan aikaan vuosittain alalle ensisijaisten hakeneiden määrä on romahtanut 4000 hakijalla. Toisin sanoen, millään varhaiskasvatuksen opettajien määrän lisäämisellä ei ole realistista saavuttaa vuoden 2030 lain tavoitetta.

Lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen sekä sen tavoitteista säädetään varhaiskasvatuslaissa, joka astui uudistettuna voimaan 1.9.2018. Uudistuksen merkittävimmät muutokset liittyivät varhaiskasvatuksen henkilöstöön. Siirtymäajan jälkeen, vuodesta 2030 alkaen, päiväkodin henkilöstörakenne muuttuu siten, että päiväkodeissa vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla laissa säädetty korkeakoulututkinto eli varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus.

Järjestöjen tarkemmat tavoitteet lain muuttamiseksi:

Varhaiskasvatuslain muutokset on toteutettava pikaisesti. Kokonaisuudistukselle ei ole tarvetta, mutta henkilöstörakennetta koskeva sääntely on muutettava tukemaan lain tavoitteita (henkilöstöä koskeva 37 § ja lain 3 § mukaiset tavoitteet).
Varhaiskasvatuksen henkilöstön riittävä osaaminen varmistetaan sillä, että korkeasti koulutettujen osuus henkilöstöstä on riittävä. Yksiköissä ja lapsiryhmissä pitää olla mahdollisuus lasten ja perheiden tarpeita parhaiten vastaavan ja pysyvän henkilöstön käyttämiseen.
Muutetaan kelpoisuusvaatimus päiväkodin toiminnasta vastaavan johtajan tehtävään seuraavasti: tehtävään on kelpoinen henkilö, jolla on kelpoisuus 26 tai 27 §:ssä tarkoitettuun varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin tehtävään ja, jolla on vähintään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä riittävä johtamistaito.

Lisätietoja:

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Ida Mielityinen p. 050 5940731

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Päivi Niemi-Laine, p. 040 702 4772

Ammattiliitto Jyty ry, Jonna Voima, p. 050 591 2341

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Jenni Karsio, p. 044 5415955

Hyvinvointiala Hali ry, Laura Lindeberg, p. 040 8268292

Kuntatyönantajat KT, Hannu Freund, p. 050 5726209

Kuntaliitto, Jarkko Lahtinen, p. 050 3614526

Jaa

Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen kypsyystasokuvaukset

Tekijä

Arenen viestinta

11/05/2023

nikola-jovanovic-OBok3F8buKY-unsplash — Photo by Nikola Jovanovic on Unsplash

Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman väliarvioinnin raportti julkaistiin maaliskuussa 2023.

Raportissa esiteltiin kestävän kehityksen viisiportaiset (alkava, edistyvä, hallittu, edistynyt, strateginen) kypsyystasokuvaukset, joiden avulla ammattikorkeakoulu voi asemoida oman kestävyys- ja vastuullisuustyönsä tason ja etenemisen.

Kypsyystasokuvaukset on laadittu Arenen kestävyyden ja vastuullisuuden työryhmien yhteistyönä.

Suomeksi
Kestävän kehityksen kypsyystasot >>

In english
Maturity levels of sustainability >>

På svenska
Mognadsnivåer för hållbar utveckling >>

Jaa

Suomen aluekehittäminen hidastuu ministeriön tietoteknisten ongelmien vuoksi

Tekijä

Arenen viestinta

29/04/2023

Ammattikorkeakoulut ovat tyrmistyneitä ja äärimmäisen huolissaan tilanteesta, jossa tietoteknisiin syihin vedoten, kansalliset rahoittajaviranomaiset eivät ole edelleenkään kyenneet jakamaan EU-ohjelmakauden 2021-2027 alue- ja rakennepolitiikan rahoitusta (EAKR- ja ESR+ rahoitus). Työ- ja elinkeinoministeriö ei ole onnistunut ratkomaan tilannetta, vaikka kolmas vuosi ohjelmakautta on jo pitkällä.

Ongelmaa on vielä korostanut se, ettei TEM vastuullisena ministeriönä ole ohjeistanut rahoitusta jakavia ELY-keskuksia (elinkeino-, liikenne-, ja ympäristövirastoja) ja maakuntaliittoja, voidaanko tehdä ennalta rahoituspäätöksiä, vaikka itse raha ei vielä liiku. Näin ollen käytännöt ovat vaihdelleet eri puolilla maata.

Ammattikorkeakoulut sekä muut hanketoimijat joutuvat nyt aloittamaan esihyväksyttyjä hankkeita omalla taloudellisella riskillä. Omalla riskillä aloitettuihin hankkeisiin on jouduttu sitomaan ammattikorkeakoulujen muutoinkin vähiä omia pääomia. Nämä rahat ovat pois uusista TKI-avauksista työelämää kehittävässä soveltavassa tutkimuksessa ja kehittämistyössä. Osalla korkeakouluista ei ole mahdollista pitää kiinni hyvistä työntekijöistä, kun palkkarahat ovat saamatta.

Vielä huolestuttavampaa on, että Suomi saattaa myös menettää aluekehittämisen varat lopullisesti, jos niitä ei saada käytettyä tavoiteajassa. Mikäli rahoituspäätös tulee loppuvuodesta, ei rahoitusta ehditä enää täysimääräisesti käyttää.

– Nyt vaarana on, että Suomeen myönnetyt myöntövaltuudet siirtyvät käytettäväksi muissa EU-maissa. Tilanne on täysin absurdi Suomen kansallisten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotavoitteiden ja alueiden kehittämiselle asetettujen tavoitteiden näkökulmasta, sanoo Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Hakijat ovat hakeneet rahoitusta rahoittajien pyynnöstä etupainotteisesti, vaikka rahoituspäätöksiä ei ole voitu tehdä. Myönteisiä lausuntoja on jo tehty, mutta yhtään euroa ei ole siirtynyt hankkeiden tekijöille.

– Juuri nyt Suomi tarvitsisi kaiken tutkimus- ja kehittämisrahoituksen, jotta pääsemme kansallisiin tavoitteisiimme. Tilanteesta eivät suinkaan kärsi yksinomaan ammattikorkeakoulut vaan suuri osa suomalaisista yrityksistä, joiden kehittämistä näillä rahoilla pitkälti tehdään, painottaa Vaasan ammattikorkeakoulun TKI-johtaja Marja-Riitta Vest.

– Tällaista tilannetta tietoteknisiin syihin vedoten ei kerta kaikkiaan voi hyväksyä, jatkaa Mielityinen.

Ammattikorkeakoulujen kansallinen TKI-rahoitus on erittäin vähäistä ja niiden ulkoisesta TKI-rahoituksesta jopa puolet on juuri tätä EU-rahoitusta. Tilanne vaatisi pääomia ja taloudellista pelivaraa, jota ammattikorkeakouluilla ei ole. Rahoituspäätösten myöhästyminen vaikuttaa myös korkeakoulujen perusrahoitukseen. Tällainen ulkopuolelta hankittu tutkimus- ja kehittämisrahoitus vaikuttaa ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen jakautumiseen korkeakoulujen välillä.

Ammattikorkeakoulujen reaalinen perusrahoitus on laskenut noin 200 miljoonalla eurolla vuoden 2011 jälkeen, vaikka samaan aikaan koulutuksen ja TKI-toiminnan tavoitteita on kasvatettu.

Jaa

Valtiovarainministeriön osaamattomuus tulee yhteiskunnallemme kalliiksi – lyhyt oppimäärä koulutusjärjestelmästämme

Tekijä

Arenen viestinta

21/04/2023

zoran-borojevic-6qThS1x6P6A-unsplash — Photo by Zoran Borojevic on Unsplash

Valtiovarainministeriölle tiedoksi, että Suomessa on kaksi korkeakoulusektoria: yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Ammattikorkeakouluissa aloittavista jo noin puolella on taustallaan ammatillinen tutkinto.

Valtiovarainministeriön viestejä kuunnellaan valtakunnassamme tarkoin. Budjettipäällikkö Mika Niemelän ajatelmat ammatillisesta koulutuksesta osoittavat hämmästyttävää tietämättömyyttä koulutusjärjestelmästämme ja sen keskeisistä ongelmista. Valtiovarainministeriön esitys ei ole kestävä tapa leikata ammatillisen koulutuksen rahoitusta.

Suomi saavuttaa koulutustason nostotavoitteensa vain, jos ammatillisesta koulutuksesta suurempi osuus jatkaa korkeakoulutukseen. Jo nyt haasteena on, että liian suuri osuus opiskelijoista ei saa tosiasiallisia valmiuksia korkeakouluopintoihin.

–Jos ammatillisia tutkintoja lyhennettäisiin leikkaamalla tutkinnoista geneerisiä osaamisia tuottavat yhteiset tutkinnon osat, joudutaan luopumaan jatko-opintokelpoisuudesta. Muutos olisi radikaali takapakki suomalaisessa koulutusajattelussa, jossa on pyritty välttämään koulutuksellisia pussinperiä riippumatta aiemmin tehdyistä valinnoista, sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Kyse on myös koulutuksellisesta tasa-arvosta. Juuri ammattikorkeakoulut avaavat tien asiantuntija- ja johtajauralle ei-korkeakoulutetusta taustasta tuleville. Työelämässä arvostetaan suuresti ammatillisen tutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia, joilla on sekä käytännöllinen että teoreettinen alalla vaadittava osaaminen.

–Ammattikorkeakoulut ovat esittäneet omissa hallitusohjelmatavoitteissaan erillistä 60 miljoonan euron rahoitusta ammatillisen tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden korkeakouluvalmiuksien vahvistamiseksi. Jo nyt ammatillista väylää korkeakouluopintoihin tulevien opiskelijoiden yleiset opiskeluvalmiudet matemaattisten ja kielellisten taitojen osalta ovat heikot ja opiskelijoiden osaamisia joudutaan opintojen alussa nostamaan erillisten kurssien avulla, Mielityinen toteaa.

Jaa