Valtionvarainministeriö esittää työllisyyspaketissaan merkittäviä muutoksia opintoetuuksiin. Ministeriö esittää muutoksia niin omaehtoiseen opiskeluoikeuteen työttömyysetuudella tuetusti, aikuiskoulutustukeen kuin opintotukeen. Muutokset heikentäisivät työikäisen väestön mahdollisuuksia kouluttautua työuran aikana. Esitetyt toimet ovat ristiriidassa jatkuvan oppimisen edistämisen kanssa.
Valtionvarainministeriö haluaa lisää työvoimapoliittista ohjausta työttömyysetuudella tapahtuvaan omaehtoiseen opiskeluun. Omaehtoinen opiskelu mahdollistaa työttömälle enintään 24 kuukauden mittaisten opintojen suorittamisen työvoimapoliittisin perustein. Lisäksi vuodesta 2017 lähtien opintoja on voinut tehdä omalla ilmoituksella ja harkinnalla enintään kuuden kuukauden mittaisen jakson. Valtionvarainministeriö esittää kiristyksiä omaehtoisen opiskelun lupien myöntämiseen, jotta tukipäätökset edistäisivät nykyistä paremmin lupien saajien työllistymistä.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi toukokuussa tutkimuksen työttömyysetuudella tapahtuvan omaehtoisen opiskelun toimivuudessa. Tutkimuksen lopputulemana oli, että omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella kohdistuu työllisyyden edistämisen näkökulmasta toivotulla tavalla.
Valtionvarainministeriön raportissa ei viitata lainkaan työ- ja elinkeinoministeriön tuoreeseen tutkimukseen, joka osoittaa omaehtoisen opiskelun kohdistuvan työmarkkinoiden kannalta tarkoituksenmukaisesti. Omaehtoista opiskelua hyödyntävät ammattia tai ammatillista koulutusta vailla olevat henkilöt sekä maahanmuuttajat, jotka opiskelevat omaehtoisesti kokoutumistuella. Yleisimmin omaehtoisin opintoina suoritetaan sosiaali- ja terveysalan sekä kaupallisen alan koulutuksia.
Aikuiskoulutustuki kokonaan pois, opintotukikuukaudet leikkuriin
Kriittisimmin ministeriön esityksessä isketään aikuiskoulutustukeen. Esityksen mukaan aikuiskoulutustuen vaikuttavuus on heikko työllisyysvaikutuksen näkökulmasta. Valtionvarainministeriö luopuisi tuesta kokonaan tai muuttaisi sen lainapainotteiseksi.
Aikuiskoulutustukeen liittyy omat haasteensa esimerkiksi sen käyttäjäryhmän kapeuden osalta. Aikuiskoulutustukea käyttävät erityisesti julkisella sektorilla työskentelevät naiset. Tuen käyttäjät ovat myös työikäistä väestöä korkeasti koulutetumpaa. Tuen korvaaminen opintolainalla todennäköisesti vähentäisi sen käyttöä aidosti tukea tarvitsevien parissa.
Myös opintotukeen VM esittää muutoksia. Opintotuen tulorajoja esitetään nostettavaksi ja noston vaikutuksia opintoaikojen pidentymiseen hyvitettäisiin kasvattamalla opintopistevaatimusta tukikuukautta kohden.
Esityksen ongelma on, etteivät opintotuen tulorajojen nostaminen ja tukikuukausien opintopistevaatimusten kasvattaminen kohdistu samoihin opiskelijoihin. Opintotuen tulorajan ylittävät opiskelijat eivät ole riippuvaisia opintuesta, jolloin opintopisterajaus kohdistuu voimakkaimmin vähän työtätekeviin opiskelijoihin.
Valtionvarainministeriön työllisyyspaketin opintoetuuksia koskeva kokonaisuus kaipaisi tuekseen lisää perusteluja. Esitysten tueksi on kerätty varsin vähän tutkimustietoa eikä esityksien taustalaskelmia ole tuotu esiin. Toivottavaa olisikin, että ministeriön avaisi tarkemmin tekemiään valintoja ja niiden taustalla olevaa tutkimusnäyttöä.
Lue lisää:
Samuli Maxenius
asiantuntija
Arene ry
