Opetus- ja kulttuuriministeri Li Andersson järjesti 23.11.2021 keskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin varhaiskasvatuksen työvoimatilannetta ja alan veto- ja pitovoimaan vaikuttavia tekijöitä. Huoli pätevän henkilökunnan saamisesta ja pysymisestä varhaiskasvatusalalla on jatkuvasti lisääntynyt ja tilanne eriarvoistaa lapsia ja henkilökuntaa jo nyt.
Julkisessa keskustelussa kuuluvat nyt varhaiskasvatuksen opettajat ja lastenhoitajat sekä heidän koulutusorganisaationsa. Ammattikorkeakoulut ovat jo vuosia kouluttaneet merkittävän osan varhaiskasvatuksen ammattilaisista. Lakimuutos romahdutti halun hakeutua varhaiskasvatuksen sosionomiksi.
Uuden varhaiskasvatuslain mukaan ammattikorkeakouluista ei enää voi saada kelpoisuutta varhaiskasvatuksen opettajaksi. Jatkossa ammattikorkeakouluista valmistuu varhaiskasvatuksen sosionomeja, jotka voivat työskennellä lapsiryhmissä opettajan työpareina. Tällä hetkellä näyttää käyvän niin, että varhaiskasvatuksen sosionomit työskentelevät valmistuttuaan pääsääntöisesti epäkelpoisina opettajina. Tämä heikentää ammatillista identiteettiä merkittävästi.
Toimivin ratkaisu, jolla sosionomiopiskelijat saataisiin taas hakeutumaan varhaiskasvatuksen pariin, olisi avata kelpoisuuslaki ja palauttaa sosionomeille mahdollisuus varhaiskasvatuksen opettajakelpoisuuteen joko osana sosionomitutkintoa tai kohtuullisilla täydentävillä opinnoilla.
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) on sosionomeille luonteva väylä jatkaa opintoja ja hankkia ylempi korkeakoulututkinto. Aikaisemmin tämä oli suosittu jatkotutkinto myös varhaiskasvatuksessa työskenteleville sosionomeille ja he hakeutuivat ylemmän tutkinnon suoritettuaan esimerkiksi varhaiskasvatusyksikön johtajan tehtäviin. Nyt tämä urapolku on tukittu.
Varhaiskasvatuksen kelpoisuusuudistus on Suomen koulutuspoliittisten linjausten vastainen, koska se pidentää koulutuspolkuja, luo koulutuksellisia umpiperiä eikä tunnista duaalisen koulutusjärjestelmän tuottamaa osaamista. Pelkkä koulutuspaikkojen lisääminen ei riitä, vaan tarvitaan henkilöstörakenteen ja kelpoisuuksien uudelleentarkastelua.
Varhaiskasvatusalan vetovoimaa ja sosionomiopiskelijoiden hakeutumista varhaiskasvatukseen ammattikorkeakoulut eivät yksin pysty lisäämään vaan siihen tarvitaan työnantajien ja muiden yhteistyötahojen panosta. Alalle tarvitaan merkittävä tutkimus- ja kehittämishanke, jossa otetaan aidosti mukaan kaikki kouluttajat, työnantajat ja työntekijäryhmät.
Kirjoittajat
Satu Hakanen, lehtori, Metropolia
Sylvia Hakari, lehtori, Metropolia
Saila Nevanen, yliopettaja, Metropolia
