Suomessa oli 16 700 ulkomaalaista korkeakouluopiskelijaa vuonna 2017, kertoo lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointityöryhmän väliraportti. Kansainvälisistä opiskelijoista 72 prosenttia tuli EU/ETA-maiden ulkopuolelta. Kansainvälisistä opiskelijoista 9 500 eli 57 prosenttia opiskelee ammattikorkeakouluissa, mikä vastaa 7 prosenttia ammattikorkeakoulujen koko opiskelijamäärästä.
Maittain tarkasteltuna suomalaisiin ammattikorkeakouluihin haki vuonna 2017 eniten opiskelijoita Nigeriasta (619), Nepalista (659) ja Venäjältä (585). Valituksi tulleita opiskelijoita tuli eniten Venäjältä (264), Vietnamista (240) ja Nepalista (179). Yliopistoihin haettiin eniten Pakistanista ja Nigeriasta, mutta valituiksi tuli eniten venäläisiä ja kiinalaisia opiskelijoita.
Seuranta- ja arviointityöryhmän teettämän korkeakouluille suunnatun kyselyn mukaan kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvua rajoittaa kuitenkin suomalaisen korkeakoululaitoksen tunnettavuuden puute.
– Vaikka suomalaisen koulutuksen maine on hyvä, se ei välttämättä heijastu korkeakoulutukseen asti, linjaa selvitystyöryhmän sihteerinä toiminut Satakunnan ammattikorkeakoulun kv-asioiden päällikkö Ari-Pekka Kainu.
Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä suomalaisissa korkeakouluissa vuosina 2000–2017 (Lähde: Työryhmän väliraportti / Vipunen.fi)
Lukuvuosimaksut vähensivät kiinnostusta
Suomalaiset korkeakoulut ovat voineet vuoden 2016 alusta lähtien periä lukuvuosimaksuja EU/ETA -maiden ulkopuolisilta tai heihin rinnastettavilta opiskelijoilta.
Laissa asetettu minimimäärä vuodessa maksettavalle summalle on 1 500 euroa. Todellisuudessa määrät vaihtelevat 2 100 – 18 000 euron välillä. Kolme neljäsosaa opiskelijoista saa apurahaa lukuvuosimaksujen ja joissain tapauksissa myös elinkustannusten kattamiseen.
Raportin mukaan lukuvuosimaksujen käyttöönoton myötä uusien ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrä laski noin 5 500 hengestä vajaaseen 4 200 henkeen vuosien 2016 ja 2017 välillä. EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä laski lähes 4 600 opiskelijasta hieman alle 3 000 opiskelijaan, mutta samaan aikaan EU/ETA-maista tulevien määrä kasvoi 910 hengestä lähes 1 200 henkeen.
Tilanne on samankaltainen kuin Ruotsissa, jossa EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille suunnatut lukuvuosimaksut otettiin käyttöön vuonna 2012. Hakijamäärän romahdettua ensin lähes 80 prosenttia se on sittemmin palautunut entiselleen, ja maa houkuttelee nykyään varsinkin EU/ETA -maista tulevia opiskelijoita.
On myös huomitoitava, että korkeakoulutuksen vahvat brändimaat kuten Yhdysvallat, Iso-Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti houkuttelevat kansainvälisiä opiskelijoita lukuvuosimaksuista huolimatta.
Uudet ulkomaalaiset opiskelijat EU/ETA-maista ja muualta vuosina 2000–2017 (Lähde: Työryhmän väliraportti / Vipunen.fi).
Ulkomaalaiset opiskelijat tyytyväisiä suomalaisiin korkeakouluihin
Väliraportin laatimisen yhteydessä toteutettiin tyytyväisyyskysely kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille. Kyselyyn vastasi 363 opiskelijaa 34 eri korkeakoulusta.
Kyselyyn vastanneista 95 prosenttia oli tyytyväisiä suomalaisten korkeakoulujen hakuprosessiin. Vastaajat kokivat, että hakuprosessi oli hyvin organisoitu, hakuportaali oli selkeä, ja että heidän kysymyksiinsä vastattiin hyvin.
Tutkintonsa sisältöön tyytyväisiä oli 86 prosenttia vastanneista. Vastaajat mainitsivat, että kurssit olivat mielenkiintoisia, haastavia ja hyviä rakenteeltaan. He myös kokivat opettajien olevan valmiita kuuntelemaan opiskelijoita sekä tekemään yhteistyötä heidän kanssaan.
Kehityskohteiksi vastaajat nostivat kansainvälisten opiskelijoiden kotoutumista ja verkostoitumista tukevien palvelujen määrän lisäämisen sekä korkeakoulujen lukuvuosimaksu- ja apurahajärjestelmien yhtenäistämisen.
Kainun mukaan opiskelijavirran kääntäminen suomalaisiin korkeakouluihin edellyttää korkeakouluilta selkeää tavoitteenasettelua sekä laadullisesti että määrällisesti.
– Tyytyväiset opiskelijat toki toimivat ehkä parhaimpana markkinointikanavana pitkällä aikavälillä, mutta samalla olisi hyvä rakentaa korkeakoulujen yhteistyötä markkinoinnissa, Kainu muistuttaa.
—
Kokemuksia lukuvuosimaksujen käyttöönotosta lukuvuonna 2017-2018 –raportin on laatinut opetus- ja kulttuuriministeriön lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointityöryhmä. Raportin voi lukea tästä.
