Syntyvyyden lasku haastaa suomalaisen koulutusjärjestelmän, kertoo Sitran tuore selvitys. Suurimman mullistuksen kohteena ovat peruskoulu ja toisen asteen koulutus, mutta myös korkeakoulut saavat osansa. Tarve korkeakoulutettujen määrän lisäämiselle ja jatkuvalle oppimiselle pitävät korkeakoulujen koulutuskysynnän ja –tarjonnan vahvana myös tulevaisuudessa.
Sitra julkaisi keskiviikkona 10.6. Mille väestölle? -selvityksen, jossa on tehty ennuste uusien opiskelijoiden määristä kaikilla koulutusasteilla Suomessa vuosille 2018–2040. Selvitys piirtää synkän kuvan suomalaisen koulutusjärjestelmän tulevaisuudesta vuoteen 2040 mennessä.
Selvityksen tekoon osallistunut aluetutkija Timo Aro kommentoi julkaisua Twitterissä seuraavasti:
-Alhainen syntyvyys läpäisee ”tsunamina” kaikki koulutusasteet ja alueet yksi kerrallaan vuoteen 2040 mennessä.
Erityisesti peruskoulut ja toisen asteen oppilaitokset ovat ongelmissa lasten ja nuorten määrän laskiessa dramaattisesti. Alueellisesti lasten ja nuorten määrän pienemistä pahentaa muuttoliike, joka keskittää väestöä maakuntien keskuksiin ja etelän suuriin kaupunkeihin.
-Koulutuksen saavutettavuuden turvaaminen on haaste koko maassa, Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen kommentoi selvityksen perusviestiä.
Lempinen uskoo, että oppilaitosverkon harventuessa verkko-opetus täydentää ja monipuolistaa opetustarjontaa niin lapsille kuin aikuisillekin tulevina vuosina.
Koulutustason nosto helpottaa korkeakoulujen tilannetta
Kuva korkeakoulutuksen tulevaisuudesta on valoisampi kuin sitä edeltävien koulutusasteiden kohdalla. Selvityksessä ennustetaan, että ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä laskee hieman vuosien 2018–2030 välillä. Vuoden 2030 jälkeen opiskelijamäärien lasku on jyrkempi. Yliopistojen ennuste on pitkälti samansuuntainen.
Ennusteeseen liittyy myös varauksensa.
– Ennuste ei huomioi tavoitetta korkeakoulutettujen määrän nostamisesta 50 prosenttiin nuorissa ikäluokissa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää yhä useamman nuoren kouluttamista korkeakoulututkintoon, toteaa Arenen asiantuntija Samuli Maxenius.
Keväällä 2020 käydyissä tulossopimusneuvotteluissa korkeakoulujen tutkintotavoitteita nostettiin merkittävästi. Valtion neljänteen lisätalousarvioon sisältyy rahoitus 4800 aloituspaikan lisäämiseen ensi syksystä alkaen.
– Myös koulutusperäistä maahanmuuttoa halutaan lisätä, mikä toteutuessaan näkyy korkeakouluissa aloittaneiden määrässä, Maxenius toteaa. Koulutusperäistä maahanmuuttoa ei ole huomioitu ennusteessa.
Jatkuvan oppimisen rooli kasvaa
Väestökehitys tarkoittaa muutoksia korkeakouluillekin. Ikäluokkien pienentyessä nuorille suunnatun tutkintokoulutuksen tarve vähenee. Samalla korkeakouluihin kohdistuu paine lisätä aikuisille suunnattua jatkuvan oppimisen tarjontaa.
-Nuorten ikäluokkien pienentyessä ja työelämän osaamistarpeiden muuttuessa työikäisen ja työssä jo olevan väestön osaamisen kehittämisen merkitys korostuu, Lempinen pohtii. Hän tähdentää, että aikuisilla on jatkossakin oltava mahdollisuus suorittaa myös korkeakoulututkinto, ei vain lyhytkestoista täydennyskoulutusta.
Ammattikorkeakoulut ovat nyt panostamassa jatkuvan oppimisen palveluiden kehittämiseen ja laajentamiseen. Tutkintokoulutuksen korvaantuminen osin jatkuvan oppimisen palveluilla ei vähennä resurssitarvetta.
Ammattikorkeakoulut keskeisiä tekijöitä myös tulevaisuudessa
Ammattikorkeakoulut muodostavat koko Suomen kattavan korkeakouluverkon, joka tarjoaa laadukasta tutkintokoulutusta ja työuran aikaista osaamisen kehittämistä.
– Ammattikorkeakoulut ovat merkittävässä roolissa alueellisten koulutus- ja osaamistarpeiden ratkaisemisessa. Ammattikorkeakoulujen rooli tulee myös tulevina vuosikymmeninä olemaan vahva alueellisen elinvoiman varmistajana, linjaa Lempinen.
