Valtiovarainministeriölle tiedoksi, että Suomessa on kaksi korkeakoulusektoria: yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Ammattikorkeakouluissa aloittavista jo noin puolella on taustallaan ammatillinen tutkinto.
Valtiovarainministeriön viestejä kuunnellaan valtakunnassamme tarkoin. Budjettipäällikkö Mika Niemelän ajatelmat ammatillisesta koulutuksesta osoittavat hämmästyttävää tietämättömyyttä koulutusjärjestelmästämme ja sen keskeisistä ongelmista. Valtiovarainministeriön esitys ei ole kestävä tapa leikata ammatillisen koulutuksen rahoitusta.
Suomi saavuttaa koulutustason nostotavoitteensa vain, jos ammatillisesta koulutuksesta suurempi osuus jatkaa korkeakoulutukseen. Jo nyt haasteena on, että liian suuri osuus opiskelijoista ei saa tosiasiallisia valmiuksia korkeakouluopintoihin.
–Jos ammatillisia tutkintoja lyhennettäisiin leikkaamalla tutkinnoista geneerisiä osaamisia tuottavat yhteiset tutkinnon osat, joudutaan luopumaan jatko-opintokelpoisuudesta. Muutos olisi radikaali takapakki suomalaisessa koulutusajattelussa, jossa on pyritty välttämään koulutuksellisia pussinperiä riippumatta aiemmin tehdyistä valinnoista, sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.
Kyse on myös koulutuksellisesta tasa-arvosta. Juuri ammattikorkeakoulut avaavat tien asiantuntija- ja johtajauralle ei-korkeakoulutetusta taustasta tuleville. Työelämässä arvostetaan suuresti ammatillisen tutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia, joilla on sekä käytännöllinen että teoreettinen alalla vaadittava osaaminen.
–Ammattikorkeakoulut ovat esittäneet omissa hallitusohjelmatavoitteissaan erillistä 60 miljoonan euron rahoitusta ammatillisen tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden korkeakouluvalmiuksien vahvistamiseksi. Jo nyt ammatillista väylää korkeakouluopintoihin tulevien opiskelijoiden yleiset opiskeluvalmiudet matemaattisten ja kielellisten taitojen osalta ovat heikot ja opiskelijoiden osaamisia joudutaan opintojen alussa nostamaan erillisten kurssien avulla, Mielityinen toteaa.
